*

Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Ilmastonmuutos muuttuu, Suomen ilmastopolitiikka ei

  • Kuvaaja lainattu mainiosta Ilmastorealismia-blogista
    Kuvaaja lainattu mainiosta Ilmastorealismia-blogista

Jos ilmastonlämpenemättömyys olisi henkilö, se voisi nyt hankkia ajokortin, suorittaa ase- tai siviilipalveluksen, ostaa mietoja alkoholijuomia ja äänestää vaaleissa. Syyskuussa se nimittäin saavutti 18 vuoden ja yhden kuukauden iän satelliittimittauksissa. Tuoreen tilastollisen analyysin mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt jopa 26 vuoteen.

Vertaus täysi-ikäisyyteen on ehkä huvittava, mutta asia on vakava. Tiedän kyllä, että luonnollisen ilmastonmuutoksen kieltäjät (denialistit?) huitovat käsiään siitä, että 18-26 vuotta on liian lyhyt ajanjakso ilmastonmuutoksen arviointiin ja pelkkää kirsikanpoimintaa. Mutta he unohtavat, että ilmastotutkijat ovat itse aiemmin sanoneet tätä lyhyempien jaksojen riittävän epäilyyn.

Virallisimmin tämä tuli todettua, kun vuonna 2009 (viisi vuotta sitten) NOAA-tutkimuslaitoksen raportissa kirjoitettiin, että vaikka vuosikymmenen mittaiset nollatrendit ovat ilmastomalleissa tavallisia, simulaatiot poissulkevat 15 vuotta ja sitä kauemmin kestävät nollatrendit, jolloin vähintään 15-vuotinen nollatrendi riittää osoittamaan ilmastomallien poikkeavan todellisuudesta.

Climategate-sähköposteistakin tuttu professori Phil Jones sanoi niinkin äskettäin kuin vuonna 2012, että "lämpenemättömyyden täytyy jatkua ainakin 15 vuotta ennen kuin huolestumme". Tiukemman rajan antoi tri Ben Santer vuonna 2011 sanoessaan, että tarvitaan vähintään 17 vuoden ajanjakso ilmastonmuutossignaalien erottamiseksi toisistaan.

Samalla ilmastotutkijat ovat entistä hämmentyneempiä siitä, mihin se lämpeneminen oikein on kadonnut. Tähän asti suosituin arvaus oli lämpenemisen piiloutuminen valtamerien syvänteisiin, mutta tuore tutkimus on kumonnut tämänkin mahdollisuuden ja merien syvänteet saattavat itse asiassa olla viilenemässä..

Nyt kun kaikki ilmastotutkijoiden antamat aikarajat ovat paukkuneet, vain heinäsirkat ovat äänessä. Media ei enää puhu ilmastonmuutoksesta yhtä paljon kuin ennen, eikä varsinkaan kysele näiltä tutkijoilta asianmukaisia kysymyksiä. Silloinkin kun ilmastosta vielä uutisoidaan, siitä joko surutta valehdellaan yleisölle tai typerinä toistetaan muiden valheita (1, 2, 3, jne...).

Poliitikot eivät kuitenkaan nuku. Pääministeri ja tuore ympäristöministeri hokevat ilmastonmuutosmantroja ilman sisältöä aivan kuin mikään ei olisi muuttunut. Ilmastolakia viedään eteenpäin eduskunnassa, vaikka ilmastolain juurisyy on Vihreille hallitusneuvotteluissa annettu lupaus, eivätkä Vihreät enää ole hallituksessa. Tosin myönnettäköön sellainen pieni muutos, että ensimmäistä kertaa avoimesti ilmastopolitiikkaa kritisoivalta Ilmastofoorumi ry:ltä pyydettiin asiantuntijalausuntoa, eikä vain kerran, vaan kahdesti.

Maailmalla ilmastopolitiikka on kuitenkin osittain todellisuuteen heräämisen ja osittain huonon talouden vuoksi kovassa vastatuulessa.

Intian ympäristöministeri Prakash Javadekar ilmoitti, ettei Intia tule vähentämään päästöjään ainakaan 30 vuoteen, minkä aikana Intia nousee suurimmaksi hiilidioksidipäästöjen tuottajaksi ohi Kiinan ja Yhdysvaltojen. Jo tähän verrattuna Suomen mahdolliset päästövähennykset ovat pisara meressä, eikä EU:nkaan vähennyksillä ole juuri merkitystä. Tai no tietenkin se, että niin kauan kuin päästövähennykset lasketaan tuotannosta eikä kulutuksesta, onnistumme ajamaan tuotantoamme ja siten työpaikkoja enenevässä määrin mihinkäs muualle kuin Kiinaan ja Intiaan.

Amerikkalaiset äänestäjät pitävät mielipidetiedusteluissa ilmastonmuutosta vähäisimpänä ongelmista ja amerikkalaisista meteorologeistakin vain puolet uskoo ihmisen aiheuttavan valtaosan ilmastonmuutoksesta. Australiassa ilmastolainsäädäntökin jo kumottiin ja usean maan johtajat jättivät väliin äskettäisen ilmastokokouksen New Yorkissa. Jopa muualta Euroopasta on alkanut kantautua vastalauseita EU:n ilmastopolitiikkaa kohtaan.

Mutta toisin on Suomessa. Ilmastolakiesitys on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä ja ainakin toistaiseksi myötätuulessa. Se on harmillista, sillä jos ilmastolaki hyväksytään, sen täysin tarpeettomia ja hyödyttömiä kustannuksia tulevat maksamaan ne nykypäivän lapset, teinit ja nuoret aikuiset, jotka eivät edes ole omakohtaisesti koskaan kokeneet ilmastonlämpenemistä.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
www.ilmastofoorumi.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Uudet teollisuusmahdit käyttävät ilmastohumppaa pitkitetysti ja hävyttömästi hyväkseen,
tosin Kiina alkaa hermostua luvattujen uusien lypsylehmien suhteen ja ilmoitti New Yorkissa, ettei leiki enää kanssamme jos vuosittain luvattua 100 miljardia ei löydy ensin.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Olen pohtinut tässä vuosien mittaan tempoilevia selityksiä seuraillessa että ilmastonmuutoksen osalta ilmiö on enemmänkin psykologinen, sillä kukapa ei haluaisi olla kaikilla valinnoillaan pelastamassa maailmaa? Varsinkin kun siihen näppärästi liittyy vielä mahdollisuus ideologiseen sekä politiikan kautta erilaisten normien vyörytyksellä painostamiseen muiden elämänvalintojen suhteen.

Tilanne on nykyisin samanlainen kuin uskonnollisten yhteisöjen toimintamalleissa: älä tee syntiä tai jumala rankaisee, joskin moderni Harmageddon väistetään suosimalla luomua, olemalla syömättä lihaa, suosimalla joukkoliikennettä, asumalla kylmemmässä asunnossa, käyttämällä vähemmän lämmintä vettä, jne. Ne ovat syntejä joista rangaistuksena on ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja maailmamme tuho.

Nietzsche julisti aikoinaan jumalan olevan kuollut ja modernit teologit ovat tulkinneet paikallisia piispojamme myöten että jumala on kyllä olemassa, mutta hän ei vaan ole niin ikävä tyyppi kuin aiemmin oletettiin. Paras välimaasto mitä tässä voisi ehkä hakea on se, että ilmastonmuutos on totta, mutta ei vaan niin ikävä juttu kuin aiemmin oletettiin. Kaikkia meitä infernaalisella paahteellaan lopun aikoina grillaavaa lämpenemistä ei ole luvassa vaikkei söisikään luomua, ajelisi vaan omalla autolla ja kävisi lämpimässä suihkussa.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

18 vuoden iässä voi saada myös tuomion ihmisten harhauttamisesta ja vakavan vahingon aiheuttamisesta yhteiskunalle ja sen jäsenille.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Ilmastonmuutos on tiettävästi riski, johon on varauduttava.

Toisekseen. Säästäminen ja tehokkuus ei ole pahaksi. Turhaa tuhlaus on typerää.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Vaikka kommenttisi on varmaankin tarkoitettu vasta-argumentiksi, voin vain todeta, että olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tosin väitän, että ilmastopolitiikka ei ole hyvää riskienhallintaa, eikä se säästä tai ole tehokas (vaan tuhlaavainen). Turha tuhlaus on todellakin typerää, ja juuri sitä on ilmastopolitiikka.

Mutta tuosta riskienhallinnasta. Siitä kun satun jotain tietämäänkin (olen ammatiltani projektipäällikkö), niin minäpä ihan kirjoitan siitä kokonaisen blogikirjoituksen tässä jonain syksyisenä lähipäivänä. Ilmoittelen sitten tähänkin, kun olen ehtinyt sen tehdä. Kiitos ideasta. :)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suhtautumisesta ilmastonmuutokseen on Suomessa tullut uskonto vähän samalla tavalla kuin 70-luvulla suhtautuminen Neuvostoliittoon oli uskonto.

70-luvulla oli jokaisen poliitikon, riippumatta puoluekannasta, oli ylistettävä Neuvostoliittoa ja sen paremmuutta, jos halusi yleensäkään olla poliitikko ja edetä urallaan. Eduskunnassa ei ollut kuin kolme poliitikkoa, jotka uskalsivat arvostella Neuvostoliittoa ja sen politiikkaa: Tuure Junnila, Kullervo Rainio ja George Ehrnrooth.

Sama pätee ilmastonmuutokseen. Kukaan ei uskalla edes aloittaa keskustelua ilmastonmuutoksesta saatikka kyseenalaistaa keinoja sen torjumiseksi. Jos joku yrittää, niin lynkkaus odottaa.

Toimituksen poiminnat