Äänestäminen ei kannata?
Valtion (ja kuntien) kaikki toiminta perustuu aina viime kädessä valtion alueelliseen väkivaltamonopoliin. Esimerkiksi veronkanto eri muodoissaan onnistuu vain, koska valtio on ottanut oikeudekseen pakottaa ihmiset maksamaan rangaistuksen uhalla. Erilaisilla verotuloilla puolestaan maksetaan valtion menot. Koska myös väkivallalla uhkaaminen on nonaggressioperiaatteen (NAP) vastaista, libertaareille - kuten minullekin - tuottaa omantunnon tuskaa osallistua valtion toimintaan - kuten esimerkiksi politiikkaan - millään tavoin. Jopa äänestäminen on vaikeaa.
Olisikin parempi, jos kukaan ei äänestäisi. Tällöin ei valittaisi päättäjiä eikä valtio tai kunnat voisi tehdä mitään, koska kansa tuskin sallisi päätösvallan siirtyvän virkamiehille. Ihmisten olisi yht'äkkiä pakko hoitaa omat asiansa ihan itse, ilman valtion ja kuntien ohjausta ja holhousta.
Äänestys on jo kuitenkin käynnissä ja jo 270000 kansalaista on äänestänyt kuntavaaleissa. Jos kukaan ei enää äänestä, se tarkoittaa jo äänestäneiden päätökseen tyytymistä. Jos äänestäjien enemmistön päätös on millään tavoin ennakoitavissa, niin kuin se tietysti on, on äänestämättä jättäminen hiljainen ääni enemmistön kannan puolesta. Äänestämättä jättäminen tekee kaikkien äänestäneiden äänet aivan pikkuriikkisen arvokkaammiksi.
Jos siis ehdokkaana on libertaareja, jotka ajavat valtion ja kuntien ihmisten asioihin puuttumisen vähentämistä, muuttuu libertaarin päätös jättää äänestämättä (libertaaria) tueksi valtiolle ja siten periaatteessa NAP:n vastaiseksi, joskaan passiivisuus ei sinänsä ole NAP:n vastaista.
Mistä sitten tiedät oletko libertaari? Libertarismi on laaja ajatusmaailma, mutta NAP-testi (animaatio englanniksi) on yksinkertainen tapa todeta se: jos mielestäsi ei ole oikeutettua 1) aloittaa väkivallan käyttöä muita ihmisiä kohtaan tai 2) kannustaa kolmatta osapuolta (muut ihmiset tai valtio) aloittamaan väkivallan käyttöä muita ihmisiä kohtaan, niin olet libertaari. Nimenomaan väkivallan (tai sillä uhkaamisen) aloittaminen on kiellettyä: jos joku muu aloittaa väkivallan käytön, muilla on oikeus käyttää väkivaltaa kyseistä henkilöä kohtaan puolustautuakseen, puolustaakseen muita ja lopettaakseen väkivallan käytön.
Lopuksi kuriositeetti siitä, kuinka pienellä oikeutuksella nykyiset päättäjämme toimivat. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus sai eduskuntavaaleissa 2007 taakseen 58,5% kaikista annetuista äänistä. Koska äänestysprosentti oli 67,9%, kaikista äänestäjistä vain 39,72% äänesti hallituspuolueita. Äänioikeutetuista 32,1% ei siis äänestänyt eli käytännössä useampi valitsi "ei mikään annetuista vaihtoehdoista" kuin minkään yksittäisen puolueen.
Lisäksi koska vain 77% väestöstä on äänioikeutettuja, koko väestöstä vain 30,59% osoitti viime vaaleissa tukeaan nykyisille vallanpitäjille! Toki, esimerkiksi vauvojen kohdalla äänioikeus voisi muutenkin jäädä käyttämättä ja olisi hyödytön, mutta muutoin ikäraja on keinotekoinen konstruktio. Ei ihminen maagisesti muutu jotenkin päätöskykyisemmäksi juuri sinä päivänä, kun hän täyttää 18 vuotta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ukkonoa: kiitos! jos tunnet ketään jyväskyläläisiä, maalaiskuntalaisia tai korpilahtelaisia, niin vinkkaa toki. ;-)
Muuten, Helsingistäkin löytyy liberaaleja ehdokkaita. En tosin tiedä jakavatko he näkemykseni esimerkiksi tässä asiassa. Melko lähelle varmaan ainakin. :)
hieno homma, G.S.! toivottavasti satakuusysejä löytyy lapuista öpaut pari sataa niin sillä varmaan mennään läpi. :)
Tuo luku eduskuntavaalien suhteen ei pidä paikkaansa. Tyypillistä libertaalilaskentaa. Otsikko liene bloginhaltijan oikaisema?
Anne-Helena hyvä, tokihan kerrot missä kohtaa laskelmani menevät pieleen, jos ne eivät mielestäsi pidä paikkaansa? Käytetyt luvut ovat peräisin Oikeusministeriöltä ja Tilastokeskukselta, joten niihin varmaan ainakin voidaan luottaa.
Hei muuten, se kirjoitetaan libertaari.
Otsikko on ihan itse kirjoittamani, kyllä vain, mutta en ymmärrä mitä tarkoitat sen "oikaisemisella?"
Erittäin mukavaa, että Jyväskylässäkin pääsee äänestämään ehdokasta, jonka arvomaailma on luemma hyvin lähellä omaani. Näissä vaaleissa ei edes tarvitse miettiä ääntä peliteoreettisesti, kiitos vaaliliiton sen kakkosvaihtoehdon kanssa. Onnea (ja pari ääntä tästä taloudesta) matkaan!
Antti, kiitoksia! On myös erittäin mukavaa, että jatkuvasti tulee vastaan uusia, minulle ennen tuntemattomia samanmielisiä ihmisiä, Jyväskylässäkin. Se on hienoa.
Kappas, aito libertaari. Vaikka olen jokseenkin täsmälleen eri mieltä monista asioista libertaarien kanssa, on sinänsä piristävää että tällaisetkin aatteet elävät poliittisessa keskustelussa.
Ihan näin yhteiskuntafilosofina tässä libertarismissa on kohtuullinen määrä juttuja, joita en ihan täysin ymmärrä, olisi kiinnostavaa jos valaisisit näkökantaasi näihin: (Ihan siis aitoja kysymyksiä, ei ole tarkoitettu poliittisiksi vasta-argumenteiksi)
-Miksi omistusoikeus on libertaareille niin pyhä, että omistusoikeuden suoja ajaa AINA muiden, esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien ohi?
-Miten libertaarit järjestäisivät esimerkiksi: kaavoituksen (pitäisikö lopettaa, kaikki rakentaa mihin huvittaa?), liikenteen (teiden ja ratojen rakentaminen lienee jollakin tasolla aina kollektiivinen operaatio), tai taloudellisen vaihdon välineet (väkivaltamonopoli estää painamista väärää rahaa).
-Onko libertaareille keskeisempää toimiva merkkinamekanismi vai valtion puuttumattomuus markkinoihin? Puuttumattomuus helposti johtaa esim kartelleihin ja monopoleihin, jotka taas ovat markkinamekanismin vastaisia ilmiöitä...
Enempi sitten vasta-argumentti-osastolta sanoisin, että eiköhän valtion sosiaalisten tehtävien minimoiminen johtaisi väkivaltamonopolin käytön lisääntymiseen, kun sosiaaliset levottomuudet lisääntyisivät tuloerojen kasvaessa... Vai onko periaate tässä tärkeämpi kuin käytäntö?
Teppo, kiitoksia kysymyksistä. Hyvin olet keskeiset kohdat löytänyt. :) Vastaan osissa, koska tähän menee aikaa. En muuten suinkaan ole Suomen ainoa libertaari, kuten esimerkiksi Liberalismi-wikistä tai Vapausfoorumilta voi huomata.
Omistusoikeus: Libertaareille pyhää on nonaggressioperiaate, eli toiseen henkilöön tai tämän omaisuuteen ei saa kajota, ellei kyseinen henkilö ole ensin rikkonut muiden oikeuksia. Omaisuuden suoja tulee ainoasta loogisesti perusteltavissa olevasta omaisuudenhankintakeinosta: omaisuudeksi voi ottaa vain sellaista, mitä joku muu ei jo omista; muutoin omaisuutta voi hankkia vain ostamalla tai vaihtamalla muilta. Työnsä tulokset henkilö omistaa itse, koska a) hän omistaa itsensä ja/tai b) hän omistaa käyttämänsä raaka-aineet. Hyvä animaatio aiheesta: Philosophy of Liberty
Vastakysymys: määrittele millainen "sosiaalinen oikeus" oikeuttaisi kajoamaan lainkuuliaisen, rauhaa rakastavan henkilön lailliseen omaisuuteen? "Pakkolunastamista," verottamista, varastamista tai tuhoamista ei voida perustella esimerkiksi sillä, että jollain on enemmän tai vähemmän kuin jollain muulla.
Kaavoitus: Pitäisi lopettaa. Vain maanomistajalla voi olla oikeus päättää mitä hänen tontilleen rakennetaan. Kaavoitus on maanomistajan omistusoikeuden rajoittamista.
Liikenne: Kadut, tiet, radat, sillat ja väylät voivat ihan hyvin olla yksityisiä. Se ei tarkoita tietulleja jokaisen risteykseen, vaan esimerkiksi kaupunkien keskustojen kadut voisivat olla paikallisten yritysten omistamia ja maksutta potentiaalisten asiakkaiden käytössä. Samoin lähiöiden kadut voisivat olla sijoittajalla, joka perisi taloyhtiöiltä käyttömaksua, tai taloyhtiöillä itsellään omistuksessa. Mutta teiden kaltainen infrastruktuuri on kyllä sellainen asia, jonka yhteisomistukselle voidaan löytää kaikista asioista ehkä ne parhaat perustelut, vaikka libertaarit eivät välttämättä niitäkään allekirjoita.
Nyt joudun keskeyttämään, mutta palaan ensi kerralla vaihdon välineisiin, joka onkin suosikkiaiheitani. :)
Jatketaan Tepon kysymyksillä.
Taloudellisen vaihdon välineet eli raha: Jotkut libertaarit kannattavat suoraa palaamista kultakantaan eli valtiolliset valuutat sidottaisiin kultaan. Koska kullan määrä on hidas muuttumaan, rahaa ei voisi painaa hillittömästi liikaa. Itse en tähän vaihtoehtoon usko, sillä valtiot ovat ennenkin painaneet ylettömästi rahaa ja lopulta luopuneet kultasidonnaisuudesta, kun eivät ole voineet vastata sitoumuksiinsa kullassa. Viimeisimpänä R. Nixon 1971.
Itse kannatan sellaista mallia, että valtio voi pitää oman fiat-rahansa, mutta samalla tulee sallia kenen tahansa tehdä omaa rahaa, toisin sanoen avata kilpailu rahamarkkinoilla. Tämä johtaisi todennäköisesti lopulta yksityisten arvometallipohjaisten rahojen yleistymiseen, mutta markkinoiden nerokkuutta ei voi ennakoida. Käytetyimmäksi saattaisi muodostua vaikkapa vahvaan kryptografiaan perustuva yksityinen fiat-raha.
Hyvää luettavaa rahasta on Murray N. Rothbardin What Has Government Done to Our Money?, saatavina ilmaiseksi mm. PDF:nä.
Markkinamekanismi: Kestäviä kartelleja ja monopoleja on historiallisesti muodostunut vain valtion myötävaikutuksella. Vapailla markkinoilla mikään ei estä yrityksiä tavoittelemasta kartellia tai monopoliasemaa, mutta vaikka ne saavutettaisiinkin, ne eivät koskaan kestä.
Esimerkiksi kartelli hajoaa aina siksi, että jokaiselle kartelliin osallistuvalle yritykselle on kannattavampaa pettää kartelli kuin jatkaa siihen osallistumista. Jos kartelli nostaa hintoja, yksi yritys myy salaa halvemmalla parantaakseen markkinaosuuttaan. Jos kartelli rajoittaa tuotantoa, yksi myy salaa enemmän saadakseen enemmän tuottoa. Jne.
Myöskään monopolit eivät ole kestäviä, ellei monopoli sitten satu olemaan tehokkain tapa järjestää tuotanto kyseisellä alalla (eli myös kuluttajahinnat pysyisivät alhaalla jostain ulkopuolisesta syystä). Vapailla markkinoilla monopoliyritys ei mitenkään voi estää uusien kilpailijoiden perustamista ja tuloa markkinoille. Jos monopoliyritys yrittää estää tämän esimerkiksi ostamalla kaikki uudet kilpailijat, ihmiset alkavat perustaa alalle yrityksiä vain myydäkseen ne monopolille. :) Sama pätee myös kartelleihin. Toisin on kun valtio sekaantuu markkinoihin: esimerkiksi Alkon monopoliaseman tae on laki ja siten viime kädessä valtion väkivaltamonopoli.
Kuten sanoit, kartellit ja monopolit ovat markkinamekanismin vastaisia ilmiöitä. Eivät tosin siksi, että markkinatalous mitenkään ottaisi kantaa ovatko ne hyvä vai paha asia, vaan siksi, että ne eivät voi kestää vapailla markkinoilla. Kestäviä kartelleja ja monopoleja muodostuu vain, kun valtiot sekaantuvat markkinoihin eli markkinamekanismin vastaisesti.
Vastaus kysymykseesi on siis se, että libertaareille tärkeää on valtioiden puuttumattomuus markkinoihin, joka johtaa toimivaan markkinamekanismiin. :)
Lopuksi, valtion sosiaaliset tehtävät: Tarkoitat varmaan mm. turvaverkkoa, josta kirjoitinkin toisessa kirjoituksessa. Tuo kirjoitus käsittelee yhtä aihetta, mutta yleisemminkin epäilen valtion sosiaalisten tehtävien aiheuttavan lisää sosiaalisia ongelmia. Varmasti ne myös kyllä auttavatkin ihmisiä. Kuitenkin kun valtio hoitaa näitä asioita, niihin tarpeettomasti sotketaan politiikka, josta muodostuu se pääasia, eikä kyse enää ole niinkään ihmisten auttamisesta, sitä vaan tapahtuu siinä sivussa.
Uskon, että paljon paremmin sosiaaliset tehtävät hoidetaan vapailla markkinoilla sekä yritysten että kolmannen sektorin toimesta. Yritykset toimisivat, kuten nykyisinkin, niiden asioiden hoidossa, joista on mahdollista tehdä tulosta. Kolmannella sektorilla vapaaehtoiset, kansalaisjärjestöt, seurakunnat, kirkot, yms. auttaisivat voittoa tavoittelemattomasti, aivan kuten nykyisinkin.
Nimenomaan kolmannen sektorin rooli korostuu, kun valtion roolia pienennetään. Suuri osa ihmisistä haluaa edelleen auttaa heikommassa asemassa olevia, ja vapaaehtoiseen hyväntekeväisyyteen jää myös käytettäväksi entistä enemmän varoja, kun verot pienenevät.
Merkittävin ero valtion ja kolmannen sektorin tuottamissa sosiaalisissa palveluissa on kuitenkin siinä, että valtiolla on lähes monopoliasema, kun taas kolmannella sektorilla on periaatteessa "kilpailua." Ihmiset lahjoittavat ja osallistuvat mieluiten sellaiseen toimintaan, joka tuottaa tuloksia eli eniten laadukkaimpia sosiaalisia palveluja vähimmällä panoksella.
Tehottomat järjestöt kuihtuvat pois markkinamekanismia noudatellen. Huijausjärjestöjen toimijat pistetään vastuuseen oikeusprosessin kautta petoksesta syytettyinä. Tehokkaaseen sosiaaliseen toimintaan ei kuulu mukaan politiikka, vaan kaikkia "asiakkaita" kohdellaan tasavertaisina.
Kolmannella sektorilla on lisäksi suurempi kannustin puuttua ongelmien syihin kuin valtion ja kuntien sosiaalipalveluilla, joiden kannattaa keskittyä vain oireisiin ja seurauksiin. Valtiolle organisaationa on itse asiassa haitallista, jos kaikki ongelmat ratkaistaan, koska silloin se joutuu supistumaan ja vähentämään vallankäyttöään. Kansalaisjärjestöillä tällaista epätervettä kannustinta ei ole, sillä on vain kaikkien etu, jos niiltä loppuu tehtävät kesken.
Uskon siis, että vapailla markkinoilla myös sosiaaliset ongelmat hoidetaan tehokkaammin ja niitä olisi ajan myötä jopa vähemmän kuin valtiollisessa järjestelmässä. Valtion minimoiminen siis johtaisi kaikkien tilanteen paranemiseen ja ongelmien sekä levottomuuksien vähenemiseen.
Sain viestin jossa lähettäjä ilmoittaa nimekseen SIPHO. Taitaa tarkoittaa nuo kirjaimet jonkun iskulauseen etukirjaimia, Thatherin? :
Liberaalien kannattamia aatteita ovat vain ja ainoastaan Amerikka, ateismi, Amerikka, kapitalismi, Amerikka, Amerikka, Amerikka, kuolemanrangaistus, "jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan" -ideologia, vähäosaisten likvidointi, kännyköiden takavarikointi köyhiltä, Amerikka, silmä silmästä -periaate, plutokratia, liberaalien johtamat diktatuurit (ja sananvapaus). Sananvapaus on suluissa siksi, että sitä vastustetaan tai kannatetaan aina tilanteen vaatimalla tavalla. Liberaalit vastustavat sananvapautta silloin, kun sitä käytetään jonkin muun aatteen paitsi liberalismin levittämiseen. Ainoa hetki, jolloin liberaali puolustaa sananvapautta, on silloin, kun hän aikoo sanoa sen varjolla jotakin todella typerää, joka suututtaa vähintään muslimit.
JA TÄYTYY SANOA ETTÄ OLEN SAMAA MIELTÄ. T. Antti H.
Niin tuo rautarouva taidetaan kirjoitaa jotansakin oikeinpäin. Viesti on tullut Hikipedian sivustolta. Ja mun työkoneelle! Joku todella tietää, että vapaa talous ajoi 90 -luvulla monta yrittäjää nurin, lopullisesti ja n. 15.000 itsaria sen seurauksena. Saipahan hautaustoimistot töitä, siis vapaan kilpailun yrittäjät. Joo. Enpä toiste tälle sivulle tule.
Otin googlesta jonkun teidän "suuntanne" edustajan ja tässä mielipiteitä, ole siis hyvä.
T. Antti edelleen
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 16 kommenttia