*

Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Ilmasto ja riskienhallinta

  • Ilmastoriskien todennäköisyys (P), vaikutus (I) ja tärkeysjärjestys (*)
    Ilmastoriskien todennäköisyys (P), vaikutus (I) ja tärkeysjärjestys (*)
  • Edellisen lisäksi kustannukset (C) ja aikajänne (T) eli kokonainen PICT*
    Edellisen lisäksi kustannukset (C) ja aikajänne (T) eli kokonainen PICT*

Ilmastonmuutos on riski, joka on hallittava. Vaikka tämä onkin ilmastoaktivistien käyttämä vasta-argumentti skeptikoille, niin silti se on totta. Paneudutaanpa siis hieman laajemmin ja yksityiskohtaisemmin ilmastolliseen riskienhallintaan.

Kuten riskienhallintaan kuuluu, ensin tulee tunnistaa riskit. Joten tehdäänpä niin ja annetaan riskeille tunnistekoodit. 

Ensimmäinen (IR-01) ilmastoriski on tietenkin ”ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöillä aiheuttama ilmastonlämpeneminen”, mutta se ei ole ainoa. Voidaan tunnistaa myös riski ”luonnollisesta vaihtelusta johtuva ilmastonlämpeneminen” (IR-02) sekä käänteinen ”luonnollisesta vaihtelusta johtuva ilmastonviileneminen” (IR-03).  Lisäksi mieleen tulee ”tulivuorenpurkauksen aiheuttama äkillinen ilmastonviileneminen” (IR-04).

Kun riskit on tunnistettu, tulee analysoida niiden todennäköisyys (P) ja (haitta)vaikutus (I), jotta voimme arvioida miten tärkeää kunkin riskin hallinta on. Käyttäkäämme analyysissä asteikkoja yhdestä viiteen siten, että P:n osalta 1 tarkoittaa alhaista todennäköisyyttä ja 5 korkeaa todennäköisyyttä ja I:n osalta 1 tarkoittaa alhaista vaikutusta ja 5 tarkoittaa suurta vaikutusta. Jos jonkun riskin jotain arvoa ei voida arvioida, käytetään kohdassa keskimääräistä arvoa 3. Koska oikeita todennäköisyyksiä on tässä hankala arvioida, suhteutetaan asteikko muihin riskeihin.

IR-01 on tunnetuin riski eli se paljon puhuttu ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja olettakaamme tässä analyysissä, että sen todennäköisyys ja haitat ovat niin suuria, kuin ilmastotutkijat ja -aktivistit meille kertovat. Asetetaan siis IR-01:n P:n arvoksi 5 (suuri todennäköisyys) ja I:n arvoksi 5 (suuri [haitta]vaikutus). Henkilökohtaisesti arvioisin IR-01:n kohdalla pienemmät arvot, mutta luottakaamme tässä kerrankin konsensukseen.

IR-02 on IR-01:n vaihtoehtoinen hypoteesi, eli se, että tähän asti 1750-luvulta havaittu lämpeneminen on luonnollista vaihtelua ja tulee jatkumaan samalla trendillä tulevaisuudessa. Todennäköisyyttä tälle on edellisen rinnalla pidettävä hyvin pienenä (P=1), koska tiedeyhteisön konsensus. Mitä tulee tämän riskin vaikutukseen, sitä on varmaankin pidettävä alhaisempana kuin IR-01:n vaikutusta, koska jatkuva trendi ei ole nouseva, mutta se ei kuitenkaan voi olla 1, koska lämpenemistä pidetään ilmastoaktivismissa varsin haitallisena. Olkoon siis I=2.

IR-03 on IR-02:n johdannainen: jos havaittu lämpeneminen on luonnollista eikä keinotekoista, niin emme nyky-ymmärryksellä voi tietää jatkuuko se samanlaisena vai tapahtuuko tulevaisuudessa käänne viilenemisen suuntaan. Koska tiedeyhteisön konsensus, tämänkin todennäköisyys on alhainen, mutta koska luonnollisen vaihtelun syklisyys, todennäköisyys on oltava suurempi kuin IR-02:n, olkoon siis P=2. Vaikutuksen osalta voimme todeta, että kylmä on haitallisempaa kuin lämmin, joten viileneminen on haitallisempaa kuin lämpeneminen, joten suhteessa edelliseen olkoon I=3.

IR-04 onkin sitten erilainen tapaus suhteessa muihin. Se viittaa täysin yllätyksellisiin suuriin tulivuorenpurkauksiin (luokkaa Krakatau tai jopa Toba-järvi), joita ei voida ennustaa juuri lainkaan ja joiden ilmastollinen vaikutus on hyvin suuri, joskin väliaikainen. Koska niiden todennäköisyyttä ei voida arvioida, olkoon P=3. Jättimäiset purkaukset voivat viilentää maapallon ilmastoa useallakin asteella pariksi vuodeksi ja ilmaston täydellinen normalisoituminen voi viedä jopa vuosikymmenen. Menneinä aikoina jättipurkausten vaikutukset ovat olleet rajallisia, mutta maapallon nykyisellä väkiluvulla nopean viilentymisen ja auringonvalon vähenemisen vaikutukset maatalouteen ja sitä kautta ravinnon riittämiseen voivat olla merkittävät, varsinkin kun varoitusaikaa saattaa olla vain muutamia kuukausia, jos sitäkään. Olkoon siis tämän riskin I=4.

Tämän analyysin jälkeen voimme laittaa riskit tärkeysjärjestykseen siten, että analyysin komponenttien (P ja I) tulo on tärkeysjärjestysluku (*). Voimme havaita, että tärkein riski on IR-01 P(5)xI(5)=*(25). Seuraavaksi tulevat IR-04 (*=12), IR-03 (*=6) ja IR-02 (*=2). Näyttää siis siltä, että jos valitsemamme P:n ja I:n arvot ovat oikeat, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos (IR-01) on tuplasti tärkeämpi hallittavaksi kuin seuraavaksi tärkein ilmastoriski eli jättitulivuorenpurkaus.

Jatkakaamme riskienkäsittelyn arvioinnilla. Ilmastoriskien kohdalla voimme suoraan todeta, että koska vaikutukset ovat globaaleja, riskien siirtäminen (vastuista vapautuminen tai vakuutussopimukset) ei ole relevantti vaihtoehto. Jäljelle jäävät riskien välttäminen ja pienentäminen sekä niiden hyväksyminen ja mukautuminen. 

Hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että ok, toteamme riskin olevan olemassa, mutta emme tee sille mitään. Esimerkiksi IR-02:n * on niin pieni, että se voisi olla kandidaatti pelkälle hyväksymiselle, mutta jos mukautumisen kustannukset ovat pienet, voimme valita myös mukautumisen. Välttäminen tai pienentäminen eivät ole vaihtoehtoja luonnollisissa tapahtumissa (eli riskeissä IR-02, IR-03 ja IR-04), koska ne tapahtuvat joka tapauksessa, jos ovat tapahtuakseen.

Havaitsemme IR-01:n olevan ainoa riskeistämme, jota voidaan pyrkiä välttämään tai pienentämään, ja juuri tähänhän ilmastopolitiikka tähtää. Ilmastopolitiikka eli ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien arvioiden mukaan erittäin kallista ja tarkoittaa käytännössä maailman energia-, teollisuus- ja liikennejärjestelmien rakentamista lähes kokonaan uudelleen. Lisäksi myös IR-01:n kohdalla vaihtoehtona on mukautuminen ja varautuminen, mutta tätä ei mediassa ja politiikassa juuri käsitellä, vaan torjunta esitetään ainoana vaihtoehtona. Mukautuminen, joka on validi strategia kaikkiin neljään riskiin, olisi kuitenkin huomattavasti edullisempaa.

Koska eri riskien käsittelyn kustannukset eroavat huomattavasti toisistaan ja koska käytettävissämme ei ole rajattomia resursseja, vaan joudumme priorisoimaan, lisätään riskimatriisiimme uusi muuttuja eli käsittelyn kustannukset (C). Käytetään C:lle samanlaista suhteellista asteikkoa siten, että 1 tarkoittaa hyvin suuria kustannuksia ja 5 tarkoittaa alhaisia kustannuksia. Korkea C:n arvo siis nostaa riskin tärkeyttä, koska se on kustannustehokkaampi.

On ilmeistä, että riski IR-01 saa arvon C=1, koska edellä kuvatun mukaisesti sen välttäminen ja pienentäminen on erittäin kallista. Samaan hengenvetoon voidaan todeta, että riskien IR-02 ja IR-03 kohdalla C=5, koska mukautuminen luonnolliseen ilmastonvaihteluun voi tarkoittaa niinkin vähäistä asiaa kuin varmuusvarastojen ja vastaavien ylläpitämistä, koska luonnolliset muutokset ovat hitaita ja niihin mukautuminen on parhaillaan vain normaalia elämistä.

IR-04 on muihin riskeihin nähden erilainen, koska se voi tapahtua hyvin nopeasti ja odottamatta. Siihen mukautuminen ja varautuminen edellyttänee huomattavasti riskejä IR-02 ja IR-03 suurempia toimenpiteitä, kuten jopa parin vuoden kulutuksen kokoisten varmuusvarastojen pitämistä valituissa raaka-aineissa ja elintarvikkeissa. Mutta sekään ei ole mitään verrattuna ilmastopolitiikan kustannuksiin, joten olkoon IR-04:n C=4.

Kustannusten arvioinnin yhteydessä havaitsimme, että eri riskien aikajänteet ovat niinikään hyvin erilaiset. Koska ajanjaksot vaihtelevat kymmenissä tai sadoissa vuosissa, niin ottakaamme myös tämä huomioon riskimatriisissa, koska onhan sillä merkitystä, onko aikaa toimenpiteille vähän, paljon vai todella paljon. Uuden sarakkeen nimi olkoon aikajänne (T), jossa 1 tarkoittaa hyvin pitkää aikaväliä ja 5 tarkoittaa hyvin lyhyttä aikaväliä.

Koska riskit IR-02 ja IR-03 edustavat hidasta luonnollista vaihtelua, niiden aikajänne on pitkä eli T=1. IR-04 puolestaan edustaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joten sen T=5. IR-01 onkin hankalampi; toisaalta ilmastoaktivistit sanovat, että toimenpiteet pitää tehdä heti tai on liian myöhäistä, mutta samaa he ovat sanoneet jo viimeiset 20 vuotta ja silti he voivat edelleen siirtää maalitolppia eteenpäin, kun eivät ole päässeet tavoitteisiinsa; toisaalta, ilmasto ei ole tilastollisesti lämmennyt viimeisiin 16-26 vuoteen, vaikka samaan aikaan kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkuvasti kasvaneet, jolloin riskin välittömyys käy kyseenalaiseksi. Ratkaistaan tämä ristiriita antamalla IR-01:lle T=3.

Nyt pääsemme loppuarviointiin. Tämän PICT*-analyysin mukaan tunnistettujen ilmastoriskien tärkeysjärjestys on IR-04 (*=240), IR-01 (*=75), IR-03 (*=30) ja IR-02 (*=10). Toisin sanoen, jättitulivuorenpurkauksen riskinhallinta on kolme kertaa tärkeämpää kuin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen riskin. Edelleen voimme huomata, että täsmälleen samalla kun varautuisimme riskin IR-04 toteutumiseen, tulisimme taklanneeksi myös riskit IR-03 ja IR-02 sekä varautuisimme myös riskiin IR-01, jos kävisi niin, että torjuntatoimenpiteet olisivat riittämättömiä tai turhia.

Tästä huolimatta nykypolitiikka ei huomioi näitä muita riskejä lainkaan, vaan itse asiassa toimimme täysin päinvastoin muun muassa vähentämällä varmuusvarastojamme. Ilmastopolitiikka keskittyy ainoastaan riskin IR-01:n välttämiseen tai pienentämiseen, eikä minkään riskin toteutumiseen varauduta tai mukauduta. Tämä on erittäin huonoa riskienhallintaa. 

Toisaalta on niinkin, että varautumisessa ja mukautumisessa poliitikoilla ja aktivisteilla ei ole juurikaan tehtävää tai roolia. Niistä pidetyt puheet eivät kiihottaisi ketään eivätkä saisi massoja marssimaan uurnille ja luopumaan rahoistaan ja oikeuksistaan maailman pelastamiseksi. Ehkä kysymys ei sittenkään ole vain riskienhallinnasta. 

Toistettakoon nyt vielä sekin, että omasta mielestäni ja monien tutkijoidenkin mielestä P=5 ja I=5 ovat liian suuria riskille IR-01, jolloin ilmastopolitiikan perustelu riskienhallinnalla ontuu entisestään. Toki kaikki edellä esitetyt arvot ovat avoimia keskustelulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen pyörittely. Tätä ei varmaan Sanni Grahn-Laasonen jaksaisi lukea alusta loppuun kuitenkaan. Voit toki yrittää lähettää sen ...

Omasta mielestäni suurin riski on siinä, että luonnollisen ilmastonmuutoksen potentiaalisiin seurauksiin sopeutuakseen maapallon väestöllä pitäisi olla nykyistä enemmän taloudellisia resursseja vastata mahdollisiin tuleviin haasteisiin.

Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että hypoteettisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi valtiot pääsääntöisesti ovat luopumassa kustannustehokkaista hyvinvointia ylläpitävistä ratkaisuista ja asettamassa taloudelleen sellaisia rasitteita, että valmius soputtamiseen on oleellisesti huonontumassa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Tuo on totta, eli riskin IR-01 välttäminen/pienentäminen syö resursseja kaikkiin riskeihin varautumiselta/mukautumiselta. Hyvä pointti ja vaikuttaisi todelliseen riskienhallintaan varmasti.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Maailmalla ei olla valmiita syömään riski 1:n torjuntaan tarkoitettuja YK:n lääkkeitä. Yhdysvallat, Kiina, Japani, Intia, Venäjä ja moni muukin iso maa eivät aio eri syistä niitä niellä Pariisissa 2015. Oikeastaan vain EU on ollut siihen sitoutunut, joskin lääkkeiden sivuvaikutukset - hiilivuodon seurauksena kasvanut työttömyys ja talousvaikeudet - saattavat olla vaarallisempia, ja siksi unionin sisälläkin vastustus kasvaa. Ehkä riski 1:n torjuntaan pitäisi kehittää maistuvammat lääkkeet ja lopettaa nykyinen tehoton lääkitys varsinkin, kun taudin etenemisessä on ainakin pitkä paussi, ellei kyse ole peräti taudin loppumisesta äiti Maan omien säätelymekanismien avulla?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

YK:n lääkkeitä ovat hyvin voidellut poliitikot, virkamiehet ja korruptoituneet tutkijat olleet auliita jakamaan kansalle. Kansa on joutunut tietenkin itse maksamaan lääkityksen ja sen seuraukset. Kansalla on olo kuin olisi huijattu, petetty, syötetty pajunköyttä? Vastuulliset poliitikot liukenevat vastuista, ja koittavat olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lääketeollisuus sensijaan on entistä innokkaammin ajamassa lääkitystä, vaikka lääkityksen vaikutukset ovat jo todettu tehottomiksi ja on todettu tulleen kalliiksi veronmaksajille.

Lääketeollisuuden pää-äänenkannattaja saa ryöpytyksen kun poikkeaa linjastaan yhdellä kriittisellä kirjoituksella. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/sites/www.tuulivo...

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Konsensus ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä on yksinkertaisesti sitä, että ilmastomallit antavat annetuilla parametreilla sitä mitä antavat. Jos laskuvirheitä ei ole, kukaan järkevä ei käy kiistämään teknistä lopputulosta. Malli pelkästään ei silti ole tiedettä. Malleja voi väsätä kuka vain. Vasta sitten kun mallin ennuste käy yksiin mittausten kanssa, se alkaa olla tiedettä.

Ilmastomallien sisällöstä ei juuri tietoa heru taviskansalaiselle. Vaikeatkin tekniset asiat on täysin mahdollista kansantajuistaa, jos halua vain on.

Tapani Lahnakoski

Väittäähän ne, että lämpö on mennyt meriin viimeisten parinkymmennen vuoden aikana ja merenpinta on kiihdyttänyt nousuaan kolminkertaiseksi.

Todisteena tästä ovat satelliittimittaukset, joita on vahvasti manipuloitu.

Jotenkin merenpinnan nousu on keskittynyt aavoille ulapoille, missä ei saaria ole. Rannoilla tätä kiihtymistä ei ole havaittu. Ei ole mikään muuttunut Suomen rannoilla eikä esim. Islannissa, josta tässä linkissä dataa. Pikemminkin nousu on loppunut.

http://www.psmsl.org/data/obtaining/map.html

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tutkijan näkemys ilmastoherkkyyteen, jota hän pitää ammattinsa nojalla korkealla, kaikesta epävarmuudesta huolimatta tai ehkä juuri siksi? Olisiko kyseessä ammattitauti?

Oheinen kirjoitus kuvastaa tätä tutkijan lisääntyvää epävarmuutta ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyviin kysymyksiin, miten ilmastonmuutosta pitää torjuta? Toki hänkään ei toivo sitä, että kaikkia ideoita lähdetään kokeilemaan! http://www.popsci.com/article/science/quest-harnes... "We wrote this crazy paper on high altitude wind power. Now people are trying to make it reality!"
http://marvelclimate.blogspot.co.uk/2014/10/our-cl...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

juuri tämä on suuri ongelma, ajatusleikit/skenaariot uutisoidaan totena ja ilmastoaktiivit päättäjät ottavat ne totena,

en ole vielä niin absurdiin hajatukseen törmännytkään etteikö sitä otettaisi luotettavalta auktoriteetilta peräisin olevana totena ohjaamaan päätöksentekoa.

Timo Nieminen

Ilmastonmuutoksen seurauksena maapallo voi muuttua ihmiskunnalle selvästi nykyistä huonommaksi asuinpaikaksi. Pelätyt muutokset ovat ihmiskunnan aikaperspektiivistä katsoen pysyviä. Ajatus, että tällaisiin riskeihin varauduttaisiin keräämällä "varmuusvarastoja", on täysin absurdi.

Toimituksen poiminnat