Ilmastonmuutos ja libertarismi
Vapaasana.netin Heli Parkkinen kirjoitti sinänsä ihan asiallisen ja kiihkottoman jutun ilmastonmuutoksesta ja siitä, kuinka hän epäilee libertaareilla olevan pakonomainen tarve vastustaa valtavirran ilmastonmuutosteoriaa. Uskokaa tai älkää, mutta harrastan toisinaan itsetutkiskelua jopa siinä määrin, että olen tätä samaa kysymystä miettinyt itsekin: epäilenkö ihmisen osuutta ilmastonmuutokseen vain siksi, että olen libertaari ja poliittinen "ilmastonsuojelu" on mitä suurimmassa määrin vapauden vastaista. Parkkisen kirjoitus sai minut miettimään asiaa jälleen kerran, mutta vastaus on edelleen sama: ei, AGW-epäilyni ei johdu libertaariudestani.
En tiedä onko se merkki jostain henkisestä ongelmasta, mutta epäilen usein itseäni. Epäilen, olenko oikeassa ilmastonmuutoksen suhteen. Epäilen, olenko oikeassa talous- ja yhteiskuntateorian suhteen. Epäilen käsityksiäni myös monesta, monesta muusta maailman ihmeellisestä asiasta. Tietoni ovat väistämättä puutteelliset -- kuten kenen tahansa muunkin -- joten saatan olla väärässä. Usein olen ollutkin, googlatkaa vaikka. Suurempien henkisten pipien välttämiseksi pyrin kuitenkin olemaan tietoisesti väärässä mahdollisimman vähän aikaa ja siksi korjaan sellaisen tilan nopeasti muuttamalla käsityksiäni.
Vaikka siis toisinaan epäilenkin käsityksiäni, pidän niitä todennäköisesti tai todennäköisimmin oikeina. Onhan se nyt selvää, että jos takertuisin käsitykseen, jota pitäisin todennäköisesti vääränä, niin käytännössä valehtelisin sekä itselleni että muille. Arvojeni oikeellisuutta en kuitenkaan epäile, eikä valehtelu kuulu niihin.
Ilmastonmuutos (joka nykyisin terminä viittaa teoriaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston luonnolliseen vaihteluun) ja libertarismi ovat ainakin siinä suhteessa täysin erilaisia asioita, että ensimmäinen on periaatteessa tieteellinen kysymys ja toinen on arvomaailma, josta seuraa tiettyjä yhteiskuntateoreettisia näkemyksiä. Olisi kuitenkin käytännössä uskonnollista lähteä tekemään tiedettä koskevia johtopäätöksiä arvojen pohjalta, joten jos joku sanoo -- enkä usko, että oikeasti kukaan sanoo -- että ihminen ei aiheuta ilmastonmuutosta, koska ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet rajoittavat ihmisten vapauksia, niin hän on tietenkin mitä ilmeisimmin väärässä.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole yksinomaan, eikä nykyisin edes ensisijaisesti tieteellinen kysymys. Se on suurelta (ellei jopa suurimmalta) osin politiikkaa. Poliitikot ja poliittiset järjestöt väittävät tietävänsä asian varmaksi. Heidän mukaansa meidän on pakko toimia ja vieläpä pian, sillä aika on loppumassa. He eivät epäile lainkaan. Eivät, vaikka heidän siteeraamaansa tiedemiehet varmasti epäilevät. Jokainen tiedemies tietää voivansa olla väärässä, vaikka pitääkin nykyistä käsitystään todennäköisimmin oikeana.
Ei tiedemiehilläkään (eikä -naisilla) ole kaikista erittäin monimutkaiseen ilmastonmuutoskysymykseen liittyvistä aiheista tarjota edes todennäköistä vastausta. Jopa YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC myöntää, että monesta keskeisestäkin kysymyksestä tieteellisen ymmärryksen taso on alhainen. Yksi sellaisista kysymyksistä on pilvisyyden nettovaikutus, joka yksinäänkin voi olla riittävän suuri negatiivinen palaute hillitäkseen merkittävästi ihmisen tuottaman hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta tai jopa kumotakseen sen.
IPCC ei myöskään ole varma, vaan ainoastaan pitää ihmisen syyllisyyttä todennäköisenä. Se on terve, tieteellinen lähestymistapa, vaikka IPCC:n toimintatavat eivät ihan aina sitä kuitenkaan ole. Esimerkiksi IPCC:n edellinen tieteellinen loppuraportti (AR4) julkaistiin vasta kuukausikaupalla poliittisen yhteenvedon (SPM) kirjoittamisen jälkeen, jotta tieteellinen osuus ehdittiin korjata sellaiseksi, että se ei olisi kovin pahasti ristiriidassa poliittisen yhteenvedon kanssa, kuten edellisen loppuraportin (TAR) kanssa kävi.
Poliittisen kentän lisäksi ilmastonmuutoskysymys sivuaa arvoja. Kaikki tiedemiehet ja muut osanottajat kun eivät ole aivan avoimia, rehellisiä ja tieteen periaatteita orjallisesti noudattavia. No, ihmisiähän hekin toki ovat. Silti esimerkiksi leikkisästi Lätkätiimiksi (The Hockey Team) kutsutun tiedemiesjoukon edesottamukset ovat sitä luokkaa, että pelkästään niistä kuuleminen saa minut epäilevälle kannalle.
Jos esimerkiksi arvostetun tieteellisen julkaisun, oli se sitten Nature, Science tai Philosophical Transactions of the Royal Society B, julkaisusäännöt edellyttävät tutkimusten lähdeaineistojen julkista arkistointia, niin johan siinä on jotain ihmeellistä, jos joku tutkija ei halua julkaista lähdeaineistojaan vielä kymmenenkään vuoden päästä! Käsittääkseni kaikista muista (?) tieteenaloista poiketen tällainen käytös on kuitenkin arkipäivää ilmastotieteessä, erityisesti Lätkätiimiin kuuluvien tutkijoiden kohdalla. Jos ilmastonmuutos on kerran niin varma asia, miksi dataa pitää pimittää? Jos ilmastonmuutos on kerran niin vakava asia, miksi dataa annetaan pimittää?
Kyllä, henkilökohtainen arvomaailmani jonkin verran vaikuttaa käsityksiini ilmastonmuutosteoriasta, mutta ei niinkään tieteellisten tulosten vaan enemmänkin metodologian osalta. Tosin luulen, että riippumatta kuulijan arvomaailmasta joidenkin yksityiskohtien kertomatta jättäminen tai suoranainen pimittäminen herättää epäilyksiä. Asiaa voi verrata vaikkapa käytettyjen autojen kauppaan. Ostaisitko, jos myyjä kieltäytyisi näyttämästä huoltokirjaa?
Olen itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, että libertarismin ja AGW-epäilyn meemit ovat jossain määrin kytkeytyneet, siis että samoilla ihmisillä tapaa olla molemmat käsitykset. Useammin kuitenkin niin, että libertaari epäilee ilmastoteoriaa kuin ilmastoteoriaa epäilevä olisi libertaari. Ymmärrän siis hyvin, mistä Parkkinen on lähtenyt jutussaan liikkeelle.
Omalla kohdallani asia on kyllä viime kädessä harvinaisen yksinkertainen: epäilin AGW-teoriaa ainakin jo vuonna 2002 (valitettavasti vielä viime vuonna bongaamastani todisteesta ei taida olla jäljellä muuta kuin tämä hakutulos ja valitettavasti muistini on niin huono, etten muista tarkalleen, milloin aloin epäillä) ja libertaari minusta on tullut vasta muutamana viime vuotena. Esimerkiksi vielä vuonna 2004 olin Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas, joskin silloin jo kovasti vasemmistolaisuudesta pois liukumassa havaittuani jälleen kerran olleeni väärässä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Huoh. Tämä kirjoitus vaikutti huomattavasti selkeämmältä päässäni ennen kirjoittamisen aloittamista. Niinhän se tietysti on, ettei ideoita voi koskaan aivan tai aina edes lähes täydellisinä saattaa reaalimaailman ilmentymiksi.
Ja kun tässä aiheessa ollaan, voinen ohjata ihmisiä myös professori Atte Korholan tuoreeseen blogiin, joka on selväjärkisimpiä kotimaisia puheenvuoroja asiasta pitkään aikaan: Ilmastotieteen lamakausi. Korholan kirjoituksesta löytyy myös keskustelua englanniksi Steve "Lätkämailan tappaja" McIntyren blogista.
Et mielestäni vastannut selkeästi ehkä tärkeimpään kysymykseen:
Jos omassa uskomusjärjestelmässäsi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen todennäköisyys näyttäisi erittäin suurelta ja vaikutukset dramaattisilta, olisiko valtiolla mielestäsi silloin oikeus rajoittaa ihmisten toimintaa ilmastonmuutoksen estämiseksi?
#3
Tämä on kysymys, jota olen itsekin pohtinut yleisellä tasolla. Onko olemassa niin suurta ongelmaa, jonka ratkaisu vaatisi niin suuret resurssit, että ne pystyttäisiin mobilisoimaan riittävässä laajuudessa ainoastaan väkivalloin. Ja jos ongelma on niin iso, että siihen tarvitaan väkivaltainen ratkaisu, niin mikseivät ihmiset siinäkään tapauksessa ymmärtäisi organisoitua vapaaehtoisesti sen ratkaisemiseksi.
Suomalaiset aktivistit organisoituivat vapaaehtoisesti ratkaistakseen itsenäisyyskysymyksen. Suojeluskunnat ja myöhemmin suojeluskuntajärjestö organisoitui vapaaehtoisesti ratkaistakseen turvallisuuskysymyksen. 2004 tsunamissa ihmiset organisoituivat nopeasti huomatessaan valtioiden kyvyttämyyden, hoitaen mm. tiedottamisen. New Orleansin Katrina-katastrofissa yksityiset rekkajonot olivat viemässä puhdasta vettä, elintarvikkeita, telttoja ja kumiveneitä ennenkuin FEMAn byrokratia edes tajusi ongelmaa. Kun se sen tajusi, niin yksityiset avustukset pysäytettiin ja paikalle lähetettiin kansalliskaarti takavarikoimaan ihmisiltä kodinturva-aseet ja väkivalloin kidnappaamaan ihmisä kodeistaan.
Ainoa ongelma ja samalla suurin ongelma, minkä ratkaisemiseksi ihmiset eivät ole ymmärtäneet organisoitua, on valtio. Johtunee siitä, että toisin kuin muut ongelmat, valtio käy jatkuvaa massiivista propagandakampanjaa estääkseen ihmisiä näkemästä itsessään ongelmaa.
Valtion ei pidä puuttua ilmastonmuutoskysymykseenkään, sillä: Ratkaistessaan ongelmia valtio aloittaaa aina väkivallan kolmatta osapuolta kohtaan. Valtio ei pysty ratkaisemaan ainuttakaan ongelmaa tehokkaasti, jos ylipäätään ollenkaan, varsinkaan ilman, että se aiheuttaisi uusia entistä pahempia ongelmia.
Toisaalta, jos vain vähemmistö kansalaisista uskoo ihmisten toimien aiheuttavan ilmastonmuutoksen, niin se ei anna valtiolle edes demokraattista mandaattia väkivaltaan. Jos taas enemmistö uskoo siihen, niin valtiota ei tarvita. Enemmistö pystyy vapaaehtoisesti organisoitumaan asian ratkaisemiseksi sekä omilla valinnoillaan ohjaamaan markkinoita haluamaansa suuntaan ilman väkivaltaakin.
Pekka Lampelto (#3), aioin tyytyä vastaamaan lyhyesti, että ei, mutta onneksi kultaraha (#4) ehti väliin perustelemaan paremmin. Kiitos ja kumarrus kultarahalle, voikos sitä enää tuon paremmin sanoa. Ei lisättävää.
#3: Ei ole. Valtion tehtävä on turvata kansalaisten yksilönvapaudet. Valtio kykenee siihen.
Valtio ei puolestaan kykene pelastamaan ihmiskuntaa katastrofeilta; niiltä pelastautumisen ainoa edellytys on se, että yksilöillä on riittävä vapaus ajatella, tutkia maailmankaikkeutta, omistaa ja saada etua elämisestään ja vapaus elää niin täysillä, kuin kykenevät.
Keskeisin syy tähän on se, että politiikka ei ole tuottavan ja rationaalisen ihmisen alaa. Se voisi olla, mutta absoluuttisen, rajoittamattoman demokratian vallitessa se ei ole. Politiikkaan liittyy liian vahvasti oman edun tavoittelu ilman omia kustannuksia. Koska oman edun tavoittelu sinänsä on julistettu synniksi, poliittisessa pelissä pelkästään se, että jostakin operaatiosta ei näytä olevan etua sen ehdottajalle, on tehty validiointikriteeri -- silti poliittinen keskustelu käydään vain asioista, joista on etua vain erityisryhmille.
#4: Esimerkkisi osoittaa niinkin pienten katastrofien kuin Katrinan ollessa kyseessä, että valtion virkamiesten ja eliitin ensisijainen huoli on lisätä omaa valtaa. Obaman lähipiiri jo ehti möläyttää, että talouskriisi on liian hyvä kriisi jättää hyödyntämättä: poliittinen peli kiteytyy sotilastermiin 'hurry to wait'.
Obaman piti *kiirehtiä* saamaan terveydenhoitouudistustaan koskeva laki hyväksyttyä kahdessa päivässä, vain jotta a) se odottaisi hänen allekirjoitustaan kolme päivää tämän työpöydällä ja b) jotta se saatettaisiin voimaan vasta vuosien kuluttua, kun Obama saattaisi olla toisella kaudella ja kun kenelläkään ei vielä olisi mitään dataa siitä, millaiset tulokset tällä uudistuksella olisi.
Aivan samalla tapaa ilmastonmuutoksenvastaiset toimet pitää kiirehtiä, jotta kenelläkään ei olisi aikaa tutkia asioita. Sen sijaan mantra on konsensus: on tehty kuulemma paljon työtä ilmastonmuutoksen tutkimisen eteen ja paljon poliittista työtä ja ne menisivät hukkaan, jos konsensusta ei saada.
Samaa sopii miettiä vaikka Lissabonin sopimuksen perusteluista: Irlannin oli HS:n uutisen mukaan paras sanoa kyllä, koska enää kaksi maata tämän jälkeen voisi sanoa ei. Ja tämän jälkeen jäljelläolevilla mailla olisi konsensuksen takia ryhmäpaine äänestää myöskin kyllä, koska muuten niin paljon työtä (ja orjuutta) menisi hukkaan.
Tuossa kultarahan perusteluissa on yksi virhe. Mikäli ihmisen osallisuus ilmastonmuutoksessa on tosiasia, voi hyvinkin olla että vähemmistö joka ei halua uskoa ihmisen osallisuuteen voi aiheuttaa ongelmia enemmistölle. Nythän on eri skenaarioissa esitetty että nimnomaan väkirikkaat maat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikekivat tuota eniten CO2 -päästöjä.
#4: "Ainoa ongelma ja samalla suurin ongelma, minkä ratkaisemiseksi ihmiset eivät ole ymmärtäneet organisoitua, on valtio."
Kommentoin vielä, että organisoituminen tämän asian ratkaisemiseksi on hyvässä vauhdissa. Itse tiedostin olevani libertaari noin seitsemän vuotta sitten. Mitään suurta henkilökohtaista paradigman muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Satuin vain huomaamaan, että libertaarit ajattelevat samoin. Se antoi kimmokkeen tutustua libertarismin moraalifilosofiaan ja näkemyksiin taloustieteistä, jolloin törmäsin ensimmäistä kertaa itävaltalaiseen koulukuntaan. Nyt kun olen lukenut läjäpäin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, niin aikaisempi epämääräinen vitutus kaikkea viranomaisbyrokratiaa ja politiikkaa kohtaan on jäsentynyt, saanut nimen ja teoreettisen perustan.
Näinä seitsemänä vuotena olen havainnut vapausaatteiden hurjan nousun. Internet on mahdollistanut vapaan tiedonkulun. Ihmiset ovat alkaneet organisoitua ja erilaisia järjestöjäkin syntyy kuin sieniä sateella. Seitsemän vuotta sitten tietoa sai todella kaivaa, nyt siitä on jo runsaudenpula.
Organisoituminen ei välttämättä edellytä johonkin organisaatioon kuulumista, vaan se voi tapahtua itsenäisesti bloggaamalla ja kommentoimalla blogeja. Libertaarien ase on kynä, totuus ja moraalisesti ylivoimainen ratkaisu. Me tarjoamme ratkaisuksi vapautta ratkaista ongelmat itse ilman pakkovaltaa ja väkivaltaa. Me emme ole siis itse ratkaisu. Kenelläkään muulla ei ole tarjota vastaavaa. Jokainen uusi kynään tarttuva vapausaktivisti on voitto ja todiste siitä, että kaikkein pahinkin ongelma on ratkaistavissa väkivallattomasti. Me laulamme valtiot suohon.
Valtionvastaisuus on mielenkiintoinen piirre. Valtiohan on kuitenkin vain eräs yhteistoiminnan muoto, ei mikään suuri saatana, niin kuin libertaarien puheissa se yleensä näyttää olevan. Lisäksi kun muistetaan, että valtioita voi olla kovin monella tavalla tehtyinä, niin en täysin ymmärrä niiden perustelujen pohjaa joilla he niputtavat kaikki valtiot yhteen kasaan ja määrittelevät sitten vastustavansa niitä.
Se mitä kaipaisin, olisi pitkäkestoinen libertaarinen yhteiskunta jota tarkkailemalla voisimme todella nähdä tuottaako tuo toivomanne vapaus todella parempia yhteiskuntia kun nykyiset yhteiskunnat. Itse epäilen, mutta kun moista kokeilua ei nykyisten yhteiskuntien piirissä ole tehty niin faktat puuttuvat (kummaltakin osapuolelta).
Marko Kivelä (#10), eivät libertaarit vastusta valtiota sinänsä vaan väkivaltaa. Jos valtio voi olla väkivallaton, silloin piintyneimmälläkään libertaarilla tuskin on mitään valittamista valtiosta.
Kirjoitustenne perusteella pidätte kuitenkin mm. verotusta väkivaltana...
AI niin, piti antaa myönteistä palautetta tuosta epäilystäsi. Riippumatta siitä mihin suuntaan kuljet, on omien totuuksien epäily positiivinen tapa elää. Ilman epäilyä kun ei oikein ole kykyä nähdä ja korjata virheitään ja näin oppia lisää ;)
Marko Kivelä (#12), aivan, verotus on väkivaltaa. Valtio on siitä poikkeuksellinen yhteistoiminnan muoto, että sillä on enemmän oikeuksia kuin siihen kuuluvilla yksittäisillä ihmisillä. Mitä tahansa muuta yhteistoiminnan muotoa, joka alkaa kerätä ihmisiltä "veroja" kutsutaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi tai mafiaksi. Valtiot eivät pidä kilpailusta. ;)
Muistaakseni joku, ehkä kultaraha tai Silurus tai joku muu, on jossain tämänkin blogin kommenteissa (en jaksa etsiä, kommentteja on 1857) esittänyt, kuinka väkivallaton valtio rahoitetaan. Muistatko nähneesi tai keksitkö itse?
Niin ja kiitos myönteisestä palautteesta. :)
Periaatetasolla verotus on kuitenkin yhdessä sovittu tapa jakaa voimavaroja yhteisiin ponnisteluihin. Sopimus on taas syntynyt vaalien kautta valittujen edustajien toimesta. On itseasiassa aika vaikeaa kuvitella mitään sopimuksen muotoa kyseisestä asiasta johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Jos taas kaikki antavat minkä huvittavat, on taas yhteiskunta hyvin heikko ja tämä tarkoittaa yleensä valtavia tuloeroja sekä suurta köyhyyttä sekä epätasa-arvoa. Jatkossa tämä tarkoittaa mm. periytyvää köyhyyttä, periytyvää heikkoa koulutusta yms.
Itse pidän vaikkapa Suomen kaltaista järjestelmää suunnattomasti parempana kuin yhteiskuntaa, jossa vallitsisi se tilanne johon uskoakseni Libertaarinen valtiomalli johtaisi. Tosin niin kuin sanoin, aitoa libertaarista yhteiskuntakokeilua ei taida olla olemassakaan, joten todisteet suuntaan tai toiseen puuttuvat.
#10 Lokalistiseen järjestelmään siirtymällä, jossa kunnat saisivat päättää lainsäädännöstään itse, mahdollistaisi libertaristisen yhteiskuntamuodon kokeilun.
(#8) Minusta kultarahan perusteluissa ei ole ainoatakaan virhettä.
Mielenkiintoinen blogi ja erinomaista pohdintaa valtiosta, väkivallasta ja uhrautumisesta!
Jos olen ymmärtänyt asiat oikein, niin mielestäni libertarismi - ainoana aatesuuntana - vastaa selkeästi yksilön ja yhteisön intressien ristiriitaisuuden ongelmaan, ja ikävää että se yliyksinkertaistetan Kivelän tapaan (#10) "valtionvastaisuudeksi".
Tämä saattaa olla asian kankea ja lapsellinen esimerkki, mutta ajatellaanpa tällaista:
Talossa, jossa on ihmisiä on syttynyt tulipalo, eivätkä sisällä olevat henkilöt pysty itse pelastautumaan ulos. Naapurit kokoontuvat harkitsemaan tilannetta. Kutsutaan palokunta ja tiedetään että sen saapumiseen tulee kulumaan hyvä tovi, ja mitä sillä välillä tehdään?
Totalitaristisessa systeemissä ympäröivä yhteisö pakottaisi jonkun/jotkut naapureista väkivallan uhalla pelastusyrityksiin. Uhrautuminen olisi siis pakollista.
"Sosiaalidemokraattisessa" hyvinvointivaltiossa naapureita kiellettäisiin ehdottomasti panemasta tikkuakaan ristiin talossa olevien pelastamiseksi, - ei vaikka palokunnan tiedettäisiin joskus jopa eksyvän ja sekoilevan osoitteissa.. :)
Libertaalisessa(?) yhteiskunnassa jokainen naapuri saisi itse parhaan harkintansa mukaan päättää haluaako yrittää naapuriensa pelastamista. Jos hän päättäisi tehdä tämän vaikka oman henkensä uhraten, niin se olisi sitten hänen oman omantuntonsa asia. Ketään ei saa pakottamaan auttamaan eikä ketään saisi ehdottomasti kieltää pelastusyrityksistä.
No, esimerkki on aika alkeellinen, mutta jos multa kysytään, niin kaikkein mieluimmin haluaisin asua "libertaarisessa" naapuristossa... :D
Uhrautuminen ja yhteisvastuu on vättämätöntä että yhteiskunta toimisi, se on selvää. Luulen että aika monet ovat sisäistäneet tämän, koska olen näkevinäni lähiympäristössäni hämmästyttävän paljon esimerkkejä ihmisten uhrautumisesta toistensa hyväksi. Mutta ihmisen pitää saada itse päättää, kenen hyväksi hän haluaa uhrautua - mikäli hän haluaa sen tehdä. Valtio ei saa päättää sitä hänen puolestaan.
Lisäksi vielä sellainen huomautus, että käsittääkseni libertaarit eivät vastusta sitä että rahoja kerätään yhteisvastuuta edellyttäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Verovastaisuus nykysysteemissä on eri asia kuin kielto kerryttää yhteisiä varoja välttämättömiin palveluihin. Kansalaisen pitää vain saada itse määritellä kuinka paljon hän on valmis kuluttamaan käytössään olevia varoja yhteiseksi hyväksi ja luotettavasti päästä tarkistamaan, että rahat on käytetty hänen hyväksymäänsä tarkoitukseen. Nykyverotus lumedemokratiassamme on ivamukaelma tavoitteesta.
Jos libertaarinen (lokaalinen) yhteisö syntyisi, siellä saatettaisiin nähdä sellainenkin paradoksi, että juuri libertaari olisi kaikkein iloisin veronmaksaja!
Marko Kivelä (#14), toisin sanoen alat heitellä utilitaristista palloa, kun moraalisen kysymyksen vastaus ei miellytä. Eikö historia ole jo opettanut, että päämäärä ei vaan voi oikeuttaa keinoja? Eikö historia ole jo opettanut, että hyvään päämäärään ei vaan voida päästä pahoilla keinoilla?
Kaiken on lähdettävä moraalista. Onko oikein käyttää väkivaltaa toista ihmistä kohtaan? Ei ole. Onko oikein uhata käyttää väkivaltaa toista ihmistä kohtaan? Ei ole. Piste. Oli tarkoitus mikä hyvänsä, väkivallan aloittaminen on aina väärin. Moraaliselta näkökannalta on aivan yksi ja sama tuleeko yhteiskunnasta muuten parempi tai huonompi, jos väkivalta ja väkivaltaiset instituutiot tuomitaan.
Jos sinä kannatat (lue tämä vaikka anglistisena sinä-passiivina) väkivallan tai sen uhkan käyttämistä yhteiskunnan järjestämisessä halutun lopputuloksen mukaiseksi, sinulla ei johdonmukaisena ihmisenä voi olla mitään sitä vastaan, jos joku vastavuoroisesti käyttää väkivaltaa sinua vastaan. Jos sinä voit antaa jollekin yhteistyön muodolle oikeuden käyttää väkivaltaa muita ihmisiä vastaan, totta kai joku muu voi täysin yhtä oikeutetusti paitsi vastata siihen väkivaltaan, myös antaa itselleen tai jollekin muulle samanlaisen oikeuden käyttää väkivaltaa sinua vastaan. Eikö totta?
Väkivallasta seuraa väkivallan kierre, oli väkivalta sitten miten "harmitonta" tahansa. Siksi väkivallattomuus on ainoa kestävä pohja, jolle edes voidaan lähteä rakentamaan yhteiskuntaa. Vasta sen jälkeen katsotaan millainen ja miten "hyvä" yhteiskunta saadaan rakennettua. Jos lopputulos olisikin suunnattomasti huonompi kuin nykyinen, mihin en millään jaksa uskoa, niin se olisi silti parempi, koska se olisi oikein.
#14: Minä en ole sopinut mitään. En edes "edustajan välityksellä". Miten pääsen sopimuksesta irti?
Vaihtoehdoksi ei kelpaa se, että muutan vain pois maasta. Ratkaisuna se kuuluu samaan kastiin kuin "kilpailuttaa" naapuruston jengit siitä, kenelle suostuu maksamaan suojelurahaa.
Yksilöiden tulee ymmärtää valtion rooli. Se ei ole pakottaa ihmisiä tuloerojen suurenemisen vastaiseen taisteluun. Valtion rooli on suojata ne oikeudet, jotka ihminen tarvitsee elääkseen ihmisenä. Ihminen ei tarvitse sitä varten tuloerojen rajoittamista. Päinvastoin voidaan havaita, että yhteiskunnissa, joissa yksiltä kielletään samppanja ja kaviaari, mikäli he sen kykenevät ansaitsemaan, ei kenelläkään ole edes leipää.
Ei ole olemassa "sosiaalista oikeudenmukaisuutta". Se on jopa matemaattinen mahdottomuus, jonka osoittamisesta Kenneth Arrow sai yllättäen Nobelin palkinnon vuonna 1972.
#10 & #14,
Libertaarit jakautuvat kahteen "koulukuntaan". Toinen niistä on valtionvastainen ja toinen minimivaltion kannattaja.
Valtionvastaiset kutsuvat itseään anarkokapitalisteiksi, laissez-faire kapitalisteiksi, voluntaristeiksi, vapaiden markkinoiden kapitalisteiksi, vapaiden markkinoiden anarkisteiksi, riippuen siitä, mikä on heidän strategiansa ja näkökulmansa samaan asiaan. Näkökulma voi olla omistusoikeus, itsensä omistaminen, nonaggressioperiaate, luonnonoikeus, utilitarismi, yhteiskuntasopimus tai näiden kombinaatio. Lopputulos on kuitenkin suunnilleen sama.
Huomaa, että anarkismi ei tässä yhteydessä tarkoita sekasortoa ja laittomuutta, vaan keskusjohdottomuutta. Laki ja järjestys ovat markkinoiden tarjoamia palveluita. Niiden ehdoton perusta on elämän, vapauden ja omaisuuden suojelu. Koska markkinat tarjoavat kaikki muutkin palvelut tehokkaammin ja laadukkaammin kuin valtio, niin ei ole mitään syytä olettaa, että laki ja järjestys olisi poikkeus.
Toisen koulukunnan muodostavat minarkistit. He kannattavat minimivaltiota, jonka ainoana tehtävänä on em. elämän, vapauden ja omaisuuden suojelu. Heillä on erilaisia näkökulmia minimivaltion toteutuksesta. Jotkut vaativat minivaltiolle väkivaltamonopolia ja toiset vastustavat sitä. Toiset vaativat sille verotusoikeutta ja toisten mielestä sen pitää hankkia rahoituksensa vapailta markkinoilta.
Minarkismissa on se huono puoli, että politiikan ja byrokratian siemen on kylvetty, varsinkin, jos valtiolla on väkivaltamonopoli ja verotusoikeus. Se vain on lepovaiheessa siihen asti, kunnes saa otollisen tilaisuuden itää. Kun siemen itää, niin sen kasvu on erittäin vaikea pysäyttää. Näin kävi yhdysvalloissa, kaikista perustajaisien varoituksista huolimatta.
Yhdysvallat oli perustuslain hyväksymisen (1787) jälkeen varauksin minarkistinen lähes sata vuotta. Jakson päätti Lincolnin aloittama sisällisota ja viimeisteli liittovaltiolle annettu verotusoikeus ja keskuspankin perustaminen. Ne mahdollistivat valtion kasvun ulos minarkismista aina nykyiseen massiiviseen totalitarismiin.
Kultarahan kertaus oli hyvä ja asiallinen. Naaman ei kannattaisi tehdä niin, että ensin syyttää toista yleistyksestä ja sitten jatkaa samassa postauksessa karkeilla ja vääristävillä yleistyksillä. Silurus on oikeassa siinä, että nyky-yhteiskuntien yksi suuri periaatteellinen ongelma on, ettei ole mahdollista irtautua yhteiskuntasopimuksesta ja näin valita omaa tietään.
Kultarahalle muutama kommentti. Yhdysvallat saattoivat olla tuolloin minarkistinen, toisaalta siellä oli myös vallalla orjuus, alkuperäiskansaa tapettiin surutta yms. Kyseessä ei ollut mikään sellainen yhteiskunta josta minä unelmoisin. Yhteiskuntana tuo oli varmasti väkivaltaisempi kuin mikään nykyisistä läntisistä yhteiskunnista.
Olisin kovin kiinnostunut tietämään mihin perustuu ajatus mm. verotuksen väkivaltaisuuteen. Minusta näyttää että tässä yhteydessä olette laajentaneet sanan väkivalta merkitystä aika tavalla...
Lisäys #19. Niin, valtiottomuutta voidaan perustella myös utilitaristisesti. Tiedän, että Silurus nousee siitä takajaloilleen, mutta näin tekee mm. David Friedman. The Machinery of Freedom on mainio teos, vaikkakin on utilitaristinen.
Vaikka pidän vapauden utilitaristisia argumentteja loogisina, niin ainoastaan velvollisuusetiikka antaa yhteiskunnalle moraalisesti pesunkestävän perustan.
"Olisin kovin kiinnostunut tietämään mihin perustuu ajatus mm. verotuksen väkivaltaisuuteen."
Jätäpä jostain (riittävän merkittävästä summasta, ehkä 5000 - 10 000 eur alkaisi olla tarpeeksi suuri) verot maksamatta, niin huomaat kyllä itsekin. ;-)
Marko,
Silurus vastasi tähän sanomalla: "Minä en ole sopinut mitään. En edes ”edustajan välityksellä”. Miten pääsen sopimuksesta irti?"
Yksilö pakotetaan maksamaan veroja vaikka äänestäisi niitä vastaan. Verot kannetaan vaikka ei edes tunnustaisi demokraattista oikeutta tehdä yksilöä koskevia kollektiivisia päätöksiä. Ne kannetaan vaikka irtisanoisin demokraattisen oikeuden jättämällä äänestämättä.
Siluruksen tavoin; en ole tehnyt sopimusta siitä, että asioistani voidaan päättää demokraattisesti. Kukaan ei myöskään ole tehnyt sopimusta kanssani siitä, että minä voin demokraattisesti päättää heidän asioistaan. Olen syntynyt tähän yhteiskuntaan tahtomattani. En ole siten syntymällänikään allekirjoittanut ainoatakaan sosiaalista sopimusta.
En ole tehnyt sopimusta siitä, millaisia palveluita haluan valtiolta ostaa ja haluanko niitä ylipäätään ollenkaan. Tämä koskee myös sitä, millaisia tulonsiirtopalveluita valtio voi puolestani tehdä. Ilman sopimusta valtiolla ei ole oikeutta lähettää laskua palveluistaan.
Valtio lähettää kaikesta huolimatta laskun. Jos en maksa sitä, niin se menee ulosottoon korotettuna. Jos en maksa sitä, niin ulosottomies tulee kolkuttelemaan ovelle. Jos en päästä sisään, niin ulosottomies kutsuu virka-apua. Jos linnoittaudun puolustusasemiin, niin ne tulevat sisään rynnäköllä. Jos puolustaudun voimakeinoin, ne avaavat tulen. Valtio on valmis tappamaan muutaman sentin tähden. Viimeistään tätä minä kutsuisin väkivaltaiseksi verottamiseksi.
#21: Ei minua ihmetytä lainkaan se, että Nobel-palkitut taloustieteilijät ovat utilitaristeja, altruisteja, mystisistejä yms. Se ihmetyttäisi, jos joku heistä paljastuisi objektivistiksi. Subjektivistille kelpaa yleensä mikä tahansa subjektivismin muoto, kunhan se on oikein artikuloitu.
Mitä tähän velvollisuusetiikkaan tulee, niin ilmeisesti joko et ole lukenut Randia tai sitten olet löytänyt hänen logiikastaan tai premisseistään aukon.
Hänen filosofiansa alkaa metafysiikasta, siitä mitä on. Todellisuus ja tajunta, ovat olemassa; niitä koskee identiteetin laki, A=A. Kappale A on identtisesti kappale A, eikä se voi samaan aikaan olla mitään muuta; ristiriitoja ei ole olemassa. Todellisuus on absoluutti. Se on olemassa riippumatta observoijan tahdosta. Koska A=A, eli objekteilla on identiteetti, niistä voidaan saada tietoa --> Tästä seuraa epistemologia, tietoteoria, joka kertoo, että ainoa tapa saada tietoa on integroida järjen avulla aisteilla saatavaa dataa koherentiksi ja ristiriidattomaksi malliksi. (vs. trust your feelings, Luke)
Etiikka tutkii arvoja ja sitä, mitä pitäisi tehdä. Identifikaation laki sovellettuna arvoon, paljastaa, että arvon lähde ja mittapuu on yksilön elämä. Elämällä ei ole muuta päämäärää. Se on itseään ylläpitävä prosessi, joka mahdollistaa tietoisuuden. Tietoisuutta ei ole ilman substanssia.
Moraali on koodisto, joka kertoo, miten elävän olennon on toimittava, jotta se jatkaisi elämäänsä, joka siis on elävän olennon ainoa päämäärä. Ihminen on elämänmuoto, jolla ei ole automaattista kykyä elää ja ylläpitää elämäänsä maapallolla, vaan hänen on käytettävä tähän ymmärrystä ja järkeä. Järki on ihmisen selviytymistyökalu.
Hyveet ovat ne toiminnanmuodot, jotka edistävät ihmisen elämää ihmisenä (järkeä käyttävänä olentona); niistä oleellisimmat ovat tuottavuus, järkevyys ja ylpeys ja niiden johdannaiset hyväntahtoisuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, itsenäisyys ja lahjomattomuus.
Rationaalisten ihmisten kesken ei ole eturistiriitaa, vaan tuottajien edut ovat syvässä harmoniassa toisten kesken. Tästä on vihdoin johdettavissa politiikka: aloitteellinen väkivalta on moraalitonta. Voimaan vastaavan voimankäytön on perustuttava objektiiviseen mittapuuhun -- tätä varten on olemassa lait ja valtio, jonka ainoa tarkoitus on toteuttaa yksilöiden sille delegoimat oikeudet.
Jos kyse on voimakkaan periaatteellisesta kannasta kuten annatte ymmärtää, oletteko koskaan harkinneet sitä, että luopuisitte yhteiskunnan eduista yksipuolisesti? Näin etäältä katsottuna nimittäin näyttää, että olette kyllä halukkaita luopumaan velvotteista, mutta kertaakaan en ole tavannut libertalistia, joka olisi ollut valmis luopumaan eduistaan. Tämä saa teidät näyttämään ainakin minun silmissäni ihmisiltä jotka haluavat kyllä kaiken, mutta eivät ole valmiita mitenkään osallistumaan tämän yhteisen hyvän luomiseen. Tämä on kovin kaukana näistä moraalisista pohdinnoista ja periaatteista joita esitätte.
Kieltäytykää julkisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta jos olette niin vakuuttuneita, että teitä riistetään. Jos teidät ryöstetään tms, niin jättäkää rikosilmoitus tekemättä. Kieltäytymisellä saatte edes osan siitä vapaudesta jonka koette menettäneen ja samalla saatte itsellenne aitoa uskottavuutta vapauden puolustajina (nyt näytätte liian helposti oman kukkaronne puolustajilta).
Marko Kivelä (kommentti 25): "Näin etäältä katsottuna nimittäin näyttää, että olette kyllä halukkaita luopumaan velvotteista, mutta kertaakaan en ole tavannut libertalistia, joka olisi ollut valmis luopumaan eduistaan."
Ilmeisesti et siis ole tavannut kertaakaan yhtään libertalistia.
"Kieltäytymisellä saatte edes osan siitä vapaudesta jonka koette menettäneen"
Miten? Libertaarit pakotetaan silti maksamaan terveydenhuollosta, koulutuksesta ja esimerkiksi poliisin palveluista. Miten niistä kieltäytyminen lisäisi libertaarien vapautta?
"ja samalla saatte itsellenne aitoa uskottavuutta vapauden puolustajina (nyt näytätte liian helposti oman kukkaronne puolustajilta)."
Tuo saattaisi toimia sellaisten ihmisten suhteen, jotka ovat yhtä fiksuja kuin sinä. Valitettavasti pelkään, että kuulut todella pieneen vähemmistöön. Valtaosa niistä, joihin pelkät teoreettiset argumentit (ilman julkisesta terveydenhuollosta, koulutuksesta ym. luopumista) eivät tehoa, eivät kyllä muuta kantaansa, vaikka libertaristit luopuisivat mistä. Päinvastoin, tuon luopumisen seurauksena libertaristien argumenttien painoarvo luultavasti jopa vähentyisi, koska sittenhän he vasta olisivatkin karmeita riistäjäporvarisikoja, jos ei edes kunnallinen terveyskeskus kelpaisi, vaan pitäisi olla hieno yksityissairaala, ja lapsetkin ne ahneuden ja ilkeyden ruumiillistumat laittaisivat yksityiskouluhin.
Taitavalle väittelijälle avautuisi myös "mistäs sinä sen tiedät" -argumentti, jos libertaristit yrittäisivät puhua julkista terveydenhuoltoa tai koululaitosta tai muita julkisia palveluja vastaan, vaikka eivät niitä itse hyödyntäisi.
*libertaristia (eikä libertalistia), vai miten se nyt taivutetaankaan.
Luultavasti suurin ilmastonmuutoksen aiheuttama ongelmakohta libertarismille on siinä, ettei sitä voi mitenkään sovittaa yksilökeskeiseen maailmankuvaan. Ilmasto, kuten kaikki muutkin planeettamme ympäristön piirteet, ovat väkisinkin kollektiivisia. Meillä ei ole jokaisella omaa ilmakuplaamme, jota voimme vapaasti saastuttaa ja kärsiä aiheutuneet vahingot henkilökohtaisesti. Ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia on mahdotonta eristää vain niiden kärsittäväksi, jotka niitä aiheuttavat. Molekyylit eivät meidän tonttirajojamme kunnioita.
kultaraha: "Yhdysvallat oli perustuslain hyväksymisen (1787) jälkeen varauksin minarkistinen lähes sata vuotta."
Itävaltalainen koulukunta ei ollut perustuslain hyväksymisen jälkeen voimissaan todellakaan. Toivottovasti teillä libertaareilla ei ole tällaista mielikuvaa.
Yhdysvallat nousi talousmahdiksi kiitos Alexander Hamiltonin, Abraham Lincolnin ja kumppaneiden amerikkalaisella systeemillä, jossa valtiolla on tärkeä rooli. Itävaltalaisen koulukunnan kannattama vapaa kauppa on juuri niitä Brittiläisen Imperiumin kirouksia, joita vastaan amerikkaisen koulunkunnan edustajat taistelivat.
#25: Moraalikysymykset käsittävät yksilön vapaavalintaista toimintaa: jos yksilön on eettisesti oikein tavoitella omaa etua, ei ole väärin työskennellä lääkärinä valtion palveluksessa tai ottaa vastaan lapsilisää. Nämä järjestelyt, jossa valtiolle on annettu enemmän tehtäviä, kuin sille kuuluisi, eivät ole tämän yksilön päätäntävallassa. Tämä yksilö ei ole niistä vastuussa, eikä siten hän riko mitään moraalista periaatetta; paitsi jos hän hyväksyy sellaisen moraalikoodiston, joka toimii häntä vastaan ja siten on itseasiassa moraalittomuuskoodi.
--Periaatetasolla verotus on kuitenkin yhdessä sovittu tapa jakaa voimavaroja yhteisiin ponnisteluihin. Sopimus on taas syntynyt vaalien kautta valittujen edustajien toimesta.
Luovun koska tahansa äänioikeudesta, jos ei tarvitse maksaa veroja :-)
En periaatteellisista syistä ole äänestänyt kymmeneen vuotaan, koska en halua tukea dummokratiaa.
--Kieltäytymisellä saatte edes osan siitä vapaudesta jonka koette menettäneen ja samalla saatte itsellenne aitoa uskottavuutta vapauden puolustajina (nyt näytätte liian helposti oman kukkaronne puolustajilta).
Jos kieltäytyy aseista ja sivarista, niin joutuu vankilaan. Oletko valmis tukemaan totaalikieltäytyjiä vapauden puolustajina?
#32
Siinä tapauksessa jos he halutessaan luopua yhteiskunnan velvotteista ovat samalla valmiita luopumaan myös yhteiskunnan oikeuksista (vaikkapa ilmaisesta koulutuksesta tai terveydenhoidosta). Minusta nämä velvoitteet ja oikeudet menevät kyllä aika tavalla yhdessä paketissa.
#33 Libertaarit ovat valmiita luopumaan kyseisistä oikeuksista kunhan näistä ei myöskään tarvitse maksaa.
Oletko sitä mieltä, että on oikein yhteiskunnan asettaa nämä velvoitteet vain miehille? Miksi minun pitäisi noudattaa "yhteiskunnan velvoitteita", jotka mielestäni ovat täysin perusteettomia ja sortavia?
Samalla logiikalla Natsi-Saksassa lääkäri teki oikein, kun murhasi vammaisia, noudatti "yhteiskunnnan velvoitteita".
#25: Koska A=A, eli objekteilla on identiteetti, niistä voidaan saada tietoa –> Tästä seuraa epistemologia, tietoteoria, joka kertoo, että ainoa tapa saada tietoa on integroida järjen avulla aisteilla saatavaa dataa koherentiksi ja ristiriidattomaksi malliksi. (vs. trust your feelings, Luke)
Obektiivisen todellisuuden luonne on saavuttamaton, koska ihmisjärjen tuottamat mallit ovat aina puutteellisia ja ristiriitaisia.
Henkilökohtaisesti kannatan pragmatistista tietoteoriaa; tiedon kriteeri on käyttökelpoisuus ja toimivuus. Ei pidä kuitenkaan kuvitella, että meillä on käytettävissämme ristiriidaton todellisuuskuva.
Toiminnan tasolla objektivismin ja pragmatismin välillä ei ole mitään periaatteellista ristiriitaa.
#35
Mielestäni vain osaa täysikäisestä väestöstä koskeva velvollisuus on aina perimmitään sortava ja siten oikeuden vastainen. Itse kannatan joko vapaaehtoista asevelvollisuutta tai vaihtoehtoisesti ammattiarmeijaa.
Mitä natsikorttiisi tulee, niin se meni kyllä aika tavalla metsään, tiedät sen itsekin. Ajatus, että vain kannattamassanne yhteiskunnassa on yksilöä koskevaa moraalia(samaa voitaisiin väittää vapaudesta) on yksinkertaisesti järjetön - tosin samaa ajatusvirhettä myös Naama esitteli hivenen toisessa muodossa tuolla ketjun alkupäässä.
#20: "Naaman ei kannattaisi tehdä niin, että ensin syyttää toista yleistyksestä ja sitten jatkaa samassa postauksessa karkeilla ja vääristävillä yleistyksillä".
- Totta. Olen pahoillani, niin ei yleensä kannata tehdä.
Voidaanko sopia että se on provosoitunut reaktioni aloitukseesi kommentissasi #14: "Periaatetasolla verotus on kuitenkin yhdessä sovittu tapa jakaa voimavaroja yhteisiin ponnisteluihin. Sopimus on taas syntynyt vaalien kautta valittujen edustajien toimesta. On itseasiassa aika vaikeaa kuvitella mitään sopimuksen muotoa kyseisestä asiasta johon kaikki olisivat tyytyväisiä"?
- onpa todella naiivi, munaton ja jeesusteleva käsitys verotuksesta - hups - mutta kysehän olikin vain "periaatetasosta".
(älä vaivaudu loukkantumaan tästä - asia on tärkeämpi kuin ilmaisut)
:)
Ilmastonmuutos on haastava asia, myönnän. Tarkoitan nyt ihmisen vaikutusta asiaan. En ole kovinkaan aktiivisesti pyrkinyt perehtymään asiaan, jonkin verran kuitenkin. Olen seurannut "oikeaoppisten" sanomaa kuin myös toisinajattelijoiden sanomaa.
Selvää näkemystä em. minulla ei valitettavasti, tai onneksi ole.
Yksi asia kuitenkin näyttää varmalta. Politiikka ja "sateentekijät", heille kelpaa kaikki, myös ilmastonmuutos.
"Yhdessä sovittu" on yksi inhokkifraaseistani. En minä ainakaan ole ollut mitään sopimassa; en ole allekirjoittanut mitään paperia, jossa suostuisin luopumaan vuodesta elämääni ja suurimmasta osasta elinikäisistä tuloistani, jotta niillä voitaisiin rakentaa musiikkitaloja, pyörittää oopperaa tai jakaa vain suoraan poliitikoille, kun raukoilla tekee muuten niin tiukkaa. En myöskään ole antanut kenellekään muulle valtuuksia tehdä tuollaisia sopimuksia puolestani, joten mikään "edustaja" ei ole sellaista voinut tehdä.
Tuota fraasia voidaan käyttää myös silloin, kun enemmistö jyrää oman tahtonsa vähemmistön yli, kaksi liittoutuu kolmatta vastaan ja kaikki protestit mahdollisista epäoikeudenmukaisuuksista voidaan kuitata sillä, että tämähän on "yhdessä sovittu".
Liberalismi tunnustaa, että paraskin demokratia(1) on rajoittamattomana silti enemmistön tyranniaa. Toki parempi vaihtoehto kuin vähemmistön tai yksilön tyrannia, mutta enemmistön kannatus ei silti mitenkään takaa päätöksen oikeellisuutta tai oikeudenmukaisuutta. Siksi enemmistön pakkovalta tulee rajoittaa vain ehdottoman välttämättömiin(2) asioihin, kaikessa muussa jätetään yksilöiden itsensä päätettäväksi, haluavatko hoitaa asian itse vai vapaaehtoisessa yhteistyössä muiden kanssa.
(1) Eipä silti, että tämä suomalainen ns. "edustuksellinen demokratia" toimisi edes demokratiaksi kovin hyvin, eihän oikeassa kansanvallassa pitäisi olla mahdollista tehdä mitään päätöstä vastoin kansalaisten enemmistön tahtoa, mutta täälläpä se näyttää onnistuvan suhteellisen helposti, mediamaksu nyt vain viimeisimpänä esimerkkinä.
(2) Eri liberalismin haaroissa on sitten eri mielipiteitä, mitä tuohon "ehdottoman välttämättömiin" kuuluu. Anarkokapitalistin mielestä ei mitään, sosiaaliliberaali voi sisällyttää siihen myös vaikka perussairaanhoidon takaamisen kaikille. Yhtä mieltä voidaan joka tapauksessa olla siitä, että useimpia nykyvaltioita vaivaa pahemman laatuinen "mission creep" ja ne ovat haalineet hoidettavakseen tehtäviä (ja ohessa lisää valtaa), joita ei hyvällä mielikuvituksellakaan voi väittää "ehdottoman välttämättömiksi".
Edelleen toivon edes yhtä esimerkkiä siitä, että Liberalismi todella toimii. Itse en usko, että se voisi toimia muuten kuin pienissä yhteisöissä (puhutaan maksimissaan kymmenistätuhansista ihmisistä). Ja silloinkin siitä kärsisi enemmän ihmisiä kuin hyötyisi. Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki mahdollisista uhista joissa tarvittaisiin kollektiivisia toimia, mutta teidän mallissanne on aina liian vähän vastuullisia toimijoita. En kiistä, etteikö mallissa olisi tiettyä kauneutta ja selkeyttä, mutta minusta se nyt vain on vähintään yhtä epärealistinen systeemi kuin kommunismi. Ja samasta syystä, eli siitä, ettei kumpikaan systeemi oikein hahmota millaisia ihmiset todella ovat.
#41: Tunnustan että tänään ei ollut kyllä hyvä päivä ja olin läpeensä kyrsiintynyt siihen, millaisia päätöksiä poliitikot ja virkahenkilöt tekevät ja mihin verorahoja hassataan. Pahoittelen että kommenttini eivät juurikaan koskeneet ilmastonmuutosta, - se olisikin ollut viimeinen pisara että joku sielunsa "edustuksellisuudelle" myynyt vihreä olisi tullut silmät loistaen paasaamaan voitonriemulla miten monta miljoonaa on päätetty käyttää "ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen"!! Not today, dear...
Yritys hirttää Marko Kivelä munistaan vain siitä syystä että hän uskoo verotuksen ja valtion kaikkinaiseen hyvyyteen ja pyhyyteen, on kieltämättä varsin nolohko veto (jopa meikeläiseltä) :)
Joten pitäsikö minun vaan todeta että se mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, ja älkää vaan saako päänsärkyä päättäjät kun yritätte keksiä toinen toistanne typerämpiä kohteita mihin budjetoidut (velka)rahata hulautetaan?
No - tästähän varsinainen pms-purkauksenomainen kommentti tuli, mutta sen vielä kyllä sanon - heh! vaikkapa sananvapauden ilosta, että mitäkähän lause (#41)"...mutta teidän mallissanne on aina liian vähän vastuullisia toimijoita" oikein suomeksi tarkoittaa?
Sinulla Marko ja Vihreilläkö on oikeus ja velvollisuus holhota kansalaisia, koska he eivät ole "vastuullisia toimijoita"? Mitä heltsua tarkoitat?
Ja sinäkö sitten hahmotat "millaisia ihmiset todella ovat??
Kerropa sitten minullekin.
Onko todellakin niin että ketään vihreää ei tarvitse kuin vähän pintaraaputtaa, ja sieltä alta paljastuu aina stallari?
(seuraavan kerran yritän toivottavasti pysytellä vähän paremmin asiassa..)
#41: "Edelleen toivon edes yhtä esimerkkiä siitä, että Liberalismi todella toimii."
Niin toivon minäkin, en meinaan kauaa kärvistelisi tässä maassa, jos jossain päin maailmaa todella kokeiltaisiin oikeasti liberaalia yhteiskuntaa, pohjautui se sitten minarkismiin, anarkokapitalismiin tai jonkin sortin sosiaaliberalismiin.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunta- ja taloustieteissä pitäisi harrastaa rohkeammin empiirisiä kokeita. Ei nyt luulisi olevan ylitsepääsemättömän hankalaa etsiä jostain maapläntti ja vaikka 10 000 vapaaehtoista kokeilemaan anarkokapitalismia. Jos koe sujuu hyvin, voidaan aluetta ja osanottajien määrää hiljalleen kasvattaa. Saman tien voitaisiin tehdä sama kommunismille, kovin moni kun tuntuu yhä uskovan, että teoria on hyvä, mutta toteutus vain meni pieleen (huonoa tuuria vain, että näin kävi joka hemmetin paikassa, jossa sitä kokeiltiin). Näin saataisiin siihenkin lopulta selvyys. Näistä kokeista saatuja oikeita empiirisiä tuloksia voitaisiin sitten hyödyntää oikeiden yhdyskuntien kehittämisessä.
Vaikka varsinaista liberaalia valtiota ei maailmasta vielä löydykään, niin aika hyvin tuntuisi kyllä pätevän nyrkkisääntö, että mitä enemmän valtaa valtiolla on rajoittaa ja holhota kansalaisiaan (eli mitä kauempana se on liberaalista), sitä huonommin kyseisellä valtiolla yleensä menee.
Vielä tämä: #41 "Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki mahdollisista uhista joissa tarvittaisiin kollektiivisia toimia, mutta teidän mallissanne on aina liian vähän vastuullisia toimijoita."
Itse asiassa ilmastonmuutos tai saastuttaminen ylipäätään ei ole mitenkään sellainen ongelma, mitä ei liberalismissa pystyttäisi hoitamaan. Liberalismin perusajatushan menee suunnilleen niin, että niin kauan, kuin ei vahingoita muita, jokaisella on oikeus tehdä mitä haluaa. Jos saastuttamisesta aiheutuu haittaa muille ihmisille, on heillä on täysi oikeus vaatia korvauksia saastuttajalta. Yksi tapa hoitaa asia on kerätä saastuttajilta saasteveroa, joka jaetaan saasteista kärsiville, tai vaihtoehtoisesti se voidaan käyttää valtion rahoittamiseen, jolloin muilta kansalaisilta ei tarvitse kerätä niin paljoa veroa.
Vaikka liberaalit yleensä suhtautuvatkin verotukseen nihkeästi, saaste- ja haittaverot ovat kuitenkin koko lailla hyväksyttäviä, koska niiden voidaan katsoa olevan oikeutettu korvaus muille aiheutetusta haitasta (tietenkin vain siinä tapauksessa, että haitta on todellinen ja niin geneerinen, ettei korvausta pysty osoittamaan suoraan haitasta kärsineelle osapuolelle). Vasta siinä vaiheessa, kun veroja kerätään vaikkei haittaa aiheuttaisikaan, tai mikä pahinta, verotetaan jotain oikeasti hyödyllistä toimintaa kuten kaupankäyntiä tai työntekoa (eli kaupankäyntiä työpanoksella), siitä tulee ongelma. Optimitilanteessa minimivaltion rahoitus pystyttäisiin hoitamaan kokonaan erilaisilla saaste- ja haittaveroilla.
Marko #20: "Yhdysvallat saattoivat olla tuolloin minarkistinen, toisaalta siellä oli myös vallalla orjuus, alkuperäiskansaa tapettiin surutta yms"
Olet oikeassa, mutta orjuus ja alkuperäiskansojen riistäminen eivät kuitenkaan kuulu libertarismiin. Ne saivat alkunsa Kolumbuksen löytöretkistä 1400-luvun lopulla ja jatkuivat eurooppalaisten konkistadorien vallatessa kilpaa alueita kuninkaiden kolonisaatioille. Iso-Britannian kuningaskunta valloitti lopulta siirtomaasodissa Pohjois-Amerikan itäosan.
Portugalilaiset alkoivat laivata orjia jo 1500-luvulla.
Orjuus ja alkuperäiskansojen tappaminen surutta olivat siis perintö eurooppalaisilta hallitsijoilta. Vallitsevaa, lähes kolme sataa vuotta jatkunutta perinnettä ei niin vain hetkessä kitketä. Ei vaikka kuninkaan vallasta vapauduttiin ja laadittiin lähes libertaari perustuslaki.
Orjuus kuitenkin lakkautettiin pohjoisissa osavaltioissa pian perustuslain voimaantulon jälkeen. Se oli vähenemässä myös etelävaltioista ja olisi lakkannut myös niissä ilman sisällissotaakin. Yhteiskunta kehittyi jatkuvasti kohti perustuslain henkeä. Myös talouskasvu oli tuona aikana kaikkien aikojen voimakkainta. Lincoln aiheutti sodallaan suuren vahingon. Suuri osa amerikkalaisista libertaareista pitää Lincolnia kaikkien aikojen pahimpana presidenttinä.
Ilmaston muutokseen palateksemme, olen itse tehnyt havaintoja ympäristön sekä ilmaston muutoksista 80-luvun puolesta välistä lähtien. Omien havaintojeni perusteella (jotka toki ovat paikallisia ja epätieteellisiä) ilmasto ei suinkaan ole lämpenemässä, eikä ainakaan ole muuttunut saasteisemmaksi sitten 80-luvun. Tänä kesänä tein yllättävän havainnon kantahämäläisessä pihakoivussani: naavaa (sitä vanhan miehen parran tapaista) kasvaa puun rungolla! Aiemmin naavaa olen tavannut vain lapin perukoilla.
En osaa oikein arvioida sitä, mikä tähän on oikein johtanut, poliittiset päätökset, teknologian kehittyminen vai se että olemme siirtäneet osan tuotannostamme maapallon toiselle puolelle.
Totta puhuen ihan vasta viimeaikoina olen honannut ihmetteleväni sitä, että samat poliitikot toisella kädellä loitsuavat talouteen globaalia, inflatoorista kasvua ja toisella kädellä yrittävät sitten samalla hillitä ympäristövaikutuksia! Mieletön yhtälö on tämä tietenkin.
#45
Tuosta orjuusasiasta sen verran vielä (vaikka onkin sivussa varsinaisesta aiheesta). Kyseinen sisällissota on hieman virheellisesti leimaantunut orjuuden poistamisen puolesta käydyksi sodaksi. Todellisuudessahan tuossa oli aika pitkälti kyse Yhdysvaltojen koossapysymisestä ja siitä mitä oikeuksia osavalloilla ja keskushallinnolla oli. Pohjimmiltaan tuo sota oli ehkä ainoa merkittävä sota jossa libertaari ajatusmalli oli merkittävässä osassa ja sitä edusti nimenomaan hävinnyt osapuoli. Kuitenkin huomattavaa on se, että tätä suurempaa vapautta ajavat olivat myös viimeisiä luopumaan oikeudestaan muiden riistoon (luopumaan orjuudesta). En tällä tosin tarkoita sitä, että orjuus kuuluisi vahvasti libertaariin ajatteluun, mutta näyttää kuitenkin siltä, että malli mahdollistaa hyvinkin helposti sen, että vahvat sortavat heikompiaan.
#8,
Ilmastonmuutoksen on väitetty aiheuttavan aavikoitumista, mutta tutkimukset osoittavat kiistatta, että aavikoituminen on kääntynyt vihertymiseksi. Olisiko syynä se, että pieni lämpötilan nousu on lisännyt veden haihtumista päiväntasaajan valtameristä ja tämän kosteuden kulkeuduttua aavikoiden ylle se on absorboinut auringon säteilyä, jolloin auringon polttavuus on vähentynyt. Lisäksi kosteus hyödyntää suoraan kasvillisuutta, kuten myös CO2:n nousu. CO2 -pitoisuus on vaihdellut kautta aikojen, ilman ihmisen vaikutusta, mutta sen ei ole havaittu ennenkään aiheuttaneen ilmastonmuutosta.
Mitä tulee haluun olla uskomatta ihmisen osallisuuteen, niin meillä ei ole muuta järkevää strategiaa, kuin luottaa siihen, että tiede pystyy selvittämään tämän kysymyksen. Tähän mennessä ei ole näyttöä siitä, että "kasvihuonekaasut" yleensä, saati ihmisen päästämät, aiheuttaisivat ilmastonmuutosta. Näytöksi eivät riitä uskovaisten epämääräiset mallit, jotka kohta toisensa jälkeen on todistettu poikkeavan havaitusta todellisuudesta.
Pohditaan nyt kuitenkin yleisellä tasolla tilannetta, jossa väkimäärältään vähäisemmät rikkaat maat aiheuttavat harmia väkimäärältään suuremmille köyhille maille. Tämä ei poikkea tilanteesta, jossa rikkaiden maiden vähemmistö aiheuttaa ongelmia rikkaiden maiden enemmistölle. Eikä siitä, jos rikkaiden maiden enemmistö aiheuttaa kärsimyksiä rikkaiden maiden vähemmistölle.
Libertarismissa vapaus pakkovallasta ja väkivallasta suojelee niin vähemmistöä, kuin enemmistöäkin. Toisen kehoa tai omaisuutta kohtaan ei saa hyökätä. Esimerkiksi saastuttaminen on väkivaltainen hyökkäys, jonka vahingot on korvattava uhrille. Vapaus rajoittaa saastuttamista huomattavasti tehokkaammin kuin mikään muu olotila.
Wau, mitä keskustelua. Loistavaa! Harmittaa ihan, kun itse ei tahdo enää ehtiä osallistumaan näihin... Luen kyllä kaiken, kun jokainen kommentti kilahtaa meiliin.
Yksi väliheitto kuitenkin. Mikä ihme on se periaate, että jos jotain ei ole joskus jossain kokeiltu, niin sitten ei pidä kokeillakaan, koska ikävyyksiähän siitä vain seuraisi? Fiuuuu, sinne lensi koko ihmiskunnan kehitys romukoppaan saman tien...
#37: slippery slope alkaa siitä, kun sanotaan, että yksilöllä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, ts. velvollisuus totella.
Itse kannatan vapaata aborttia ja eutanasiaa. En kuitenkaan hyväksy kenenkään pakottamista niitä tekemään. Suomessa esim. lääkäri on erotettu gynekologian erikoistumisvirasta, koska ei halunnut tehdä abortteja. Kuten Voltaire, puolustan hänen oikeuttaan olla eri mieltä minun kanssani.
Mihin vedät sen rajan, mitä tekemään nk. yhteiskunta saa ihmisiä pakottaa?
Käytännön esimerkki: miksi minut pakotetaan luovuttamaan potilastietoja armeijalle, poliisille ja sosiaaliviranomaisille? Mihinkään näistä instansseista en luota pätkääkään. Kuitenkin laki määrää näin. Tietääköhän kansa, että sossuilla on tavattomat valtuudet saada potilastietoja, eli vaitiolovelvollisuus koskee vain kansaa, ei viranomaisia?
#47,
Lincoln aloitti sodan kolmesta pääasiallisesta syytä: Unioinin eheys, orjapakolaisuuden torjuminen ja vapaakaupan estäminen.
Etelävaltiot katsoivat, ettei perustuslaki anna liittovaltiolle oikeutta estää eroamista. Se miksi pohjoinen perustuslain vastaisesti aloitti sodan, johtui halusta pitää mustat etelävaltioiden puolella. Jos etelän annettaisiin erota, niin pohjoisesta olisi tullut etelästä karkaavien orjien suojasatama. Pohjoisella kun ei olisi ollut perustuslaillista oikeutta palauttaa mustia takaisin isännilleen. Lincoln ja hallitus katsoi, että karanneiden orjien palauttamisesta olisi tullut suuri poliittinen ongelma. Tähän löytyi hallituksille tyypillinen ratkaisu - väkivalta. Kun estetään väkivalloin etelävaltioiden eroaminen ja vapautetaan orjat, niin niillä ei ole syytä karata pohjoisen ongelmaksi. Orjien vapauttaminen ei siis tapahtunut tasa-arvon nimissä, vaan rasistisista syistä.
Lincolnin suhtautuminen mustiin käy hyvin selville hänen ajatuksistaan vuodelta 1858: "I will say that I am not, nor ever have been, in favor of bringing about in any way the social and political equality of the white and black races, that I am not, nor ever have been, in favor of making voters or jurors of Negroes, nor of qualifying them to hold office, nor to intermarry with white people; and I will say in addition to this that there is a physical difference between the white and black races which I believe will forever forbid the two races from living together on terms of social and political equality. And inasmuch as they can not so live, while they do remain together there must be the position of superior and inferior, and I as much as any other man am in favor of having the superior position assigned to the white race."
Yhteiskunnan libertarismin vastaiset piirteet eivät lisää yhteiskunnan libertaarisuutta, vaan vähentävät sitä. Orjuus siis teki amerikkalaisesta yhteiskunnasta vähemmän libertaarin. Aivan samoin, kuin yksityisomistus tekee yhteiskunnasta vähemmän kommunistisen. Etelävaltiot kyllä kannattivat vapaata kauppaa, mutta se ei yksin riitä täydellistämään libertarismia. Pohjoisen puolen republikaanit puolestaan halusivat protektionismia ja kannattivat sotaa. Kuten nykyisissäkin valtioiden käymissä sodissa, tässäkin toimi taustalla vahva suurpääoman lobbareiden joukko, joka ei katsonut hyvällä etelän vapaakauppapyrkimyksiä.
Etelävaltiot saattoivat ajaa joissain asioissa suurempaa vapautta, mutta eivät kuitenkaan kaikissa asioissa libertaaria vapautta. Libertaari vapaus on vapautta pakkovallasta ja väkivallasta. Ilman niitä ei ole kyse libertaarista vapaudesta, joka myös tunnetaan negatiivisena vapautena. Vapaus muiden riistoon on positiivista vapautta ja on ominaista sosialismille. Väkivaltaiset tulonsiirrot ovat yksi sen muodoista.
Libertaari malli suojaa heikkoja ja vahvoja. Molemmat ryhmät ovat tasa-arvoisia lain edessä. Vaaditaan suurta älyllistä epärehellisyyttä tai patologista vähämielisyyttä väittää, että vapaus pakkovallasta ja väkivallasta mahdollistaa heikkojen sortamisen.
#49
Vaaditte mm. ilmastonmuutoksen suhteen selviä todisteita, itselläni on samankaltainen asenne yhteiskuntamalliinne. En vastusta kokeiluja ja kehitystä, en vain itse halua olla mukana tämänkaltaisessa yhteiskunnallisessa kokeilussa, sillä en usko päämäärän toimivuuteen Itse asiassa minusta olisi kovin kiinnostavaa, jos olisi mahdollista tehdä Suomeen tai vaikkapa karjalan kannakselle erityistalousalue joka toimisi asettamillanne säännöillä. Tuonne voisi olla vapaa muutto-oikeus niillä jotka haluaisivat käydä rakentamaan libertaristista yhteiskuntaa (ja näin samalla irtisanoutua siitä ikävästä yhteiskuntasopimuksesta joka näyttää joitakin kiusaavan) Olisi kiinnostavaa nähdä, olisiko moinen yhteiskunta todella toimiva. Jos olisi, luopuisin mielelläni asenteestani, että tuosta seuraa luultavimmin kommunistien epäonnistumisien kaltainen floppi.
Marko Kivelä (#52), Suomenkin alueella tällaista kokeilua on muuten jo ainakin kerran ehdotettu ihan vakavasti ja jopa vakavasti otettavalta taholta. Anders Chydenius nimittäin esitti aikoinaan Lapin muuttamista yövartijavaltioksi, jossa olisi
»– – vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.»
Muistaakseni hän teki asiasta jopa aloitteen Ruotsin valtiopäivillä. Harmi, ettei toteutunut.
#36: Tieto on hierarkkista ja kontekstisidonnaista. Se on todellisuuden perusluonne. Objektivismi ei vaadi täydellistä tietoa, koska todellisuuskaan ei vaadi täydellistä tietoa ihmiseltä, jotta hän voisi elää. Objektivismi vaatii ihmistä hylkäämään ne mallit, jotka ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa; objektivistinen epistemologia kulminoituu siihen, että kaikki tieto on tietoa todellisuudesta.
Pragmatismi on oma subjektiivinen 'taiteen'lajinsa, jonka peruskulmakivi on väite, että absoluutteja ei ole olemassa. Totuudet ovat muuttujia, jotka riippuvat mm. kognitiosta: tiedon totuuden mittarina se, toimiiko jokin, on kognitiivinen ilmiö -- mistä tiedät, toimiiko se?
Objektivismissa tiedon totuuden mittari on todellisuus. Todellisuus ei ole ristiriidassa, koska todellisuus on todellisuus. Se ei voi yhtä aikaa olla 'ei todellisuus' tai 'vaihtoehtoinen todellisuus'. Näkemys, että todellisuus olisi ristiriidassa itsensä kanssa voi johtua vain virheellisestä logiikasta tai vääristä premisseistä. Objektivisti korjaa logiikkansa tai premissit, mikäli luulee päätyneensä ristiriitaan.
#54
Poistaisin kyllä tuon subjektiivinen sanan pragmatismin kuvailussasi. Pragmatistisista tietoteorioista suuri osa ei ole mitenkään subjektivismiin päin kallellaan...
#29,
"Itävaltalainen koulukunta ei ollut perustuslain hyväksymisen jälkeen voimissaan todellakaan. Toivottovasti teillä libertaareilla ei ole tällaista mielikuvaa."
Miten voisikaan, sillä Carl Menger (1840 - 1920) perusti Itävaltalaisen koulukunnan vasta sisällissodan aikoihin.
"Yhdysvallat nousi talousmahdiksi kiitos Alexander Hamiltonin, Abraham Lincolnin ja kumppaneiden amerikkalaisella systeemillä, jossa valtiolla on tärkeä rooli."
Amerikkalaisella systeemillä tarkoitat varmaan Hamiltonin ajamaa talouspolitiikkaa; protektionismia, keskuspankkia ja velkaa. Hamiltonin ydinperiaate oli, että valtion valtaa painaa rahaa ja tehdä liiketaloudellisia operaatioita pitäisi käyttää rikkaiden ja etuoikeutettujen hyödyksi. Nykyään kun Hamiltonin talouspolitiikka on suuremmassa roolissa, kuin koskaan, niin sen kammottavia seurauksia et sinäkään ole voinut olla huomaamatta.
Hamilton oli kiero paska (tyypillinen lakimies;-?) ja on suuri harmi, että tämä pääsi millään tavalla vaikuttamaan perustuslakiin.
#53: Ehdotan pohjoiskarjalaista Valtimon kuntaa libertarismin "koekentäksi".
Valtavirtauksen vastaisesti velaton kunta haluaa pudottaa suht' alhaista kunnallisveroprosenttiaan alemmaksi.
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/valtimo_pudottaa_...
#55: Wikipedia osaa kertoa "Instead of truth being ready-made for us, James asserts we and reality jointly "make" truth. This idea has two senses: (1) truth is mutable, (often attributed to William James and F.C.S. Schiller); and (2) truth is relative to a conceptual scheme (more widely accepted in Pragmatism)."
Jos totuusarvot ratkeavat 'käytännöllisyyden' avulla, totuus on alisteinen esim. vakiintuneille tavoille. Siitä puuttuu objektiivinen mittari.
#53,
Anders Chydenius on Adam Smithiin verrattava suuruus. Harmi, ettei hänen Kansallinen voittonsa päässyt aikoinaan anglosaksiseen ja germaaniseen tietoisuuteen. Voi olla, että Adam Smithin sijasta viitattaisiin Chydeniukseen, sillä julkaisihan hän tämän teoksensa jo yksitoista vuotta ennen Smithin Kansojen varallisuutta.
#53,
"Vaihtaessamme näitä tavaroita toistemme kanssa, sitä sanotaan kaupaksi, ja ne tavarat, joita yleisesti halutaan ja vastaanotetaan, ovat kulta ja hopea, joiden suurempia tai pienempiä leimattuja osia sanotaan rahoiksi, jotka ovat toisten tavarain arvon mittana.
Ei mikään tavara ole sellainen, ettei sitä kaupan välityksellä voisi vaihtaa näiksi metalleiksi, eikä mitään ole myöskään saatavissa, muiden myyjän haluamien tavaroiden puutteessa, ilman niitä. Se määrä rahaa, mikä tavarasta on suoritettava, on sen arvo." [Anders Chydenius, Kansallinen voitto]
Kultaraha, onko Chydeniusta käännetty englanniksi? Joskus koitin googlailla onko Mises.orgissa kiinnitetty häneen mitään huomiota, ja oli kuin olikin, nimittäin yhden sivumaininnan verran jossain journal of libertarian studies -artikkelissa. LvMI voisi hyvinkin uudelleenjulkaista The National Profitin, jos sellainen löytyy. Jeff Tucker tuntuu ainakin viehtyneen kirjaharvinaisuuksiin. :)
#58
Tuossa on ongelmana se, että olet valinnut yhden pragmatismin suuntauksista (toki vaikutusvaltaisen sellaisen). Pragmatismi ei sinällään sulje objektiivisen maailman olemassaoloa pois, se sulkee pois vahvan tiedon mahdollisuuden pitkälti skeptisimin tavoin. Pragmatismi onkin pitkälle vastaus skeptisismin asettamaan haasteeseen. Eli on järkevää hyväksyä jossain määrin epävarmemmat totuudet käytännön pohdintaan, sillä varman totuuden vaatimus rajoittaa liikaa. Seuraava askel olikin päättää, että että mistä voimme saada tietoa ja mitä informaatiota on mielekästä hyväksyä tiedoksi. Tässä vaiheessa on valittavana useita lähestymistapoja, voimme joko lähestyä ongelmaa objektiivisen maailman taustaoletuksen kautta tai lähteä hyvin pitkälle matkalle toiseen suuntaan, eli valita relativistisen lähestymistavan kautta jossa hyväksymme yksilölliset ja ryhmien sisäiset totuudet. Tämä yksilön havaintoa ja kokemusmaailmaa korostava lähestymistapa ei siis kuitenkaan ole lainkaan ainoa pragmatismin suuntaus. Itse olisin erottelemassa asiaa niin, että maailmaa koskevien väitteiden tulisi pohjimmiltaan nojata mahdollisimman pitkälti objektiivisuuteen, eli tulkinta ja relativismi pitäisi karkoittaa sieltä. Sen sijaan kulttuurin piiriin kuuluvat väitteet (muun muassa ainakin osa väitteistä jotka koskevat hyvää ja pahaa) on kyllä tarkisteltavissa relativistisesti - vaikkakaan tämä valinta ei välttämättä ole se paras.
Sinänsä varsin mielenkiintoista, että libertaareille riittää varsin hyvin elinkelpoinen alue jossa he saavat olla rauhassa.
#61,
On käännetty. Minulta löytyy yksi.
Chydenius, Anders: The National Gain
Ernest Benn, London 1931
Translated from the Swedish original, published in 1765. With an introduction by Georg Schauman, Ph.D.
#63,
Yksi elikelpoinen alue on hyvä alku. Free State Project tavoittelee sellaista.
#62: Pragmatismin pohjalla oleva metafysiikka, eikä epistemologia voi olla sopusoinnussa objektivismin kanssa, riippumatta, mitä pragmatismin haaraa tutkitaan, koska siitä seuraisi johdonmukaisesti yhtäläinen etiikka, politiikka ja estetiikka.
Kuitenkin pragmatistit ovat voimakkaasti mm. demokratian kannalla yleisenä ratkaisukeinona sosiaalisiin ongelmiin -- aivan kuin pelkkä numerologinen funktio (majoriteetti) voisi ratkaista, onko jokin toimintatapa oikein... Pragmatismi myös suuresti henkilöityy John Dewey'n, jota monissa piireissä arvostellaan vakavasti USA:n julkisen koululaitoksen rappiosta...
http://rebirthofreason.com/Articles/Younkins/Deweys_Pragmatism_and_the_D...
Kommenttini otsikkkoon. En ole pitänyt itseäni libertaarina kun en ehkä ole joka asiasta samaa mieltä, vaikka joistakin asioista olisin. En nyt ala luetella joka asiaa mistä olen samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Aihepiirejä on lukematon määrä joten niitä ei kannata tähän heitellä. MUTTA voin silti omaksua ilmastosta samat käsitykset kuin Pasi tai Kultaraha. Se ei edellytä libertarismia.
Aasialainen ja afrikkalainen kulttuuri lähtee paljolti yhteisöllisestä toiminnasta joten voi olla että libertarismi ei sellaisenaan etene tuollaisissa paikoissa. Varsinkin kiinalainen kulttuuri on hyvin yhteisölähtöinen jossa yhteisön etu menee yksilön edun edelle. Ei tuo ole mitään kommunismia vaan tuo on ollut Kiinassa tietääkseni ammoisista ajoista saakka. Tosin siellä se yhteisö ei ole mikään valtio. Pitäisi lukea Kiinan kulttuuri-kirja niin tietäisi enemmän.
Yövartijavaltion tai vapaavaltion status voisi auttaa Lappia ja muita kehitysalueita. Kainuusta lähteneenä tuo voisi kiinnostaa. Oikeastaan voitaisiin jokainen Suomen maakunta laittaa vapaavaltioksi. Historialliset maakunnat vaan kehiin kun ne ovat riittävän suuria ja niille sitten vapaavaltion status. Vapaavaltiolla olisi vaaleilla valittu parlamentti ja kuvernööri jotta vapaavaltio olisi kansanvaltaisessa hallinnassa. Keskushallinnon määräilyä ja holhoamista pitää vähentää ja vastaavasti alueiden omaa valtaa vahvistaa.
kultaraha, protektionismi oli se, joka nosti Yhdysvallat talousmahdiksi, ei Brittiläisen Imperiumin vapaa kauppa. Myöhemmin Otto von Bismark otti mallia Hamiltonin ja Lincolnin amerikkalaisesta systeemistä ja nosti Saksan Euroopan talousmahdiksi, niin vahvaksi, että ympärysvaltojen oli se lopulta tuhottava 1. maailmansodalla.
Hamiltonin keskuspankkimallia ei todellakaan pidä sekoittaa nykyiseen Federal Reserveen. Kansallispankki antaa lainaa amerikkalaisessa systeemissä esim. infraan jne. Nykyinen Federal Reserve on sitä paitsi yksityinen!!!
Suurin syy lienee sisällissotaan Brittiläisen Imperiumin ja Yhdysvaltojen taistelu keskuspankkijärjestelmän luonteesta. Valitettavasti Brittiläisen Imperiumin systeemi on tälläkin hetkellä voimissaan.
#61
Chydeniuksen pääkirjoituksia vaikuttaisi olevan tulossa jossain muodossa myös englanniksi ja nettiin.
"Kokkola University Consortium Chydenius has launched a project to publish a scientific edition of Anders Chydenius’ collected works during the years 2006-2010. The complete works will be published in 10 volumes in their original language Swedish, and translated into Finnish. In addition the principal works of Chydenius and a comprehensive biography will be published in English. The complete works will also be published in an electronic format in internet."
#61 & #64
Pienellä kaivelulla löytyi kultarahan painos "The National Gain" online-versiona: http://www.chydenius.net/historia/teokset/e_kansallinen_koko.asp
Myös suomeksi: http://www.chydenius.net/historia/teokset/kansallinen_koko.asp
#68,
Fedin olemassaolo, monopoli ja toiminta perustuvat kongressin säätämiin lakeihin. Se on olemassa vain ja ainoastaan valtion tahdosta. Sen toimintaa ohjaa presidentin valitsema The Board of Governors, politiikoista muodostuva hallintoneuvosto. Vaikka käytännön työn hoitaa yksityisten pankkiirien kartelli, niin se toimii täsmälleen siinä viitekehyksessä, jonka valtio on sille määrännyt. Presidentti Woodrow Wilson perusti Fedin, Federal Reserve Act -lailla, 1913. Yksistään tämä laki sisältää yli 200 keskuspankin toimintaa ohjaavaa lisäystä. Fed on täysin luonnollinen jatke Hamiltonin politiikalle.
”In the current system, private banks are for-profit businesses but government regulation places restrictions on what they can do. The Federal Reserve System is the part of government that regulates the private banks”
Valtion masinoima kultaryöstö on mainio esimerkki siitä, kuka on herra talossa:
- 1933 Presidentti Franklin D. Roosevel antoi Executive Order 6102:n, joka määräsi yksityisiä toimittamaan kultarahat ja sijoituskullan keskuspankille
- 1933 Presidentti Franklin Roosevelt määräsi keskuspankin irroittautumaan kultakannasta, mutta jättämään siteen kultaan
- 1934 Presidentti Franklin Roosevelt laati Gold Reserve Act -lain, joka määräsi keskuspankkia luovuttamaan kultavaransa valtionvarainministeriölle
- 1971 Presidentti Richard Nixon irroitti loputkin siteet ”keskuspankin” dollarin ja kullan väliltä (Bretton Woods)
Bastiat on kirjoittanut hauskasti protektionismista: Näkyvä ja näkymätön: 7. Kaupan rajoittaminen
Saksan keisarikunnan (toiminnassa 1871-1918) valuutta oli kultamarkka, Goldmark vuosina 1873-1914. http://de.wikipedia.org/wiki/Goldmark
Kultamarkka lopetettiin vuonna 1914 kun siellä siirryttiin paperirahaan jotta ne voisivat rahoittaa sodankäyntiä. Kultamarkka siis oli toiminut rauhan ajan oloissa. Niinhän Saksan keisarikunta olikin kehittynyt paljon tieteen, talouden ja taiteen aloilla vuosina 1871-1914, ennen sodan alkua. Sota pilasi monta hyvää asiaa mitä oli ehditty saavuttaa siellä.
Paperiraha on pelkkä paperi jolle on keksitty jokin arvo. Muuhun käyttöön se ei sovi. Kulta, hopea, platina, kupari, muut jalometallit ja jalokivet sen sijaan ovat sekä vaihdon välineitä että niillä on myös käyttöominaisuuksia. En ole fyysikko enkä kemisti mutta tiedän että kultaa, hopea, platina, kupari ja muut jalometallit ovat teollisuuden käytössä ja myös jalokivillä on tiettyihin tarkoituksiin sopivia ominaisuuksia.
Olisi kiinnostavaa lukea lisää jalometalleista ja jalokivistä jos joku pistäisi hyviä linkkejä näkyville.
#70,
Täältä löytyy sama paperipainos, joka minulla on: The National Gain
Edition: First Edition. Hardback. Dust Jacket.
Binding: Hardcover
Publisher: Ernest Benn, London
Date Published: 1931
Description: Original publisher's brown cloth lettered gilt at the spine about fine in near VG dust jacket with slight soiling, fraying at spine with slight edgewear. 8vo, pp 92.
Painoksen suuruudesta ei ole hajuakaan.
#73
Kultarahat, haluatko vinkata jeffreylle (tucker at mises.org)? Näyttäs olevan tarvittavat palaset paikoillaan.
kultaraha: "Fed on täysin luonnollinen jatke Hamiltonin politiikalle."
Aivan täyttä roskaa tämä kommenttisi, kultaraha. Federal Reserve Act 1913 oli London Cityn kaappaus, jolla Brittiläinen imperiumi otti jälleen vallan Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmätaistelussa, jota Yhdysvallat on käynnyt koko itsenäisyytensä ajan, varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla.
Roosevelt palasi taistelemaan tätä taistelua Hamiltonin ja Lincolnin hengessä, kun spekulantit olivat laittaneet Yhdysvallat polvilleen Suuressa Lamassa. Kultaryöstö ja New Deal olivat ilman muuta parempia ratkaisuja kuin esim Obaman tämän hetkiset touhut, jotka tukevat vain Wall Streetia ja London Citya. Ne ovat ilman muuta myös parempia kuin Ron Paul, Peter Schiff ja muiden teidän johtavat hahmonne tällä hetkellä ehdottavat. Ne ehdotukset (antaa markkinoiden ottaa kurssinsa) vievät tässä tilanteessa totaalliseen joukkomurhaan. Ei medicarea, ei medicaidia jne. Roosevelt halusi juuri taistella tätä skenaariota vastaan.
Havainnoija #74,
Teen sen mielelläni. Olisi hienoa, jos tämä klassikko saataisiin Misesin kirjakauppaan.
#75,
Ensimmäinen keskuspankki (The First Bank of the United States (1791-1811) ) perustettiin nimen omaan Hamiltonin vaatimuksesta. Hamiltonia vastustavat perustajaisät esittivät täsmälleen saman argumentin, millä sinä vastustat nykyistä Fediä. He vastustivat Hamiltonin keskuspankkia, koska he Englanti oli aikaisemmin yrittänyt pakottaa siirtokunnat Bank of Englandin rahakontrolliin. Joka oli myös osasyy tai viimeinen pisara vapaussodan aloittamiseen. He näkivät Hamiltonin keskuspankin jatkumona tuolle yritykselle.
Yksityiset pankkiirit omistivat Hamiltonin ensimmäisestä keskuspankista 80 %. Tämä noudatti Hamiltonin politiikkaa, jonka mukaan valtion väkivaltamonopolia tulee käyttää rikkaiden ja etuoikeutettujen hyväksi. Yksityisen omistusosuuden nostaminen Fedin 100 % on siis täysin Hamiltonin linjan mukaista. Kuten Fed, myös ensimmäinen keskuspankki oli osittain ulkomaisten pankkien omistuksessa. Thomas Jeffersson sanoi sen olevan spekuloinnin, taloudellisen manipuloinnin ja korruption väline, aivan kuten Fed.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 78 kommenttia