Mistä inflaatio tulee?
Lähes jokaiselta löytynee kotoa Monopoli-lautapeli. On aika kaivaa se esiin ja tehdä pieni käytännön koe. Ensinnäkin, kerää kiva peliporukka, mitä enemmän pelaajia, sen hauskempaa tietenkin. Varatkaa aikaa ainakin kahdelle pelille.
Pelatkaa ensin yksi peli Monopolin oikeilla säännöillä. Jos Monopolia tulee pelattua usein ja pelin kulku on hyvin tuttu, tämän voi jättää väliin, muutoin se kannattaa ehdottomasti pelata ensin.
Toinen peli pelataan hieman muunnelluilla säännöillä. Kun pelin alkuvalmistelut on tehty, kaikki ylijääneet rahat siirretään syrjään. Peli pelataan muuten normaalisti, mutta pankissa (jota voinee kutsua tässä yhteydessä myös valtioksi) ei ole välttämättä aina rahaa, vaan sitä kertyy vasta maksetuista veroista, tonttien hinnoista, rakentamisesta, yms. Jos pankissa ei satu olemaan rahaa, kun kuljet lähtöruudun kautta tai saat jonkun muun palkkion, et saa kyseistä palkkiota, et nyt etkä myöhemmin, eli pankki ei jää sinulle velkaa.
Tämä toinen pelimuoto simuloi tilannetta, jossa valtio ei paina lisää rahaa vaan taloudessa kiertävän rahan määrä on vakio. Sivutuotteena se simuloi erityisen tehotonta tulonsiirtojärjestelmää, mutta sillä on vähemmän merkitystä.
Kuinka toinen peli eroaa ensimmäisestä? Halutessanne voitte pitää kirjaa kummankin pelin kulusta. Sellainen varoituksen sana, että toinen peli saattaa olla hieman pidempi, joten aikaa kannattaa varata hyvin. Jos omaat hyvän mielikuvituksen, mutta et itse peliä tai peliporukkaa, voit myös pohdiskella pelien eroja pelaamatta. Vastauksia kommentteihin. :)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Eihän siinä valtiossa (kakkosvaihtoehto) olekaan rahaa, kun porvarit ovat luovuttaneet valtion omaisuuden ulkomaisille sijoittajille alihintaan. Kyllä sellaisella politiikalla häipyy raha mistä taloudesta tahanasa kuin kuppa Töölöstä.
Inflaatio syntyy siitä, että palkansaajajärjestöt uunottavat jäseniään palkankorotuksiin. Sitten päivitellään marketissa, että ompa maidon hinta noussut.
Omaisuus ja raha eivät ole sama asia (ja rahan häipyminen taloudesta on deflaatiota), eikä inflaatio ole palkankorotusten vika. Inflaatio on yksinomaan rahallinen ilmiö ja syntyy siitä, että keskuspankki laskee liikkeelle rahaa enemmän kuin taloudella on resursseja kuten myös osittaiskassavarantoisesta pankkijärjestelmästä, joka myöntää pankkiluottoa keskuspankin niille antamasta rahasta niin, että rahan määrä taloudessa lisääntyy edelleen. Kun liikkeellä on enemmän rahaa kilpailemassa tuotteista ja palveluista, niiden hinnat nousevat.
Suomessa kokoomus ja kepu korottelevat sekä inflaatiota että BKT:tä nostelemalla veroja kuten nyt alvia viimeksi. Toki tänne tuodut rahan tarvitsijatkin nostavat väistämättä välillisesti hintoja.
Pelin nopeuttamiseksi voisi lisätä säännön että kiinteistöjen ja arvopapereiden (esim vankilakortti) hinnat vaihtelevat markkinoiden mukaan. Eli kun kiinteistö tulee myyntiin niin kuka tahansa eniten tarjoava voi sen ostaa (ruudussa olevalla lunastusoikeus korkeimman tarjouksen hinnalla).
Rahaa voisi jakaa alussa enemmän, jotta pienimmän setelin arvo pienenee.
Entä jos pankki alkaisi verottaa pääomatuloja x verokannan mukaan?
(3)
Eli nyt eu alueella ei paineta riittävästi seteleitä, koska infaprosentti on alle 2?
Epäilen. Ja jos painutaan deflaatioon se johtuu siitä, ettei seteleitä paineta ollenkaan?
Inflaatio johtuu pääosin nimellispalkkojen noususta.
#6 "Inflaatio johtuu pääosin nimellispalkkojen noususta. "
Inflaatio johtuu vain ja ainoastaan liikkeellä olevan rahamäärän kasvattamisesta.
Se mikä käsitys minulla on, joku taloustieteilijä selitti aikanaan inflaation tietoiseksi valinnaksi, yhteiskunta haluaa, että ollaan aina pienessä inflaatiossa, koska vaihtoehtona olisi deflaatio, joka on vahingollisempaa. Eli pitää valita jompa kumpi.
(7)
"Inflaatio johtuu vain ja ainoastaan liikkeellä olevan rahamäärän kasvattamisesta. "
Juu näin luultiin aina vielä 30- luvulla, kunnes Keynesin malli hyväksyttiin yleisesti. Keynes tajusi hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun aiheuttavan inflaation. Monissa maissa tosin ollaan kokeiltu rahamassan lisäämistä markkinoille. Käytännössä pakkotilanteessa, kuten Zimbabvessa nyt. Mutta se on sitten hyperinfaatio se. Siitä kai tässä ei ole ollut kyse?
http://video.google.com/videoplay?docid=7065205277695921912#
Zeitgeist - Addendum
Tuossa on ihan mielenkiintoinen videonpätkä aiheesta (ensimmäiset 25 min)
K-Veikko (#5), nopeuttaisi ehkä peliä kyllä, mutta tämän harjoituksen pointti on selkeämpi, jos säännöt ovat muuten samat, mutta vain rahan lisääntyminen poistetaan. Samasta syystä myös aloitusrahan olisi hyvä olla sama. Muitakin sääntömuutoksia voi kokeilla, mutta ne on jo sitten eri harjoituksia. :)
Klerk (#6), kierrossa olevan rahan lisääntymisen ja hintojen välinen suhde ei ole välitön, vaan rahamäärän muutokset heijastuvat hintoihin viiveellä, jonka pituus riippuu monista muista tekijöistä. Tällä hetkellä rahamäärän lisäys on suuri, koska sillä tavoin yritetään torjua lamaa, mutta mainittu viive on myös tavallista pidempi, sillä sekä pankit että kansalaiset jarruttelevat omista syistään lisärahan tuloa kiertoon.
Inflaatio ei johdu nimellispalkkojen noususta, vaan nimellispalkkojen nousuvaatimukset ovat työntekijäpuolen vastaus inflaatioon, minkä tarkoituksena on pitää reaalipalkat vähintään entisellä tasolla. Toki tämä heikentää valtion tavoitteleman inflaation tehoa, mikä pakottaa valtion tavoittelemaan lisää inflaatiota, jos se haluaa edelleen saavuttaa aiemman inflaation halutun päämäärän.
Jorma Nordlin (#8), niin, juuri noinhan sitä perinteisesti kerrotaan ja juuri noin suuri osa "taloustieteilijöistä" uskoo. Deflaatio on kuitenkin vahingollista vain nykyisessä inflaatioon perustuvassa velkataloudessa, jossa se tekee lisäinflaation mahdottomaksi ja paljastaa inflaation aiheuttamat aiemmat virheinvestoinnit. Vakaan rahan taloudessa deflaatio on talouden, tuottavuuden ja teknologisen kehityksen luonnollinen ja harmiton seuraus.
klerk (#9), muuten hyvä, mutta Keynes oli väärässä. Jos termi EPIC FAIL sopii yhtään mihinkään, niin Keynesiin. Lisätietoja suomeksi:
- Murray N. Rothbard: Keskipisteessä keynesiläinen taloustiede
- Hans-Hermann Hoppe: Itävaltalainen näkemys Keynesiin
Lisäksi englanniksi Keynesin virheistä löytyy kerrassaan valtavasti tietoa, jonka googlaamisen osaavat löytävät itsekin.
Jussi Helariutta (#10), Zeitgeist ja Zeitgeist: Addendum ovat ihan hauskoja, mutta niitä ei kannata ottaa kovin vakavissaan. Joitakin hyviä pointteja sekoitettuna koko joukkoon kerrassaan kaameaa kuraa.
Seteleitä näkee nykyään yhä harvemmin. Kolikoita sen sijaan tarvitaan parkkiautomaattiin. Raha on numeroita tilillä joka siirtuu hyödykkeitten myyjille. Mutta jos seteliraha tosiaan säätelee inflaatiota suomessa ja sitä käytetään ohjausinstrumenttina, niin nyt tosiaan kannattaa painaa seteleitä ja paljon, koska kansa käyttää pääasiassa pankki- ja luottokorttia. Kun seteli katoaa kokonaan, niin katoaako inflaatioinstrumentti?
Mitä tulee väitteeseen ettei inflaatioprossa nouse palkankorotusten myötä on erikoinen. Jos myyn kalaa ja palkankorotuksen myötä kalastajan ja tukun on nostettava hintoja, niin minä nostan myös. Eli kuluttaja saa nimellisarvolla vähemmän kalaa. Esimerkiksi kalastajan on nostettava hintoja polttoaineiden hinnan korotuksen vuoksi.
Mutta hei, nostetaan palkat tappiin ja katsotaan mitä tapahtuu? Inflaatiota ei ainakaan tapahdu, kun ei vaan paineta lisää rahaa. Siihenhän ei ole silloin tarvetta? Ja kaikilla on rutosti rahaa.
Kai jokainen ymmärtää, etä rahan massapainaminen aiheuttaa hyperinflaation, koska rahan arvo laskee jo kauppamatkalla. Mutta silloin on edessä bundesmarkan tarina. Aamulla jokaisella on saksanmarkka ja ainoastaan yksi sellainen.
Tähän kohtaa kuuluu pätkä demarinarinaa:...tämän hallituksen aikana.....
Jos kustannukset nousevat enemmän, kuin tuottavuus, on seurauksena inflaatio!
klerk (#16) ja Pekka Lukkala (#18), inflaatio (tai tarkkaan ottaen hintainflaatio) tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Jos yksittäisen alan tai yksittäisten alojen hintataso nousee, palkkakustannusten ja/tai muiden kustannusten nousun seurauksena, siitä voi seurata vain kyseisten alojen kysynnän laskua ja/tai muiden alojen hintojen laskua/kysynnän laskua. Missään tapauksessa yksittäisten alojen hintatason nousu ei voi aiheuttaa yleisen hintatason nousua. Yleisen hintatason nousu on aina seurausta rahan määrän lisääntymisestä eli rahainflaatiosta (joka on inflaatio-sanan alkuperäinen merkitys).
ja vielä, klerk (#16), rahaa on muunkinlaista kuin seteleitä (ja kolikoita). Myös talletuksissa oleva raha on rahaa. Mm. määräaikaistalletukset ja luottokortit ovat rahan korvikkeita (money substitutes). Itse asiassa fyysisen rahan (setelit ja kolikot) vähentyminen kierrossa aiheuttaa hintainflaatiota, koska se kasvattaa pankkien reservejä ja mahdollistaa osittaiskassavarantojärjestelmässä (fractional reserve banking) laajentuneen luotonannon eli rahainflaation. Vastaavasti fyysisen rahan lisääntyminen kierrossa hillitsee hintainflaatiota tai aiheuttaa hintadeflaatiota, koska se pakottaa pankkiluottojen supistamiseen eli rahadeflaatioon.
Inflaatio on Suomenkin historiassa pelastanut monen suomalaisyrityksen ja sitä kautta palkansaajan tulevaisuuden.
Ennen kun suomalaiset yritykset velkaantuivat suomeen ja jopa valtiolle. Terve inflaatio pyyhkäisi tuosta velasta ison osan pois ja yritykset kykenivät kontrahtinsa maksamaan ja toimintaansa jatkamaan.
Siinä ohella saattoi myös lukuisa joukko tavallisia ihmisiä saada vahingossa asuntovelkoihinsa suurta helpotusta. Kuten kävikin.
Vasta rahan lainaaminen ulkomailta aiheutti sen, että inflaatiota alettiin pitää peikkona. Muistetaan ne kuuskytluvun lopun ja seisemänkymmenluvun iloiset inflaationtäytteiset ajat, jolloin asuntolainaa tavallisen pulliaisenkin suorastaan kannatti ottaa, opintolainoista nyt puhumattakaan.Ssilloin jopa metsäteollisuus kannatti Suomessa. Ja jos ei kannattanut niin lisää markkaa kiertoon ja pikku devalvaatio ja sen korvaus palkankorotuksina työläiselle. Ei inflaatio aina ole mikään mörkö. Edes tavalliselle tallaajalle. Tyhmälle säästäjälle se sitä lienee. no, nykypalkoistahan ei enää säästöön paljoa jääkään.
Kun kuluttajahintojen nousu pysähtyy tai laskee, seuraa siitä inflaation pysähtyminen tai lasku. Suomessa inflaatio painui lähelle nollaa kun kuluttajahinnat alkoivat laskea.
No mistä kuluttajanintojen muutokset tulee? Tuotantokustannuksien noususta tai laskusta.
No miten tuottajahinnat nousevat? Ne nousevat koska tuotanto kallistuu (palkat) ja raaka-aineet kallistuvat (palkat).
Eli jos manne saa 1500 euroa käteen kuussa ja tänään pullo viiniä maksaa 10 euroa. Alkon työntekijät menevät lakkoon ja saavat 5% palkan korotuksen. Alko laittaa saman tien korotuksen pullon hintaan ja se maksaakin kuluttajalle 10,50 seuraavassa kuussa. No Manne menee lakkoon että saisi palkankorotuksen kun hinnat ovat nousseet. Se on inflaatiota se.
19# Hyvä Pasi
En tarkoittanutkaan yksittäisen alan kustannusten kasvua, vaan kustannusten kasvua yleensä.
Esimerkkeinä palkkatason nousu ja esimerkiksi energian hinnan nousu. Jos tuottavuus ei jollain aikavälillä nouse vastaavasti, on seurauksena väistämättä hintojen nousu, eli inflaatio.
Toisaalta palkkatason nousu lisää automaattisesti rahan määrää, eli sinänsä olet oikeassa.
klerk (#22), on aika hedelmätöntä sanoa, että "Kun kuluttajahintojen nousu pysähtyy tai laskee, seuraa siitä inflaation pysähtyminen tai lasku.", kun (hinta)inflaatio mittaa nimenomaan kuluttajahintojen muutoksia. Siis kuluttajahintojen lasku on sama asia kuin (hinta)inflaation lasku.
Pekka Lukkala (#23), väärin. Jos palkkataso nousee, siitä seuraa kustannusten vähentämistä jossain muussa tai palkattavien vähentämistä. Jos energian hinta nousee, siitä seuraa kustannusten vähentämistä jossain muussa tai energian käytön vähentämistä. Koska kustannusten vähentäminen jossain muussa vähentää kysyntää kyseisessä jossain muussa, aiheutuu kyseisen jonkun muun hintaan laskupainetta.
Millä tavalla palkkatason nousu lisää automaattisesti (taloudessa olevan) rahan määrää?
Rahaa ei tule lisää, ellei sitä luoda lisää, riippumatta palkoista tai muista hinnoista.
Teidän oikeasti pitäisi pelata Monopolia esittämälläni kahdella eri tavalla. Mutta tässä asian ydin: tavallisilla säännöillä (eli pelissä olevan rahan kasvaessa koko ajan) reaalihinnat laskevat koko ajan eli varsinkin ensimmäinen, mutta myös toinen rivi tontteja muuttuu melko merkityksettömiksi, kun niiden vuokrat muuttuvat pelkiksi taskurahoiksi. (Pelaajien vähentyminen pelin kuluessa hämärtää tätä ilmiötä, mutta on tärkeää huomata, että se tapahtuu jo ennen yhdenkään pelaajan tippumista pelistä.) Jos hintoja ei olisi painettu peliin vaan ne muuttuisivat pelitilanteen mukana, ne kasvaisivat rahamäärän lisääntyessä, koska pelaajilla olisi varaa tarjota tonteista enemmän!
Toisessa versiossa, rahamäärän pysyessä vakiona, reaalihinnat eivät muutu (kunnes joku pelaaja tippuu pois pelistä), jolloin edulliset tontit eivät menetä merkitystään ja kalliit tontit pysyvät kalliina. Tällöin kalliiden tonttiryhmien hankkiminen ja niille rakentaminen on huomattavasti vaikeampaa, minkä vuoksi peli voi kestää pidempään.
Näiden kahden pelitavan ero on selkeä: ensimmäinen pelitapa suosii kolmannen ja neljännen rivin tonttien omistajia ensimmäisen ja toisen rivin tonttien omistajien kustannuksella (jos niitä ensimmäisen rivin tontteja ylipäätään kukaan hankkii!), kun taas toinen pelitapa pitää pelin tasaisempana ja suosii pitkäjänteistä työtä ja säästämistä. Jälkimmäinen pelitapa voi kyllä olla huomattavasti pidempi ja tylsempi, mikä on varmasti pelin kannalta ikävä asia, mutta reaalimaailman oppien kannalta ei niinkään ikävä.
Pasi (24)
Sittenhän olemme samaa mieltä inflaatiosta.
Klerk: "Kun kuluttajahintojen nousu pysähtyy tai laskee, seuraa siitä inflaation pysähtyminen tai lasku."
Pasi: "kuluttajahintojen lasku on sama asia kuin (hinta)inflaation lasku."
klerk (#26), tuossa on kysymys vain inflaation määritelmästä. Se ei kerro mitään hintojen nousun eli hintainflaation syystä.
Pasi:
"kuluttajahintojen lasku on sama asia kuin (hinta)inflaation lasku. "
Eli kuluttajahintojen nousu (tuotantokustannukset, eli palkat) inflaation nousu.
Ei vai?
Monopolille löytyy vaihtoehto: Anti-Monopoly
Sitä saa myös suomesta: Anti-Monopoli
25# Pasi
Sanot "jos jos palkkataso nousee,siitä seuraa kustannusten vähentämistä jossain muussa tai palkattavien vähentämistä".
Eikö tässä ole juuri tuottavuuden kasvun ydin? Tällälailla pidetään myös kansantaloudessa "pyörivän rahan" kasvu rajoissaan, ja pienennetään inflaatiota.
Rahan "lisäpainamisella" on inflaatiota lisäävä vaikutus, se ei lisää tuottavuutta.
Pysyn alkuperäisessä väitteessäni. Äläkä katso vain yksittäisiä aloja, vaan koko kansantaloutta!
Pasi
Näitä asioita joutuu jokainen yrittäjä näin taantuman aikaan miettimään. "Miten asia voitaisiin tehdä toisella tavalla. Tehokkaammin"?
Yhteiskuntakin voisi omissa toiminnoissaan ottaa opiksi yrittäjän arjesta, ja pyrkiä tehostamaan toimintaansa, eikä toimia "olemme aina tehneet näin" periaatteella.
Pekka Lukkala (30)
"Yhteiskuntakin voisi omissa toiminnoissaan ottaa opiksi yrittäjän arjesta, ja pyrkiä tehostamaan toimintaansa"
Juuri näin. Yrittäjänä olen aina suhtautunut lamaan niin, että pitää herätä hiukka aikaisemmin ja mennä nukkumaan myöhemmin.
Pekka Lukkala (#33), Pasi on kesälomalla ja käy koneella tasan silloin kuin lomailultaan ehtii. Nyt tämän verran. :)
Pasi, nythän keskuspankit painavat rahaa valtavasti, mutta se ei ole vielä muuttunut hintainflaatioksi, kun pankit eivät tahdo lainata rahoja eivätkä ihmiset halua kuluttaa, vaan maksavat entisiä laskuja takaisin.
Uskotko, että rahan printtaaminen aiheuttaa lopulta rajua inflaatiota, vaiko Japanin tyyliseen pitkään deflaatioon.
Rauski (#35), niin, kuten kirjoitin, viive rahainflaation ja hintainflaation välillä vaihtelee ja on tällä hetkellä nähdäkseni keskimääräistä pidempi, juuri noista pankkien ja ihmisten preferensseistä johtuen. Kyllä rahainflaatio vielä ilmenee myös samanmoisena hintainflaationa, elleivät keskuspankit siihen mennessä vedä takaisin ylimääräistä rahaa. Niinhän ne lupaavat tehdä, mutta toinen asia on sitten se, että missä määrin se onnistuu. Tosin ainakin EKP:n rahanteosta suurin osa taitaa olla joka tapauksessa määräaikaista, esimerkkinä kesällä vuodeksi pankeille annettu vajaa puolen biljoonan euron lainapotti.
Sitten kun pankit ja kansalaiset alkavat päästä omasta vastahankaisuudestaan ja luotu lisäraha alkaa päästä markkinoille, valtiot ja keskuspankit huolestuvat inflaation eli hintainflaation kiihtymisestä. Tätä yritetään sitten hillitä nostamalla ohjauskorkoja, jotta lainoja ja luottoja ei otettaisi niin paljon. Nythän alhaisilla koroilla pyritään innostamaan velkaantumiseen. Lisäksi Ruotsin keskuspankki on jo mennyt miinuksen puolelle ja laskenut keskuspankkitalletusten korot -0,25 prosenttiin, tarkoituksenaan saada pankit lainaamaan ja investoimaan lisärahoja niiden keskuspankkitilillä lepuuttamisen sijasta.
Todellisuudessa korkojen pitäisi määräytyä puhtaasti vapailla markkinoilla. Mikä on todennäköisyys, että byrokraattiset keskuspankit ikinä osuvat oikeaan korkoon (eli siihen, miksi se määräytyisi vapailla markkinoilla!:)) keinotekoisessa korkopolitiikassa?
Palkat, hinnat, inflaatio...
"Monetarismi henkilöityy yhdysvaltalaiseen Milton Friedmaniin, jonka mukaan stagflaatio oli seurausta julkisen vallan harjoittaman talouspolitiikan epäonnistumisesta. Aktiivisella talouspolitiikalla oli yritetty lisätä talouskasvua yli kansantalouden sen hetkisten kasvun rajojen. Näin oli saatu aikaan lyhytaikaisia kasvupyrähdyksiä, joiden seurauksena palkat ja hinnat vääjäämättä nousivat, mutta kasvun hidastuttua työttömyys paheni jälleen.
Syntyi ns. työttömyyden tasapainoasteen käsite NAIRU (non-accelerating inflation rate of unemployment), jonka mukaan yritys painaa työttömyysaste alle tietyn talouden rakenteiden määrittelemän tason kohottaa inflaatiota. Työttömyysasteeseen vaikuttavat siten muun muassa työn tuottavuus, palkkojen joustavuus ja työttömyysturvajärjestelmä. Suomessa 2000-luvun alussa työmarkkinoiden NAIRU-tasona pidetään noin 7-8 prosenttia. Tätä alemman työttömyystason tavoittelu pelkästään kokonaiskysyntää lisäämällä johtaisi hintojen nousuvauhdin kiihtymiseen."
"Monetaristisen mallin mukaan rahapolitiikan on huolehdittava siitä, että kansantalouden kokonaisrahamäärä kasvaa tasaisesti ja riittävän hitaasti, jolloin inflaatiokin pysyy kurissa."
"Rahapolitiikkaa on kuitenkin harjoitettu siten, että keskuspankin tehtävänä on nähty nimenomaan inflaation torjuminen eikä työllisyydestä huolehtiminen.
Työttömyyden uskotaan hoituvan itsestään, jos työvoiman kysyntä ja tarjonta saavat ratkaista palkkatason kullakin alalla. Jos jollekin alalle on tulossa paljon työntekijöitä ja työvoiman tarve ei kasva, palkat alenevat ja kaikki halukkaat työllistyvät. Vastaavasti jos jonkin alan osaajia tarvitaan enemmän kuin tekijöitä löytyy, alan palkat nousevat. Alalle aletaan nyt kouluttautua korkeampien palkkojen houkuttelemina. Tämän ajattelun mukaan palkkojen tulisi siis joustaa muiden hintojen tavoin, ja työttömyys nähdään ennen kaikkea rakennetyöttömyytenä. Työttömyyttä aiheuttavat ongelmat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa, verokiila ja antelias työttömyyskorvausjärjestelmä."
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 37 kommenttia