Kuka tosiaankaan elää ja kenen kustannuksella?
Ylen syrjäytymisteemaillasta koko kansan tajuntaan pamahtanut blogisti ja poliittisen oikeiston suosikkityttö Emilia Kukkala kyselee blogissaan, että kuka elää ja kenen kustannuksella. Oikeiston suosikki hän on siksi, että sekä hänen tv-esiintymisensä että blogaamisensa tuntuvat herättävän oikeiston keskuudessa melkoista hilpeyttä sen jo suunnattomaan naamapalmuun hukkuneen raivon lisäksi.
Emilia on tietenkin (duh!) väärässä ja se väärässä oleminen tiivistyy yhteen lauseeseen hänen kirjoituksessaan: "Jokainen työnantaja nettoaa työntekijän työpanoksella."
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin miksei Emilia itse ryhtyisi työnantajaksi ja jakaisi sitten kaikkia voittoja työntekijöilleen? Näin hän saisi houkuteltua kaikki työntekijät itselleen paremmilla ja oikeudenmukaisilla palkoilla, jolloin riistäjille ei jäisi enää ketään töihin. Mikäs sen parempi tapa luoda uusi parempi maailma, sen sijaan että itkisi televisiossa sen suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta?
Vai saattaisiko olla, että työnantajuuteen liittyy myös riskejä ja todellakaan jokainen työnantaja/yrittäjä ei nettoa työntekijän työpanoksella, ellei myös persnettoa lasketa?
Lyhyt oppimäärä yrittäjyyteen:
- Yrittäjä keksii liikeidean ja päättää toteuttaa sen
- Yrittäjä hioo ideaansa ja tekee tarvittavat suunnitelmat sen toteuttamiseksi
- Yrittäjä hankkii rahoitusta - usein, varsinkin alussa enemmänkin velkaa kuin pääomasijoituksia
- Yrittäjä hankkii toimitilat, koneita ja muita työvälineitä sekä palkkaa henkilöstöä
- Yrittäjä käynnistää tuotannon ja alkaa kerryttää varastoa
- Yrittäjä yrittää löytää asiakkaita palveluilleen tai tuotteilleen
- Yrittäjä tekee voittoa, jos palvelut tai tuotteet käyvät kaupaksi tuotantokustannuksia ja veroja korkeampaan hintaan, tai tappiota, jos eivät käy
Emiliankin olisi hyvä huomata, että yrittäjä eli työnantaja nettoaa - jos nettoaa - vasta vaiheessa seitsemän. Työntekijät sen sijaan saavat palkkaa jo vaiheesta neljä lähtien, täysin riippumatta siitä, onnistuuko yrittäjä lopulta hankkeessaan ja voiton tekemisessä vai ei.
Jos yrittäjä ei jostain syystä onnistukaan, kuten usein käy, niin työntekijät pitävät jo saamansa palkat, mutta yrittäjä menettää kaiken ja todennäköisesti jää vielä suuriin velkoihin.
Tätä kutsutaan yrittämisen riskiksi, josta tavallaan korvauksena yrittäjällä on mahdollisuus netota huomattavasti enemmän kuin työntekijöillä, jotka eivät tuota riskiä ota.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)
"Emiliankin olisi hyvä huomata, että yrittäjä eli työnantaja nettoaa - jos nettoaa - vasta vaiheessa seitsemän. Työntekijät sen sijaan saavat palkkaa jo vaiheesta neljä lähtien, täysin riippumatta siitä, onnistuuko yrittäjä lopulta hankkeessaan ja voiton tekemisessä vai ei. "
Nokiakin jakoi liki 800 miljoonaa osinkoja viime keväänä vaikka tuotti tappiota.
Riskin kantoivat potkut saaneet työntekijät.
Nokia oli aikaisemmin niitä voittoja tuottanut nimenomaan omistajille jakamista varten. (Ainakaan kaikkien) voittojen jaon ei tarvitse tapahtua sillä hetkellä kuin voitot kertyvät, sillä niitä voidaan kokonaan tai osittain käyttää lisävoittojen tavoitteluun eli toiminnan kehittämiseen yms. Viimeistään sitten jos yrityksellä ei ole tuottavia rahankäyttökohteita eikä syytä pitää suurta kassaa, niin osinkoja on syytäkin jakaa.
Nokiahan on perinteisesti osinkoja maksanut vuosittain, viime keväänä tosin vähemmän kuin aiempina vuosina.
Sen sijaan yrityksen ei edes ole oikein käyttää varojaan tuottamattomaan tai tappiolliseen toimintaan, kuten tuottamattomien työntekijöiden (tai alihankkijoiden) pitämiseen palkkalistoilla. Paitsi että sellainen toiminta vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden ja siten sen kaikkien työntekijöiden työpaikat, se myös olisi väärin omistajia kohtaan ja lisäksi kannustaisi ihmisiä olemaan sijoittamatta moiseen tietoisesti tappiota tekevään yhtiöön, mikä leikkaisi yhtiöltä tulevan rahoituksen pois ja lisäisi kaatumisriskiä huomattavasti, riskeeraten jälleen KAIKKI sen työpaikat.
Nimimerkillä: Nokian alihankintaleikkausten vuoksi työnsä menettänyt.
"Lyhyt oppimäärä yrittäjyyteen"
1. Yrittäjä hankkii Kokoomuksen puoluekirjan.
2. Yrittäjä hankkii hyviä veljiä Kokoomuksesta.
3. Yrittäjä perustaa yrityksensä.
4. Yrittäjä nostaa yritystukiaisia.
5. Yrittäjä hankkii ilmaisharjoittelijoita työvoimaksi.
6. Yrittäjä hankkii monopolin tuotteelleen.
7. Yrittäjä kylpee rahassa.
Näin siis Suomessa. Alkuperäinen yrittäjyyden oppimäärä toimii kyllä maailmalla yleensä ottaen.
On toki huomattava, että todellinen taloudellinen oikeisto (joka ei sisällä Kokoomusta) eli talousliberaalit tai markkinaliberaalit vastustaa tuota esittämääsi mallia kokonaisuudessaan. Vasemmisto (ml. Kokoomus) puolestaan kannattaa sinun versiotasi yrittäjyyden oppimäärästä, paitsi kukin puolue haluaa oman nimensä ykkös- ja kakkoskohtaan.
Vakavammin puhuen, mm. yritystuet ja ilmaisharjoittelijat ovat todennäköisesti pikemminkin sääntely- ja sosiaalivaltion noloja mutta alunperin suunnittelemattomia seurauksia, joilla on yritetty korjata aiemmin tehtyjä virheitä (eli sääntelyä ja verotusta) siinä katastrofaalisesti epäonnistuen.
On täysin hyödytöntä määritellä vasemmistoa ja oikeistoa tavalla, joka tarkoittaa että noin 1% maan ihmisistä kannattaa oikeiston arvoja ja 99% vasemmiston.
Se, mitä aikaisempi kommentit kuvasi, on juurikin se reaalikapitalismi joka on vallinnut, vallitsee ja luultavasti tulee vallitsemaan vielä hyvän aikaa, pessimistisesti katsottuna. Se reaalikapitalismi on myös juurikin se mistä vasemmistolaiset, mukaanlukien Kukkala, puhuvat. Minkäänlainen yhteiskunnallinen yövartijavaltioon, puhumattakaan anarkokapitalismiin, siirtyminen on harhaisa ajatus - niin monella ihmisellä, sekä rikkaalla että köyhällä, on intresseissään se, ettei sitä tapahdu - ja luulisi että nimenomaan Matilainen tämän tajuaisi, ottaen huomioon miten moni tämänkin blogin entryistä käsittelee sitä miten turhaa esimerkiksi puoluepoliittinen vaikuttaminen on, tai sen kuvan niistä ainakin saa.
Tiedän hyvin, että Parempi Maailma(TM) ei ole mikään reaalipoliittinen aloite saati sitten mikään lyhyen aikavälin tavoite. Esimerkiksi Stefan Molyneux, jonka otan aika vakavasti näissä asioissa, on veikkaillut muistaakseni 100-150 vuoden aikajännettä edes jossain määrin realistiseksi - ja sekin edellyttää valistusta ja ennen kaikkea kasvatusta.
Olen siis samaa mieltä kanssasi, nykytilanne tulee paitsi vallitsemaan myös pahenemaan eikä siitä äkkiä olla lähdössä edes parempaan suuntaan, saati sitten maaliin asti. Tämän blogin pointti onkin juuri valistus, joka on muutoksen edelläkävijä.
Upeaa, Pasi, että jaksat kirjoittaa ja valistaa. Täällä Puheenvuorossakin on näkynyt niin monta Kukkalan tuotosta digannutta kommenttia (Kukkalan tapauksessa kolme on jo monta), että valistukselle on selvästi tarvetta. Lisäksi tämän kirjoituksen nosto karuselliin tarkoittaa, että Puheenvuoro antaa mahdollisuuden myös sellaisille mielipidekirjoituksille, joissa ei kiroilla, mennä henkilökohtaisuuksiin tai kielletä kommentointia. Toivottavasti se antaa motivaatiota jatkaa.
"7. Yrittäjä kylpee rahassa.
Näin siis Suomessa. Alkuperäinen yrittäjyyden oppimäärä toimii kyllä maailmalla yleensä ottaen."
Ei muuta kun yrittäjäksi, kun se on niin kivaa.
"Ei muuta kun yrittäjäksi, kun se on niin kivaa."
Muuten hyvä, paitsi että hyväveli-looshiin kuulumaton pienyrittäjä syödään Suomessa elävältä. Kyse on korruptiosta. Jos et lahjo hyviä veljiä (vaan haluat seistä omilla jaloillasi) niin joudut varmasti konkurssiin.
Samaa mietiskelin. Kivaahan tämä onkin jos sattuu hommassa onnistumaan. Ja saa päättää omista tekemisistään.
Jokainenhan voi hakea heti huomenna y-tunnuksen, alkaa riistämään työntekijöitä ja nostaa muhkeaa palkkaa ja osinkoja kun se niin helposti käy. Yrityksen perustaa vartissa.
Miksi hankkii Kokoomuksen puoluekirjan? Kokoomus on palkansaajapuolue, kuten demaritkin.
Luin tuon Emilian plokin. Ajattelu vaatii välineet. Emilia on saanut ne varmaan halvalla.
Olen varma siitä että joku hallituspuolueiden kapitalisteista on riistänyt ne ajatteluvälineet halvalla ja hyllyttänyt ö-mappiin pois ettei ihmiset vaan valistuisi. Sehän olisi niiden hallituspuoluekapitalistien painajainen jos ihmiset tajuaisivat että vapaata kilpailua ja sen tuottamaa yrittäjävastuuta ei medän suomalaisten fasistisessa yhteiskunnassa olla koskaan tunnettukaan. Sen sijaan kaikki tappiot on aina maksatettu veronmaksajilla, koska nämä hallituspuoluekapitalistit eivät omaa vastuuta tai kykyjä tuottaa toiminnallaan voittoa, mikä takaisi heidän toiminalleen mahdollisuuden oikeasti auttaa kansalaisia vaurastumaan muullakin kuin katteettomalla velkarahalla ja vivutetulla rahalla, jotka ovat piiloveroja. Todellinen vaurastuminen ja yrittäjän voitto ei ole muilta pois, vaan koska sillä on markkina-arvoa niin se voidaan vaihtaa paikallisesti tai kansainvälisesti muiden yrittäjien kanssa jotka myös tuottavat markkinoilla arvostettuja hyödykkeitä.
Huudetaan vielä lopuksi nuorisolle uusi mediaseksikäs voimasana: VILTTIHATTU joka alleviivaa markkina-arvoltaan käyttökelpoisen hyödykkeen, joka lisää hyvinvointia ja on vaihdettavissa muuhunkin kuin siihen arvottomaan paperiin jolla rahoitetaan hallituskapitalistien fasistisia korruptiobisneksiä veronmaksajien rahoilla leikaten palveluitakin joihin ei ole varaa kun pää palelee ja ajatteluvälineet ovat siksi jäässä piissiksillä.
Tärkein - ratkaiseva liike jäi pois:
Opiskele lakia, erikoistu verotukseen.
Rekisteröi konsulttifirma Caymanille.
Hyvä kirjoitus Pasi. Pieni varoituksen sana kuitenkin. Meidän suosikkiblogistimme neiti Kukkala ei pidä siitä, että häntä kutsutaan tuttavallisesti etunimellä. Hän huomautti blogissaan asiasta EVA:n Matti Apuselle, joka kolumnissaan oli erehtynyt puhuttelemaan neiti Kukkalaa Emiliaksi :)
Mitä muuta kuin duunareita pienyrittäjät ja keskisuuret yritykset johtajineen ovat - pitäisikö niiden olla jotain muuta. Säännöt ovat isojen sanelemia sääntöjä... itselleen sopiviksi ... sopiviksi huijaamiselle ja tekemällä pääoman tarkoituksen ainoastaan maksimoimaan reaalikorkoa ja "jollei pääoma tuota se häviää" ... dilemma on pääoma ja sen tuottovaatimukset ja tämän asian ympärillä pyörivät rikollisen ja pahan mielenlaadun omaavat ahnehtijat. ..." jos yrityksen johto ei löydä tuottovaatimukset täyttävää kohdetta, omistajat löytävät sellaisen muualta .. tällainen hirsipuu tuottaa vain saastaa ympärilleen ja väärrää sairasta kuvaa maailmasta ja ihmisestä ....pääomaa ei voi vaihtaa symmetrisesti toiseen toiseen käyttöarvoon ... vaan kaupasta täytyy syntyä epäsymmetrisesti voittoa ... muutoin pääoman oikeutus pääomana lakkaa !Kapitalismi kaatuu omaan itseensä ja vieläpä melko pian. .. kapitalismi erikoisuus on siinä, että vastoin vakiintuneita ajatuksia .. se on täysin piittaamaton yksityisomaisuuden pyhyydestä , että miettikää tuossa valossa omaisuus käsitettä :) Pitäsikö keskustella myös työn vieraantumisesta - työ joka tavoittelee vain toisen maksimaalista voittoa ei ole osa työntekijän luontoa so.sitä ei voi tehdä hyvin, eikä ainakaan hyvin mielellään.... siis työ on itsensä kieltämistä tietyssä määrin ja alistumista ja samalla ihmisravon menettämistä.... että Emilia Kukkala on oikeassa mitä tulee pääoman ja nykyisen globaalikapitalimsin luonteeseen. Suomessa on todellakin se yksi prosentti, jonka kannattaisi muuten nykyistä taloussysteemiä kannattaa jollei se johtaisi pikapuoliiin globaaliseen tuhoon ( varma tieto )
Hieno kirjoitus. extraplussaa myös siitä, että annoit tähän kommentoida, täällä ei näköjään kaikkiin voi?
Mie vähän luulen, että kommentoinnin esto on joillekin semmoinen tiedostamaton torjuntakeino, jolla pyritään välttämään sellainen kritiikki, jota vastaan ei pystytä puolustautumaan. Siinähän saattaisi joutua myöntämään olevansa väärässä jossain, jos kommentoijien kanssa antautuu debattiin, ja jos pienen mielen perukoilla sellainen epäilys valmiiksi jo jäytää, niin tahtoohan se mieli itseään ristiriidoilta suojella.
Menee vähän pohja näiltä blogeilta, jos niistä ei pääse keskutelemaan. Miksi näitä blogeja tänne kirjoitellaan? siksikö, että ihmiset tietävät mitä mieltä sinä olet asioista sielä pienessä päässäsi? en usko, taino tuo kyseinen nainen uskoi siihen ja se on vähän lukijaa aliarvioivaa, koska oletetaan, että ihmistä kiinnoostaa vain se sinun mielipide ja ajatus.
Tämä kirjoitus ja erityisesti tämä virke:
"Jos tämä pitäisi paikkansa, niin miksei Emilia itse ryhtyisi työnantajaksi ja jakaisi sitten kaikkia voittoja työntekijöilleen?"
tuo hyvin esiin sen, miksi Kukkala ei salli kommentointia omassa blogissaan. Puheenvuoron toimitukselle iso kiitos siitä, etteivät tällä kertaa nostaneet Kukkalan tuotosta etusivun karuselliin.
...paitsi että nostivat kuitenkin.
LOL! Itse asiassa vähän ounastelinkin, että näinhän tässä käy. Kukkala tuppaa jostain ihmeen syystä sepustuksiensa sisällöstä ja kirosanojen määrästä huolimatta pääsemään karuselliin aina, kunhan ei otsikossa pyydä presidenttiä paskantamaan päälleen (sekin kirjoitus nostettiin karuselliin kun Kukkala muutti otsikkoa). Puulla päähän lyöty olen sen sijaan siitä, että tämäkin artikkeli pääsi karuselliin.
Eikä minulla muuten olisi mitään Kukkalan karuselliin nostoja vastaan, median tehtävähän on antaa puheenvuoro mahdollisimman monille mielipiteille -- typerillekin. Eniten minua kiukuttaa se, että Puheenvuoron ylläpito on nimenomaan sanonut yhden karuselliin noston perusteena olevan sen, että blogisti itse osallistuu keskusteluun. Kukkala ei pelkästään ole osallistumatta keskusteluun vaan on suorastaan kieltänyt kommentoinnin blogissaan täysin. Suututtaa, kun Puheenvuoron ylläpito sanoo toista ja tekee toista.
Mutta ... sitten kysymykseen; Kuka tosiaankaan elää ja kenen kustannuksella? ... kysymys on absurdi ja täysin vailla mieltä ja se kertoo kaiken. Se on ihmiselämää halveeraava ja pitää sisällään valtavan valheen. Oikeastaan siihen ei pitäisi edes vastata, kun se on sidoksissa siihen kontekstiin jossa se on esitetty.
Yrittäjä keksii liikeidean ja päättää toteuttaa sen
- Tai: tuotekehitysyksikössä on palkattuja työntekijöitä tätä varten
Yrittäjä hioo ideaansa ja tekee tarvittavat suunnitelmat sen toteuttamiseksi
- Tai: asiantuntijatehtävissä työskentelevät suunnittelijat tekevät sen
Yrittäjä hankkii rahoitusta - usein, varsinkin alussa enemmänkin velkaa kuin pääomasijoituksia
- Tai: firman talousyksikön työntekijät
Yrittäjä hankkii toimitilat, koneita ja muita työvälineitä sekä palkkaa henkilöstöä
- Tai: kiinteistöpuolen työntekijät
Yrittäjä käynnistää tuotannon ja alkaa kerryttää varastoa
- Tai: tuotantopuolen heebot ja varastomiehet
Yrittäjä yrittää löytää asiakkaita palveluilleen tai tuotteilleen
- Tai: myynti-, markkinointi- ja palvelutyöläiset
Yrittäjä tekee voittoa, jos palvelut tai tuotteet käyvät kaupaksi tuotantokustannuksia ja veroja korkeampaan hintaan, tai tappiota, jos eivät käy
- Niinpä
Meinaat, että voit perustaa tyhjästä päivässä yrityksen, jossa on tuotekehitysyksikkö, talousyksikkö, ja muutenkin pari sataa työntekijää asiantuntija-, myynti-, markkinointi- ja palvelutehtävissä ilman, että alussa oli minkäänlaista ideaa tai rahoitusta pohjalla.
Päheetä. Taidankin perustaa yrityksen. Laitan Uuteen Suomeen ilmoituksen, ja odotan, että joulukuuhun mennessä minulla on 500+ porukkaan kuuluva yritys, joka tuottaa miljoonia. Yrityksen toimiala selviää sitten ensi vuonna kun työntekijät sen minulle kertovat.
En meinaa.
Meinaan sitä, että ei ole olemassa mitään mytologista "yrittäjää", joka tekee jotain.
Firmalla on omistajat ja työntekijöitä. Pienellä firmalla nämä voivat olla samoja tai osittain samoja henkilöitä, isommissa firmoissa tehtävät on eriytetty.
No kohta 1 tuskin on mitenkään riippuvainen työntekijöistä? Eiköhän ajatus siitä mitä firma tekee ole tehty jo ennen perustamispapereiden vientiä. Ja kuka on hankkinut sen pääoman mistä maksetaan palkat työntekijöille jotka muka tekevät tuon kaiken? Kun viittasit että taloushemmot hankkivat sen rahoituksenkin?
Se joka rahan sijoittaa, on omistaja. Se joka tekee rahoituksen hankkimisessa vaadittavan työn, vaikka edustamisen tai hallinnon, on työntekijä. Omistamansa firman toimitusjohtajan pesti on työtä sekin, tämä on ehkä yleisin muoto ns. pienyrittäjästä, joka on sekä omistaja että työntekijä.
"Meinaan sitä, että ei ole olemassa mitään mytologista "yrittäjää", joka tekee jotain."
Miten niin ei ole?
Suurin osa Suomenkin suuryrityksistä on saanut alkunsa siitä, että "mytologinen yrittäjä" on tenyt duunia aika v**sti, saadakseen proton ulos, siiten pilot-asiakkaat, ja kahdenkymmene vuoden kuluttua on voinut jo palkata myyntitykkejä, jopa esikuntaakin.
Serlachius, Gutzeit, Fazer, Sinebrykoff, Hartwall, Finlayson, Kone, Marioff jne. Jopa Marimekko: siellä on nytkin yrittäjä.
Et taida itse olla yrittäjä?
"-"mytologinen yrittäjä" on tenyt duunia-"
Tätä minä juuri ajan takaa. Yrittäjä on erilainen määritelmä, kuin työntekijä/omistaja, se pitää sisällään usein hieman molempia. Työn ja pääoman ristiriita on tällaisen 50/50 omistaja-yrittäjän sisäinen probleema.
Yrittäjä joka tekee täysipäiväistä työtä, on mielestäni enemmän työläinen, kuin omistaja. Hänen tulisi maksaa itselleen tästä työstä myös käypää palkkaa. Saattaa olla kuitenkin niin, että verotuksellisista syistä hän nostaakin yrityksestä pääomatuloa. Laki sen sallii, mutta tämä anomalia saattaa tämän sankarillisen yrittäjän tilanteeseen, ettei hän tajua olevansa myös duunari.
Poliittisen kentän oikealla laidalla hyödynnetään tätä elämää suuremman myyttisen hahmon sisäistä hämäännystä. Yrittäjä äänestää näitä oikean laidan puolueita, vaikka kaikki toiminta suosii sellaisia firmoja, joissa omistajuus ja palkkajohtajan työ on eriytetty. Vasemmalta laidalta sataa p**kaa niskaan, kun joutuu kuulemaan syytöksiä "omistavan luokan" tekemistä vääryyksistä, vaikka ainoa asia mitä omistaisi olisi lapio jolla kaivaa alv-velvollisena itsensätyöllistäjänä ojia.
Olen yrittäjä, mutta en varsinaisesti onnistuja.
Hupaisaahan asiassa on että hiton suuren osan niiden isorahakavereiden sikailuista mahdollistaa valtion halu sotkea näppinsä ihan kaikkeen ja kansalaisten halu sotkea valtio ihan kaikkeen. Julkisen valinnan teoria mahdollistaa helposti kilpailua haitaavien lakien sorvaamisen ja niin se on valtiovalta joka mahdollistaa pakkolunastuksen kaltaiset törkeydet.
Sitten kun törkeyksiä tapahtuu syytetään kapitalisteja ja halutaan lisää lakeja. Jotka julkisen valinnan teorian mukaan joko ryydittää ison rahan etuja lisää tai sitten taloudellisen laskennan ongelmasta johtuen ihan vaan kusee asiat luomalla vääristymiä. Joita korjataan lisälaeilla kun kansa niin vaatii. Ja sitten huomataan uusi propleema...
"...suuren osan niiden isorahakavereiden sikailuista mahdollistaa valtion halu sotkea näppinsä ihan kaikkeen --- Sitten kun törkeyksiä tapahtuu syytetään kapitalisteja..."
Vika on niin sysissä kuin sepissäkin. Valtasuhteiden jatkuva kehittyminen pääoman eduksi työntekoa vastaan on kapitalistin etu, mutta siitä on haittaa niska limassa töitä painavalle yrittäjälle, joka haluaisi toimia markkinatalouden piirissä.
Kapitalismi ja markkinatalous on juotettu yhteen myös monien liberaalien ajatusmaailmassa ja moni vasemman kentän toimija vastustaa markkinataloutta kaikissa muodoissaan samasta syystä. Tämän takia merkittävä osa poliittista keskustelua ja ongelmanratkaisua keskittyy usein aivan epäoleellisista asioista vääntämiseen.
Lonkalta voisin heittää, että siihen asti kun yrittäjän toimeentulosta yli puolet tulee vielä korvauksena itse tehdystä työstä (vaikka se olisikin verokikkailtu pääomatuloksi) hänen tulisi ajatella itseään ensisijaisesti duunarina. Kun tulorakenne muuttuu sellaiseksi, että rahavirta muodostuu suuremmalta osaltaan koroista, hän siirtyy pääomapuolelle.
Toinen vaihtoehto on vertailla yrittäjän ulkopuolisille maksamia palkkoja ja yrityksen tuottoa omistajilleen.
Tämä epäselvyys poistuisi, jos kaikkia tuloja verotettaisiin samalla tavalla, eikä olisi keinotekoista jaottelua pääoma- ja palkkatuloihin. Yrittäjä tietäisi tasan tarkkaan minkä arvoista hänen työnsä on ja minkä verran hän saa tuottoa sijoittamalleen pääomalle.
"Saattaa olla kuitenkin niin, että verotuksellisista syistä hän nostaakin yrityksestä pääomatuloa. Laki sen sallii, mutta tämä anomalia saattaa tämän sankarillisen yrittäjän tilanteeseen, ettei hän tajua olevansa myös duunari."
Tuntuu, että nyt puhutaan jo ihan toisesta asiasta. Miksi se olisi työntekijöiden hyväksikäyttönäkökulman kannalta jotenkin ratkaisevaa, onko tulo muodollisesti palkkatuloa vai pääomatuloa? Muuttaisiko se "riistokapitalistin" kiltiksi yrittäjäksi, jos osinkotulot vaihtuisivatkin palkkatuloksi? Eli kritisoitko nyt pääomatulojen palkkatuloista poikkeavaa verotusta eikä niinkään yrityspomojen ahneutta?
Täytyy tuosta Emiliasta sanoa, että onpas harvinaisen kiukkuisen oloinen nuori nainen. Mahtaa elämä olla ikävää, kun täytyy koko ajan olla noin vihainen.
Kyllä Kukkalalla on ajatusta kirjoituksessaan useastakin lähtökohdasta katsottuna. Esimerkiksi se lähtökohta, että kun on kyse yrityksestä on erityisen tärkeää sen tuottama voitto. Tuottaakseen voittoa täytyy toiminnan olla tehokasta ja kuka sitä toimintaa toteuttaa on se, mikä tuottaa voittoa tai toiminnan laahatessa tappiota. Ei se yrittäminen ole helppoa ainakaan pienyrittäminen. Pienyrittäminen on kaikista lainsuojattominta hommaa koskaan!
Ymmärtääkseni Kukkala puhuu jostain muusta, kuin pienyrittämisestä. Käsityskykyni mukaan Kukkala puhuu isoista yrityksistä ja niistä isoista pomoista, joiden palkaksi ei riitä mikään. En tiedä koettaako Kukkala kertoa sitä miten uusliberalismi on hiipinyt Suomeen koettaen tuoda takaisin luokkaerot. Kukkala puhuu silloin asiaa ja seison Kukkalan takana. Kukkalan kanssa on mielekkäämpää olla samaa mieltä, kuin Sarasvuon Jarin kanssa. Kukkala näkee ne syrjäytettävät ihmiset, mutta Sarasvuo näkee vain oman mahtavuutensa.
Kuka elää ja kenen kustannuksella? Ihminen syntyy eläen toisen ihmisen huolenpidon varassa. Perii vanhemmiltaan useanlaista pääomaa, toisille se voi olla taakkaa ja toisille voittoa. Aikansa ihminen koettaa päteä ja pian kuolee pois jättäen jälkeensä pääomaa, joko negatiivista tai positiivista. Yhteiskunta, joka ei ole valmis kantamaan heikompia ja tukemaan heitä, ei ole arvoiltaan arvokas yhteiskunta tai edes ihmisyyden mittainen yhteiskunta. Ihmisen arvolle on sopivaa auttaa heikompaa ja se joka toisin väittää omistaa löyhät arvot ja jolla on näin löyhät arvot edustaa natsi-saksan ajattelua, koska aina on olemassa heikompia ihmisiä, mutta toivottavasti myös niin vahvoja, että olisi valmis auttamaan heikompaa.
Kuka elää ja kenen kustannuksella? Koululaitokset syrjäyttää osan ihmisiä. Koulutus on kokenut inflaation. Oli ehkä aika/paikka/tilanne/ihmisiä, jotka osoittivat omalle uralle nousemisen ja kannustivat siihen. Kaikilla ihmisillä ei ole näin hyvin asiat. Tiesitkö että sinun ajatuksesi eivät ole puhtaasti omiasi (vaikka mielesi on aktiivinen toimija), vaan ne ovat syntyneet edellä mainitsemalla tavalla aikaan, paikkaan (kulttuuri-historiallisesti), tilanteista ja ihmisten vuorovaikutuksen alaisina? Psykologiassa on tutkittu "susilapsia", jotka eivät koskaan oppineet puhumaan, koska elivät eristetysti. Ihminen voi kuitenkin oppia viittomakielen mikäli se puhumaan oppimisen aika (muistaakseni n. 8v) umpeutuu. Viittomakielen ja toisen ihmisen opastuksella on mahdollista oppia kulttuuri jne. Tätä pohtiessani alan vakuuttua, että me kaikki elämme toisten ihmisten kustannuksella usealla tavalla.
Viivi Partanen: - "Ymmärtääkseni Kukkala puhuu jostain muusta, kuin pienyrittämisestä. Käsityskykyni mukaan Kukkala puhuu isoista yrityksistä ja niistä isoista pomoista, joiden palkaksi ei riitä mikään."
Sen kun joku vielä selittäisi, että milloin hyvästä pienyrittäjästä tulee paha suuryrittäjä. Missä se raja menee ja millä se määritetään?
Siinä vaiheessa kun hän palkattomasta uurastuksesta, loppuunpalamisen riskistä, konkurssiuhasta ja muita työllistäessään usein kohdalla sattuneista kelvottomista työntekijöistä huolimatta sattuu menestymään ja saamaan jotain itselleenkin?
Hyvä kysymys! Määritelmä onkin arvopohjainen. Hyvä toiminta muuttuu pahaksi silloin, kun se alkaa riistämään muita ihmisiä. Hyvästä köyhästäkin tulee paha köyhä, kun hän alkaa toimia rikollisella tavalla tai eettisesti arveluttavalla tavalla. Hyvästä rikkaasta tulee paha rikas silloin, kun hänen elämänsä arvot muuttuvat riistäväksi ja toiminta toisia alistavaksi. Tätä toimintaa seuraa yksilön mielessä tapahtuvat asiat ennenkuin negatiivinen toiminta heijastuu ulospäin. Ahneus on arvoista merkityksellinen.
Pahaa yritystoimintaa edustaa minulle ylikansalliset yhtiöt, joiden toiminta ajaa ulos pienyrittäjät. Jotka suuruuden hulluudessaan teettävät työtä alipalkattujen tai lapsityövoiman kustannuksella. Puhumattakaan instituutioista, jotka keinoja kaihtamatta imevät toisten vaurautta valheellisin keinoin. Esimerkiksi John Perkins, Confession of an Economic Hit Man asiaa (suomenkielinen tiivistelmä http://fifi.voima.fi/artikkeli/2010/huhtikuu/john-...) ja samaa tukee teos David Harvey, Uusliberalismin lyhyt historia.
Emilia on vaan väärinymmäretty nuori ja erittäin negatiivinen ja katkera sellainen.Oma uraa tolla meiningillä ei paljon rakeneta mutta saa ainakin ola radikaali nuori vailla tulevaisuutta.
Puurot ja vellit menevät iloisesti sekaisin niin Matilaisen blogissa, sen kommenteissa kuin yleisessä keskustelussa. Miksei yrittäjyyden liiketoimintaa eroteta sijoittamisen liiketoiminnasta?
Tarkoitan sitä, että suurin osa pienyrittäjistä harjoittaa liiketoimintaa siksi, että se tuottaisi hyödykkeitä tai palveluja kansalaisille. Useimmat pörssiyhtiöt ja monet muutkin, varsinkin suuremmat yritykset harjoittavat liiketoimintaa siksi, että se tuottaisi rahaa sijoittajille ja voittoa omistajille.
Näissä on fundamentaali ero. Aivan niinkuin reaali- ja rahataloudellakin, joiden välisestä erosta ei saa aikaan edes keskustelua, vaan nekin sotketaan keskenään yhtä iloisesti kuin nuo eri liikeyritysmotiivit.
Onkohan tähän käsitteiden sekoittamiseen jokin erityinen syy?
Eikös jokainen sijoittajakin ota riskin ja halua sille tuoton, vaikka pk-yrityksessä jonka on tarkoitus kasvaa? Eiköhän se pienyrittäjäkin pyri jäämään hommassaan plussalle ja mielellään mahdollisimman paljon. Usein yrittäjä tarvitsee niitä ideaan uskovia sijoittajia jotka eivät osallistu toimintaan mutta rahoittavat siinä toivossa että saavat joskus omansa korkojen kera pois.
Erikseen ovat sitten valtio-omisteiset yhtiöt joissa palkkajohtajat kahmivat upeat bonukset meni firmalla mihin tahansa. Olen kuullut että palkkajohtaja on tehottomin johtaja. Uskon sen täysin. Mutta pk-yrityshän voi myös kasvaa,menestyä ja kirjautua pörssiin. Tuleeko silloin "hyvästä" yrittäjästä "paha johtaja" kun osakkeita on pörssissä myynnissä?
Ja sitten on vielä sekoitettu yrittäjä ja yrityksen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja, kuten esim Elop ei ole yrittäjä, vaan työntekijä. Se että saa palkkaa paljon ei tee yrittäjää.
Mark Andersson: - "Miksei yrittäjyyden liiketoimintaa eroteta sijoittamisen liiketoiminnasta?"
Koska niitä ei voi erottaa. Pääoma on yksi tuotannon tekijä, eikä tuotantoa synny, jos se poistetaan. Tyypillinen esimerkki voisi olla, että rahaton kaverini haluaisi ryhtyä ajamaan taksia. Hän on hirmuisen hyvä kuski, sulava asiakaspalvelija, mutta hänellä ei ole rahaa autoon. Minä taas olen töykeä ja ylimielinen libertaarityperys, mutta minulla on säästössä 50 000 euroa ylimääräistä. Teemme kaverini kanssa diilin. Ostan hänelle uuden Volvo V60:n ja vastineeksi sovimme, että saan 30% hänen taksiyrityksensä tuotosta. Käytännössä siis omistan 30% sen osakkeista.
Olisiko tällainen järjestely nyt hirveän huono asia sille kaverilleni? Ilman tuota osakekauppaa hän ei saisi taksiyritystään käyntiin lainkaan, ja minä taas käyttäisin rahani viinaan, lauluun ja naisiin tai pistäisin ne turhuuksiin. Kaikilla menisi huonommin. Entä miten asia muuttuisi, jos kaverini ei myisikään osakkeitaan suoraan, vaan jonkin välittäjän kautta? Jos hän esimerkiksi asuisi eri kaupungissa, niin joku kolmas osapuoli voisi hoitaa muodollisuudet ja rahansiirrot ja homma hoituisi kuten aiemmin kerrottu.
Näinhän se Karl Marx sanoi. M-C-M, viimeisen M:n täytyy olla isompi kuin ensimmäisen. Eihän työn teolla rahaa saava yrittäjä ole edes kapitalisti.
Eräs hyvin menestyvä yrittäjä sanoi, että yhden-kahden, jopa kolmenkin konkan jälkeen alkaa ymmärtämään missä systeemi mättää ja osaa välttää aiemmat karikot sekä panostaa oikealla tavalla yrityksensä kehittämiseen.
Noin se menee aika pitkälti. Sinisilmäisyys ja kauniit kuvitelmat katovat, kun sinua on potkittu kuin vierasta sikaa ja verottaja ei luota rehelliseen kirjanpitoon.
Kyynisyys kasvaa ja sitten omatunto on kuin kumia.
Eräs kauppias totesi Seinäjoella aikoinaan: ''Mikään ei Suomessa jousta ja veny niin kuin kauppiaan omatunto.''
Emilia Kukkalalla siitä huolimatta, että on kiukkuinen, on erittäin hyvin kirjoitettu blogikirjoitus - sinulla ei. Näin yksinkertaista se on. Kukkalan kirjoitukseen voin samaistua helposti. Hän on varsin perustavassa ongelmassa kiinni. Ongelmaa ei ole ratkaistu, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Sinä et edes pyri ratkaisemaan, vaan jatkat samaa rataa, mitä kaikki sovinnaiset kapitalistit.
Eli meidänkin pitäisi alkaa kirjoittaa henkilöä vastaan hyökkääviä itkupotkuraivareita ja blokata kommentointi että kirjoituksiimme voisi samaistua?
Ja miten niin ei pyri? Siis jos oletetaan että Pasin uskomat asiat ovat totta - että vapaa markkinatalous jota häiriköidään mahdollisimman vähän nostaa ihmisten elintasoa tehokkaasti, niin köyhien kuin rikkaiden, ja että valtio pyrkii luonnostaan pöhöttymään turpeaksi loiseksi jota ei voi edes kilpailla pois kun sillä on muutenkin epämoraalinen väkivaltamonopoli - niin eikö vapaaehtoiseen kanssakäymiseen kannustaminen ja väkivallan institutionalisoimisen vaaroista valaiseminen ole juurikin ongelman ratkaisemista?
Kun en oikein jaksa ajatella että anarkokapitalisti ryhtyisi aseelliseen vallankumoukseenkaan.
"Siis jos oletetaan että Pasin uskomat asiat ovat totta..."
-No lähden jo tässä vaiheessa virkettäsi siitä, että ne todellakin ovat - Pasin uskomia asioita. Muuten sivuutan tuon höpinäsi tällä erää - väkivallan institutionaalisuudesta, vai miksikä sinä nyt valtion roolia kutsutkaan.
En kerta kaikkiaan pysty tajuamaan niiden ihmisten ajatusmaailmaa, jotka pitävät Kukkalan kirjoituksia hyvinä. Elleivät he sitten tee sitä piruuttaan. Mutta jos ovat tosissaan, niin en ymmärrä. Kukkalalla voi olla pointtia joissakin asioissa, mutta miksei hän voisi kirjoittaa asiallisesti kiroilematta ja menemättä henkilökohtaisuuksiin?
Itse olen pohtinu juuri samaa. Olen päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, ettei osa ihmisistä edes pyri haastamaan omia ennalta syystä tai toisesta muodostettuja mielipiteitään. He typeränä laumana idioottimaisilla hokemilla hyökkäävät kaikkea vastaan minkä kokevat omien mielipiteidensä vastaiseksi ilman että edes yrittäisivät perehtyä oikeasti siihen mitä vastakeskustelijalla on sanottavanaan.
Huvittavimmin tämä ennaltamuodostettujen mielipiteiden efekti toteutuu nykyisten valtapuolueiden fanaatisimmissa kannattajissa. He suhtatuvat politiikaan ikäänkuin se olisi jokin urheilulaji jossa oma puolue on joukkue. Ja kaikki roska mitä puoluetoimisto syytää on mielipiteenä oikea. Ja tästä syystä sitä on puolustettava typerillä kommenteilla netin keskustelupalstoilla, ilman, että edes perehtyy itse asiaan tarkemmin. Sillä: "onhan kannatamani puolue tätä mieltä miksi en itse siis olisi"
Libertaareistakin tämä ominaisuus löytyy muttei se kuitenkaan nähdäkseni ole niin voimakas. Sillä eikai kukaan libretaari ole sellaiseksi syntynyt. Jos kerran on suurestikkin muuttanut ajatteluaan, on aivan takuulla valmis tekemään sen uudestaan jos joku vaan onnistuu perustelemaan, että miksi.
Itse ainakin ennen kuin oikeasti aloin kuuntelemaan mitä silloinen "vastapuoli" ihan oikeasti sanoo. Olin jonkin sortin oikeistodemari. Oletan, että aika monella liberaalilla tai libertaarilla lähtökohta on aika samanlainen.
Oletko Teemu ajatellut mahdollisuutta, että et ymmärrä lukemaasi? Suomessa 700.000 työntekijää ei maksa veroja lainkaan. Heidän veroprosentti on siten 0%.
Mitä taas Emiliaan tulee, niin korottamalla äänensä on pelin jo hävinnyt.
Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
Emilian Blogista lainattua:
"Ei ihme, että Jari Sarasvuota pelottaa (niin hän itse sanoi). Hän pelkää kuollakseen, että eräs hyvin yksinkertainen perustotuus sanotaan ääneen: pääomaa kasataan hyödyntämällä inhimillistä työtä".
Tämä on totta, pääomaa kasaantuu hyödyntämällä inhimillistä työtä. Mutta ennenkuin sitä pääsee hyödyntämään, se työ ja työpaikka on jonkun luotava. Lisäksi sen työn tulokset pitää pystyä myymään voitolla.
Suosittelen Emiliaa perustamaan yrityksen ja järjestämään rahoituksen ja palkkaamaan aluksi vaikka 10 työtekijää. Saattaa mielipide tämän jälkeen muuttua.
Työntekijän pitäisi olla tyytyväinen siitä, että jotkut ovat vielä valmiita ottamaan henkilökohtaisen riskin ja luovat työpaikkoja.
Tero on asioiden lähteellä.
Nämä tyypit, vaikkapa nti Kukkala, samaan hengenvetoon sekä haukkuvat kaikki yrittäjät (isot tai pienet) että vaativat niitä työpaikkoja, joita nämä paskariistäjät koettavat luoda.
En nyt täsmälleen muista mitä Eloppi saa palkkaa, mutta oletetaan että rahapalkka on 2M ja Nokialla on töissä 50000 henkeä, niinpä Eloppi saa 40€/työpaikka. Onko se paljon vai vähän?
En suosittele yrittäjyyttä Emilialle jos hänellä ei ole riittävästi omaa rahoituspääomaa siihen.
En minä Jyrki noin rankalla jalalla painaisi kaasua. Kyllä yrittämistä on aloitettu autotalleistakin, vrt. Angry Birds:)
Matilainen kirjoittaa seitsemän kohdan ohjelmassaan terveen markkinatalousmallin mukaisesta yrityksestä. Sellaisia ovat esimerkiksi perinteiset suomalaiset perheyritykset.
Sen sijaan pörssiin viedyt ja kvartaalikapitalismin mallin mukaisesti työntekijöitä kohtelevat yritykset toimivat todella törkeästi. Väkeä voidaan heittää pihalle ja samaan aikaan jakaa sekä osinkoja että bonuksia johdolle, vaikka mitään lisäarvoa ei ole syntynyt, vaan päinvastoin.
Kvartaalikapitalismi ei toivottavasti tullut jäädäkseen, eihän...
Eiköhän se jossain vaiheessa ala koiranputkea kasvaa. Pitkältihän se on vain tietotekniikan, väliaikaisesti halvan ja runsaan energian sekä rahapolitiikan kommervenkkien aiheuttaman massiivisen nopeudenlisäyksen tuotos. Jossain vaiheessa joitain aspekteja kampittuu väistämättä. Talouspolitiikka on nyt pölkyllä, energian vuoro tulee lähitulevaisuudessa:
Koko juupas-eipäs keskustelu tällä palstalla laskee blogien kiinnostavuutta (myös tämän).
Yhteiskunta tarvitsee pienyrittäjiä, isoja yrityksiä, työntekijöitä ja työnantajia. Äärimmäisyydet ovat pahasta, tässäkin asiassa. Täysin vapaa markkinatalous on yhtä pelottavaa kuin työntekijälle työn kautta jakava sosialistinen talous (kaikille tasapuolisesti).
50 v. iässä ja viimeisen 10 v. pienyrittäjänä nyt toimineena, kaiken aikani ja varallisuuteni yritykseen sijoittaneena voin joskus verojen jälkeen odottaa saavani sijoitetulle pääomalle tuottoa. Jos joku on eri mieltä tästä oikeudesta, perustelkoon sen kunnolla, vakaumuksensa mukaan tai vaietkoon.
Emilia näyttää sittenkin olevan karusellissa ... ja 2 259 tykkää kirjotuksesta :)
Onneksi ei ole luetuimpien top seiskassa. Ja noista "tykkäyksistäkin" varmaan iso osa johtuu siitä, kun nti. Kukkala ei salli kommentointia (minkä hänen ajattelukyvyllään varustetulta ihmiseltä kyllä hyvin ymmärrän), joten ainoa keino kommentoida on "tykätä" ja jakaa kirjoitus Facebookissa.
"Keskustelu" on tässäkin asiassa edennyt tuttuja latuja: joku kirjoittaa räväkän, karkean ja provokatiivisen kirjoituksen työstä ja monista siihen olennaisesti liittyvistä asioista, ja sitten tulee heti vastapuolen edustajia hössöttämään, kuinka tämä kirjoittaja ei mukamas ymmärrä "talouden realiteetteja", jotka ovat tietynlaiselle ihmisryhmälle kuin jotain kiveen hakattuja totuuksia.
Syrjäytymiskeskusteluillassa yhtä elottomasti ja robottimaisesti kuin aina ennenkin esiintynyt Sarasvuo kuuluu kyseiseen edellä mainittuun ryhmään: hänen mielestään vasemmistoajattelu on väistämättä "ideologista" ja kapitalismia ja vapaata markkinataloutta ylistävä ja puolustava ajattelu puolestaan oletusarvoisesti "pragmatismia". Mikään poliittinen ideologia ei kuitenkaan voi omia pragmaattista ajattelua. Kuka tahansa, joka niin ajattelee, on omaksunut jonkinlaisen harhaisen ajattelumallin, jota pitää yleisenä totuutena.
Loppujen lopuksi "keskustelussa" kyse on lähinnä näkemyseroista siinä, että miten järjestelmää pitäisi hoitaa. Tietyt oikeistolaiset tahot ovat kuitenkin sitä mieltä, että tietynlainen kapitalismi ja markkinatalous on se ainoa oikea järjestelmä ja se perusasia, jolle kaikki heidän mukaansa pohjautuu ja pitää pohjautua jatkossakin. Tällä tavalla ajattelevien oikeistolaisten kanssa on tietysti hyvin vaikea käydä mitenkään syvällistä keskustelua, kun "keskustelu" koostuu lähinnä oman aseman puolustamisesta ja pönkittämisestä.
Mitt Romneyn mukaan 44% elää toisten kustannuksella. Kaikkea ei toki tarvitse maksaa nyt, vaan kustannukset voidaan siirtää velalla tulevaisuuteen.
Lapset, sairaat, viranhaltijat, työttömät, eläkeläiset ja perinnönsaajat elävät toisten kustannuksella. Usein myös äänestäjät.
Omalla kustannuksella elää vain omavaraistaloudellinen keräilijä ja metsästäjä, joka elää Jumalan ja luonnon kustannuksella.
Kuka muuten ei eläisi toistenkin kustannuksella? Niklas Herlin elää Partek-kaupoissa saadun Valtran arvolla veronmaksajien lahjoittaman varallisuuden kustannuksella ja Uuden Suomen kirjoittajat ja lukijat Niklas Herlinin kustannuksella.
Uusi Suomi on mitä parhain kansallisvarallisuuden palautus. Kiitos siitä!
Pitäisikö työntekijän olla kiitollisuuden velassa yrittäjälle kun hän on antanut työpaikan vai pitäisikö yrittäjän olla kiitollisuuden velassa työntekijälle että hän tulee tekemään ideasta totta?
Olemme loppupeleissä vielä henkisesti lapsenkengissä ja eläinten keskuudessakin vallitseva laumahierarkia pätee vielä meilläkin. Yhteiskuntarakenteemme on ihan sama kuin heimoilla sademetsissä ja yrityksen peilaavat tätä rakennetta. On totta että toiset ovat tuotteliaampia ja ehkerampia kuin toiset näin ollen ansaitsevat paremmat ansiot mutta ei niin että toiset elävät yltäkylläisyydessä ja toiset eivät saa mitään. En usko että kukaan oikeasti ansaitsee miljoonia enemmän työstään samassa firmassa kun toinen kituuttelee minimipalkalla. Kaikki kuitenkin "puhaltaa yhteen hiileen" yrityksen menestymisen takia.
Yrityksen arvostushierarkia tulisi vähintäänkin vetää suoraksi tai jopa kääntää ylösalaisin. Johdon tulisi "palvella" työntekijää niin että työntekijästä saadaa paras mahdollinen hyöty. Jos vaan karsitaan työhyvinvoinnista suorittajaportaassa niin ei se potkuilla pelottelu pahemmin motivoi.
Arvostus ja tarpeellisuuden tunne ovat parhaita motivaattoreita!
"En usko että kukaan oikeasti ansaitsee miljoonia enemmän työstään samassa firmassa kun toinen kituuttelee minimipalkalla. Kaikki kuitenkin "puhaltaa yhteen hiileen" yrityksen menestymisen takia."
"Ansaitsemisella" tarkoittanet tässä yhteydessä tuloksen tuottamista yritykselle? Joku yritysjohtaja kyllä saattaa hyvinkin pelastaa koko yrityksen ja siten tuottaa monin verroin palkkansa verran. Toisaalta moni yrityisjohtaja voi vastaavasti tehdä todella tuhoisia päätöksiä, jotka voivat pahimmillaan tuhota firman. Vaikka johtajilla olisikin kannustimia, ne monesti perustuvat liian lyhyen tähtäimen tuloksiin.
"Pitäisikö työntekijän olla kiitollisuuden velassa yrittäjälle kun hän on antanut työpaikan vai pitäisikö yrittäjän olla kiitollisuuden velassa työntekijälle että hän tulee tekemään ideasta totta?"
Sitähän tässä toitotetaan päivät pääksytysten että molempien toisilleen. Ei se työntekijä supersuuria saavutuksia saa aikaan ilman pääomakertymää jossain eikä se pääoma (oli sitten rahana tai tuotantovälineinä) tee mitään ilman käyttäjiä.
Plus sitä että vaikka joitain asioita voisikin työntekijä itsekseen periaatteessa tehdä ja sillä tapaa ansaita elantonsa, estää byrokratia sen nykyään sangen tehokkaasti mikä taas lisää isojen pelureiden voimaa suhteettomasti.
Monesta kirjoituksesta huomaa että vanha SKDL on edelleen hengissä,mutta valitettavasti se tie on jo kokeiltu ja se ei johtanut mihinkään.
Jos viittaat kirjoitukseeni niin kaipaan perusteluja. Ja jos viittaat itä-naapuriimme niin siellähän oli kyseessä diktatuuri. On todella kapea katseista jos ei näe muita vaihtoehtoja kuin kommunismi tai kapitalismi. Pitäisikö miettiä miten ihminen kehittyy parhaiten ja ihmisen kehittyminen vaatii sen että myös ympäröivä yhteisö kehittyy ja alkaa rakentaa systeemiä sen varaan.
Vapautuminen siirtomaaikeestä toi maahan työtä, yrittäjyyttä, pääomia ja hyvinvointia. Loi edellytykset myös kommunismille. Yleensä patruutat pitivät porukastaan parempaa huolta kuin politiikan helppoheikit.
Venäjältä ja Saksasta tulivat tänne veropakolaisina perustamaan sahoja, myllyjä ja puuhiomoita.
Anton von Alfthan, Eino J Aro, Björnbegit, Bergbomit (Wuorenheimiot), Bonsdorfit, Brofelldtit, Cederbergit, Cronwall, Elving, Enckell, Genetz, Granberg, Ahlman Einar, Haarla, Standerskjöld, Wahren, Ehrnrooth, Walden, Schauman, von Julin, Paloheimot, Serlachius, Gutzeit, Fazer, Sinebrykoff, Hartwall, Finlayson ... (kolme sivua tuttuja nimiä) . . . Wihuri, Witting, Wrede, Wuolijoki, Yrjö-Koskinen, Zitting, Åkerson, Österblad - Kuusakoski Ab'n Tj vsta 1885.
Antti Tuuri: UPM-Kymmene metsän jättiläisen synty.
Lähtee 1870 luvun puolimaista, se oli aikaa jolloin pääomat virtasivat Suomeen - ei maasta ulos.
Tuo Emilian "energian" kun saisi suunnattua julkisen sektorin paisumisen estoon, siitä olisi hyötyä koko maalle ja työllisyydelle.
Allekirjoitan myös blogin kokonaan, eikä olekkin hienoa kun yrittäjällä on mahdollisuus saada voittoa, jos onnistuu.
Tosin vuosi 2013 tulee olemaan erittäin vaikeaa jos yritysveroa ei saadaa entistä kannustavammaksi jotta yrittäjillä olisi VARAA PALKATA tekijöitä, nyt kun se ylimääräinen kerätään valtion kirstuun ja jaetaan työttömille ja julkisen sektorin ylimääräiselle "läskille".
Se taitaa kuitenkin olla niin että Emiliat, Kaisat ja Pekat saa vasta sitten luvan tulla nauttimaan palkkaa kun ovat todistaneet ansaitsevansa sen ja jos työnantaja sen riskin ottaa.
Ei työnantajana tai isommansorttisena yrittäjänä pärjää, jos ei ole äärimmäisen motivoitunut sekä omistautunut ja usko itseensä, asiaansa ja mielellään myös yritysmaailmaan sekä bonuksena jopa talousmarkkinoihin. Onhan se sentään sen verran vaativaa hommaa, sitä harva kieltää. Siihen en minä pystyisi. En olisi tehokas, en edes kustannustehokas. Varsinkaan kun eivät maalissa häämöttävät palkkiotkaan kiinnosta. Olisin myös aivan liian hellämielinen, ehkä vaikkapa teurastamossa voisi ensin vähän parkkiintua. Siellä voi oppia jopa tappamaan hymyillen. Ehkä moraalin olisi hyvä laskea, ja lapsenomaisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden rippeet häivyttää. Kokonaiskuvan jatkuva tarkastelu, kriittisyys ja auktoriteettivastaisuus pitäisi kitkeä. Ajattelussa turha laatikon ulkopuolelle pomppiminen ja vaihtoehtoisten näkökantojen peräänkuuluttaminen ei olisi myöskään kannattavaa. Ei siitä mitään tulisi. Yrittäkää te yhteiskuntakelpoisemmat, voimia ja ymmärrystä teille. Minä koetan puolestani syrjäytyä mahdollisimman vähän.
"""Lyhyt oppimäärä yrittäjyyteen"
1. Yrittäjä hankkii Kokoomuksen puoluekirjan.
2. Yrittäjä hankkii hyviä veljiä Kokoomuksesta.
3. Yrittäjä perustaa yrityksensä.
4. Yrittäjä nostaa yritystukiaisia.
5. Yrittäjä hankkii ilmaisharjoittelijoita työvoimaksi.
6. Yrittäjä hankkii monopolin tuotteelleen.
7. Yrittäjä kylpee rahassa.
Näin siis Suomessa. Alkuperäinen yrittäjyyden oppimäärä toimii kyllä maailmalla yleensä ottaen. """"
Hirveetä sontaa, huomaa että kannatat orjatyövoimaa tai että työt pitää tehdä mahdollisimman halvalla tai ilmaiseksi. Emilia kirjoitti juuri miten asiat ovat. Taisi osua omaan nilkkaasi.
Tässä ilmainen bisnessidea, jos on röyhkeyttä eikun vaan toimimaan. Pelaa 110%:sti Suomessa eikä vaadi edes osaamista.
Kuinka luoda bisnes ilman osaamista tai pääomaa?
http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111434...
Toimituksen poiminnat
Pitkäveto päälle loppujen Sinisten kansanedustajien loikkauksista
Uuden Suomen uutiset
- Venäjän patriotismin täyskäännös jääkiekossa – Yksi asia jäi mainitsematta 12:38 25.04
- Ihmisiä on kuollut ”jatkuvasti” – nyt outo rajoite poistumassa Suomessakin 11:34 25.04
- Maailmalla leviää väärää tietoa: Suomi ei keskeytä perustulokokeilua 10:05 25.04
- Suomi heikkeni lehdistönvapaudessa – Poliitikkojen mediavihamielisyys nousussa 08:51 25.04
- Palaako Väyrynen keskustan eduskuntaryhmään? Antti Kaikkonen TE:lle: ”Ei mahdotonta” 08:10 25.04
- Liverpoolissa hurja ilta: Seitsemän maalia 23:48 24.04
Kommentoi 80 kommenttia