Kunnallinen jätehuolto: sivistymätöntä!
Tämä artikkeli on suomennos Jeffrey A. Tuckerin artikkelista Municipalized Trash: It's Uncivilized. Alkuperäisen kirjoituksen -- kuten myös suomennoksen -- lisenssi on CC 3.0 BY.
Ajaessani töihin tänään näin ylipursuavia roska-astioita ja täpötäysiä kaupungin roskalavoja. Ne haisevat. Se on iljettävää. Se on sivistymätöntä. Se on luultavasti jossain määrin vaarallista.
On yleinen vapaapäivä, joten näiden luotaantyöntävien jätösten korjaamiseen palkatut julkishallinnon työntekijät eivät tietenkään voi tehdä töitä, vaikka yksityisten rakennusfirmojen työntekijät käyttävät ylimääräisen työajan tehokkaasti hyväkseen.
Sama pätee kotitalousjätteisiin: jätteet haetaan kerran viikossa -- aikataulun mukaisesti -- etkä voi tehdä mitään saadaksesi roskasi noudetuiksi useammin. Se on suunniteltu juttu, etkös nyt tiedä, ja jos tuotat enemmän jätteitä kuin kaupungin kerran viikossa kiertävät kuljetukset voivat ottaa mukaan, se on sinun ongelmasi, ei kaupungin.
Juuri se asia, mitä ihmiset pelkäävät yksityisesti hoidetussa jätehuollossa -- eli että jätteet kasautuisivat kaikkialle eikä kukaan tekisi asialle mitään -- näyttää olevan normaalia toimintaa kunnallisessa jätehuollossa. Mutta siitä emme välitä. Miksi?
Ennen kuin tartumme tähän asiaan, todettakoon ensin, että jätteet ovat vakava asia. [Amerikkalainen tärkeä konservatiivivaikuttaja] William F. Buckley torui aikoinaan libertaareja siitä, että nämä vaivautuivat käsittelemään sellaisia mitättömiä asioita kuin jäteongelmaa, kun hän itse pelotteli väestöä ydinsodalla.
"Koko libertaarien mahdollisuus tuntea ylemmyyttä järjestäessään mukatärkeitä pieniä seminaarejaan mitättömistä asioista kuten kunnallisen jätehuollon yksityistämisestä, on vain konservatiivien vihollisen kestämiseksi tekemän uhrautuvuuden ansiota", Buckley kirjoitti vuonna 1961.
Tosiaan, pieniä seminaareja. Seminaareja sellaisista asioista kuin ruton välttäminen. Ihmiskunnalla on jonkin verran kokemusta kelvottomasta jätehuollosta, ja ne kokemukset ovat olleet tappavia. Ruttoepidemiat pyyhkäisivät yli antiikin yhteiskuntien suurinpiirtein puolen vuosisadan välein, lähinnä hyvän puhtaanapidon puutteen vuoksi. Euroopan Musta Surma olisi vältetty paremmalla puhtaanapidolla ja kunnollisella jätehuollolla, sen sijaan että jätteiden annettiin kerääntyä kaduille.
Historian taistelu kehittyneen maailman ruton kanssa päättyi kapitalismin nousun aikaan myöhäisellä keskiajalla, eikä se ole mikään ihme. Pääoman muodostumisen mukana syntyi innovaatioita myös jätteiden hävittämiseen, koska eläminen hygieenisissä olosuhteissa ja elossa pysyminen tuntuu olevan jollain tapaa tärkeää ihmisille. Tämän vuoksi suurimmat kehitysaskeleet jätehuollossa otettiin teollisen vallankumouksen aikoihin.
Ja täällä me olemme vuonna 2009, kaduille kertyvien haisevien jätteiden kanssa, pussit täynnä raakoja eläinten osia (kanaa, sikaa, nautaa, kalaa), käytettyjä vaippoja, mätäneviä munia ja dippikastikkeita, kasoissa, joita torakat ja rotat möyhivät ravinnon perässä. Tämä kaupungissa, joka ylpeilee siisteydellään.
Ja me siedämme tämän samasta syystä kuin siedämme kadonneet kirjeet, katujen kuopat, kehnot peruskoulut, arvoaan menettävän valuutan ja tukkeutuneen oikeusjärjestelmän: koska nämä palvelut ovat julkishallinnon monopolisoimia.
Nyt voit esittää kaikki haluamasi julkishyödykeargumentit teistä, kaduista ja oikeusistuimista, mutta jätehuolto ei ole rakettitiedettä ja voisi olla helposti vapaiden markkinoiden hoitamaa. Kaikki haluavat jätteet hävitetyiksi, ja sen parempi, mitä nopeammin.
Se tarkoittaa, että jätehuoltopalvelulle on kysyntää. On rahaa tehtäväksi. Ainoa tapa estää vapaiden markkinoiden ratkaisu tällaiseen asiaan on tehdä se laittomaksi.
Jos markkinat olisivat vastuussa, jätteet noudettaisiin varmasti useammin kuin kerran viikossa. Meidän ei tarvitsisi raahata jätepönttöjämme tien reunaan. Itse asiassa, meille annettaisiin useita erilaisia vaihtoehtoja jätteiden keräämiseen.
Jos tuottaisimme enemmän jätettä kuin meidän "pitäisi", emme saisi vihaisia kirjeitä kunnalta. Yksityiset jätehuoltoyritykset olisivat innoissaan. Saattaisimme maksaa palvelusta noutotiheyden mukaan tai kenties painon mukaan. Se jäisi markkinoiden ratkaistavaksi.
Jätehuoltopalveluita saattaisi jopa kohdata -- pois se minusta -- innovaatio, aivan kuin 1900-luvun alkupuolella, kun jätehuoltopalvelut olivat enimmäkseen yksityisiä. Ehkä asuntomme olisivat kiinteästi yhteydessä maanalaisiin jätehuoltoputkistoihin, jotka poistaisivat jätteet silmistämme yhdessä hujauksessa. Keittiöissämme saattaisi olla tehokkaita jätekouruja, jotka vievät jätteemme pois sitä mukaa kuin tuotamme niitä.
Mutta tämän kauhistuttavan jätehuollon kunnallistamisperinteen (tai kutsuisimmeko sitä neuvostoistamiseksi) vuoksi koko toimiala on juuttunut menneisyyteen, täysin immuunina kehitykselle ja modernisaatiolle.
Saamme kaikki uutisemme optisten kuitujen kautta, kuljemme ympäriinsä pienet langattomat puhelimet mukanamme pystyen milloin tahansa ottamaan yhteyden keneen tahansa missä tahansa, voimme tehdä digitaalisesti ostoksia kenen tahansa kauppiaan kanssa ympäri maailmaa. Mutta kun puhe on roskista, luotamme edelleen kerran viikossa kulkevaan, tiukasti aikataulutettuun jätteiden noutoon, jossa verovaroilla palkatut kuljettajat ajavat suuria, vanhanaikaisia roska-autoja.
Omassa kunnassani jopa roskapöntöt ovat julkishallinnon ostamia ja omistamia, aivan kuin yksityinen sektori ei olisi vielä keksinyt astiaa, johon voi laittaa asioita.
Joten miksi tämä järjestelmä kestää ja pysyy? Kysyin muutamilta ihmisiltä mielipiteitä, ja useimmiten vastaus liittyi jonkinlaiseen rakenteelliseen korruptioon. Jäteautoja valmistavat ja kaatopaikkoja ylläpitävät ihmiset ovat merkittäviä henkilöitä ja saavat jätehuoltosopimukset suhteilla. Ehkäpä niin, mutta miksi siedämme sitä?
Tämä saattaa kuulostaa absurdissa määrin hyväksyttävältä ajatukselta: avataan järjestelmä kilpailulle ja saamme innovaatiota.
Enkä tarkoita vain jätehuollon kilpailuttamista. Tarkoitan kunnallisen jätepalvelun lopettamista kokonaan ja jätehuollon jättämistä täysin yksityisten yrittäjien huoleksi. Nykyinen kerrassaan surkea, kaikkia esteettisiä arvoja loukkaava ja terveysriskejä synnyttävä meno ei voi millään jatkua.
Mitä tulee vanhaan konservatiivien väittämään, jonka mukaan libertaarit eivät ole riittävän huolestuneita Neuvostoliiton uhasta ja ovat liiankin huolestuneita jäteongelmasta, muistakaa, että Neuvostoliitto on ollutta ja mennyttä, mutta jäteongelma on edelleen arkipäivää.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kiitos tästä!
".. avataan järjestelmä kilpailulle ja saamme innovaatiota.
Enkä tarkoita vain jätehuollon kilpailuttamista. Tarkoitan kunnallisen jätepalvelun lopettamista kokonaan ja jätehuollon jättämistä täysin yksityisten yrittäjien huoleksi. Nykyinen kerrassaan surkea, kaikkia esteettisiä arvoja loukkaava ja terveysriskejä synnyttävä meno ei voi millään jatkua."
..
Taidanpa linkittää tämän Sinun juttusi kotisivuilleni.
Täällä meillä tämä jätejuttu on nyt just tulossa käsittelyyn.
Virkamiehet esittävät kunnallista, se oli viime viikon lööpeissä.
Tänään on kaupungin teknisen lautakunnan päätös ( 10-1) julkistettu ja se on: sopimusperusteinen jätteenkuljetus!
..
Omilta kotisivuiltani voin kaapata montakin ajatusta ( siis minun henk. kohtaisia)..
tässä muutama:
valtuustolle menossa
Torstai 10.9.2009 klo 20:52
Saloon ehdotetaan kunnan kilpailuttamaa jätteenkuljetusjärjestelmää.
Tekninen lautakunta pui ensi tiistaina esitystä, jonka mukaan koko kaupunki siirtyisi järjestelmään vuoden 2013 loppuun mennessä.
Käytännössä keskitetty jätteenkuljetus tarkoittaisi, että jätehuoltoyhtiö Rouskis kilpailuttaisi kuljetusyrittäjät.
..
Tähän sanon, että voivoi!
Vierailin Rouskiksessa avoimien ovien päivänä. Jostain syystä se käynti ei nyt oikein sytyttänyt.
Tarjoilua oli: hernekeittoa ja kaffeeta. "Matkamuistojakin" sai: kauppakassin.
Kun ajoin kotiin, niin kysyin itseltäni: Kukahan nämäkin nyt maksaa! Kiskon ja Särkisalon kaupunkilaiset vai?
Min en nyt maksanu yhtikäs mittä! Ihmettelen vaan!
Oisko ollut Kalevi Satopää, joka Rouskiksen pihalla totesi: Ilmaisia lounaita ei ole!
..
tässä toinen:
jätteistä hyötyä
Keskiviikko 19.8.2009 klo 21:15
Jos tätä joku Nuorkauppakamarilainen lukee niin eipä muuta kuin kiitos! Kiitos kutsusta jätehuolto -seminaariin. Semmosessa olin nyt illalla. Oli kolmen tunnin keikka!
Ihan oli vaikuttava tilaisuus ja varsinkin live -esitys Salon Jätehuollon/ Hyötykäytön toiminnasta.
Hyötyä kiitos! Sitähän jätteistä tarttis saada. Sitä hyödyntämistä nähtiin ja kuultiin. Nähtäväksi jää miten kukakin ( kaupunginvaltuustolainen) näkemänsä ja kuulemansa koki, miten sen ymmärsi, miten sen halusi/haluaa ymmärtää..
..
tässä kolmas:
kommentti
Maanantai 8.6.2009 klo 10:26
Kiitos Maria, kommentista blogiini roskis:
Hei!
Rouskis omistaa kaatopaikan ja kuljettaa jätteet suoraan kotitalouksien roska-astioista sinne. Salon jätehuolto (sopimusperusteinen firma) taas kerää kotitalouksien roska-astia ja lajittelee niistä energiajätteen ym. tämän jälkeen he kuljettavat jäljelle jääneet jätteet Rouskiksen kaatopaikalle. Tästä asiasta Rouskis nosti oikeusjutun Salon jätehuoltoa vastaan, koska he eivät saaneet enää jätettä niin paljon kuin ennen.. Aika, hassua, tuntuu, että Rouskis ei paljon välitä miten tulevaisuudessakin saamme jätteen kokonaismäärän laskuun ja miten olemme ympäristöystävällisiä.
Terkuin Maikki
..
Samat tiedot minulla!
Se tässä harmittaa, että suuri yleisö ei noita kaikkia kuvioita tiedä, vaan tohkaa nyt vain tunteella tuon kuljettamisen perään.
Lisää tietoa tarvittaisiin ja sitä tässä, mun mielestä, tarttis jonkun tahon vielä kertoa/ julkistaa!
..
tässä neljäs ( pysynköhän enää laskuissanikaan?)
roskis
Maanantai 1.6.2009 klo 10:13
15.5.2009 kirjoittelin Salon kaupungin murheenkryyni kakkosesta. Toivoin, että joku viel selvittäisi noita jätekuvioita.
Tänään on tietoa: Salon Seudun Sanomissa on ja koko sivullinen. Muttamutta: vielä kaipaan tarkennusta. Nuo kuumimmat tunteethan tästä jäteasiasta syntyvät vain ja ainoastaan kuljetuksesta!
Juupas-eipäs, tunteet ja tuoksut - kisailu jatkuu.
Kuis se nyt vallan jää sivuun tuo tuoksupuoli? Se kaatopaikka? Kukas sitä hoitaa? Miten jätteitä käsitellään ym.?
Kansalainen = jätteen tuottaja, ei ajattele välttämättä mitään muuta kuin sitä, että saa roskapussinsa tuupattua johonkin ja että joku vie sen pois! Ja mahdollisimman halvalla viel! Mut ei se nyt ihan riitä. Se käsittely, se lajittelu, se pääteasema, siihenkin tarttis paneutua..
..
Taitaa tuolla sivuillani vielä noita olla, mutta nämäkin jo kuvastanevat sitä missä kunnissa mennään.
Tunteet ja tuoksut ovat vallan sekaisin.
Päättäjät ihan pihalla!
Salossa olen omin silmin nähnyt mitä yksittäinen roskakuskifirma tekee. Eipä paljon jää kaatopaikalle kuskattavaa, kun melkein kaiken voi lajitella, hyödyntää. Hyvää työtä tekevät.
Sit tosiaan kävin Salon Rouskiksessa. Ei todellakaan sytyttänyt se heitin toimintansa.
Minä en ole salolainen päättäjä. Onneks!
Toivon, että teknisen lautakunnan § saa meillä nuijan kopautuksen!
..
Anteeks, että tästä tuli pitkä, mutta pitkähän oli tuo alkuperäinen blogikin.
Olinpa juuri muutamia päiviä Berliinissä ja myös ympäristössä.
Minulle näytettiin tällä matkalla ns."Riesenfelder", jonne kaikki tavara tuli Itä-Berliinin jäteputkista.
Saksojen yhdistymisen jälkeen jäteongelmatkin ovat hallinnassa.
"Riesenfelder"-alue on Berliinin ja Pozdamin välillä oleva jätti iso alue, jossa oli "oli ihan "pikkuisesti haju- ja muita haittoja, ja sieltä saa nykyisin "tosi halvalla" rakennustontteja, kuulemani mukaan. Halukkaita valitettavasi ei ole.
Kilpailuttaminen kuulostaa hyvältä idealta, mutta julkisen jätehuollon lakkauttaminen kokonaan ei. Kuka maksaa jätehuollon sellaisilla alueilla, joiden asukkaat eivät kykene siihen itse? Olisi epärealistista kuvitella, että jätekasat ghettoissa aiheuttaisivat haittoja vain ja ainoastaan niille, jotka siellä asuvat.
Asukkaille tehdään pientekin yhdyskuntien osalta sinne, tänne jätteenkeräämispisteitä, joissa voidaan myös lajitella. Mitä muuta se vaatisi?
Olisko kallista?
Yllättävää miten pihalla tuo Tucker on vapaan kilpailun ja kollektiivisten hyödykkeiden tai toisaalta vapaamatkustuksen/altruismin dynamiikoista. Jätehuolto on esimerkki palvelusta, joka on vaikea toteuttaa (mahdotonta?) vapaalla kilpailulla. Tuckerin teoria ei kestä syvemmälle luotaavaa tarkastelua. Tämä johtuu seuraavasta:
Jos jätehuollosta jouduttaisiin maksamaan henkilökohtaiseen valintaan perustuen, kasvaisi kynnys vapaamatkustukseen suureksi. Jätehuolto ei ole vapaassa kilpailussa kannattavaa, koska vapaamatkustus tuo sinulle kilpailuedun. Ainoa keino on ottaa käyttöön lainsäädäntö ja instituutiot.
Toisin sanoen jätteet yritettäisiin dumpata jonnekin ja jätettäisiin ne muiden huoleksi. Tästä on Suomessakin vuosittain lukuisia esimerkkejä, missä yritykset yrittävät hävittää jätteensä milloin milläkin vilunkipelillä. Vapaaehtoisuuteen perustuva jätehuolto vaatisi näin huomattavan lisäyksen valvontaresursseihin.
Yksi vaihtoehto voisi olla jätehuollon määrääminen pakolliseksi, siten, että itse saa kuitenkin valita mistä palvelun ostaa. Aluksi hyvä idea, mutta koska kyseessä on skaalaeduista voimakkaasti nauttiva ala, kehittyy alalle nopeasti alueellisia monopoleja. Tällöin taas vapaan kilpailun edut häviävät ja asiakkaat ovat monopolin "armoilla".
Julkisesti (= yhteinen sopimus) toteutettu jätehuolto on näin ollen se oikea tapa hoitaa homma. Ongelma ei siis ole kollektiivisuudessa vaan julkisen sektorin heikoissa johtamisjärjestelmissä. Mikään ei estä periaatteessa julkista sektoria kehittämään toimintaansa innovatiivisesti. Tärkeää on löytää oikeat toiminnan tiuhaan päivittyvät mittarit sekä yksiköiden ja yksilöiden palkitseminen/rokottaminen työn tuloksellisuuteen liittyen. Hyvä esimerkki mittareista: USA:sta: http://demo1.emeraldinsight.com/Insight/viewContentItem.do?contentType=A...
Kun googlettaa jätelaki, niin löytyy kyl tietoa. Tässä yksi linkki:
http://www.garbagex.net/01_jatehuollon_ohjaus/01_01_lainsaadanto.html
Kuljetus on oma juttunsa. Kaatopaikka omansa. Hyödyntääkin tarvitaan. Kunnan vastuulla kaikki!
#5:
Jos se maksaa enemmän kuin päivittäinen ateria, niin todennäköisesti jää tekemättä.
6#
Monissa maissa jätebisnes on muuten päätynyt järjestäytyneen rikollisuuden keinokosi pestä rahaa. Vasta pari päivää sitten oli uutinen Italiasta, jossa mafian "ongelmajätelaitos" oli käsitellyt jätteet upottamalla ne mereen. Toisaalta samaa periaatetta sovellettiin aikoinaan Neuvostoliitossa ja Somalian rannikoiden kalakantojen tuhoutuminen on osaltaan seurausta ongelmajätteiden laittomasta dumppauksesta.
Kun aletaan kilpailemaan hinnalla niin laatu usein kärsii- myös julkisella puolen tuoteissa palveluissa on samaa lieveilmiötä. Ihmisten itsekkyys/ ahneus tulee monesti aliarvioiduksi. Moni ottaa sen halvimman vaihtoehdon, jos ongelmat viedään jonkun toisen ongelmiksi.
Ei niinkään olla kiinnostuneita käsitelläänkö esimerkiksi ongelmajätteet asianmukaisesti, kunhan niitä ei haudata ihan oman takapihan tuntumaan.
Kaippa täällä Espoossa jätteiden keräily toimii paremmin, kuin Jyväskylässä, sillä ei täällä moisiin ongelmiin ole tullut törmättyä. Kysehän onkin pohjimmiltaan resursseista- paljonko palvelu saa maksaa. Jos taloyhtiön jäteastiat tulee ylitäysiksi tyhjennysten välillä niin pitäisikö taloyhtiön hommata vaikka yksi kannellinen jäteastia lisää ja maksaa sen tyhjennyksestä tulevat lisäkulut. Ettei vaan kyseessä olisi tarkoituksellinen keino pihistää taloyhtiön kuluista, jos jäteastiat aina tursuaa yli äytäiden?
Jäteauton varmaankin saa tekemään myös yksittäisen tyhjennyskeikan, mutta se sitten maksaakin toistasataa euroa- ainakin kun yritys tilaa lisätyhjennyksen jäteastioihin.
Pasi J.Matilainen, kirjoitat:
"....Ja me siedämme tämän samasta syystä kuin siedämme kadonneet kirjeet, katujen kuopat, KEHNOT PERUSKOULUT, arvoaan menettävän valuutan ja tukkeutuneen oikeusjärjestelmän: koska nämä palvelut ovat julkishallinnon monopolisoimia."
Juuri näin, valitettavasti.
"Ja me siedämme tämän samasta syystä kuin siedämme kadonneet kirjeet, katujen kuopat, kehnot peruskoulut, arvoaan menettävän valuutan2
Kadonneet kirjeet? Ei postitoiminta ole mikään monopoliala. Ei mikään estä perustamasta yritystä, joka kuljettaa kirjeitä, ellei sitten jäljet pelota. Siitä lähtien kun Posti yksityistettiin, on postin jakelu mennyt huonommin.
Heti yksityistämisen jälkeen posti keksi kaikkia mahdollisia tapoja, ettei sen tarvitsisi kuljettaa kirjeitä kotiin. Kun ihminen liimasi kirjeeseen postimerkin, hän samalla teki postin kanssa sopimuksen siitä, että posti kuljettaa kirjeen siihen merkitylle vastaanottajalle. Yksityistetty posti keksi ruveta vaatimaan, että myös vastaanottajan on maksettava siitä, että kirje tuodaan perille.
J.J (#10), Jeff Tucker ei asu tietääkseni Jyväskylässä.
Vanha demari (#12), Yhdysvalloissa (jossa artikkelin kirjoittaja asuu) kirjepostitoiminta on monopoliala. Takaraivossa jyskyttää ajatus, että näin olisi Suomessakin, mutta en pysty vannomaan.
13#
Juu... en ole väittänytkään... Meinaan, että manasit omakohtaisia kokemuksia ylitäysistä jäteastioista.
J.J (#15), juu en, kyllä se oli Jeff, joka manasi. Tosin kyllä ne meidänkin taloyhtiössä välillä pääsevät vähän turhan täysiksi, varsinkin pahvi- ja biojäteastiat.
"Yhdysvalloissa (jossa artikkelin kirjoittaja asuu) kirjepostitoiminta on monopoliala. Takaraivossa jyskyttää ajatus, että näin olisi Suomessakin, mutta en pysty vannomaan."
"Postipalvelulaki
6 §
Toimilupa ja sen ehdot
Postitoimintaa voivat harjoittaa yhteisöt, virastot, laitokset ja säätiöt, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan.
Toimilupa on myönnettävä, jos (sitten tekstiä edellytyksistä )"
Eli monopolista ei ole kysymys. Kannattaisiko (libertaarinkin) selvittää ensin asiat eikä tyytyä takaraivon jyskytykseen? Vai onko siinä vaara, että menee hyvät ennakkoluulot pilalle?
Esimerkiksi kun postin toiminta ja palvelu on huonontunut, niin se ei voi dogman mukaan johtua yksityistämisestä, vaan syy täytyy olla jossain muualla?
Mitään todisteita et pysty esittämään siitä, että yksityinen jätehuolto olisi tehokkaampaa kuin kunnallinen.
Vanha demari (#17), pikavilkaisin tuon lain läpi, enkä yhtään ihmettele, miksi toimilupaa ei ole kukaan muu kuin täysin valtion omistama Itella hakenut. Kyse on de facto monopolista, koska toimiluvan vaatimukset ovat niin päättömät, että vain valtion yritys (joka ei voi mennä konkurssiin, vaikka tekisi tappiota tappiota tekemästä päästyäänkin) tulee sitä missään tapauksessa hakemaan, varsinkin kun nykyisin postimarkkinoilla on jo asemansa vakiinnuttanut valtion yritys (joka ei voi mennä konkurssiin, vaikka tekisi tappiota tappiota tekemästä päästyäänkin), jolloin yksityisillä kilpailijoilla ei ole sitäkään saumaa. Kiitos, että osoitit kirjepostimonopolin olevan totta Suomessakin.
Ja sitä paitsi, miksi Jeff Tuckerin olisi ylipäätään pitänyt ottaa kirjoituksessaan huomioon Suomen tilanne?
"18 valtion yritys (joka ei voi mennä konkurssiin, vaikka tekisi tappiota tappiota tekemästä päästyäänkin) tulee sitä missään tapauksessa hakemaan, varsinkin kun nykyisin postimarkkinoilla on jo asemansa vakiinnuttanut valtion yritys"
Miten niin ei voi mennä konkurssiin? Itella Oyj on julkinen osakeyhtiö. Osoitatko konkurssilaista kohdan, jossa sanotaan, että tällainen yhtiö ei voi mennä konkurssiin.
"Ja sitä paitsi, miksi Jeff Tuckerin olisi ylipäätään pitänyt ottaa kirjoituksessaan huomioon Suomen tilanne? "
Ei mitenkään. Käsitin, että lainasit sen tänne sitä varten, että olet hänen kanssaan samaa mieltä.
Vanha demari (#19), niin, mikäköhän se on, joka tarvittaessa estää Itellaa menemästä konkurssiin? Olisiko omistaja, jolla on ehtymättömät rahahanat laittaa lisää pääomaa taloon? Eihän nyt valtio voi jättää kansalaisia ilman postipalvelua. Duh.
Käänsin kirjoituksen, koska olen sen (eli sen kirjoittajan) kanssa samaa mieltä, mutta se ei tarkoita sitä, että jokainen kirjoituksen yksityiskohta toteutuisi täysin kirjoituksen mukaisena Suomessa, kun se on kerran kirjoitettu Yhdysvalloista.
"20 Vanha demari (#19), niin, mikäköhän se on, joka tarvittaessa estää Itellaa menemästä konkurssiin? Olisiko omistaja, jolla on ehtymättömät rahahanat laittaa lisää pääomaa taloon? 2
Se on se sama valtio eli me kaikki, joka aikanaan esti Kansallispankin ja SKOP:n menemästä konkurssiin.
Mikähän siihen mahtoi olla syynä, että kun katsastuspalvelut yksityistettiin, hinnat nousivat, vaikka dogman mukaan kilpailun olisi pitänyt vaikuttaa toisin?
21#
Iisalmessa muuten kolme katsastusmiestä pisti oman lafkan pystyyn alkuvuodesta ja he tiputtivat hintaa liki 50% monopoliasemassa olleen yhtiön hinnoista... no varauskirjat hepuilla on aina täynnä ja toiminta kuulemma kannattaa mainiosti "hieman" pienemmälläkin katteella.
Kilpailijatkin joutuivat paikkakunnalla tiputtamaan hintojaan jonki verran.
Katsastus-alalla ongelmana on kalliit alkuinvestoinnit ja on melko vaikeaa pistää oma lafka pystyyn vaadittujen säädösten takia. Pitää vissiin olla toiminut katsastajana 10v (muistaakseni) ennen kuin saa laittaa oman aseman pystyyn.
Katsastuspalvelut ovat hyvä esimerkki väärin tehdystä "yksityistämisestä". Ala säädöstellään niin tiukasti että kilpailu on mahdotonta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 23 kommenttia