Hiekkalaatikkobisnestä
Kun pienet lapset leikkivät hiekkalaatikolla lapioineen, ämpäreineen ja pikkuautoineen, ei seuraava liene lainkaan epätavallinen episodi.
Yksi lapsista keksii uuden, mielestään erittäin hienon tavan leikkiä, vaikkapa rakentaen omilla välineillään pienen hiekkamäen pomppuineen ja tunneleineen, josta laskea pikkuautojaan alas. Joku toinenkin lapsi saattaa pitää leikkiä hauskana ja tehdä samankaltaisen leikin itselleen omilla leluillaan. Ensiksi leikkinyt huomaa tämän ja käyttää ääntään niin kuin lapset osaavat: "HEI ET SÄ VOI TEHDÄ TOTA, SE OLI MUN IDEA EKA!!!" Pahimmillaan ekavekara saattaa jopa rikkoa toisen leikin.
Lapsia valvova aikuinen (isä/äiti/[perhe]päivähoitaja/tms.) osaa heti aivan oikein opastaa, että kyllä toisetkin saavat leikkiä samaa leikkiä ja että on väärin alkaa huutamaan ja riehumaan toisten halutessa leikkiä samaa leikkiä.
Kuitenkin kun aikuisten "oikeassa" maailmassa tapahtuu sama asia, kukaan aikuisista ei näe siinä mitään väärää ja siihen jopa kannustetaan. Lapset ja nuoret sentään vielä muistavat hiekkalaatikolla saamansa opetuksen, ja usein intuitiivisesti epäilevät moisen väitettyä vääryyttä.
Tarkoitan siis tietenkin patentteja. Patentti ei ole mitään muuta kuin "HEI MÄ KEKSIN TON EKA, SE OLI MUN IDEA JA SÄ ET VAAN SAA TEHDÄ SAMAA!!!", et edes omalla omaisuudellasi. Aikuinen ei kuitenkaan ryhdy huutamaan ja riehumaan, vaan nostaa oikeusjutun ja vetää yhteiskunnan väkivaltakoneiston avukseen (sama asia). Jos toinen ei lopeta "leikkiään," hänet pakotetaan korvauksiin ja jopa vankilaan.
On jo olemassa monia yrityksiä, erityisesti Yhdysvalloissa, joiden koko liiketoiminta perustuu patentteihin ja niistä saataviin rojalteihin, kun muut haluavat tehdä patenttien suojaamia asioita. Patenttijärjestelmä luo valtavia kustannuksia tuotteita kehittäviin yrityksiin, kun erilliset patentti-insinöörit joutuvat tuotekehitysvaiheessa tarkistamaan, rikkooko uusi tuote mitään patentteja, ja jos kyllä niin kenen omistamia, ja mitä omia patentteja voisi käyttää heitä vastaan. Patenttien määrän kasvu on jo miljoonaluokkaa vuosittain, joten tehtävä ei ole aivan helppo. Pienet yritykset ja yrittäjät ovat altavastaajina, heillä ei ole usein edes mahdollisuutta tarkastaa tuotteidensa "laillisuutta," mikä jopa ehkäisee innovaatioita.
Miksi ymmärrämme asian älyttömyyden, kun opetamme lapsia, mutta emme ymmärrä sitä, kun suuryritykset ja yhteiskunta sanovat, että se onkin oikein tietyissä asioissa? Olemmeko aivan puupäitä?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ihmiset tuttuun tapaan tarvitsisivat jonkun aikuisen opastamaan, "että kyllä toisetkin saavat leikkiä samaa leikkiä ja että on väärin alkaa huutamaan ja riehumaan toisten halutessa leikkiä samaa leikkiä."
Mitä olet mieltä sellaisesta episodista jossa toinen yhtiö on käyttänyt tuotekehitykseen vaikkapa miljoonia euroja ja toinen yhtiö ottaa kehitykset itselleen tuosta vain hyödykseen ja sanoo että kiitos?
Patenttilainsäädännössä saattaa olla kehittämisen varaa, sitä en kiellä.
Juuri tuosta on kyse. Tuokehitys on investointi. Uusien konseptien kehittäminen on kallista ja saattaa vaatia monta kierrosta, ennenkuin kaupallistettava versio syntyy. Patentteja vastustavat yleensä ne, jotka eivät tiedä asiasta mitään. Ja yllätys yllätys nykyisin myös ne, jotka vastustavat tekijänoikeuksia ja haluaisivat sosialisoida luovan työn tulokset.
Ikävää on, että avoin lähdekoodikin perustuu eräällä tavoin varastamiselle. Kun joku on kehittänyt toimivan konseptin, lähtevät muut jäljentämään sitä. Vain yhdessä sadasta avoimen lähdekoodin projektissa syntyy uutta uutta.
Pasi Matilainen: "Lapsia valvova aikuinen (isä/äiti/[perhe]päivähoitaja/tms.) osaa heti aivan oikein opastaa, että kyllä toisetkin saavat leikkiä samaa leikkiä ja että on väärin alkaa huutamaan ja riehumaan toisten halutessa leikkiä samaa leikkiä."
Ilmeisesti kukaan uuden leikin keksinyt lapsi ei ole älynnyt huutamisen ja riehumisen sijaan asiallisesti todeta, että kiva kun sinäkin pidät kehittämästäni leikistä ja, että etkös nyt voisi antaa minulle kahta salmiakkia lauantaipussistasi kun minä noin kivan leikin meille keksin.
"Ikävää on, että avoin lähdekoodikin perustuu eräällä tavoin varastamiselle. Kun joku on kehittänyt toimivan konseptin, lähtevät muut jäljentämään sitä. Vain yhdessä sadasta avoimen lähdekoodin projektissa syntyy uutta uutta."
Päinvastoin, ohjelmistopatentit ovat varastamista. Vapaita ohjelmia kehittäviltä varastetaan ideoita ja patentoidaan omina. Käsittämätön määrä resursseja tuhlataan byrokratiaan ja lakimiehiin jonkun kuvitteellisen hyödyn takia.
Tässä on tosiaan ajattelemisen aihetta:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:USpatents18002004.JPG
"Mitä olet mieltä sellaisesta episodista jossa toinen yhtiö on käyttänyt tuotekehitykseen vaikkapa miljoonia euroja ja toinen yhtiö ottaa kehitykset itselleen tuosta vain hyödykseen ja sanoo että kiitos?"
Oletatko, että joku vuotaa liikesalaisuudet? Se on rikos.
Mutta on hienoa, että vapailla markkinoilla voidaan käyttää ja kehittää olemassa olevia keksintöjä.
Patenttien poistaminen kokonaan olisi mielestäni ongelma hyvin hyvin pienessä osassa tapauksia, jos nykyisiä patentteja ajatellaan. Niihin patentteihin, jotka oikeasti vaativat vuosien kehityksen ja investointeja, liittyy yleensä valmistusteknologiaa ja muuta tietoutta, joka salassa pidettynä joka tapauksessa antaa kehittäjälle hyvän etumatkan kerätä kerman markkinoilta sekä saada itselleen paras brändi. Näin ollen patenttien puuttuminen ei poista intressiä tehdä tuotekehitystä.
Suurin osa patenteista on nykyään ihan naurettavia. Esimerkiksi jotkut Applen kosketusnäyttökäyttöliittymää koskevat patentit ovat ihan itsestään selviä ja niistä saaduksi "palkkioksi" riittää ihan hyvin se, että ehtii itse tuoda tuotteen ensin markkinoille.
Ainoa ongelma on esimerkiksi jotkut oikeasti paljon panoksia vaativat uudet lääkkeet, joiden analysointi ja kopioiminen voi olla nopeaa. Näissä voisi olla joku lievä rajoite kilpailulle alkuvaiheessa.
@ 7. R Puustinen:
Lääkepatenttejakin on kyllä mietitty. Esim piraattipuolueella on mielestäni hieno idea niiden poistamiseksi, ja samalla myös verovarojen säästämiseksi.
Linkki: http://www.piraattipuolue.fi/kehitys/laakepatentit
Ja Pasi Matilaiselle kiitokset hienosta blogista! Pitää ottaa itsekkin mallia :)
4.
"Ilmeisesti kukaan uuden leikin keksinyt lapsi ei ole älynnyt huutamisen ja riehumisen sijaan asiallisesti todeta, että kiva kun sinäkin pidät kehittämästäni leikistä ja, että etkös nyt voisi antaa minulle kahta salmiakkia lauantaipussistasi kun minä noin kivan leikin meille keksin."
Kyllä hän ehkä sitä yrittikin, mutta kun kaikki ovat synnynnäisiä patentinrikkojia, niin hänelle jäi vaan huuto mahdollisuudeksi.
Myöhemmin kyllä hän marssittaa juristinsa tämän kaverinsa firmaan vaatimaan valmistuksen lopettamista ja korvausten maksamista, pahemmilta seurauksilta välttyäkseen.
Pasi Matilainen: "En tiedä onko kukaan lapsi moista keksinyt, mutta toivottavasti kukaan lapsi ei sellaiseen aiheettomaan kiristykseen suostu. :)"
Jos keksisikin, niin varmaan tulisi taas hoitotäti apuun. :-)
Vakavasti puhuen, mielenkiintoinen aihe kyllä taas. Tästä pitää keskustella vakavasti kaljatuopin äärellä. :-)
Loistava kirjoitus! Oiva analogia jonka voin itsekkin allekirjoittaa isänä ja hiekkalaatikon laidalla istuneena:). Muutenkin erinomainen blogi, toivottavasti kirjoittelu jatkuu yhtä runsaana mitä on alku vuotena ollut :) !
#2: "Mitä olet mieltä sellaisesta episodista jossa toinen yhtiö on käyttänyt tuotekehitykseen vaikkapa miljoonia euroja ja toinen yhtiö ottaa kehitykset itselleen tuosta vain hyödykseen ja sanoo että kiitos?"
Olennaista koko yhteiskunnan kannalta ei ole se, kuka keksinnön on tehnyt, vaan se, kuka kykenee tuottamaan jotain hyödyllistä sillä keksinnöllä. Siten on luonnollisesti parasta, että hyödyn keksinnöstä korjaa se, joka kykenee tekemään sellaisia tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa ja käyttää. Keksinnön arvo yhteiskunnalle tulee vasta siinä vaiheessa, kun se on ihmisten käytettävissä.
Niinpä on aivan älytöntä antaa monopolioikeus keksinnön hyödyntämiseen sille, joka sen ensimmäisenä keksii. Ehdottomasti tehokkaampaa on antaa kaikille oikeus vapaasti hyödyntää keksintöä omissa tuotteissaan ja antaa sitten markkinoiden palkita se taho, joka on kyennyt tekemään parhaimmat tuotteet.
"Suurin osa patenteista on nykyään ihan naurettavia. Esimerkiksi jotkut Applen kosketusnäyttökäyttöliittymää koskevat patentit ovat ihan itsestään selviä ja niistä saaduksi ”palkkioksi” riittää ihan hyvin se, että ehtii itse tuoda tuotteen ensin markkinoille."
USAlainen patentointikäytäntö on naurettava.
"Lauri Gröhn (#3): "Avoin lähdekoodi ei perustu varastamiselle, vaan siihen, että kehittäjä haluaa sallia tuotteensa jatkokehityksen omilla ehdoillaan."
Ei Linux saanut lupaa Unixin kehittelijöiltä. Koska softaa ei yleensä voi patentoida etenkään täällä Euroopassa, ei mitään lupia tarvita. Konseptin voi vapaasti varastaa.
On sitten toinen juttu tuo minkä mainitset. Kun yritys todella antaa koodinsa jatkokehiteltäväksi.
Ja toistan vielä: vain prosentti avoimen koodin projekteista on uutta luovia. Jäljittelyllä ei maailmaan rakenneta.
"Esim piraattipuolueella on mielestäni hieno idea niiden poistamiseksi, ja samalla myös verovarojen säästämiseksi."
Piraattipuolue on EFFIn sisar ja ne molemmat ajavat luovan työn tulosten sosialisointia. Tai varastamista miten vain, vaikka juridiikka ei vielä ole taipunut käyttämään tuota termiä IP:n osalta.
"Linux ei ole Unix."
Linux syntyi siksi, että Linus halusi eräänlaisen unixinn PC:hen. Sieltä ne ideat lähtivät.
Otin vain kantaa siihen. että avoin lähdekoodi perustuu ideoiden "varastamiseen". Ja aika ymmärrettävistä syistä. Linuxin tapauksessa oli Linus lisäksi iso joukko muitakin nuoria miehiä, jotka yliopistoissa olivat päässeet unixin makuun ja haaveilivat saavansa sellaisen omaan pc:hen.
Ja tuostahan voi päätellä, miksi uusia ideoita juuri synny avoimen lähdekoodin puitteissa. Ja jos syntyykin, yleensä hyvä softa on syntynyt useiden kehitysvaihen kautta ennen sen "lopullisen" ratkaisun syntymistä. Ad hoc -porukoilla tuollaista on vaikea hallita ja saada aikaiseksi. Siksi pääasiassa vain valmiista lähteminen toimii...
Mielestäni Lauri Gröhnin väite siitä ettei uusi ideoita synny avoimen lähden koodin puitteissa on käsittämätön. Kyseinen väite pitää sisällään oletuksen että ihmiset eläisivät kuplassa jossai ei ole muita ja jonne vain ilmestyy orginaaleja ideoita kuin tyhjästä.
Mielestäni asia on kuitenkin täysin päin vastoin. Ihmiset synnyttävät uusia innovaatioita nimenomaan soveltamalla vanhoja innovaatioita (vahingossa tai tarkoituksella) uusissa tilanteissa, näin ollen luoden teknistäkehitystä joka taas madollistaa innovaatioita. Varsinkin luovilla aloilla tämä korostuu erityisen paljon. Usein eri henkilöt voivatkin tehdä saman innovaation lähes samaan aikaa toisistaa riippumatta (vrt. jaksollinen järjestelmä).
oheinen linkki on darren brownin video joka liittyy markkinointiin. Video osoittaa kuinka helposti ja huomaamatta annamme ympäristön vaikkuttaa itseemme. Lause "sinun ideasi ei ole alunperin sinun" on mielestäni kuvaava.
Jos jotain on sosialisoitava, niin olkoon se aineettomat asiat siltä osin kuin ne luonnollisesti sosialisoituvat täysin ilman väkivaltaa. Se on vain luonnollista kehitystä. Patentit, tekijänoikeus ja tavaramerkit ovat täysin eri asioita joten niitä pitää koskea myös eri lainsäädäntö. Ne ovat valtion myöntämiä rajoitettuja oikeuksia.
Olisi muuten mielenkiintoista kuulla Pasin mielipide Lex Nokiaan.
"Tietenkin tähän kuuluu oikeus asianmukaiseen valvontaan."
Tämän valvonnan asianmukaisuuden tasoa jouduttaisiin varmasti vielä etsimään käytännön kokeilla.
Kiinnostavaa. Moni patentti estää vapaata markkinaa, mikä on ilmiselvästi ikävää. Miten on sitten ns. koodareiden softapatentit?
Onhan se ikävää jos joku kopioi koodisi ja tekee ilmaiseksi sinun suuren työn, ennenkuin saat sen myytyä firmalle ja tienattua rahaa? Miten tuommoisen vääryyden voisi estää, vai onko jotain mitä en ymmärtänyt aiheesta?
#26
Softapatentit ovat ideoiden patentointia, ei koodin. Yleinen esimerkki softapatentista on Amazonin yhden klikkauksen osto -patentti.
Koodia suojaa tekijänoikeus, jolloin muilla ei ole oikeutta kopioida sitä ilman lupaa.

Kommentoi 27 kommenttia