Olisiko aika perustaa uusi ammattiliitto?
Ammattiliittokeskustelu on käynyt tämän blogin kommenteissa kovana. (Vastaan kommentteihin jahka ehdin.) On selvää, että nykyisten ammattiliittojen tavoitteet ovat vastakkaisia työntekijöiden vapaudelle. Olisiko siis aika perustaa uusi ammattiliitto, joka osittain palaisi työväenliikkeen juurille ja pyrkisi parantamaan sekä koko työväestön että koko yhteiskunnan tilaa?Mielestäni uudella ammattiliitolla (UA) voisi olla ainakin seuraavanlaisia tavoitteita ja ominaisuuksia:
- Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen. UA:n saavuttaessa kullakin alalla riittävän aseman se voisi vaatia, että alan työehtosopimus ei sido muihin liittoihin kuuluvia tai järjestäytymättömiä.
- Paikallisen ja yksilöllisen sopimisen painottaminen. UA:n palkkavaatimusten tulisi pyrkiä vain pitämään kunkin alan (UA:n kuuluvien työntekijöiden) palkkasumma yleisen hintakehityksen (hintainflaation) mukana, koska se on ulkoinen pakote.
- Työntekijäpuolen rakentava rooli yrityksen kriiseissä. Yrityksen tai alan kohdatessa vaikeampia aikoja UA:n tulisi tukea yrityksiä sopeutumisen sujumiseksi mahdollisimman kivuttomasti. Esimerkiksi se ei ole rakentavaa, että yrityksen joutuessa vähentämään henkilöstöään työntekijäpuoli vastustaa kyseisiä toimia ja alkaa vaatia lisää palkkaa ja pidempiä lomia. Hankalassa tilanteessa olevan yrityksen vetäminen syvemmälle suohon ei ole eduksi sen paremmin yritykselle kuin työntekijöillekään.
- Yritysten etuoikeuksien poistaminen ja kilpailuympäristön kehittäminen. On työntekijöiden etu, että kullekin alalle on mahdollisimman helppoa perustaa uusia yrityksiä eivätkä olemassaolevat yritykset saa etuja, tukia, elvytystä tai erityiskäsittelyä kuten monopoliasemaa julkiselta vallalta. Tällöin työntekijät voivat kilpailuttaa työnantajia entistä paremmin.
- Koulutusjärjestelmän kehittäminen. On mieletöntä, että ammattikoulutus yksinkertaisimpaankin tehtävään kestää yhtä kauan kuin vaativaan tekniseen ammattiin. Niinikään on mieletöntä, että koulutuspaikoista päätetään byrokraattisesti tai poliittisesti eikä todellisten tarpeiden mukaisesti. Toisen ja sitä ylempien asteiden koulutuspalvelut on vapautettava kilpailulle, jolloin todellinen tarve mitataan markkinoiden toimesta nykyistä paremmin.
- Maksuton jäsenyys. Perinteisiä ammattiliittojen jäsenpalveluita voisi saada vapaaehtoista jäsenmaksua sekä markkinahintaista selvästi alhaisempaa palvelumaksua vastaan.
- Läpinäkyvä, rehellinen toiminta. Netin hyödyntäminen laajalti.
- Poliittinen sitoutumattomuus.
Tämä keskustelun herättämiseksi. Jos joku haluaa oikeasti lähteä jotain tuollaista viemään eteenpäin, voin osallistua jossain määrin homman pystyttämiseen, mutta vastuurooleihin en ehdi lupautumaan, ehkä korkeintaan oman työpaikan luottamusmieheksi. ;)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Pasi M: "Olisiko siis aika perustaa uusi ammattiliitto, joka osittain palaisi työväenliikkeen juurille ja pyrkisi parantamaan sekä koko työväestön että koko yhteiskunnan tilaa?"
En henk.koht. kannata ihan hirveästi Esko Seppäsen kaikkia ajatuksia varsinkaan sen jälkeen kun hän ilmoitti (ja ilmeisesti myös hyväksyi) sen, että on valtaeliittiin kuuluvan "kultapossukerhon jäsen", mutta olen utelias tietämään miltä tämä Seppäsen v. 2002 esittämä ajatus ay-liikkeen demokratiasta nuoremman ikäluokan mielestä tänä päivänä kuulostaa: "Joskus leikittelen ajatuksella, millainen olisi Suomi, jos valtion puoluetuki jaettaisiin suoraan puolueosastoille ja jos ay-jäsenmaksut perittäisiin ammattiosastoille. Ne sitten saisivat ylläpitää sellaista keskusvaltaa, jonka jäsenet kokevat tarpeelliseksi, jos kokevat."
Ei se tule onnistumaan, koska yhdistyksessä pitää olla vähintään kolme jäsentä. (Oletan, että aikoisit rekisteröidä sen yhdistyksenä.)
Meillä oli jo tuollainen työnantajien apuri eli n.s. wrightiläinen työväenliike mutta siitä ajoi kehitys aika pian ohi. Se tapahtui jo 1800-luvulla. Olisi libertaarienkin jo aika siirtyä samalle vuosisadalle ja -tuhannelle muiden kanssa.
Tuula Höltälle:
Seppäsen idea oli kai pikemminkin tarkoitettu ravistelemaan ay-liikkeen keskushallintojen jäykkyyksiä kuin oikeasti toteutettavaksi ratkaisumalliksi. Paikallinen taso on ihan liian heikko oikeasti ajamaan työläisten etua kun yritykset kansainvälistyvät ja ketjuuntuvat ja verkottuvat.
Minun mielestäni tarvetta ja tilausta on sen sijaan jäsenistön aktivoitumiselle ja suorempien vaikutuskanavien rakentamiselle aina kansainvälistä edunvalvontaa myöten. Se ei paikallistason voimin onnistu mutta edellyttää paikallistason aktiivisuutta.
Vanha demari joutuu pettymään; minäkin voin liittyä mukaan, joten meitä olis sit kolme.
Kunnon ay-meininkiin tietysti kuuluu, että UA:n jäsenet eivät suostu työskentelemään muiden AY-liikkeen jäsenten kanssa :). Tämä oli sitten vitsi.
Vanha Demari voisi puuttua noissa linkeissä esitettyihin argumentteihin eikä vain nakella väliheittojaan. Sitä paitsi, ilmoittaudun neljänneksi.
Oikeisto-liberaalissa yhteiskunnassa vallitseva kohtuullinen työvoimapula on paras "ammattiliitto".
"6 Vanha demari joutuu pettymään; minäkin voin liittyä mukaan, joten meitä olis sit kolme."
No sitten saatte sen rekisteröityä. Siitä on vielä pitkä matka sopimusoikeuteen. Miksi palkansaajat olisivat niin tyhmiä, että liittyisivät moiseen ammattiyhdistyksen irvikuvaan?
#9 "Miksi palkansaajat olisivat niin tyhmiä, että liittyisivät moiseen ammattiyhdistyksen irvikuvaan?"
Kiinnostaako sinua oikeasti tietää? Hyvä, minäpä kerron yhden syyn. Omien etujen ajaminen yllä mainittujen periaatteiden mukaisesti on reflektiivisesti tarkasteltuna rakentavampaa ja siten tehokkaampaa kuin ay-liikkeen mielestäni viestimä viha koko maailmaa vastaan.
Työntekijöiden ei kannata liittyä mainostamaasi ammattiliittoon koska se ei ole ammattiliitto. Ammatti-sana velvoittaa tietoon ja ymmärrykseen tehtävästä työstä. Olet perustamassa työttömyyskassaa tai sen yhtä versiota et ammattiliittoa.
Itse olen myös sitä mieltä että työhönmenoa on madallettava ja että esim hoitoalalla on oltava useantasoisia työpaikkoja aina parin päivän kurssista pitempiaikaiseen opiskeltavaan toimeen. Tässä on korjaamisen paikka. Mutta et ymmärrä että ammattiliiton toimintaan kuuluu todellinen tieto alan osaamisesta ja ymmärryksestä. Sääli että niin moni työnantaja haluaa myydä laaduntonta roskaa asiakkailleen alehintaan.
Nimim. Lib. kirjoittaa "Oikeisto-liberaalissa yhteiskunnassa vallitseva kohtuullinen työvoimapula on paras ”ammattiliitto”." Onkohan nyt jäänyt huomaamatta ihan kansantalouden peruskäsitteitä eli "suhteellinen liikaväestö". Se ei katoa mitä vaan sen merkitys erityisesti korostuu mitä oikeistolaisempi ja talousliberaalimpi yhteiskunta on.
Miten niin maksuton jäsenyys? Vapaa ammattiliitto tarkoittaisi vallankumousta, jota työnantajat ja valtiot tuskin haluavat rahoittaa. Heillä on jo omat "luottamusmiehensä" ja muut myyränsä työpaikoilla.
Liberaali (oik.) ei tunnusta marxistisen kansantalouden peruskäsitteistöä, kuten esim. "suhteellinen liikaväestö".
Tolkuton rakenteellinen työttömyys eli marxilaisittain "suhteellinen liikaväestö" katoaa, kun yhteiskunta on voittopuolisesti oikeisto-liberalistinen eli kun nykyinen (marxilais)-bernsteinilainen sosialismi on nujertunut, lopullisesti.
Nimim. Lib:lle:
Ehkä sinun kannattaiosi tutustua peruskäsitteisiin laajemminkin, että et aivan läpiä päähäsi kirjoittaisi. Voisit vaikka oppia tunnistamaan sosialismin ja erottamaan sen kapitalismista.
Viron vasurit lensivät hieeenosti hallituksesta.
Idiootit alkoivat kampeamaan maahan progressiivista verotusta..
"19 Idiootit alkoivat kampeamaan maahan progressiivista verotusta"
Siihen se sinunkin hyvinvointisi perustuu. Mistä näitä liberaali-idiootteja oikein sikiää? Miksiköhän teillä on aivan olematon kannatus? Jopa kommunisteilla Suomessa on suurempi kannatus.
9.
Voi olla, että UA osoittautuu huonoksi ideaksi eikä saa kannatusta. Olisi kuitenkin reilua, että nykyinen AY-mafia ja EK antaisivat työntekijöiden itse päättää tämän asian. Esteenä luultavasti kun on nykyinen käytäntö, että tiettyyn liittoon kuulumattomia ei suvaita työpaikalla, vaan työnanataja pakotetaan erottamaan tälläiset "rikkurit".
Miten ihmeessä kenenkään työtätekevän hyvinvointi voi perustua progressiiviseen verotukseen ja muutenkaan kohtuuttomaan verotaakkaan?
Koska keskiluokka maksaa valtaosan veroista on selvää että keskiluokan kannattaisi olla maksamatta veroja ja ostaa tästä jäävällä rahalla itselleen paremmat palvelut. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon palveluita eivät työssäkäyvät juurikaan käytä kun on se työterveydenhuolto. KELA korvaa tästä osan, mutta silti maksan veroissa terveyskeskusten ylläpitoa vaikka en niitä käytä.
Parin vuoden kuluttua tasaverotukseen siirtymisen jälkeen tulemme Suomessakin naurelemaan kuinka punasilmäisiä "idiootteja" olimme joskus..
Myyryläinen (#4), ei tarkoitus ole olla työnantajan apuri vaan työntekijöiden edustaja rakentavassa hengessä.
Vanha demari (#9), olettaen, että kaikki tässä ketjussa liittymistä lupaavat ovat palkansaajia ja tietäen, että itse olen palkansaaja, niin et kai sinä vaan väitä meitä tyhmiksi?
Myyryläinen (#13, #16 ja #18), suhteellinen liikaväestö on todellakin huuhaa-käsite, kuten koko marxistinen talousteoria muutenkin.
Rakenteellinen työttömyys on mahdollista vain, jos sitä ylläpidetään keinotekoisilla rakenteellisilla esteillä/hidasteilla, kuten kankealla koulutusjärjestelmällä, palkkaamisen kalleudella ja vaikeudella (johon lukeutuu muunmuassa irtisanomisen hankaluus) ja korkealla työttömyysturvalla.
"Juokseva liikaväestö" sen sijaan on jossain määrin relevantti käsite, mutta se, että osa töistä ja työllistämisestä ovat luonnostaan määräaikaisia tai kausiluontoisia, ei ole mikään ongelma. Useilla aloilla on toki nykyisinkin mahdollista tehdä töitä yhtäjaksoisesti suoraan koulun penkiltä eläkepäiviin saakka, mutta ei sitä pidä edes olettaa jokaisen alan piirteeksi, varsinkin kun alat (ja niiden työvoiman kysyntä SEKÄ tarjonta) muuttuvat jatkuvasti, niitä syntyy lisää ja vanhoja poistuu.
Siirtymisen alalta toiselle pitäisi olla mahdollisimman helppoa, palkkaamisen pitäisi olla mahdollisimman riskitöntä ja yritysten välisen kilpailun pitäisi olla mahdollisimman tehokasta. Näin rakenteellinen työttömyys saataisiin purettua nopeimmin. Ammattiliitot ja vasemmistolaiset nähdäkseni vastustavat juurikin näitä asioita eli he kannattavat rakenteellisen työttömyyden ylläpitämistä. (Tähän liittyen kannattaa lukea tuore kommenttini myös edellisen artikkelin perästä.)
Rakenteellisen työttömyyden synnyttäminen on sitten vielä asia erikseen ja siinäkin vasemmisto on kunnostautunut. Esimerkiksi rakennusteollisuuden liikakysynnän synnyttäminen ja ylläpitäminen keinotekoisen halvan lainarahan turvin on keskussuunnittelulla aikaansaatu kupla rakennustyöläisten määrässä, joka on jo puhjennut/puhkeamassa rakennusalan massatyöttömyydeksi. Tämä työttömyys ei johdu siitä, että kupla puhkesi, vaan siitä, että alunperinkin saatiin kupla aikaiseksi, koska kuplat eivät ikinä kestä.
Jouni Snellman (#14), en ajatellutkaan rahoitusta työnantajilta tai valtioilta. Ajattelin mahdollisimman pieniä menoja, jotka voitaisiin rahoittaa vaikkapa vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla. Maksuttomalla perusjäsenyydellä olisi ideana saada mahdollisimman paljon väkeä mukaan. Mutta tosiaankin, tämä oli vain keskustelunavaus, kritiikkiä ja kehitysideoita pitääkin esittää. :)
Matilaiselle suhteellisesta liikaväestöstä:
Kyseessä ei ole mitenkään huuhaa-käsite vaan yksi niistä harvoista taloustieteen käsitteistä jonka ihan tavalliset työläisetkin tunnistavat omasta elinpiiristään jo sukupolvien ajan. Työnantajille on edullista, että porttien takana on jonoksi asti työhaluisia, joista valita haluamansa. Heistä on paljon helpompi valita sopuisia ja halvalla hinnalla kuin jos joutuisi houkuttelemaan rahalla ja muilla eduilla kireämmiltä työmarkkinoilta.
...ja vielä kuplista Matilaiselle:
Kuplien syntymin en on sisäänrakennettuna n.s vapaaseen talouteen. Koska taloudellinen aktiviteetti perustuu siihen, että sijoittajat hakeutuvat aloille jossa katsovat pystymään maksimaalisesti tuottamaan tulosta itselleen, syntyy sopulien liikkeen kaltaisia aaltoja. Sellaisesta ei ole edessä kuin kriisejä, sopuleillekaan.
Myyryläinen (#28), se, että rakenteellista ja/tai pitkäaikaista työttömyyttä esiintyy epätehokkailla työmarkkinoilla ei ole välttämättä osoitus siitä, että Marxin teoriassa olisi mitään perää. Edelleen, työntekijöille on eduksi, että työnantajien portteja on valittavana useampia. Se, että näin ei nykyisin aina ole, ei todista Marxia oikeaksi, vaan osoittaa, että syystä tai toisesta markkinat eivät toimi tehokkaasti. Itävaltalainen taloustiede osaa kertoa sen syynkin.
Myyryläinen (#29), huoh. Vasemmisto on hokenut tuota samaa virheellistä väitettä jo toista sataa vuotta, eikä se siitä sen oikeammaksi muutu, vaikka kuinka hoettaisiin.
On toki totta, että varsinkin uusille aloille voi syntyä nopeasti enemmän tarjontaa kuin todellisuudessa on kysyntää, mutta se ei voi synnyttää järjestelmän laajuista kriisiä, toisin kuin keskuspankin keinotekoisen halvalla lainarahalla kannustamat massiivisen mittakaavan virheinvestoinnit useille toimialoille. Keskuspankin synnyttämä kriisi ei voi millään ilveellä olla kapitalismin syytä, koska se ei ole kapitalistinen instituutio (päinvastoin, se on sosialistinen instituutio). Keskuspankin toiminta toki johtaa harhaan myös kapitalisteja, mutta se ei ole näiden kapitalistien tai kapitalismin vika, vaan vain ja ainoastaan keskuspankin syytä. (Ja tietenkin valtion syytä, sillä ilman valtiota ei olisi keskuspankkiakaan.)
Matilaiselle:
Käänsit väitteeni päinvastaiseksi. En kirjoittanut mitään siitä, että työntekijöillä olisi tai ei olisi useita portteja kolkuteltavana vaan siitä, että työnantajalla on portin takana jono.
Ihan lyhytkin tutustuminen viime vuosikymmenten taloussykleihin paljastaa mekanismit niiden takana. En kuitenkaan tarkoittanut yksittäisten alojen aaltoja tai kuplia koko systeemin laajuisina kriiseinä. Eihän sellainen ollut edes taannoinen IT-kuplakaan vaan pienempi. Kriisejäkin on monen kokoisia mutta niiden kohteiksi johtuville aina konkreettisia. Mitä koko systeemin laaajuiseen kriisiin tulee niin se on yleensä johtunut finanssitalouden irtaantumisesta reaalitaloudesta. Niin on tälläkin kertaa.
Keskuspankit ovat hyvinkin kapitalistisia kapitalistisissa talouksissa. Esimerkiksi tässä nykyisessä kriisissä niitä on nimenomaan käytetty tehokkaasti pelastamaan kapitalistien busineksia. Valtiokoneistot nykyisessä muodossaan ovat myös nimen omaan kapitalistien rakentamia ja ylläpitämiä. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa meidän kaltaisessamme kapitalismissa. Kumpikaan ei ole muuttamassa tuotantosuhteita siten, että tuotantovälineet eivät olisi kapitalistien eli pääomanomistajien hallussa.
P.s. Kehottaisin sinua edelleenkin ottamaan selvää peruskäsitteistä ettei mene sosialismit ja kapitalismit noin pahasti sekaisin.
Myyryläinen (#32), kapitalismissa kapitalisti yksin kantaa liiketoimiensa koko riskin. Jos valtiot ja/tai keskuspankit pelastavat ongelmiin joutuneita yrityksiä, kyse ei ole kapitalismista, vaikka kuinka vastaan itkisit. Jos et tätä eroa pysty käsittämään kapitalismin ja "kapitalismin" välillä, niin tuskinpa asiassa on enempää keskusteltavaa. Ei kannata uskoa "kapitalismista" hyötyvien "kapitalistien" tai poliitikkojen väitteisiin siitä, että elämme nykyisin kapitalismissa ilman hipsuja.
Jos kapitalistin resurssit riittävät siirtämään kustannukset muiden kannettavaksi niin tyhmähän hän on jollei niin tee. Eivätkä kapitalistit tyhmiä ole.
Jos emme nyt elä kapitalismissa niin kuka omistaa tuotantovälineet?
Myyryläinen (#34), hauskaa, että satuitkin kysymään tuota. Tuotantovälineissä nimittäin vallitsee sekatalouteen sopivasti sekaomistus! Toisin kuin sosialismissa, yksittäiset ihmiset ja yritykset voivat toki omistaa tuotantovälineitä, mutta valtio rajoittaa niiden käyttöä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että valtio omaksuu osan omistajan roolista, sillä vain omistajahan voi päättää omaisuuden käytöstä.
Lisäksi valtio rajoittaa tai kieltää tuotantovälineiden yksityisomistajuuden tietyillä aloilla kokonaan, esimerkiksi rahapelien kohdalla. Aivan kuin pisteenä iin päälle valtio vaatii osan tuotantovälineillä tehdyistä voitoista itselleen, vaikka ei investointikustannuksiin olisikaan osallistunut. (Ja mielestäni valtion ei pitäisi missään tapauksessa osallistua investointeihin saati sitten tukea yrityksiä muutenkaan.)
Pelkästään tuotantovälineiden omistusta tarkastelemalla voimme siis todeta, että emme elä kapitalismissa, jossa tuotantovälineiden omistus olisi täysin yksityistä.
On muuten totta, että tyhmä se sellainen kapitalisti olisi, joka ei siirtäisi kustannuksiaan muille mikäli mahdollista. Se on silti väärin, ja syyllinen siihen vääryyteen on valtio, joka mahdollistaa moisen toiminnan.
Matilaiselle omistamisesta:
Edelleenkin sinulla menee sosialismi ja kapitalistinen valtio sekaisin.
Tuotantovälineiden omistus on meillä pääsääntöisesti yksityistä ja siltä osin kuin valtio niitä omistaakin, omistus toimii kapitalismin sääntöjen mukaan ja vallassa olevia kapitalisteja hyödyttäen. Sosialistinen omistaminen edellyttäisi taloudellista demokratiaa niin, että tuotantovälineiden käyttäjät omistaisivat ja päättäisivät niiden käytöstä ja keräisivät siitä hyödyn.
Erotat aivan turhaan kapitalistit ja kapitalistisen valtion. Jälkimmäinen on edellisten luomus ja siksi valtio ei syyllisty vääryyteen vaan sen omistajat eli kapitalistit, siis kulloinkin vallassa olevat kapitalistit.
P.s. vekkulia, että niin monasti libertaarien kanssa keskustellessa heidän esimerkkinsä löytyvät uhkapelien maailmasta. Niinkö vieraantuneita libertaarit ovat todellisesta elämästä?
Myyryläinen, kun tiedetään, että täydellinen tasapuolisuus resurssien jaossa on mahdotonta täydellisen informaation puutteen ja erilaisten henkilökohtaisten arvostusten vuoksi, mikä sinun mielestäsi olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa jakaa resurssit epätasapuolisesti?
Ihan ensin on täsmennettävä, että tasapuolisuus ei tarkoita saman verran samaa kaikille. Vaan se tarkoittaa edellytysten tasavertaistamista eli, että kaikki omasta ja vanhempiensa taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemastaan t.m.s. erottavasta seikasta riippumatta omaavat tasavertaiset mahdollisuudet hankkia tietoa, koulutusta, osallistua päätöksen tekoon yhteiskunnassa j.n.e. Samaten kaikille on turvattu terveyden ja sairaudenhoito j.n.e. He voivat katsoa olevansa turvassa onnettomuuksilta j.n.e.
Nämä ovat siis tavallaan Maslowin tarvehierarkian alimpien portaiden asioita taattuna kaikille. Käytännön fyysisten keinojen valitseminen on sitten seuraava askel kun saadaan ensin kuvattua mitä halutaan. Mennään vasta sen jälkeen teknisiin yksityiskohtiin siitä missä määrin käytetään resurssien jakamiseen osuustoiminnallisia yhteisöjä, kansalaispalkkaa t.m.s. Oma kysymyksensä on myös miten resurssit kerätään jaettavaksi: missä määrin verotusta, missä määrin yhteiskunnan resursseja jakavien orgaanien omistusta j.n.e. Oma juttunsa on tietenkin, että yhtä valmista mallia ei varmaankaan voida luoda vaan kehitys kehittyisi silloin. Itse olisin henkilökohtaisesti viehtynyt erilaisiin osuustoiminnallisiin malleihin mutta päätöksenteko tässä(kin) suhteessa pitää olla demokraattista ja läpinäkyvää ilman liike- tai yksityisiä salaisuuksia.
Myyryläinen (#39)
Esitit aika paljon avoimeksi jääviä kysymyksiä. Kaiken kaikkiaan käytännön toteutus kuulostaa minusta aika monimutkaiselta ja vaikealta ymmärtää. Olisiko tuo siis jokin sellainen järjestelmä, jossa yhteisö pitäisi tasapuolisesti kaikkien puolta?
Missä te näette tuotantovälineitä? Työväestö ei aikanaan omistanut kahleitaan eikä nykypäivän "porvari" omista edes läppäriään. Pörssiyhtiöt ovat nimensä mukaisesti julkisia yhtiöitä ja yksityisestä liiketoiminnasta puhuminen on niiden osalta harhaanjohtavaa. Jos ette ole vielä lukeneet niin suosittelen ehdottomasti: Juergen Habermas: Julkisuuden rakennemuutos
Snellmannille
Olet oikeassa, että avoimia kysymyksiä on paljon. Niin onkin pakko olla sillä ensin on päätettävä mitä halutaan ja vasta sitten puhuttava keinoista. Tilanne on vähän kuin puuhun kiipeämisessä: ensin pitää miettiä mitä halutaan ja jos päädytään siihen, että halutun saavuttamiseksi kannattaa kiivetä puuhun niin vasta sitten kannattaa ruveta miettimään, että mihin puuhun ja millä tavalla. Libertaareilla näyttää kuitenkin olevan tapana keikauttaa itsensä ylösalaisin ja lähteä hilautumaan lähimpään puuhun ja vasta sitten miettiä miksi minä olen täällä, miksi otsasuonissa tykyttää ja miksi takapuoli on nilellä. Libertaarit eivät ole tässä suhteessa kuitenkaan ainoita, myös monilla muilla tuntuu olevan samaa hinkua.
Aaaargh, anteeksi, edellinen kommenttini oli tietysti suunnattu Juhani Virtaselle.
Snellmannin tuon 41. kommentin kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Pörssiyhtiöt ihan osakeyhtiölainkin mukaan ovat julkisia. Tosin ovat ne muutkin mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa vaikka eivät sitä nimessään mainostakaan.
Myyryläinen (#37), käytin nettipelaamista esimerkkinä, koska oletin, että se on niin jokapäiväinen asia, että sinäkin ymmärtäisit esimerkin. En käyttänyt esimerkiksi yhtä suosikkiaiheistani eli immateriaalioikeuksia, koska se olisi saattanut mennä sinulta ohi. Mutta otetaan sitten sellainen IP-esimerkki, koska se on konkreettisempi ja koska tuo pelaamisesimerkkikin meni sinulta ohi.
Oletetaan, että keksin yhdistää olemassaolevia teknisiä ratkaisuja tasausjärjestelmäksi siten, että polkupyörä käyttäytyy kuten kuntopyörä: vastus on tasainen ja säädettävissä, maastonmuodoista kuten ylä- ja alamäistä riippumatta. Käytännössä tämä olisi automaattinen apumoottori ylämäessä ja osittain akkuja lataava jarrutus alamäessä. Jos sitten haen ja saan tälle keksinnölleni patentin, niin se tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että saan määräaikaisen monopoliaseman valmistaa ja myydä keksintöäni sekä myydä lisenssejä sen valmistamiseen ja myyntiin.
Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että kukaan muu polkupyöriä, sähkömoottoreita, akkuja ja muita tarvittavia osia omistava henkilö ei saa tehdä samanlaista kuntopolkupyörää. Toisin sanoen, kaikkien muiden vapautta käyttää omaa omaisuuttaan tahtomallaan tavalla on osittain rajoitettu vain sen takia, että minä menin hankkimaan patentin kuntopolkupyörälle.
Koska omaisuuden käytöstä voi päättää vain sen omistaja, tämäkin esimerkki osoittaa, että valtio omaksuu osan omistusoikeudesta itselleen ja rajaa mainittujen tuotteiden käyttötarkoituksia keinotekoisesti. Kyse on siis valtion pakkovallasta ja sekaomistuksesta eikä puhtaasti vapailla markkinoilla / kapitalismissa voisi tapahtua tällaista oikeuksien loukkaamista.
Suuret yhtiöt usein puolustavat patenttijärjestelmää ja ajavat siihen jopa vahvistuksia. Siis kapitalistit/suurpääoma jälleen kerran käyttävät valtion pakkokoneistoa hyväkseen ajaakseen omia etujaan ja rajoittaakseen pienempien kilpailijoiden mahdollisuuksia. Tämä asia ei ratkea -- vaan päinvastoin pahenee -- lisäämällä tai vahvistamalla valtion puuttumista yksityisiin asioihin. Jälleen kerran asia paranisi vain vähentämällä valtion valtaa.
Myyryläinen (#42), kyllä se asia näyttäisi olevan juuri päinvastoin. Me libertaarit ehdotamme konkreettisia ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ja te vasemmistolaiset ehdotatte yhteiskunnan vallan ja yhteisen päätöksenteon lisäämistä sillä oletusarvolla, että kaikki ongelmat ratkeavat siten, vaikka mitään ratkaisuja ette kykenekään yksilöimään.
Milloinkohan sosialistit ymmärtävät, että ei kapitalismi estä työntekijöitä omistamasta tuotantovälineitä. Siitä vaan OY joukolla pystyyn ja tehdasta rakentamaan. Täydellinen sosialismi taas kieltää muun omistuksen, joten tältä kannalta katsottuna kapitalismi on parempi järjestelmä.
Markus (#46), tuo on muuten erittäin hyvä pointti. Itse asiassa, juuri se tosiasia, että esimerkiksi työvoimavaltaisilla aloilla työntekijät eivät ota joukolla lopputiliä ja perusta omaa yhteistä yritystä hoitamaan samaa hommaa, osoittaa kiistattomasti sen, että työntekijät kyllä ymmärtävät, että myös sillä yrittäjän tai kapitalistin työllä on arvo.
Sosialistitkin jollain tasolla ymmärtävät tämän, koska eivät ole kannustamassa työntekijöitä niitä omia yrityksiään perustamaan. Sosialistit haluavat, että yrittäjä tai kapitalisti tekee sen oman hommansa, mutta sosialistien mielestä hänen työnsä hedelmät kuuluvat kaikille eivätkä hänelle itselleen. Sosialistit siis haluavat kapitalistien tulot ilman, että tarvitsee tehdä kapitalistien työtä. Tässä mielessä sosialistit eivät ole mitään muuta kuin järjestäytynyttä rikollisuutta.
Ymmärsin kyllä esimerkkisi vaikka nettipelaaminen kuin muukaan uhkapelaaminen ei ole lähellä sydäntäni. Viittasin siihen noin vain siksi, että valta osa libertaareista joiden kanssa olen keskustellut ennenmin tai myöhemmin vetoaa uhkapelaamiseen esimerkkinä. Paljon suurempi osuus siis kuin muiden suuntauksien edustajista.
Valtio kapitalistien vallankäytön välineenä on vain sisäsiisti korvike niiden omalle vakivallalle. Jollei vallassa olevilla kapitalisteilla olisi sitä, he käyttäisivät omia muita keinojaan. Niin oli kapitalismin alkuaikoina kunnes he ulkoistivat väkivallan valtiovallalle. Samalla he ovat luoneet keskinäisiä pelisääntöjä ettei energiaa ja resursseja tarvitse jatkuvasti tuhlata reviiritaisteluihin. Samalla hoituvat pienemmät kilpailijatkin. Paluu vähempään valtion käyttöön aiheuttaisi rumempia keskinäisiä konflikteja. Niin kävisi myös tuossa kuvaamassasi immateriaalioikeustapauksessa. Tästä voisi käyttää jonkinlaisena esimerkkinä esimerkiksi Tucker-autojen kohtaloa.
KOmmentin numero 45 jätän omaan arvoonsa.
Markukselle:
Itse asiassa sosialismin teoriat tuntevat nimen omaan työntekijöiden itse omistavat tuotantovälineet. Se on sosialismin kovinta ydintä. Käytännön järjestelynä yleensä olisi osuuskunnat. Se kun on oy:tä demokraattisempi muoto.
Jostakin kumman syystä sosialimista on vallalla sosialismin teorioista vähät välittävien ja siihen tutustumattomien vääristyneitä käsityksiä, kuten tuo sinunkin.
Esimerkiksi minun päässäni on vallalla sellainen käsitys sosialismista, että kyseinen ajattelumalli ei tunnusta sellaista lapsena opittua yhteiset leikit mahdollistavaa hiekkalaatikkosääntöä, että toisen omaa ei saa ottaa. Toisen omaa ei saanut ottaa myöskään silloin kun se toinen antoi omansa kolmannelle. (Hö, miksei!) Vaikka omistusoikeus on konstruktio, se on niin yksinkertainen ja täysin pätevä, että sosialistit kompastuvat vain omaan näppäryyteensä, kun tekevät yksityisestä yhteistä, ja pilaavat koko leikin.
Virtaselle:
Ei Suomenkieli voi olla noin vaikeaa. En väittänyt yksityistä omaa yhteiseksi omaksi vaan vedin yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan rajaa. Ero on siis siinä, että yksityisessä käytössä oleva on yksityistä ja yhteiskunnallisissa suhteissa päätöksen teossa pitää ottaa ottaa huomioon myös ne muut joita päätökset koskevat. On vain oikeudenmukaista ja kohtuullista ihmisten päästä vaikuttamaan asioihin jotka heitä koskettavat.
Kehotan siis päivittämään päässäsi vallalla olevat käsitykset ehjiksi, nykyiset on rikki - ainakin sosialismin kohdalta.
Myyryläinen (#48), väkivalta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Toki sillä voi saada pikavoittoja, mutta muuten se vähentää bisneksen kannattavuutta niin monella tasolla, että väkivaltaiset yhtiöt häviäisivät varmasti kilpailussa väkivallattomille yhtiöille.
Libertarismi perustuu väkivallattomuuteen, tai pikemminkin siihen, että ei ole moraalisesti oikein aloittaa väkivallan käyttöä. (Väkivalta tässä siis tarkoittaa yhtä lailla nyrkillä hakkaamista tai muuta ihmisen fyysisen koskemattomuuden loukkaamista kuin myös ihmisen omaisuuden koskemattomuuden loukkaamista eli esimerkiksi varastamista.) Jos joku kuitenkin käyttää väkivaltaa, hän käytännössä nostaa ylös julmetun suuren kyltin, jossa hän ilmoittaa, että väkivallan käyttö on hänen mielestään ok, erityisesti häntä itseään kohtaan. Väkivaltaan on siis moraalisesti oikeutettua vastata väkivallalla, eli esimerkiksi pahoinpitelijän tai varastajan vapautta voidaan rajoittaa sulkemalla hänet vankilaan.
Jos jokin yhtiö siis alkaisi täysin vapailla markkinoilla väkivaltaiseksi, se voisi myös odottaa täysin varmasti kohtaavansa itseensä kohdistuvaa väkivaltaa. Pelkästään siitä jo tulee miinusmerkkiä viivan alle. Sitten on vielä se, että verkottuneessa maailmassa imago on yritykselle erittäin tärkeä. Esimerkiksi pienikin eläinsuojelurikkomus saattaa aikaansaada merkittävän boikotin meikkifirmalle (aivan oikeutetusti). Millä yrityksellä siis olisi varaa ottaa valtava PR-takaisku väkivallan käytöstä markkinastrategiana?
Kirjoitit: "Niin oli kapitalismin alkuaikoina kunnes he ulkoistivat väkivallan valtiovallalle." Tarkoitatko ihan oikeasti, että kapitalismin alkuaikoina yritykset käyttivät säännönmukaisesti väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseen? Toivottavasti voit perustella näin rajun väitteen. Objektiivisia lähteitä, kiitos. :)
Sitten kommenttiisi #50. Kun vetoat suomen kieleen, kannattaisi kirjoittaa edes se suomen kieli oikein suomen kielen kielioppisääntöjen mukaisesti.
Olen samaa mieltä, että väkivaltakoneistojen ylläpitäminen ja käyttäminen on kallista ja kun sitä käyttää niin pitää valmistautua myös sitä vastaan puolustautumaan. Siksi valtio onkin käyttökelpoinen väline kapitalisteille.
Kapitalismin historiasta löytyy vallan paljon esimerkkejä välivallasta kilpailijoita ja työntekijöitä kohtaan. En viitsisi nyt keskellä yötä ruveta niitä sinulle etsimään. Jollet itse löydä esim. USAn työväenliikkeen historiasta tai vaikkapa 30-luvun Suomesta niin palataan myöhemmin astialle.
Olen toki lueskellut tuosta libertaarisesta väkivaltakäsityksestä. Se on vain kaunista sanahelinää kun toisella osapuolella on riittävästi kasaantuneiden pääomien kautta resursseja. Siinä ei paljon auta, että heristää sormea ja sanoo "hyi, ei saa aloittaa".
Hupsistakeikkaa, pääsipäs kirjoitusvihne vekkuliin paikkaan. Ajatukseni kuitenkin varmaan sait selville kaikesta huolimatta eli että tarkoitin Suomen kielellä ilmaistun viestin ymmärtämistä ja oikeastaan hain ymmärtämisen halua.
Myyryläinen, eikö sinun mielestäsi kilpailu yhtöiden välillä poista väärinkäytökset vapailla markkinoilla? Jos oletetaan, että valtio ei lähde laajentamaan itseään talouden alueelle(johtuen esim. muuttamattomasta perustuslaista), niin yrityksillä ei ole valtiota selkänojanaan, vaan niiden on kannettava vastuu töppäilyistään omalla lompakollaan. Kuten Pasi sanoi, eläinkokeita käyttänyt meikinvalmistaja saa tappioita, kun asiakkaat alkavat boikotoimaan häntä.
Tuo pääoman kasautuminen on toinen juttu. Vaikka meillä rikkaita onkin, kuten Bill Gates ja kumppanit, niin en oikein usko että he alkaisivat salaliitto-hengessä juonimaan ihmisten päänmenoksi, kun väkivaltamonopoli ei säädä heille edullisia lakeja. Näen asian niin, että vapaiden markkinoiden luoma kilpailu pakottaa yritysjohtajat toimimaan rehellisesti.
Napalterille:
Minä taas en usko, että ne kapitalistit jotka ovat saaneet kerrytetyksi riittävästi resursseja, jättäisivät käyttämättä niitä mahdollisuuksia joita ne resurssit heille mahdollistavat. Nyt heillä on valtiokoneisto jonka kautta he ovat saaneet toisaalta etuja mutta myös ovat luoneet itselleen ikäänkuin sisäsiistit käyttäytymissäännöt. Ne ovat tietenkin luotu niiden ehdoilla joilla on eniten resursseja ja sitä kautta valtaa mutta ne myös luovat raamit joiden sisällä kapitalistiset markkinatoimijat toimivat. Ymmärrys heidän keskuudessaan on myös sitä luokkaa, että sisäsiistit käyttäytymissäännöt paikallisesti on heille parempi vaihtoehto kuin kalliit omat väkivaltakoneistot. Nyt niistäkin resursseista voidaan suunnata maapallon laajuisiin intressiriitoihin (vrt. Afganistan-Pakistan, Irak j.n.e.). Markkinat eivät pakota heitä kuin kilpailemaan ja markkinoilla vahvimmat luovat säännöt eikä valtio ole siellä ulkopuolinen vaan siellä toimivien vahvimpien luomus.
Esimerkkeinä käynee Venäjän 90- ja 2000-luvun kehitys. Siinä on kapitalismin kehitystä pikakelauksena ja rajatulla esityslavalla. Siellä on kehitytty rosvokapitalismista vaiheeseen jossa niitä sisäsiistejä sääntöjä valvovia rakenteita pystytetään vahvimpien ehdoilla. Toistaisen huipun löytää Natsi-Saksasta joka minusta on ollut tähän asti valtiomonopolistista kapitalismia puhtaimmillaan.
Myyryläinen (#52), edelleen, valtio todellakin on käyttökelpoinen väline kapitalisteille ja muillekin eturyhmille, jotka pystyvät siitä hyötymään. Laskun maksamme me kaikki muut. Ja edelleenkään ratkaisu siihen ei ole lisää valtiota, koska se vain lisää valtion välineominaisuuksia, vaan vähemmän valtiota.
En muuten sanonut, etteikö historiasta väkivaltaa löytyisi, vaan kysyin, että "Tarkoitatko ihan oikeasti, että kapitalismin alkuaikoina yritykset käyttivät säännönmukaisesti väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseen?" Vahvensin nyt tuon kriittisen sanan tuosta, jos vaikka haluat vastata uudelleen. Perusteluja miettiessäsi todettakoon, että kyllä-vastaus taitaisi edellyttää vähintään yritysten yksityisarmeijoiden ylläpitoa.
En myöskään kirjoittanut mitään sormien heristelystä, vaan kerroin, kuinka väkivallan aloittaminen oikeuttaa väkivaltaan vastaamisen väkivallalla.
Muuten, vaikka et esimerkistäni huolimatta vieläkään saanut sitä suomen kieltä kirjoitettua oikein, niin sitä luetun ymmärtämistä ja erityisesti ymmärtämisen halua toivoisin sinunkin osoittavan.
Matilaiselle:
Onko sinulle yritysten yksityisarmeijat ja pyssykaartit todella tuntemattomia? Kehotan siis uudelleen sinua tutustumaan työväenliikkeen historiaan. Esimerkiksi Erkki Salomaan tuotanto voisi olla avartavaa säännönmukaisesti toimineista ja sotilaallisesti järjestäytyneistä yritysten väkivaltakoneistoista.
Kerroppas minulle missä minä olen vaatinut "lisää valtiota". Käsittääkseni olen yrittänyt selittää, että valtio ei ole syyllinen säätelyn määrään kapitalismissamme vaan kapitalistit itse koska kapitalistinen valtio on kapitalistien luomus. Lisäksi olen yrittänyt tuoda esille, että tälläinen kehittys on luonnollinen kehityskulku kapitalismissa.
P.s. Myöskään satiiri ei taida kuulua vahvoihin puoliisi. Kappalehan oli täynnä kielioppivirheitä. Luepa vielä se alkuperäinen viestini eli 50. kommentti uudestaan niin havaitset miksi epäilys Virtasen ymmyrrystä tai itse asiassa ymmärtämisen halua kohtaan virisi.
Myyryläinen (#56), muotoilen kysymykseni uudelleen, ehkä se avautuu paremmin: ovatko ne yksityisarmeijat ja pyssykaartit olleet niin voittoisa strategia, että kaikilla yrityksillä on ollut välttämätöntä olla sellainen, jotta ne ovat pärjänneet kilpailussa?
Ay-mies ja kommunisti, joka raittiustyöstään huolimatta tarttui pulloon yhä useammin, ei lähtökohtaisesti kuulosta kovin uskottavalta lähteeltä puhuttaessa hänen ideologisten vastustajiensa toimista. Mutta toki voit tuosta Salomaan laajahkosta tuotannosta esittää aiheellisia katkelmia, vaikka Wikipedian teoslistasta ei pikavilkaisulla silmiin suoraan hypännyt teosta, joka sisältäisi tuollaista tietoa.
Muistaakseni olet kaivannut laajempaa demokratiaa. Luen sen tarkoittavan lisää valtiota. Voit oikaista, jos olen tulkinnut väärin.
Vai että oikein satiiria. Sepä oli hyvin jännä "kehittys." ;-)
Myyryläinen, jatketaanpas vielä.
Esittämäni ratkaisu on siis vähemmän valtiota. Se ei tarkoita, että ei lainkaan valtiota. Esimerkiksi jopa vähin mahdollinen valtio eli minimivaltio vastaisi järjestyksestä ja turvallisuudesta. Millä perusteella luulet, että minimivaltion poliisi- tai jopa puolustusvoimat eivät puuttuisi yritysten pyrkimyksiin harjoittaa väkivaltaa tai perustaa yksityisarmeijoita? Sellainenhan olisi mitä suurimmassa määrin yhteiskuntarauhan häirintää.
Itse asiassa, myös siinä tilanteessa, että valtiota ei olisi lainkaan, s.o. anarkokapitalismissa, ihmisillä on edelleen tarve ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta. Tämän vuoksi yritykset tekisivät sillä tarpeella liiketoimintaa eli perustaisivat yksityisarmeijoita suojelemaan ihmisiä ja näiden yhteisöjä väkivallalta, jota esimerkiksi joku vähittäiskaupan Pirkka-armeija saattaisi yrittää osoittaa viedäkseen markkinaosuuksia Rainbow-armeijan omistajalta. ;-)
Salomaalla oli loppuvaiheissaan omat henkilökohtaiset ongelmansa mutta et voi niiden perusteella kumota hänen kirjallisen tuotantonsa ansioita. Osa hänen tuotannostaan on kelvannut useisiin yliopistoihin kurssikirjoiksi joten joksikin lähteeksi kelvannevat myös libertaarille. Muutakin toki ammattiyhdistysliikkeen historiasta löytyy jos vain haluat siihen tutustua. Esimerkiksi "Suomen työväenluokan historia" kirjoittajinaan Hannu Soikkanen, Seppo Hentilä et al on myös sopivaa luettavaa.
Miten ihmeessä saat lisädemokratian vaatimuksesta lisävaltion vaatimuksen? Demokratiaa voidaan toteuttaa hyvin monenlaisilla mekanismeilla. Valtiotason edustuksellinen demokratia on vain yksi fyysisen tason toteutus.
Mistä ihmeestä sinä repäisit, että kaikilla yrityksillä on ollut välttämätöntä olla pyssykaartit jotta niiden käyttö olisi ollut jossakin vaiheessa hyödyllistä yrityksille? Niiden perustaminenhan on resurssikysymys. Ja miksiköhän vakivalta on ulkoistettu valtiolle jos se olisi ollut kaikkina aikoina ja jatkuvasti hyödyllistä? Enkös minä nimen omaan kuvannut, että strategiana ne on korvannut tehokkaampi kapitalistisen valtion käytön strategia?
Toisaalta pyssykaarteja on nykyisin n.s. kehittyvissä talouksissa joissa valtiovalta ei vielä ole kehittynyt riittävän tehokkaaksi. Sellaisia löydät esimerkiksi joistakin Latinalaisen Amerikan maista, Afrikasta ja Aasiasta. Venäjälläkin niitä oli 90-luvulla. Mutta kehitys kehittyy kapitalismissakin ja vie kohti kapitalistisen valtion väkivaltakoneistoja. Seuraava askel näyttäisi olevan kansallisvaltioita laajemmat ylikansalliset, nopean toiminnan joukot.
Tuossa jälkimmäisen kommenttisi jälkimmäisessä kappaleessa kuvaat tilannetta ihan oikein. Noin todella kävisi, ihan ilman hymiötäkin. Olethan toki huomannut millaiset markkinat yksityisille armeijoille U.S.A. on luonut Irakiin ja Afganistaniin? Meilläkin on yksityisiä vartiointiliikeitä. Niitä käytetään jo businesta häiritseviin. Talousliberalismin lisääntyessä on itse asiassa pieni askel ...
Myyryläinen:
Nähdäkseni vain valtio voi taata yritysjohtajille ym. mahdollisuuden etuoikeuksiin kannattavasti. Nuissakin esimerkeissä, kuten Venäjässä, eivät ole toteutuneet vapaan markkinatalouden mekanismit, vaan koko touhu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli melko korruptoitunutta ja valtioon nojaavaa. Esimerkit kuvavaat hyvin sitä, miten rikas eliitti kyykyttää kansaa kun saa siihen tilaisuuden, mutta vapaassa markkinataloudessa se ei enää ole kannattavaa. Pirkka-armeijat eivät tuo lisävoittoja vapaassa markkinataloudessa.
Nimim. Napalteri on tavallaan oikeassa. Juttu on vain niin, että kehitys ei vie kohti sellaista markkinatalouden ideaalia jota libertaarit ja muut markkinauskovaiset markkinoivat vaan aivan toiseen suuntaan. Vaan suunta juuri tuo mitä Napalterikin kuvaa.
Venäjän esimerkkikin on, että ensin olivat vallalla v.s. vapaat markkinat jossa väkivallan käyttökin oli vapaiden markkinatoimijoisden käsissä. Tätä vaihetta kapitalistitkin nimittävät rosvokapitalismiksi meidän hiemen edistyneemmässä kapitalismissamme. Sittemmin kapitalismin kehitys on sielläKIN vienyt ihan samaan suuntaan kuin muuallakin eli kapitalistiseen valtioon jossa yksittäiset kapitalistit ovat "ulkoistaneet" väkivallan heidän yhteiselle valtiolleen. Seuraava askel on sitten ylikansalliset väkivaltakoneistot kun kapitaalien edut ovat ylikansallisia. (ylikansallinen = yksittäistä kansallisvaltiota laajempi).
Taloudellinen liberalismi sellaisena kuin se vapaan markkinatalouden ideaalissa kuvataan, oikeasti haavekuva johon ei koskaan päästä. Sehän edellyttäisi pääomien kasaamisen rajoittamista siten, että liian suuria rikkauksia ei kasautuisi yksiin käsiin rikkaalle eliitille. Mutta rajaaminen ei olisi enää vapautta.Tämä on paradoksi jota mikään markkinoiden "näkymätön käsi" ei ole missään eikä koskaan ratkaisemaan.
"Taloudellinen liberalismi sellaisena kuin se vapaan markkinatalouden ideaalissa kuvataan, oikeasti haavekuva johon ei koskaan päästä. Sehän edellyttäisi pääomien kasaamisen rajoittamista siten, että liian suuria rikkauksia ei kasautuisi yksiin käsiin rikkaalle eliitille."
Tässä tiivistyy melko tehokkaasti se, minkä takia me kannatamme päinvastaisia ajatuksia. Sinun mielestäsi rikas eliitti on uhka vapaassa(kin) markkinataloudessa, ja tämän vuoksi järjestelmä ei toimi. Vaihtoehdoksi tarjoat mallia, jossa tämä uhka on mielestäsi eliminoitu. Liberaalit näkevät asian niin, että vapaassa markkinataloudessa rikas eliitti pysyy parhaiten "kurissa". Näemme saman ongelman, liberaalit pelkästään valtiossa, mutta sinä myös ilman sitä.
Niin, minusta valtio nykymuodossaan on markkinatoimineiden vapauden luomus. Jos heiltä se vapaus vietäisi, heillä ei enää olisi vapaita markkinoita. Ja jos heille annetaan vapaus se tehdä, ei ole enää vapaita markkinoita.
Itse asiassa en ole (vielä) tarjonnut minkäänlaista valmista, konkreettista mallia. Olen sen sijaan ehdottanut eliitin vallan rajoittamiseksi demokratian laajentamista koskemaan myös taloudellista toimintaa. Käytännön toteutuksia en kuitenkaan lähtisi lyömään lukkoon, ennenkuin tavoitteet on selvitetty kirkkaammiksi.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 63 kommenttia