Ihmisoikeuksien suuri puhallus
Yksi tehokkaimmista tavoista tuhota jonkin käsitteen merkitys on käsitteellisen inflaation prosessi: Ensin käsitettä laajennetaan koskemaan uusia, aiempiin nähden ristiriitaisia asioita. Toiseksi, ratkaistaan luodut ristiriidat vaatimalla, että mikään käsitteen osanen ei ole absoluuttinen ja että kaikkia osasia on voitava vertailla keskenään. Lopuksi järjestelmällisesti askel askeleelta suositaan käsitteen uusia osasia keskustelussa, kunnes käsitteen alkuperäinen tarkoitus on täysin kadonnut.
Tämä on juuri se mitä on tapahtunut ihmisoikeuksien käsitteelle syrjinnän vastaisen lainsäädännön aikakautena. On esitetty, että vapaus syrjinnästä on ihmisoikeus, ja sen seurauksena valtionhallinto ja erilaiset järjestöt ovat jo pitkään vähitellen vieneet pohjaa pois yksityiseltä omistusoikeudelta, joka toimii perustana vapaalle kaupankäynnille ja järjestäytymisenvapaudelle. Näin tekemällä kyseiset tahot käyttävät laajaa vaikutusvaltaa yksityisten päätösten yli.
On hyvin tunnettua, kuinka nämä tahot väärinkäyttävät "ihmisoikeuksien" käsitettä ja yleensä tämä prosessi eteneekin ilman, että ihmiset sen kummemmin kiinnittävät siihen huomiota. Mutta aina silloin tällöin julkisuuteen nousee tapaus, jossa nämä "oikeuksiemme" puolustajat venyttävät käsitettä täysin tunnistamattomaksi.
Ihmisoikeuksien käsitteellistä inflaatiota kuvaa hyvin äskettäinen syrjintäoikeudenkäynti. Matkaopas Melbournesta, Australiasta, yritti perustaa oman yrityksen, joka tarjosi ohjattuja ryhmämatkoja vain naisille. Neiti Erin Maitland aloitti yritystoiminnan palvellakseen markkinarakoa, joka koostuu naisista, jotka haluavat osallistua "girls-only" -lomalle ruoanlaiton, shoppailun, henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja käsitöiden merkeissä. Hän sai liikeideansa juteltuaan naispuolisten kavereidensa kanssa ja kuultuaan, kuinka nämä vieroksuivat tavallisia ohjattuja lomamatkoja, joilla pääroolissa olivat seksuaaliset valloitukset ja bilettäminen.
Lain säätämänä vaatimuksena yritykselleen neiti Maitland haki Victorian osavaltion hallinto-oikeudesta poikkeuslupaa syrjintälainsäädännöstä, joka estää tarjoamasta ja mainostamasta palveluita vain toiselle sukupuolelle. Hänen tapauksensa oli tärkeä koetinkivi syrjinnänvastaisille tahoille ja Victorian osavaltion äskettäin käyttöönotetun Ihmisoikeuksien ja -velvollisuuksien peruskirjan lainvoimaisuudelle. Sitä pidettiin ennakkotapauksena osavaltion syrjinnänvastaiselle lainsäädännölle.
Epäilemättä innokkaina vahvistamaan laillista pohjaansa ja luomaan vahvan oikeuskäytännön oman valtansa tueksi, Victorian osavaltion Tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja ihmisoikeuksien komissio osallistui oikeusistuntoon väittäen täysin vakavissaan, että neiti Maitlandin vaatimaton matkailuyritys rikkoisi miesten ihmisoikeuksia. Tässä oikeustapauksessa, josta tuli käsitteellisen inflaation koominen mallitapaus, kyseinen komissio pyyhki tieltään kaikki esteet, jotta sorretut miehet kaikkialla voivat huokaista helpotuksesta hyvänsuopien päättäjiensä suojeluksessa.
Komissio vaati oikeudessa, että oikeuden tulisi vaatia neiti Maitlandia näyttämään toteen selvä tarve vain naisille tarjottavalle palvelulle huomioiden esimerkiksi turvallisuusnäkökulmat. Komissio oli kuitenkin järkkymätön siinä, että pelkkä naisasiakkaiden toive saada sellaista palvelua ei olisi riittävä peruste -- pelkkä joidenkin naisten mieltymys ei riittäisi poikkeuslupaan. Komission johtaja, tri Helen Szoke selitti liikeidean vastaisuuttaan näin:
On ymmärrettävä, että poikkeukset ja poikkeuslupakäytäntö [soveltuvissä syrjinnänvastaisissa laeissa] ovat olemassa tasa-arvon parantamiseksi. Jos siis huomataan, että epäsuotuisassa asemassa olevat tai syrjäytyneet ryhmät tarvitsevat erikoiskäsittelyä saavuttaakseen tasa-arvon, niin silloin tasa-arvon tulisi vallita. Tässä tapauksessa ei ole kysymys tästä, vaan todellisuudessa kyse on siitä, että "poikkeuslupia ei pidä käyttää vain liiketoiminnan tai markkinaosuuden kehittämiseen."
Yrittäessään vaatimusten mukaisesti osoittaa tarpeen palvelulleen neiti Maitland toi esiin useita syitä, miksi naisia voisi kiinnostaa vain naisille suunnattu lomapalvelu. Hänen mielestään porttikielto miehille antaisi naisille mahdollisuuden rentoutua sekä tarjoaisi lomailumahdollisuuden naisille, jotka eivät kulttuurisista tai uskonnollisista syistä tuntisi oloaan mukavaksi miesseurassa matkustaessaan. Joidenkin feministien närkästykseksi hän väitti myös matkojensa miehettömyyden tarjoavan mielenturvaa naismatkustajien miespuolisille kumppaneille sekä parantavan kumppaneiden tukea naisten lomasuunnitelmille.
Vaikka nämä kaikki ovat uskottavia ajatuksia, neiti Maitland voi olla yhtän hyvin oikeassa tai väärässä niiden suhteen. Vapaassa yhteiskunnassa hän olisi vapaa yrittämään liikeideaansa ja kokeilemaan yrittäjyystaitojaan. Hänen ideaansa koeteltaisiin markkinoilla ja hän joutuisi kantamaan riskin siitä, että hän olisi tulkinnut väärin potentiaalisten asiakkaidensa toiveet. Jos hän olisi väärässä, hänen "vain naisille" -linjauksensa vieroksuttaisi asiakkaita, jolloin hän jäisi kilpailussa tappiolle.
Sen sijaan, että hän olisi hallinto-oikeuden päätösten armoilla, hänen yrityksensä kohtalosta päättäisivät tuhannet potentiaaliset asiakkaat, jotka -- kuten Ludwig von Mises on painottanut -- ovat todellisia pomoja vapailla markkinoilla ja juuri niitä, jotka päättävät mitä tuotteita ja palveluita lopulta tuotetaan. Kuka tahansa mies, joka mahdollisesti loukkaantuisi Maitlandin "vain naisille" -linjauksesta, voisi etsiä matkapalveluita muualta, perustaa oman matkailuyrityksensä kilpailemaan tai jopa tuomita hänen linjauksensa ja yrittää rauhanomaisesti suostutella häntä muuttamaan linjaansa.
Valitettavasti sen sijaan, että hän olisi päässyt alistamaan arviointikykynsä testattavaksi markkinoilla lukuisten hänen palvelustaan mahdollisesti jopa hyötyvien naisten toimesta, syrjintälait ja muut "ihmisoikeus"-lait edellyttivät, että neiti Maitland perustelee hakemuksensa vain yhdelle naiselle, tuomari Marilyn Harbisonille, eli hänen hakemuksensa käsittelevälle valtion toimihenkilölle.
Median suureksi huviksi tuomari Harbison hyväksyi tasa-arvokomission väitteen, että neiti Maitlandin linjaus rikkoisi miesten ihmisoikeuksia. Hän päätti, että linjaus olisi vastoin ihmisoikeuksien peruskirjan "tasavertaista kohtelua lain edessä", joka oikeuttaa ihmiset "tasa-arvoiseen ja tehokkaaseen suojeluun syrjinnältä". Päätöksensä perusteluissa tuomari selitti, että neiti Maitlandin vaatimaton vain naisia palveleva matkailuyritys ei ollut "todistetusti perusteltu vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa, joka perustuu ihmisarvoon, tasa-arvoisuuteen ja vapauteen."
Väitetty "oikeus", joka miehille koitui tässä tapauksessa, koostuu oikeudesta neiti Maitlandin tarjoamiin palveluihin, joita hän ei halua heille tarjota. On nähtävästi ihmisoikeus pakottaa hänet järjestämään lomamatkoja, joille pääsevät myös miehet, halusi hän sitä tai ei. Tällaista pakottamista siis tehdään "vapauden" ja "ihmisarvon" nimissä sellaisten valtion virastojen toimesta, jotka pitävät itseään ihmisoikeusjärjestöinä.
Nämä väärät "ihmisoikeudet" eivät ole vain oikeuksien luonteen väärinymmärtämisen tulosta; niillä on oikeasti tarkoitus kumota todellisia oikeuksia. Väitetty oikeus vapauteen syrjinnästä on lähemmässä tarkastelussa vain väline käyttää voimaa estämään ihmisiä käyttämästä kaikkea saatavilla olevaa tietoa arvioidessaan muita ihmisiä.
Se on "oikeus", joka pakottaa ihmisiä toimimaan vastoin omia toiveitaan, ja monissa tapauksissa pakottaa heidät toimimaan epärationaalisesti. Itse asiassa, sen tarkoitus on puhaltaa pohja pois koko ihmisoikeuksien käsitteeltä käsitteellisen inflaation kautta, minkä lopullisena päämääränä on tuhota järjestäytymisvapaus (freedom of association, oikeus vapaasti päättää keiden kanssa toimii) ja pakottaa "tasa-arvoinen" lopputulos kaikkeen inhimilliseen kanssakäymiseen. Kuten Ayn Rand on kirjoittanut,
Kollektivistinen tyrannia ei rohkene orjuuttaa maata suinpäin kaappaamalla sen arvot... Asia täytyy hoitaa sisäisen korruption kautta. Aivan kuten materialistisessa todellisuudessa maan varallisuuden ryöstäminen onnistuu inflatoimalla sen valuutta -- tänä päivänä voimme todistaa inflaation käyttämistä oikeuksiin. Prosessin seurauksena julistettujen "oikeuksien" laajeneminen on niin suurta, että ihmiset eivät huomaa käsitteiden kääntyneen päälaelleen. Aivan kuten huono raha ajaa hyvän rahan pois markkinoilta, myös nämä "painokoneoikeudet" kumoavat todelliset oikeudet.
Jotta näemme täysin, kuinka tämä käsitteellinen inflaatio tuhoaa oikeuskäsitykset, on huomattava, että tässä tapauksessa miesten väitettyjä ihmisoikeuksia on käytetty kumoamaan neiti Maitlandin todellisia oikeuksia. Hänen ei sallita käyttää omaisuuttaan kuten hän näkee itse parhaaksi tai käydä kauppaa ja järjestäytyä vapaasti itsevalitsemiensa tahojen kanssa. Sen sijaan hänet pakotetaan palvelemaan kaikkia, jotka hänen poliittiset johtajansa tuomitsevat hänen palveluidensa arvoisiksi, riippumatta siitä haluaako hän sitä itse.
Tällainen käsitys ihmisoikeuksista on ilmiselvästi naurettava, mutta se on ennustettava seuraus käsitteellisestä inflaatiosta, joka seuraa syrjinnänvastaisuuden laajamittaista hyväksyntää. Kun ihmiset hyväksyvät, että heillä on oikeus vapauteen syrjinnästä, ei tule olemaan loppua sille todellisten oikeuksien häirinnälle, jota he joutuvat sietämään.
Ainoa asia, joka tekee tästä tapauksesta merkittävän on se, että se on saanut osakseen mediahuomiota. Silti jokaisen lehdistön noteeraaman tapauksen lisäksi on lukuisia muita oikeustapauksia, jotka käsitellään syrjintätuomioistuimissa ympäri maailmaa kaikkien huomaamatta.
Pelkästään tänä vuonna [toim.huom. 2009] Victorian hallinto-oikeus on käsitellyt 26 oikeustapausta, jotka olivat joko syrjintäsyytteitä tai poikkeushakemuksia syrjintälaeista. Jokaisessa tapauksessa syytetyt ja poikkeusten hakijat pakotettiin käymään läpi oikeusistunnot kustannuksineen vain puolustaakseen omistusoikeuksiaan -- useimmiten turhaan. Samankaltaiset tuomioistuimet muualla Australiassa ja ympäri maailmaa saavat eteensä tuhansia vastaavanlaisia tapauksia vuosittain ja niiden päätökset säännönmukaisesti rikkovat vapaata kaupankäyntioikeutta ja vapaata yhdistymisoikeutta vastaan.
Voidaan epäillä, että miehet eivät tunne kovin suurta "arvokkuutta" oltuaan valtion virastojen tekosyynä aloittelevan naisyrittäjän liiketoiminnan vaikeuttamisessa.
Menneinä aikoina miehen "ihmisarvoa" osoitettiin osittain hänen omalla ritarillisuudellaan naisia kohtaan, kuten pitämällä ovea auki naiselle tai tarjoamalla hänelle omaa takkiaan kylmänä päivänä. Nyt, syrjinnänvastaisena aikakautena ihmisoikeuksien nimissä miehille kerrotaan, että heidän ihmisarvonsa vuoksi on orjuutettava nainen, joka ei halua tarjota miehille lomamatkapalveluja. Arvokasta tosiaankin!
Tämä kirjoitus on vapaa suomennos Ben O'Neillin kirjoituksesta Inflating Away Our Human Rights, joka julkaistiin alunperin Ludwig von Mises Instituten blogissa 14.12.2009. Sekä alkuperäisen kirjoituksen että tämän suomennoksen käyttö on vapaata CC-BY-lisenssin mukaisesti. Alkuperäisessä kirjoituksessa mukana viitteet lähteisiin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Pasi,
sulla on väärä otsikko,
tämähän kaikki on lähtöisin tasa-arvokysymyksistä miehen ja naisen välillä.
Nyt sitten niitämme sitä mitä olemme kylväneet, eikä se mene enää kuin hölmöimpään ja sekavampaan suuntaan.
Siis otsikon olisi pitänyt olla:
" Tasa-arvon suuri puhallus"
Erinomainen kirjoitus, ja olen täsmälleen samaa mieltä. Sen verran täytyy kuitenkin antaa tunnustusa myös viranomaisille, että he sentään tasa-arvon nimissä loukkasivat myös naispuolisen yrittäjän oikeuksia. Mitenkään mahdoton -- varsinkaan Suomessa -- ei olisi kuvitelma, jossa pelkästään miehille suunnattuja lomamatkoja ei saisi tarjota, mutta pelkästään naisille suunnattuja saisi.
Niinpä, tässä näennäis suvaitsevaisuuden kulttuurissa emme oikeasti suvaitse mitään. Toinen juttu on sitten tämä nykyajan loukkaantumiskulttuuri jossa herne vedetään nenään joka asiasta, sehän taas johtaa siihen, että elämme yltiökorektissa maailmassa missä kukaan ei kohta enää uskalla sanoa yhtään mitään.
En ymmärrä ongelmaa. Miksi neiti Maitland ei voi markkinoida ruoanlaitto/shoppailu/hyvinvointi/käsityölomaansa tälläisenaan kiinnostuneelle kohdeyleisölle. Miksi hänen täytyy erikseen hakea lupa kieltää tietyn ihmisryhmän osallistuminen sille?
#1: Otsikko on aivan oikein. Tasa-arvo ja rasismi ovat ihmisoikeuksien ohella käsitteitä, jotka on inflatoitu niin suureksi kuplaksi, että niiden sisä-, ja ulkopinnat ovat vaihtaneet merkitystä.
"On esitetty, että vapaus syrjinnästä on ihmisoikeus, ja sen seurauksena valtionhallinto ja erilaiset järjestöt ovat jo pitkään vähitellen vieneet pohjaa pois yksityiseltä omistusoikeudelta,"
Suurin osa meistä ihmisistä pitää ihmisoikeuksia tärkeämpänä kuin omistusoikeutta.
Ensin tällainen kuvottava mielipide ja sitten perään tapaus joka ei mitenkään liity ihmisoikeuksiin.
Jokainen meistä sitten ilmeisesti syrjii toista sukupuolta, koska meillä on miesten kesken pokeri-iltoja mihin naisilla ei ole mitään asiaa. Ja vaimokkeilla on sitten erikseen tyttöjen illat. Eiköhän kaikki kaipaa hivenen hengähdystaukoa siitä toisesta sukupuolesta, olipa kyseessä kuinka mahtava mies tai nainen.
#6: Ihmisoikeuksien tärkein ilmentymä on omistusoikeus. Omistusoikeus merkitsee vapautta toimia. Jos hallitus sanelee, mitä saat tehdä omistamallesi kappaleelle, sinulla ei ole (valinnan)vapautta, eikä siten oikeutta. Oikeus omistaa huvivene ei myöskään merkitse sitä, että sinulle jotenkin päätyisi huvivene. Se merkitsee vain sitä, että saat pitää, käyttää, myydä tai tuhota huviveneesi, jos jotenkin onnistut hankkimaan sellaisen loukkaamatta kenenkään oikeuksia.
Eräs tunnettu oikeuksien inflatointi on kuvitella, että olisi olemassa negatiivisia ja positiivisia oikeuksia. On vain oikeuksia. Ja nekin ovat *yksilön* oikeuksia, eivät valtioiden tai kollektiivien.
YK:n ihmisoikeusjulistus on täydellinen ihmisoikeuksien mitätöintijulistus. Sen mukaiset oikeudet, oikeus työhön, oikeus toimeentuloon, oikeus terveyteen, oikeus työttömyyskorvaukseen, yms. yms. jättävät jokainen vastaamatta kysymykseen: kenellä on velvollisuus ne hankkia. Nämä esitetyt oikeudet voivat olla enintään etuoikeuksia, siis todellisuudessa vääryyksiä.
#7: Puhumattakaan siitä, miten useimmat meistä syrjivät toisia *yksilöitäkin* parinvalintaprosessissa tai seksuaalisessa käyttäytymisessä.
Hmmm... Sinun tekstisi ovat usein lukemisen arvoisia. Tosin en saa samaistettua itseäni libertaareihin, vaikka olen maailmankatsomukseltani oikeistoliberaali.
"Puhumattakaan siitä, miten useimmat meistä syrjivät toisia *yksilöitäkin* parinvalintaprosessissa tai seksuaalisessa käyttäytymisessä."
Aivan, ja ystäviksikään ei kelpaa ihan ketä tahansa. Monilla miehillä taitaa jäädä tässä seksin saamisessakin Musta Pekka käteen eli tasa-arvoisia emme ole tässäkään asiassa.
Eräs Suomessa vähälle huomiolle jäänyt seikka on, että patenttioikeuttakin perustellaan yhtenä ihmisoikeutena. Minusta tämä on yksi puoli siitä kun ihminen saa päättää ihmisoikeuksista niin – tottakai! – ihminen jakaa ihmiselle mahdollisimman paljon oikeuksia!
Tosiasia on, että tavalliset kansalaiset eivät tästä oikeuksien tulvasta mitään hyödy. Olen itse kokenut sen kuinka viranomaistoiminnassa (yksilön) yksityisyyden suojaa hyödynnetään siten, ettei viranomaisilla ole muka mitään velvollisuutta selvittää itse asioita. Uskon, että tämä käytäntö selittää hyvin sellaiset tietosuojasäännökset jotka muuten tuntuvat hölmöiltä arkijärjellä ajateltuna.
Ihmisoikeuskysymys: Kari Suomalainen sanoi jo muistaakseni -60-70 luvun vaihteessa kun 'porvarispennut' tekivät Suomessa vallakumousta ja puhuivat ihmisoikeuksista.Kari sanoi 'Ihmisoikeudet eivät koske tavallista kansalaista ne ovat rikollisia varten' ja kuinka oikeassa Kari taas silloinkin oli...
No niin - tähän on tultu: kukkahattutätien oikeusvaltioissa ohjattujen lomamatkojen pääroolissa tulee olla seksuaaliset valloitukset ja bilettäminen.
End of discussion. Heh heh, tuomari Marilyn Harbison.
"5 Ihmisoikeuksien tärkein ilmentymä on omistusoikeus. Omistusoikeus merkitsee vapautta toimia. "
Juuri tätä tarkoitin. Kommunistit antoivat demokratialle uuden merkityksen ja nyt libertaarit tekevät saman ihmisoikeuksille. Kuvaavaa on, että tärkeimmäksi ihmisoikeudeksi nimetään omistusoikeus,joka ei ole ihmisoikeus ollenkaan.
#8 "YK:n ihmisoikeusjulistus on täydellinen ihmisoikeuksien mitätöintijulistus. Sen mukaiset oikeudet, oikeus työhön, oikeus toimeentuloon, oikeus terveyteen, oikeus työttömyyskorvaukseen, yms. yms. jättävät jokainen vastaamatta kysymykseen: kenellä on velvollisuus ne hankkia. Nämä esitetyt oikeudet voivat olla enintään etuoikeuksia, siis todellisuudessa vääryyksiä. "
Unohdit mainita oikeuden kirjoittaa blogi kommentteihin itse keksittyjä ihmisoikeusjulistuksen oikeuksia. Kenelläkään ei ole tietenkään velvollisuutta sinun puolestasi noita itse keksittyjä oikeuksia keksiä, mutta kun ne olet itse keksinyt, niin toki sinulla on ne oikeus tänne kirjoittaa.
#16:
No?
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus:
22. artikla. Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus [...], nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
23. artikla. 1. Jokaisella on oikeus työhön [...] sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. 2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun.
26. artikla. 1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen.
Vanha demari (kommentti 15): Kuvaavaa on, että tärkeimmäksi ihmisoikeudeksi nimetään omistusoikeus,joka ei ole ihmisoikeus ollenkaan."
Nimenomaan omistusoikeus on kaikkien ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisellä on omistusoikeus omaan ruumiiseensa ja ajatuksiinsa, jonka välitön seuraus on, että jokaisella on oikeus elämään, ketään ei saa kiduttaa tai muuten kohdella huonosti tai loukata oikeutta omaan ruumiiseensa ja ajatuksiinsa. Tästä sitten voidaan johtaa oikeus oman työnsä tuloksiin eli omistusoikeus sellaisena kuin sinä sen ilmeisesti ymmärrät (oikeus omistaa tavaroita, hyödykkeitä, tuotantovälineitä jne.).
#16: *Kommunistit* inflatoivat oikeuksien käsitteen ensiksi keksimällä 'sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien' manifestin YK:n ihmisoikeusjulistukseen.
Libertaarit inflatoivat sitä keksimällä jaon negatiivisiin ja positiivisiin oikeuksiin.
Objektivistit puolestaan tunnustavat vain oikeudet.
Oikeus (right) on asia, jonka sosiaalisessa kontekstissa jokaisella on velvollisuus (ja mahdollisuus) antaa pyydettäessä. Ainoa sellainen asia voi ylipäätänsä olla vapaus jostakin. Oikeus on vapaus toimia sosiaalisessa kontekstissa ilman toisen suostumusta. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus ja kyky taata tämä. Tälläkin hetkellä miljardit ihmiset tekevät mitä tekevät ilman mitään tarvetta kysyä minulta hyväksyntää ja ilman mitään rationaalista syytä minulta evätä tätä mahdollisuutta.
#14&16 Silirius:
Kai sen noinkin voi lukea, mutta silloin on kyllä turha syyttää ketään muita ihmisoikeusjulistuksen inflatoimisesta.
Esimerkiksi 'Oikeus työhön' tarkoittaa kyllä ihan vain sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus tehdä työtä, tämä käy varmaan paremmin ilmi englanninkielisestä versiosta:
"Article 23 1. Everyone has the right to work"
Kommunisteista vielä sen verran, että Neuvostoliitto kieltäytyi allekirjoittamasta ihmisoikeuksienjulistusta.
#19: YK:n ihmisoikeusjulistuksen hävyttömin kohta on artikla 29.
29. artikla. 1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
Jos asiasta tekisi uskonnollisen vertauskuvan, kyseessä olisi Pyhän Hengen pilkka.
Artiklan väite esittää, että tappion puute on identtinen voiton kanssa: että yhteiskunta (valtiollisessa mielessä) yksin, joka *optimaalisessakin tilanteessa* ei tee mitään muuta, kuin poistaa väkivallan ihmisten väliltä, aikaansaa jotain positiivista. Metafyysisesti tämä on identtinen väitteen "0 = jotain" kanssa. Tai kuten latinistit saattaisivat sanoa 'creatio ex nihilo'.
Jokainen, joka on tekemisissä todellisuuden (esim. sijoittamisen) kanssa, tietää hyvin, että tappion puute ei tarkoita voittoa, eikä voiton puute tarkoita tappiota. Molemmat ovat identtisesti sama: ei mitään. Väkivallan puute on jo olemassa kaikkialla maailmankaikkeudessa, ennen kuin sinne tuli ainuttakaan ihmistä; ja se on olemassa vielä, kun ihmisiä on enintään yksi -- riippumatta siitä, onko kyseinen yksilö rationaalinen, vai ei.
Yhteiskunta (ei-valtiollisessa mielessä) on taas yksilön resurssi: se tarkoittaa markkinoita, joille yksilö voi asettaa myyntiin mitä tahansa hän omistaakin (mukaanlukien työvoimansa). Se ei takaa mitään. Kauppaa ei synny, jos markkinat eivät niin halua. Jostain syystä vasurikin tajuaa tämän, mikäli kyseessä olisivat seksimarkkinat -- hänenkin mielestä pakotettu "kauppa" seksimarkkinoilla olisi raiskaus.
#20: Neuvostoliitto kieltäytyi allekirjoittamasta ihmisoikeusjulistusta *ilman* artikloja 22-29 (tai jotain). Länsimaille oli tärkeää saada neukut allekirjoittamaan tämä sopimus, joten he suostuivat nämä oikeudet sinne lisäämään. Tämä yksin todistaa, että YK:n ihmisoikeusjulistusten pohja on subjektiivinen. Se ei perustu objektiiviselle todellisuudelle.
Tietenkin on mahdollista, että subjektiivinen totuus on yhtenevä objektiivisen totuuden kanssa. Mutta tämä yhteys on parhaimmillaankin sattumanvarainen. Subjektiivista perustelua (tunne, visio, hallusinaatio, ilmestys, toive, pelko yms.) ei tarvitse, mikäli objektiivinen perustelu on olemassa. Objektiivisen totuuden voit lukea kommentista #19.
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen käsite 'ihmisoikeudet' käyttävät samaa kielellistä symbolia (jonka kirjoitusasu suomeksi on oikeus, tai ihmisoikeus, tai yksilönoikeus) todellisten oikeuksien kanssa, mutta nämä käsitteet eivät ole yhteneviä. Vain käyttämäni määritelmä on sisäisesti ristiriidaton ja objektiivinen. YK:n ihmisoikeuksien käsite ei ole. Se määrittelee ihmisoikeudeksi oikeuden vaikkapa autoon heti kun se on taloudellisesti tai teknisesti mahdollista.
#21 "Artiklan väite esittää, että tappion puute on identtinen voiton kanssa: että yhteiskunta (valtiollisessa mielessä) yksin, joka *optimaalisessakin tilanteessa* ei tee mitään muuta, kuin poistaa väkivallan ihmisten väliltä, aikaansaa jotain positiivista. Metafyysisesti tämä on identtinen väitteen ”0 = jotain” kanssa. Tai kuten latinistit saattaisivat sanoa ’creatio ex nihilo’."
Sinulla on aika surullinen kuva yhteiskunnasta. Toiseksi pienin yhteiskunnan yksikkö (heti minän jälkeen) on yleensä perhe. Siitä voi lähteä miettimään eteenpäin vastuita.
Tuo tulkintasi menee aika vauhdilla libertarismista anarkian puolelle, mutta toki "Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta."
#24: Objektivismi ei ole sopusoinnussa anarkian kanssa, koska on väistätön fakta, että jo kahden yksilön olemassaolosta ei seuraa väkivallattamuus.
Valtio on instrumentti, joka optimaalisissa olosuhteissa takaa *nollan*, eli aloitteellisen väkivallan puutteen. Tästä yksin ei seuraa mitään. Väkivallan puuttuessa järjelliset yksilöt kykenevät saamaan mielensä avulla yhteiskunnasta irti suunnattoman hyödyn, mihin ei liity lainkaan kommunistien kuvittelemaa riistoa. Siihen liittyy resurssien potentiaalinen epätasa-arvo, jota väkivallan puuttuessa objektivistisissa piireissä kutsutaan metafyysiseksi oikeudenmukaisuudeksi: jokaiselle ansionsa mukaan.
Maailmankaikkeus palkitsee niin yhteiskunnassa, kuin autiolla saarellakin elävää ihmistä oikein: jos ihminen työskentelee omaksi vahingokseen, luonto korjaa hänet pois. Jos hän työskentelee omaksi hyödykseen, hän kokee onnellisen elämän. Päinvastoin, kuin marxilaiset filosofit väittävät, tämä on mahdollista jokaiselle -- nykyisellä järjen/tekniikan tasolla 50 miljardille ihmiselle maapallolla, tulevaisuudessa ties kuinka monelle. Yhden voitto ei ole toisen tappio muualla kuin malthusialaisessa "todellisuudessa".
"Nimenomaan omistusoikeus on kaikkien ihmisoikeuksien lähtökohta."
Kuten sanoin, mistään ei voida keskustella, jos käsitteet määritellään uudelleen.
Vanha Demari #15
"Kuvaavaa on, että tärkeimmäksi ihmisoikeudeksi nimetään omistusoikeus,joka ei ole ihmisoikeus ollenkaan. "
YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus:
17 artikla. 1. Kullakin on oikeus omaisuuteen yksin tai yhdessä toisten kanssa.
Väitätkö todella, että ihmisillä ei ole oikeutta omistaa mitään, myöskään itseään? Nyt kyllä ylität itsesi ja reilusti.
#26: Ihmisoikeuksien lähtökohta on oikeus elää. Eläminen on itseään ylläpitävä prosessi, joka ei ole automaattinen, vaan vaatii yksilöltä johdonmukaisia päätöksiä (eli moraaliperiaatteita ja -käytäntöjä) ja jonka ainoa tarkoitus ja palkinto on onnellisuus. Tästä seuraa omistusoikeuden välttämättömyys, koska elämä ei ole mahdollista ilman oikeutta pitää kehollaan ja älyllään tuottamansa työn tulokset.
Omistusoikeus itse on lähtökohta todella monelle muulle käsitteelle.
#27: YK:n ihmisoikeusjulistus ei ole kelvollinen lähde mihinkään muuhun, kuin esimerkkeihin irrationaalisesta metafysiikasta, etiikasta ja politiikasta. Kuten amerikkalaisten elokuvien lopputeksteissä yleensä mainitaan, sen yhteydet todellisiin oikeuksiin ovat parhaimmillaankin sattumanvaraisia.
Suomen suurin ja systemaattisin ihmisoikeuksien riisto tapahtuu silloin, kun yliopistoihin päästetään ruotsinkielisiä opiskelemaan suteellisesti paljon enemmän kuin suomenkielisiä. Tämän voisi joku ihmisoikeustuomari Espanjassa tai Amerikassa ottaa ajaakseen ja nujertaa Halosen-Lipposen akselin kertaheitolla.
Jos ei ole omistusoikeutta, valtio voi päättää, mitä kukin saa milläkin esineellä, kirjalla, kulkuneuvolla, rakennuksella jne. tehdä, kuka saa perustaa lehtiä ja kirjapainoja, rakennusvälineitä temppeleihin jne.
Ei voi olla ihmisoikeuksia, ellei ole omistusoikeutta. Kun on omistusoikeus, jokainen voi työllään hankkia resursseja myös valtion mielipiteiden vastaiseen aktivismiin, uskontoon, ateismiin, ideologiaan jne.
Ilman omistusoikeutta ei voi olla vapautta. Vapaus ja ihmisoikeudet keksittiin ja julistettiin valistusaikana 1700-luvulla, TSS-oikeudet keksittiin vasta myöhemmin ja Neuvostoliitto kiristi ne YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, vaikka ne eivät ole ihmisoikeuksia kuin kommunistien ja heidän harhauttamiensa mielestä.
Silirius # 29
Olen pääosin samaa mieltä, mutta tarkoitukseni olikin käyttää sitä havainnollistamaan Vanhan Demarin ajatuksenkulun harhaisuus jopa nykyisen demari-Suomen arvojen puitteissa.
"27 Väitätkö todella, että ihmisillä ei ole oikeutta omistaa mitään, myöskään itseään? Nyt kyllä ylität itsesi ja reilusti. "
Töppäsin. Kyllä irtainta, kiinteää tai immateriaalinen omistusoikeus on. Yritin sanoa, että omistusoikeus ei tarkoita itsensä omistamista eikä omistusoikeus mene muiden oikeuksien edelle.
#33
"Yritin sanoa, että omistusoikeus ei tarkoita itsensä omistamista eikä omistusoikeus mene muiden oikeuksien edelle.
Emme siis mielestäsi omista itseämme? Olemmeko tosiaan demareille vain valtion karjaa? Käsityksesi omistusoikeudesta on samanlainen kuin lehmällä, joka "omistaa" kaulaansa kiinnitetyn kellon. Todellisuudessa kello on lehmän omistuksessa vain niin kauan kuin karjan omistaja päättää.
Lehmällä on myös oikeuksia esim. veteen ja ruokaan. Niin myös meillä ihmisillä, että pystymme täyttämään olemassaolomme tarkoituksen niin hyvin kuin mahdollista: palvella valtion tarpeita.
#24:
"Objektivismi ei ole sopusoinnussa anarkian kanssa, koska on väistätön fakta, että jo kahden yksilön olemassaolosta ei seuraa väkivallattamuus."
Tästä tuli mieleeni kysyä, ja olen sitä joskus aiemminkin mietiskellyt, millainen yhteiskuntajärjestys/epäjärjestys on ristiriidaton objektivistin mielestä. Siis objektivismin näkökulmasta ainakin. Vai onko sellaista edes?
Itse olen lähinnä markkina-anarkisti, vaan tässä joutaa kyllä mietiskellä kaikenlaista. Saisi nimittäin aika vanhaksi varmaan elää, nähdäkseen edes jonnekkinpäin maailmaa muodostuneen anarkokapitalistisen yhteiskunnan. Valtiot kun nyt tuppaa laittamaan kaikkensa vastaan ennekuin suostuvat häviämään.
"34 Emme siis mielestäsi omista itseämme? Olemmeko tosiaan demareille vain valtion karjaa? Käsityksesi omistusoikeudesta on samanlainen kuin lehmällä, joka ”omistaa” kaulaansa kiinnitetyn kellon. "
Niin siis tämä omistusoikeus, jossa töppäsin, ei tarkoita itsensä omistamista. Kai niinkin voi sanoa, mutta en oikein ymmärrä mitä tarkoitat sillä.
Vanha demari (kommentti 36): "Niin siis tämä omistusoikeus, jossa töppäsin, ei tarkoita itsensä omistamista."
Siitä, että ihminen omistaa itsensä, oman ruumiinsa ja omat ajatuksensa, voidaan johtaa se, että hän omistaa oman työnsä tulokset, joka taas tarkoittaa kaiken omaisuuden omistusoikeutta.
"37 Siitä, että ihminen omistaa itsensä, oman ruumiinsa ja omat ajatuksensa, voidaan johtaa se, että hän omistaa oman työnsä tulokset, joka taas tarkoittaa kaiken omaisuuden omistusoikeutta. "
Tässä putoan kärryiltä. En ymmärrä rinnastusta. Sitä paitsi eihän hän kapitalismissa omista oman työnsä tuloksia. Näin hänen marxilaisen ajattelun mukaan oikeastaan kuuluisi omistaa, mutta kapitalisti vie tämän lisäarvon. Ajattelusi on selkeästi marxilaista, niin hullulta kuin se tuntuukin.
Vanha demari (#36), tarkoitatko, että mielestäsi ihmisellä ei ole omistusoikeutta itseensä? Vai onko sinulla jokin toinen sana itsensä omistamiselle?
Vanha demari (#38), ihminen nimenomaan omistaa työnsä tulokset kapitalismissa. Jos hän tekee palkkatyötä kapitalistille, hän on sopinut kapitalistin kanssa, että hän saa palkkaa vastineeksi työaikana tekemästään työstä. Kapitalisti laittaa palkkaamansa työntekijän yhteen hankkimiensa työtilojen, työvälineiden ja raaka-aineiden kanssa.
Tämä on kapitalistin työtä. Jos kapitalistin työ tuottaa lisäarvoa eli voittoa, se on hänen palkkansa. Jos taas kapitalisti epäonnistuu, hän tekee tappiota, mutta työntekijä on jo saanut palkkansa.
Marxilaisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Karkeasti marxismin mukaan työntekijälle kuuluisi sekä palkka että lisäarvo, jota ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman kapitalistin osuutta -- eli työntekijöiden palkkaamista ja työtilojen, työvälineiden/tuotantovälineiden ja raaka-aineiden hankkimista sekä yhdistämistä sopivasti jonkin suunnitelman tai vision mukaisesti kapitalistin tunnistaman kuluttajien tarpeen tyydyttämiseksi.
#35: Objektivismin mukaan ainoa yhteiskuntamalli, joka on sopusoinnussa ihmisen tarpeitten kanssa elää ihmisenä (eli tietoisena ja mieltään käyttävänä yksilönä) on kapitalismi, mikä tarkoittaa valtion ja talouden erottamista kuten muinoin on jo erotettu valtio ja kirkko. Ilman tahoa, jonka käsissä on objektiivinen laki ja objektiivinen oikeus rangaista, yhteiskunta sortuu anarkiaan ja vahvimman valtaan.
"Kapitalismi on yhteiskuntajärjestelmä, joka perustuu yksilönoikeuksien tunnustamiseen, mukaanlukien omistusoikeus ja jossa kaikki omaisuus on yksityisomistuksessa."
"Yksilönoikeuksien tunnustaminen vaatii fyysisen voiman poistamisen ihmisten välisestä kanssakäymisestä: periaatteessa oikeuksia voidaan loukata vain käyttämällä voimaa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa yksikään ihminen tai ryhmä ei voi aloittaa voiman käyttöä toista vastaan. Ainoa hallinnon toiminto sellaisessa yhteiskunnassa on yksilön oikeuksien suojaaminen, siis hänen suojelemisensa (fyysiseltä) voimankäytöltä. Hallitus toimii yksilön itsepuolustusoikeuden asiamiehenä ja voi käyttää voimaa vain kostotoimena vain niitä vastaan, jotka aloittivat väkivallan. Siten hallitus on se instrumentti, jonka avulla rangaistusvalta voidaan saattaa objektiivisen kontrollin alaisuuteen."
"39 Jos hän tekee palkkatyötä kapitalistille, hän on sopinut kapitalistin kanssa, että hän saa palkkaa vastineeksi työaikana tekemästään työstä."
On sopinut kyllä, mutta jotenkin luen rivien välistä, että pidät työntekijää ja kapitalistia tasa-arvoisina neuvottelijoina.
"Tämä on kapitalistin työtä. Jos kapitalistin työ tuottaa lisäarvoa eli voittoa, se on hänen palkkansa. Jos taas kapitalisti epäonnistuu, hän tekee tappiota, mutta työntekijä on jo saanut palkkansa."
Eihän siinä mitään työtä tehdä, kun annetaan työntekijän käyttöön tuotantovälineet. Eihän siinä tehdä muuta kuin odotetaan valmiin työn tulosta. Tässäkin voidaan teoretisoida, mistä se kapitalisti on varast.. öh hankkinut ne tuotantovälineet. Nyttemmin on nähty sekin, että jos kapitalisti tekee tappiota, tyäntekijä korvaa sen hänelle.
"Marxilaisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Karkeasti marxismin mukaan työntekijälle kuuluisi sekä palkka että lisäarvo, jota ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman kapitalistin osuutta"
Unohdat sen, että työtilojen, työvälineiden/tuotantovälineiden ja raaka-aineiden hankkimista sekä yhdistämistä sopivasti jonkin suunnitelman tai vision mukaisesti ei tarvita sitä kapitalistia. Sama tulos syntyy vaikka ne olisivat työntekijöillä.
Voidaan sanoa vaikka näin, että jos työntekijät poistetaan kuvioista, ei mitään tuotteita synny. Jos kapitalisti poistetaan kuvioista, ei se vaikuta mitään tuotantoon.
Vanha demari: Kapitalismismissa työntekijä se vasta kapitalisti onkin! Hänhän tarjoaa työnantajalle osaamistaan ja pyytää siitä kohtuullista korvausta arvionsa mukaisesti. Kapitalistinen työntekijä on näin ollen huomattavan vapaa verrattuna kapitalistiseen työnantajaan, joka on jo käyttänyt voimavarojaan yritykseensä ja joutuu siten arvioimaan aina vaan uudelleen osaamisensa työnantajana.
#41: Kapitalisti on tehnyt työtä aivoillaan organisoidakseen parhaan näkemänsä tavan tuottaa hyödykkeitä. Tämä ei eroa oleellisesti lainkaan kapitalistisen työntekijän vapaa-ajan projektista, jossa hän pähkäilee, miten hän onnistuisi tekemään itselleen hienon talon mahdollisimman halvalla. Tätä varten kapitalistinen työntekijä käyttää aikaansa internetissä, vertaa rakennustapoja, materiaaleja, kustannuksia, tontteja; laskee mistä voi saada alihankintaa, mitä kannattaa tehdä itse, mitä osuuksia talopaketista kannattaa olla ostamatta; jne.
Tämän aivotyön ansiosta tavallinen nk. kuluttaja kykenee ansaitsemaan suunnattoman määrän voittoa verrattuna siihen, että olisi delegoinut koko tämän prosessin avaimetkäteen-myyjälle.
Jatkuvasti yhä suurempi osa kaikesta työstä on aivotyötä -- mukaanlukien ojan kaivaminen; oikealla järjenkäytöllä ihan lapiotyön fyysinen rasittavuus vähenee merkittävästi, puhumattakaan siitä, että voi ojan voi kaivaa koneella. (Tietyssä mielessä lapiokin on kone; se on ajattelun tulos, joka vähentää fysikaalista työtä ojankaivuussa.)
Vanha demari ajoi karille :-)
Työvälineet siis ilmestyvät tyhjästä ja koko tuotantoprosessin organisointikin on ihan sivumennen hoidettava pikkujuttu...
Entä tämä tapaus:
Kun "orjuutettu työntekijä" säästää palkkaansa ja hankkii säästöillä tuotantolaitteen, jonka käyttäjäksi palkkaa jonkun toisen työntekijän ja pitää voitot itsellä, niin missä kohtaa tässä tapauksessa tapahtuu suuri vääryys ja missä kohtaa tästä palkansaajasta tuli "paha kapitalisti"?
Mutta onko Vanha Demari sittenkään väärässä? Entisaikoina oli varmaan joku työmies, joka omisti jonkun tuotantolaitteen, vaikka kirveen. Nykypäivänä työntekijä-kapitalisti ei omista edes puheitaan, läppäristään nyt puhumattakaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 45 kommenttia