Täydennystä -- se mitä jäi sanomatta
Käyn tässä kirjoituksessa läpi joitakin asioita, joita yritin viime viikon A-talk-ohjelmassa (videolinkki) sanoa, mutta välillä en osannut ja välillä en saanut puheenvuoroa.
Alussa Ilmatieteenlaitoksen Alestalo totesi, että nyt IPCC:n raporteista löydetyt "muutamat lipsahdukset" ovat vaikutustutkimuksen (AR4 WG2) puolella, joka ei ole hänen mukaansa yhtä edistyksellistä kuin "peruskova ilmakehän fysiikka-, meteorologia- ja kemiapuoli" (AR4 WG1). Ensinnäkin "lipsahduksia", joka on varsin vähättelevä ilmaisu varsinkin joidenkin paljastuneiden virheiden kohdalla, on huomattavasti enemmän kuin muutama. Pelkästään Greenpeacen julkaisuja on käytetty lähteenä kymmenkunta kertaa, puhumattakaan muiden järjestöjen ja yritysten julkaisuista sekä jopa graduista ja lehtiartikkeleista.
Toisekseen virheitä on osoitettu myös WG1:n puolella käytetyistä tutkimuksista ja prosesseista, mutta ne ovat sitä "peruskovaa" tiedettä, josta ei suuria otsikoita saa revittyä kirveelläkään -- esimerkiksi joidenkin tilastollisten menetelmien epäsopivuus puulustotutkimuksiin, lähdeaineistojen piilottaminen kriitikoilta tai IPCC:n raportin hyvinkin teknisten vertaisarviointikommenttien perusteeton hylkääminen eivät nyt vain kiinnosta suurta yleisöä -- joten ne eivät ole saaneet tuulta alleen eikä niitä ole siten tarvinnut käsitelläkään.
Ensimmäistä kertaa ääneen päästyään ministeri Lehtomäki toisti hyvin opittua mantraa, jonka mukaan ilmastonmuutosta tapahtuu ja ihmisellä on siinä rooli. Sama mantra toistui ministerin toisessa puheenvuorossa, jossa hän salli kuitenkin pienen epäilyksen häivän, jolla sitten perusteli sitä, että kaikista ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on joka tapauksessa hyötyä ympäristön kannalta, vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan totta, ja että ehdoton valtaosa niistä on joka tapauksessa järkeviä.
Tämä ei pidä paikkaansa. Onko järkevää polttaa Indonesian sademetsiä öljypalmuviljelmien eli biopolttoaineiden tieltä? Onko järkevää aiheuttaa ruoan hinnan nousua polttamalla ruokaa polttoaineena, jolloin maailman kaikkein köyhimmät näkevät nälkää? Onko järkevää pakottaa ihmiset siirtymään kalliimpiin, huonompiin, ympäristölle haitallisempiin elohopeaa sisältäviin ja joissain tapauksissa enemmän energiaa kuluttaviin (!!!) energiansäästölamppuihin? Onko järkevää tuhota kotimaisen ja eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja aiheuttaa tuotannon siirtymistä vähemmän ympäristöystävällisiin olosuhteisiin kehittyviin maihin? Onko järkevää tukea verovaroista joitakin erityisaloja ja siten aiheuttaa työttömyyttä muille aloille? Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja niin tehdessä käy selväksi, että ehdoton valtaosa tehdyistä ja suunnitelluista ilmastotoimista on haitallisia ihmisille ja/tai ympäristölle sekä hyödyttömiä ilmastolle ja kaikelle muullekin. Missä ne joka tapauksessa hyödylliset toimet viipyvät?
Luonnonvarojen ylikulutuksesta Lehtomäki hätäili pariinkin otteeseen ja piti sitä ilmastonmuutokseen läheisesti linkittyvänä asiana. Epäselväksi jäi mitä luonnonvaroja Lehtomäki ajatteli säästää ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla, sillä kyseiset toimet keskittyvät kuitenkin lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja lopulta lopettamiseen. Miksi esimerkiksi kivihiiltä pitäisi säästää? Ilmastonäkökulmat poislukien, mitä haittaa on kivihiilen ylikulutuksesta? Jos kivihiili on niin kamala aine, niin emmehän halua tulevienkaan sukupolvien sitä käyttävän, joten sen säästäminen tuntuu aika turhalta.
On huomattava, että kaikkien muiden luonnonvarojen kulutusta ilmastonsuojelu vähentää vain ja ainoastaan yhdellä tavoin eli aiheuttamalla haittaa ihmisten taloudelliselle toiminnalle. Mitä vähemmän ihmisillä on varaa kuluttaa, sitä vähemmän luonnonvaroja kuluu. Esimerkiksi hiilivero ei siis suoraan vähennä esimerkiksi raudan, nikkelin tai veden kulutusta. Ainoastaan ihmisten hyvinvoinnin ja elintason laskeminen vähentää. Paljastaako tämä ilmastonsuojelun todellisen tavoitteen eli YK:n ympäristöohjelman UNEP:n perustajan Maurice Strongin sanoin "teollisten yhteiskuntien alasajon"? Mene ja tiedä, se lähentelisi jo salaliittoteoriaa, joita vahvasti epäilen, mutta joka tapauksessa, se on ainoa keino saada ilmastotoimilla vähennettyä luonnonvarojen kulutusta. Toinen keino on vähentää väestöä, mutta sitä eivät poliitikot ole ehdottaneet.
Monille aiheutti epäselvyyttä se, mitä tarkoitin suorilla ja epäsuorilla toimilla. Esimerkkinä käynee asia, jolla ainakin aiemmin usein perusteltiin ilmastotoimia, eli trooppisten tautien kuten malarian leviäminen. Sen sijaan, että toivottaisiin hiilidioksidin leikkaamisen vähentävän tai rajoittavan malariaa, on huomattavasti halvempaa puuttua malariaan suoraan, eli ostaa hyttysverkkoja sekä erityisesti kasvattaa asumisväljyyttä. Lena Huldénin väitöstutkimuksen mukaan nimenomaan asumisväljyys ja kotitalouksien koko on ratkaisevaa malarian leviämisen suhteen, ei keskilämpötila, sillä malariaa levittäviä hyttysiä esiintyy kylmissäkin maissa ja malariaepidemioita on aiemmin esiintynyt Jäämeren rannikkoa myöten. Samoin on monia muita ympäristöongelmia, joihin ilmastotoimet eivät vaikuta yhtään, kuten vesistöjen kuormittuminen maatalouden päästöistä tai Tyynenmeren jättimäinen jätelautta.
Myöhemmin kritisoituani sitä, että uusiutuvan energian alalle synnytetään verovaroin ja muiden tukitoimien avulla (esim. suunnitellut syöttötariffit) työpaikkoja, jotka kuitenkin synnytetään vain ja ainoastaan muiden kustannuksella, Lehtomäki vastasi, että "clean tech" on kasvava ala ja että sieltä voi jotain merkittävää syntyä. Ympäristöministeri todisti tässä aika hyvin sen, ettei ymmärrä taloudesta mitään, ja karkeasti tiivistettynä vastasi väitteeseeni tuetun työllistämisen muuta työllisyyttä tuhoavasta vaikutuksesta, että tuettu työllistäminen työllistää. Duh?
Kuten sanoin, tukityöllistäminen tapahtuu vain ja ainoastaan toisten alojen kustannuksella. Kun puhtaisiin teknologioihin, oli se sitten tuulivoimaa, jätehuoltoa tai mitä vain, kaadetaan veroeuroja tai syöttötariffeja, tottahan toki ne alat kasvavat ja työllistävät lisää. Jokainen tukieuro on kuitenkin väistämättä muualta pois, joko veroina tai valtionvelkana eli tulevana verotuksena. Espanjassa kokemus ja tutkimus (PDF) on osoittanut, että jokaista luotua uusiutuvan energian (ei siis vain tuulivoiman, kuten ohjelmassa väitin) työpaikkaa kohti menetetään 2,2 työpaikkaa muualla, tai jokaista neljää luotua työpaikkaa kohti menetetään yhdeksän muuta työpaikkaa. Jokainen espanjalainen "vihreä työpaikka" on maksanut veronmaksajille keskimäärin 571 tuhatta euroa ja jokainen tuulivoimatyöpaikka yli miljoona euroa. Valtiolla ei ole mitään taianomaista rahahanaa, josta valuu ilmaista rahaa, vaan kaikki tämä on pois tavallisten ihmisten ja yritysten toiminnasta.
Tätä on tietysti turha kertoa poliitikolle. Kaikki poliitikot ovat sairaalloisen innostuneita työllistämisestä ja kun pakkaan lisätään ilmastoinnostus, niin on ihan varmaa, että jos joku riittävän uskottava taho väittäisi, että kuoppien ja ojien kaivaminen hillitsee ilmastonmuutosta, niin poliitikot olisivat juoksujalkaa palkkaamassa työttömiä kaivuutöihin. Kaikki hekumoisivat siitä, kuinka kuoppatalkoilla ehkäistään ilmastonmuutosta ja työllistetään valtavat määrät ihmisiä, mutta kukaan ei muistaisi sitä, että jonkun täytyy niiden kaivajienkin palkat maksaa, eikä se raha edelleenkään valu mistään valtion taikahanasta ilmaiseksi. Sitten meillä olisi täystyöllisyys, kuoppia ja ojia kaikkialla ja jatkuvasti kasvava kaivamisteollisuus sekä tietenkin jatkuvasti vähemmän julkista rahoitusta kaikkeen muuhun, kuten peruspalveluihin. Ja maailma pelastuu...
Katastrofeillakin Lehtomäki muisti pelotella, kuten asiaan kuuluu. Miljoonakaupungit ja suuret väestömäärät kun ovat mahdollisesti jäämässä nousevan meriveden alle, tulvia ja myrskyjä tulee lisää ja niin edelleen. Ei havaintoakaan esimerkiksi toimittajan alussa viittaamasta tutkimuksesta, jota IPCC:n raportissa oli ennenaikaisesti siteerattu väärin, ja jonka mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen välillä ei ole havaittu yhteyttä. Ei havaintoakaan tutkimuksista, joiden mukaan ihmisten tuottaman hiilidioksidin ja luonnonkatastrofien välillä ei ole havaittu yhteyttä.
Alestalo tuki tätä näkökulmaa toisessa kohtaa vertaamalla ilmastotoimia kotivakuutukseen. Kumpikin kun maksaa rahaa ja kumpikin on epävarman tapahtuman varalle. Tämä on eräs versio varovaisuusperiaatteesta, jonka mukaan toimia tulee tehdä riippumatta ongelman epävarmuudesta, koska tuhot voivat olla niin suuret.
Kotivakuutuksen ottamisesta jokainen voi kuitenkin päättää itse ja mahdollisiin kotia ja irtaimistoa koskeviin tuhoihin voi varautua muutenkin, esimerkiksi panostamalla omaan huolellisuuteen, palovaroittimiin ja niin edelleen tai vaikkapa sopeutumalla mahdollisiin ongelmiin etu- ja jälkikäteen. Ilmastotoimissa vaihtoehtoja ei anneta, vaan jokaisen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan, halusi tai ei. Samalla kannustetaan sopeutumattomuuteen, vaikka ilmasto muuttuu aina, ja ehkäistään mahdollisuuksia sopeutumiseen. Esimerkiksi verottamalla köyhää tehdään hänelle vaikeammaksi muuttaa turvallisemmalle alueelle. Tai tukemalla tulva-alttiiden alueiden vakuutuksia tai tuhokorjauksia verovaroista kannustetaan ihmisiä edelleenkin asumaan alueella riskeistä huolimatta.
Samalla näitä riskejä, joita voi tapahtua ihan ilman ihmisen vaikutustakin, pidetään välittöminä uhkina ja unohdetaan pitkät aikavälit. IPCC:n parhaan arvion mukaan merenpinnat nousevat puolisen metriä vuoteen 2100 mennessä. On tutkimuksia ja ympäristölobbareita, joiden mukaan tämä arvio on liian pieni, ja monet puhuvat metristä tai useista metreistä vuoteen 2100 mennessä. Oli miten oli, 90 vuotta on pitkä aika. Merenpinnan nousu metritolkulla tuskin tapahtuu kertarytinällä vaan vähitellen ajanmittaan. Vaikkapa kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä tarkoittaa keskimäärin 2,2 senttimetriä vuodessa. Tällainen nousuvauhti epäilemättä olisi riittävän suuri, jotta kaikki sen voisivat havaita. (Sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.) Tällöin 90 vuotta (tai vaikka vain 50 tai 30 vuotta) riittää siihen, että kaikki maailman merenranta-asutus siirtyy muutaman sata metriä (paikallisista olosuhteista riippuen ehkä enemmänkin) sisämaahan päin. Korallisaarilla tämä ei toki riitä, mutta nepä eivät jääkään veden alle, vaan "kelluvat" sen pinnalla niin kauan kuin korallit elävät ja kasvavat. Tämä "ratkaisu" tapahtuisi ihan itsekseen, jos sille on tarvetta, kunhan lopetetaan verovarojen käyttö riskialueilla asumisen tukemiseen. Jännintä tässä on se, että sama homma toimii, oli ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa tai ei, ja jos sille ei ole tarvetta, niin sitä ei edes tehdä! Ajatella, paikalliset ihmiset ihan itse päättämässä omasta elämästään, onhan se aika mielikuvituksellista ja rohkeaa toki, ainakin poliitikon näkökulmasta.
Päätän tämän sekavan ja polveilevan kirjoitukseni tähän, pituuttakin sillä kun on jo liikaakin. Ohjelmassa taisi vielä jotain muutakin jäädä sanomatta, mutta tuossa olivat varmaan ne tärkeimmät. Ohjelman jälkeen asia on muuten kehittynyt edelleen, ja monet keskeiset ilmastotutkijat (kuten professori Mike Hulme) ja muut asiantuntijat (kuten professori Atte Korhola) ovat puhuneet IPCC:n hajottamisen puolesta. Ehkä Lehtomäki voisi yrittää palauttaa uskottavuutensa (saamani palautteen mukaan se koki kovia kolauksia A-talkissa) rippeitä osoittamalla aloitteellisuutta asian suhteen ja ottamalla vaatimuksen pöydälle ensimmäisenä ministeritason poliitikkona? Selvää on, että IPCC ei voi jatkaa nykyisellään, politisoituneena mukatiedekoneistona. Toivottavasti IPCC:n kaatuminen tervehdyttää ilmastotiedettä enemmänkin, eikä uusien organisaatioiden luomisen jälkeen homma jatku aivan entisellään. Poliitikkojen on pidettävä näppinsä erossa tieteestä!
Poliitikot ovat ilmeisesti korkeiden vapaamuurareiden talutusnuorassa. Kemira mytiin pilkkahintaan ja nyt pitäisi antaa väkisin miljardi suuryritysten ympäristötekniikkabisnekseen ja ties mihin. Onko saajina edes suomalaisia firmoja? Kokoomuksen kansanedustaja puhui näistä hiiliveroista suoraan "voitonjakona". Onko hän varma siitä, että EU tai IMF ym. päättävät jakaa nämä verot ts "voitot" hänen yritykselleen? Ja miksi tämä haaskaus turhan takia petoksen avulla, vaikka kaikki on siis paljastunut petokseksi? Onko tarkoitus saada nimenomaan julkishallinto eli valtio vaikeuksiin ja kokonaan yksityistettyä ym?
Ensimmäistä kertaa ääneen päästyään ministeri Lehtomäki toisti hyvin opittua mantraa, jonka mukaan ilmastonmuutosta tapahtuu ja ihmisellä on siinä rooli. Sama mantra toistui ministerin toisessa puheenvuorossa, jossa hän salli kuitenkin pienen epäilyksen häivän, jolla sitten perusteli sitä, että kaikista ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on joka tapauksessa hyötyä ympäristön kannalta, vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan totta, ja että ehdoton valtaosa niistä on joka tapauksessa järkeviä.
* Lehtomäkikään ei voi olla niin tyhmä, etteikö hän tietäisi, että koko ilmastonmuutos on mitä suurimmalla todennäköisyydellä valhe, joka kuitenkin kansanvalloissa ja autoritääristyneissä totalitarismeissa, kuten Venäjä ja Kiina tarvitaan perusteluksi kulutuksen ja markkinatalouden hillitsemiselle. Koska ilmastonmuutos on valhetta, joudutaan kylmät säät perustelemaan ilmaston lämpenemisellä. Oli ilmastonmuutosta tai ei, silti olisi järkevää säännöstellä energiavarat.
Tämä ei pidä paikkaansa. Onko järkevää polttaa Indonesian sademetsiä öljypalmuviljelmien eli biopolttoaineiden tieltä?
* Paljon järkevämpää kuin koskea eteläisiin sademetsiin tässä vaiheessa, olisi turvata arvokkaimmat polttoaineet, kuten öljy (bensiini-, diesel-öljy) ja maakaasu liikennekäyttöön ja käyttää lämmitykseen kiinteitä polttoaineita. Jokaisella maalla on talousmaantieteestä, ilmastosta ja teollisuuden rakenteesta johtuva luonnollinen energiapolitiikkansa ja näitä maita on noin 193. Ei ole mitenkään järkevää polttaa jo nyt maakaasua perusvoimana lämmitykseen ja samaan aikaan potea bensiini-, diesel-öljy- ja maakaasupulaa tehoastamalla etanolin käyttöä.
Onko järkevää aiheuttaa ruoan hinnan nousua polttamalla ruokaa polttoaineena, jolloin maailman kaikkein köyhimmät näkevät nälkää?
* Ei ole. Köyhien ei ole pakko kuolla siksi, että virkamiesperheellä lännessä olisi mahdollisuus tankata bioa.
Onko järkevää pakottaa ihmiset siirtymään kalliimpiin, huonompiin, ympäristölle haitallisempiin elohopeaa sisältäviin ja joissain tapauksissa enemmän energiaa kuluttaviin (!!!) energiansäästölamppuihin?
* On, koska tällä tavalla päästään lopulliseen ratkaisuun eli LED-valojen ja valaistuksen kehitykseen.
Onko järkevää tuhota kotimaisen ja eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja aiheuttaa tuotannon siirtymistä vähemmän ympäristöystävällisiin olosuhteisiin kehittyviin maihin?
* Ei ole koko maailman kannalta.
Onko järkevää tukea verovaroista joitakin erityisaloja ja siten aiheuttaa työttömyyttä muille aloille?
* On, jotta punavihreitä lesbofeministejä saataisiin lisää virkamiehiksi uusille aloille, jotka vaativat tutkimista, tukemista ja uudenlaista säätelyä, joka ei onnistu kyläkonstaapelilta.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja niin tehdessä käy selväksi, että ehdoton valtaosa tehdyistä ja suunnitelluista ilmastotoimista on haitallisia ihmisille ja/tai ympäristölle sekä hyödyttömiä ilmastolle ja kaikelle muullekin. Missä ne joka tapauksessa hyödylliset toimet viipyvät?
* AInoaa hyödyllistä ja vaikuttavaa ympäristönsuojelua on rajoittaa kuluttajien tuotantoa. Abortintekijöiden lisäsi kunnioitettavia kansalaisia ovat lisääntymiskyvyttömät ja vain yhden lapsen äidit, korkeintaan kahden lapsen. Ympäristöä pitää suojella ylisukupolviseksi. Kiinan yhden lapsen järjestelmä on säästänyt 300 000 000 :n kiinalaisen tuotannolta eli Yhdysvaltain koko väestön verran kuluttajien tuotantoa.
Luonnonvarojen ylikulutuksesta Lehtomäki hätäili pariinkin otteeseen ja piti sitä ilmastonmuutokseen läheisesti linkittyvänä asiana. Epäselväksi jäi mitä luonnonvaroja Lehtomäki ajatteli säästää ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla, sillä kyseiset toimet keskittyvät kuitenkin lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja lopulta lopettamiseen.
* Lehtomäki valehtelee ilmastonmuutoksen, mutta tunnustaa säästämisen tärkeyden jopa ilman ilmastovalhetta. Samassa lauseessa voi sekä valehdella että osoittaa eettisyyttä.
Miksi esimerkiksi kivihiiltä pitäisi säästää? Ilmastonäkökulmat poislukien, mitä haittaa on kivihiilen ylikulutuksesta? Jos kivihiili on niin kamala aine, niin emmehän halua tulevienkaan sukupolvien sitä käyttävän, joten sen säästäminen tuntuu aika turhalta.
* Kivihiilen suodattuvampi käyttäminen paremmissa prosesseissa veisi kivihiilivaroja jo ennakkoon sitten kun kaikki muu on jo loppunut. Suomessa ei pitäisi polttaa kivihiiltä, vaan haketta ja turvetta siksi, ettei Suomessa ole kivihiiltä, vaan Hanasaareenkin se tuodaan jostain Austrariasta.
On huomattava, että kaikkien muiden luonnonvarojen kulutusta ilmastonsuojelu vähentää vain ja ainoastaan yhdellä tavoin eli aiheuttamalla haittaa ihmisten taloudelliselle toiminnalle.
* Jotta ihmisten taloudelliselle toiminnalle ei ihmisistä olisi haittaa, pitäisi ihmiskunta puolittaa sukupolven tai kahden kuluessa. Ihmiset haittaavat nimittäin ihmisten taloudellista toimintaa.
Mitä vähemmän ihmisillä on varaa kuluttaa, sitä vähemmän luonnonvaroja kuluu.
* Juuri siksi työttömyys on ekologiaa.
Esimerkiksi hiilivero ei siis suoraan vähennä esimerkiksi raudan, nikkelin tai veden kulutusta.
* Miksi hiiliveron pitäisi välittömästä vähentää edellä mainittujen kulutusta? Menoverothan kertaantuvat ja loppulasku näkyy lopputuotteissa.
Ainoastaan ihmisten hyvinvoinnin ja elintason laskeminen vähentää.
* Laskeneen elintason voi hyvinvoinnin puolella korvata pähteillä, huumeilla, seksillä, uskonnolla tai monin keskushermostoon vaikuttavin tavoin, jopa lenkkeilyllä.
Paljastaako tämä ilmastonsuojelun todellisen tavoitteen eli YK:n ympäristöohjelman UNEP:n perustajan Maurice Strongin sanoin ”teollisten yhteiskuntien alasajon”? Mene ja tiedä, se lähentelisi jo salaliittoteoriaa, joita vahvasti epäilen, mutta joka tapauksessa, se on ainoa keino saada ilmastotoimilla vähennettyä luonnonvarojen kulutusta.
* Olen samaa mieltä siitä, että ilmastovalhe on vain poliittinen keino saada kaikki ahneet ja tyhmät vakuuttuneiksi sääntelyn eli hiilidioksisisosialismin välttämättömyydestä.
Toinen keino on vähentää väestöä, mutta sitä eivät poliitikot ole ehdottaneet.
* Kaikenlainen homoilu ja lesbofeminismi, jotka suositaan ihmisoikeuksina vähentää heteroilua ja kuluttajien tuottamusta. Minusta homoaviot jne. ovat selkeä viesti siitä, että vähempikin perinteinen "lisääntykää ja täyttäkää maa"-politiikka jumalien nimissä riittää. Ovathan poliitikot ehdottaneet ja säätäneet kirkonmiesten kanssa kirkonaiset ja postmodernin kulttuurin, mutta kun tuo poliitinen lukutaito on niin alhaisella tasolla.
Monille aiheutti epäselvyyttä se, mitä tarkoitin suorilla ja epäsuorilla toimilla. Esimerkkinä käynee asia, jolla ainakin aiemmin usein perusteltiin ilmastotoimia, eli trooppisten tautien kuten malarian leviäminen. Sen sijaan, että toivottaisiin hiilidioksidin leikkaamisen vähentävän tai rajoittavan malariaa, on huomattavasti halvempaa puuttua malariaan suoraan, eli ostaa hyttysverkkoja sekä erityisesti kasvattaa asumisväljyyttä.
* Jessus. Onko malariastakin jo tullut ilmastoargumentti.
Lena Huldénin väitöstutkimuksen mukaan nimenomaan asumisväljyys ja kotitalouksien koko on ratkaisevaa malarian leviämisen suhteen, ei keskilämpötila, sillä malariaa levittäviä hyttysiä esiintyy kylmissäkin maissa ja malariaepidemioita on aiemmin esiintynyt Jäämeren rannikkoa myöten.
* Hulden on kivitettävä. Muutoin hiilidioksisääntelyä ei saada aikaiseksi.
Samoin on monia muita ympäristöongelmia, joihin ilmastotoimet eivät vaikuta yhtään, kuten vesistöjen kuormittuminen maatalouden päästöistä tai Tyynenmeren jättimäinen jätelautta.
* Niin on.
Myöhemmin kritisoituani sitä, että uusiutuvan energian alalle synnytetään verovaroin ja muiden tukitoimien avulla (esim. suunnitellut syöttötariffit) työpaikkoja, jotka kuitenkin synnytetään vain ja ainoastaan muiden kustannuksella, Lehtomäki vastasi, että ”clean tech” on kasvava ala ja että sieltä voi jotain merkittävää syntyä.
* Syöttötariffeja tarvitaan, mutta niiden laajuudesta on keskusteltava.
Ympäristöministeri todisti tässä aika hyvin sen, ettei ymmärrä taloudesta mitään, ja karkeasti tiivistettynä vastasi väitteeseeni tuetun työllistämisen muuta työllisyyttä tuhoavasta vaikutuksesta, että tuettu työllistäminen työllistää. Duh?
* KTM Lehtomäki on osoittanut ymmärtävänsä ilmastovalheen merkityksen tarvittavan säännöstelyn perustana tyhmille, ahneille, perhepoliittisille ja lapsirakkaille. Pasi J. Matilainen ei ole ymmärtänyt, että Lehtomäki on kainuulainen savolainen, mitä myös monet keskisuomalaiset ovat sekä poliitikko.
Kuten sanoin, tukityöllistäminen tapahtuu vain ja ainoastaan toisten alojen kustannuksella.
* Ei välttämättä. Cleantech on konepajateollisuuden uusi muoto niin kuin Valmetin paperikonetehdas ja traktoritehdas tykkitehtaan jälkeen ja kännykät.
Kun puhtaisiin teknologioihin, oli se sitten tuulivoimaa, jätehuoltoa tai mitä vain, kaadetaan veroeuroja tai syöttötariffeja, tottahan toki ne alat kasvavat ja työllistävät lisää.
* Tämän tarkoituksena on varautua tuomiopäivään eli öljyn merkittävään kallistumiseen ennen loppuaan. Näillä tukiasiilla on siis sama merkitys kuin Nooan arkilla. Elämän säilyttäminen.
Jokainen tukieuro on kuitenkin väistämättä muualta pois, joko veroina tai valtionvelkana eli tulevana verotuksena.
* Olisi hyvä, jos tukieurot olisivat pois ylenmääräiseltä ravintoa-alalta, viihdeteollisuudelta jne. Hauskaa halvemmalla ja rahat infraan.
Espanjassa kokemus ja tutkimus (PDF) on osoittanut, että jokaista luotua uusiutuvan energian (ei siis vain tuulivoiman, kuten ohjelmassa väitin) työpaikkaa kohti menetetään 2,2 työpaikkaa muualla, tai jokaista neljää luotua työpaikkaa kohti menetetään yhdeksän muuta työpaikkaa.
* Mitä espanjaiset olisivat ramalla rahalla muuta tehneet? Olleet pankeissa, vakuutuslaitoksissa, mediataloissa ja mainostoimistoissa luomassa postmodernisti kiinteistökuplaa.
Jokainen espanjalainen ”vihreä työpaikka” on maksanut veronmaksajille keskimäärin 571 tuhatta euroa ja jokainen tuulivoimatyöpaikka yli miljoona euroa. Valtiolla ei ole mitään taianomaista rahahanaa, josta valuu ilmaista rahaa, vaan kaikki tämä on pois tavallisten ihmisten ja yritysten toiminnasta.
* Espanjassa on 20% työttömyys. Siellä on alettu laskea rahoja.
Tätä on tietysti turha kertoa poliitikolle. Kaikki poliitikot ovat sairaalloisen innostuneita työllistämisestä ja kun pakkaan lisätään ilmastoinnostus, niin on ihan varmaa, että jos joku riittävän uskottava taho väittäisi, että kuoppien ja ojien kaivaminen hillitsee ilmastonmuutosta, niin poliitikot olisivat juoksujalkaa palkkaamassa työttömiä kaivuutöihin.
* Kyse on kansanvallasta. Myös työttömällä ihmisellä tulee olla mahdollisuus äänestää toimeentulonsa puolesta poliitikojen kautta.
Kaikki hekumoisivat siitä, kuinka kuoppatalkoilla ehkäistään ilmastonmuutosta ja työllistetään valtavat määrät ihmisiä, mutta kukaan ei muistaisi sitä, että jonkun täytyy niiden kaivajienkin palkat maksaa, eikä se raha edelleenkään valu mistään valtion taikahanasta ilmaiseksi.
* Otetaan rikkailta. Annetaan pesetan kellua.
Sitten meillä olisi täystyöllisyys, kuoppia ja ojia kaikkialla ja jatkuvasti kasvava kaivamisteollisuus sekä tietenkin jatkuvasti vähemmän julkista rahoitusta kaikkeen muuhun, kuten peruspalveluihin. Ja maailma pelastuu…
* Mikä on peruspalvelua?
Katastrofeillakin Lehtomäki muisti pelotella, kuten asiaan kuuluu. Miljoonakaupungit ja suuret väestömäärät kun ovat mahdollisesti jäämässä nousevan meriveden alle, tulvia ja myrskyjä tulee lisää ja niin edelleen.
* Sepä hyvä. Asutetaan espanjalaiset meille niin kulttuurista tulee etelänmaalaisempi.
Ei havaintoakaan esimerkiksi toimittajan alussa viittaamasta tutkimuksesta, jota IPCC:n raportissa oli ennenaikaisesti siteerattu väärin, ja jonka mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen välillä ei ole havaittu yhteyttä. Ei havaintoakaan tutkimuksista, joiden mukaan ihmisten tuottaman hiilidioksidin ja luonnonkatastrofien välillä ei ole havaittu yhteyttä.
* Millä nämä todistaa?
Esimerkiksi verottamalla köyhää tehdään hänelle vaikeammaksi muuttaa turvallisemmalle alueelle. Tai tukemalla tulva-alttiiden alueiden vakuutuksia tai tuhokorjauksia verovaroista kannustetaan ihmisiä edelleenkin asumaan alueella riskeistä huolimatta.
* Verottamalla köyhää, aktivoidaan hänet.
Samalla näitä riskejä, joita voi tapahtua ihan ilman ihmisen vaikutustakin, pidetään välittöminä uhkina ja unohdetaan pitkät aikavälit. IPCC:n parhaan arvion mukaan merenpinnat nousevat puolisen metriä vuoteen 2100 mennessä. On tutkimuksia ja ympäristölobbareita, joiden mukaan tämä arvio on liian pieni, ja monet puhuvat metristä tai useista metreistä vuoteen 2100 mennessä. Oli miten oli, 90 vuotta on pitkä aika. Merenpinnan nousu metritolkulla tuskin tapahtuu kertarytinällä vaan vähitellen ajanmittaan. Vaikkapa kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä tarkoittaa keskimäärin 2,2 senttimetriä vuodessa. Tällainen nousuvauhti epäilemättä olisi riittävän suuri, jotta kaikki sen voisivat havaita. (Sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.) Tällöin 90 vuotta (tai vaikka vain 50 tai 30 vuotta) riittää siihen, että kaikki maailman merenranta-asutus siirtyy muutaman sata metriä (paikallisista olosuhteista riippuen ehkä enemmänkin) sisämaahan päin. Korallisaarilla tämä ei toki riitä, mutta nepä eivät jääkään veden alle, vaan ”kelluvat” sen pinnalla niin kauan kuin korallit elävät ja kasvavat. Tämä ”ratkaisu” tapahtuisi ihan itsekseen, jos sille on tarvetta, kunhan lopetetaan verovarojen käyttö riskialueilla asumisen tukemiseen.
* Tämä keväänä kyrö tulvii ja asuntojen kellareissa on vettä. Silti rannalle myönnetän rakennuslupia ilman patovalleja talon ympärille. Liberaali ihminen on tyhmä.
Päätän tämän sekavan ja polveilevan kirjoitukseni tähän, pituuttakin sillä kun on jo liikaakin. Ohjelmassa taisi vielä jotain muutakin jäädä sanomatta, mutta tuossa olivat varmaan ne tärkeimmät. Ohjelman jälkeen asia on muuten kehittynyt edelleen, ja monet keskeiset ilmastotutkijat (kuten professori Mike Hulme) ja muut asiantuntijat (kuten professori Atte Korhola) ovat puhuneet IPCC:n hajottamisen puolesta. Ehkä Lehtomäki voisi yrittää palauttaa uskottavuutensa (saamani palautteen mukaan se koki kovia kolauksia A-talkissa) rippeitä osoittamalla aloitteellisuutta asian suhteen ja ottamalla vaatimuksen pöydälle ensimmäisenä ministeritason poliitikkona?
* Miksi Lehtomäki olisi ministerintasoinen poliitikko tulevaisuudessa?
Selvää on, että IPCC ei voi jatkaa nykyisellään, politisoituneena mukatiedekoneistona. Toivottavasti IPCC:n kaatuminen tervehdyttää ilmastotiedettä enemmänkin, eikä uusien organisaatioiden luomisen jälkeen homma jatku aivan entisellään. Poliitikkojen on pidettävä näppinsä erossa tieteestä!
* Millä muulla tieteanharjoittajat elävät kuin poliitikkojen veronmaksajilta pakko-ottamilla varoilla?
Sinut oli nimenomaisesti valittu esittämää asiasi koska et osannut ja välillä et saanut puheenvuoroa.
-----------------------------------------------
Paula (eläkeläisten tappaja) Lehtomäki oli valittu sen johdosta että hän on paskapuhumisen ammattilainen ja omaa etuaan piittaamattomasti ajava vakuuttava huijari.
-----------------------------------------------
Televisioesiintymisessä asiapohjalla ei ole merkitystä vaan esiintymisellä ja toistolla. Kun kepuli huijaa riittävän kauan yhdessä vakuuttavasti esiintyvän huijarin kanssa, syntyy klassinen Goebbelsin havaitsema toivottu petosvaikutus.
Aihetta sivuava hauska kuva.
Espanjalainen tutkimus johon viittasit on vähintäänkin epäilyttävä. Se on ensinnäkin Draft. Toisekseen se on selkeästi suunnattu USA:n Republikaaneille vasta-argumentiksi Demokraattien harjoittamalle ilmastopolitiikalle (jo avauslauseessa mainitaan USA ja vihreät työpaikat, vaikka aiheena on julkisen tuen vaikutukset työpaikoille nimenomaan Espanjassa). Tuossa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta "tilattuun" tutkimukseen tulee aina suhtautua varauksella. Kolmanneksi tutkimuksen yksi pää-pointeista (#9) on se, että ilmastoteknologia vie työpaikkoja mm. alkoholi- ja tupakkateollisuudelta.
On selvää, että monissa uuden teknologian alueilla kustannukset ovat alussa suuremmat kuin mitä markkinat olisivat suoraan valmiit maksamaan. Johtuen mm. markkinoiden ja yritysten lyhyemmän aikavälin suunnittelusta. Valtiot, etenkin Kiina, ja EU katsovat asioita pidemmällä perspektiivillä. Strategisesti jotkut alueet ovat niin tärkeitä, että yhteiskunta päättää niitä tukea, koska pitkän aikavälin hyödyt ovat todennäköisesti suuremmat kuin kustannukset. Valtiot voivat ottaa tuommoisen roolin strategisesti pitkän aikavälin hankkeisiin, koska yksityisille yrityksille riski on liian suuri (mm. Tekes Suomessa avustaa nimenomaan suuririskisiä hankkeita, koska yritykset eivät niihin muuten lähtisi).
Tapsa se osaa aina hämmästyttää kommenteillaan. Mutta tällä kertaa pitkään litaniaan oli pujahtanut aivan erityisen sumea kommentti.
Tapio O. Neva kommentoi:
12.2.2010 12.02
Onko järkevää pakottaa ihmiset siirtymään kalliimpiin, huonompiin, ympäristölle haitallisempiin elohopeaa sisältäviin ja joissain tapauksissa enemmän energiaa kuluttaviin (!!!) energiansäästölamppuihin?
* On, koska tällä tavalla päästään lopulliseen ratkaisuun eli LED-valojen ja valaistuksen kehitykseen.
______________________
No, ei varmasti päästä! Nythän energiansäästölamppujen valmistukseen eli niiden tuotantovälineisiin on investoitu suuria summia. On selvää, että näitä investointeja halutaan hyödyntää yrityksissä vielä silloinkin kun LED-tekniikka on jo teknisesti ja taloudellisesti kelvollisella tasolla.
Lisäksi kaikkea raskasmetallien käyttöä tulisi ehdottomasti rajoittaa etenkin kotitaloustuotteissa. Keräysjärjestelmät kun eivät ole hyvällä tasolla.
#0 Hyvä kirjoitus, mukava nähdä että joku jaksaa pitää lippua korkealla vaikka tälläkin palstalla jotkut propagandistisesti yrittävät kaikkea kritiikkiä vaimentaa.
Televisioesiintyminenkin menee varmasti ensi kerralla paljon paremmin. Ammattilaisista puheen ollen - Lehtomäen kommenteista näki, että nainen ei lipevyydestään huolimatta kyennyt enää pysyttelemään tilanteen tasalla. Alestalo nyt ei muutenkaan puuttunut keskusteluun muuta kuin ylemmyydentunteisilla kommenteillaan "minä olen oikeassa ja te typeriä".
Minulle tuo sinun pointtisi päähyödyistä ja sivuhyödyistä tule laakista selväksi. On tottakai järkevämpää panostaa itse ongelmaan kuin yrittää korjata sitä kiertotietä. Kun ilmastopolitiikalla yritetään aikaansaada vaikkapa kierrätystä on se aivan sama kuin automainokset kieltämällä yritettäisiin saada ihmiset käyttämään junaa.
Biopolttoainesta sellainen sananen että niiden todellinen syy ei ole ilmastonmuutos tai ympäristö, vaan halu pikku hiljaa oikeasti saada vaihtoehto uskonnollisesti ja poliittisesti epävakaille öljyntuottajamaille. Sama koskee sähköautoja. Tätä vaan ei saa sanoa ääneen.
Tämän takia liikenteen puolelle liittyy kummallisia ristiriitoja, esim. miksi vihreät kannattavat sähköautoa ja samalla vastustavat ydinvoimaa; tai miksi biomassa jalostetaan (energian avulla) polttoaineeksi sen sijaan että se poltettaisiin voimalaitoksessa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten merenpinnan nousu- jonka väitetään olevan 2m. Se teoria tyrmättiin mm. tiedelehdessä. Jos napajäätiköt sulaisivat, niin merien kokonaismassa kasvaisi. Meren massa painaisi sen seurauksena "pohjaa" eli mannerlaattaa syvemmälle ja samalla "kohottaisi" maan päällisiä mantereita.
Lisäksi pinnan nousua arvioitaessa täytyisi ottaa huomioon maapallon rotaatioliike, jonka seurauksena valtaosa vedestä "valuisi" päiväntasaajan leveyspiireille. Veden laajenemisominaisuus (lämpölaajeneminen) täytyy myös huomioida. Kylmillä merialueilla veden tiheys olisi suurempi ja tilavuus siten pienempi. Arvioiden mukaan esimerkiksi suomen merialueilla merenpinnan nousu olis muutamia senttejä 2-5 cm... Päiväntasaajan "valuma-alueilla" ja lämpimillä seuduilla nousua saattaisi tulla painuma huomioiden 20-50cm.
Aika kaukana ollaan noista 2m kauhukuvista.
Veden haihtuminen myös lisääntyisi huomattavasti ja entistä suurempi määrä vedestä olisi kierrossa. Tätäkään mallia ennusteet ei taida huomioida. Joillan Tyynenmeren saarilla ongelma toki olisi todellinen, mutta ennusteet, joiden mukaan mm. Bagladeshin suistoalue Intiassa hukkuisi mereen on melkoista asioiden yksinkertaistamista ja liioittelua.
Sitten ihmetellään, miksi ihmiset alkavat suhtautua kielteisesti IPCC:n tutkimuksiin. Al Gore:nkin propaganda alkaa pikkuhiljaa aueta ihmisille.
Ps.
Hehkulamppuja jemassa 2-3 vuoden tarpeiksi- josko siinä ajassa järjetön raskasmetallien syytäminen kaatopaikoille saataisiin loppumaan. En nimittäin usko, että energiansäästölamput päätyvät edes 50%:sti kierrätykseen. Ei kukaan täysjärkinen kerää moista myrkkyä laatikkoon (kuten itse teen energia, metalli ja lasijätteelle, jotka vien keräyspisteeseen kaupalla käynnin yhteydessä kerran viikossa - kun taloyhtiö kerää vain biojätteen, paperin ja kartongin).
En ota sitä riskiä, että joku lampuista kuitenkin hajoaa ja elohopeaa kaasuuntuu huoneilmaan. Oman "jännän" riskilisän tuo, kun ottaa huomioon, että lamppuja hajoaa- varsinkin lapsiperheissä. Siinä sitten natiaiset hengittelee elohopeat kivasti keuhkoihin...
Pitäisiköhän varalta ostaa vielä 50-100 lamppua lisää, kun säilytystilaakin kerran piisaa ;)
Hyvä kirjoitus. Vielä joku päivä nämä ilmastonmuutosuskovaiset tulevat häpeämään yksisilmäisyyttään.
Minä menen omassa mielipiteessäni edelleekin metsään. Kirjaimellisesti!
Metsä on henkireikämme nyt ja on sitä myös tulevaisuudessa! Poliitikkomme uskottelevat meidän muka olevan jotenkin ympäristön suhteen edelläkävijöitä kun saavat meidät käyttämään pienloistelamppuja ja biopolttonesteitä. Ei, vaan poliitikkomme ovat päättäneet varastaa muilta kansoilta ja ihmisiltä sitä varallisuutta jota he muutoin käyttäisivät paljon järkevämmin.
Eipä tarvitse mennä kuin itärajan taakse Venäjän puolelle, missä edelleenkin metsää raiskataan avohakkuin muutaman suomalaisen ja ruotsalaisenkin yrityksen tarpeisiin. Laajat metsäalueet ovat siis Venäjän Karjalassa vielä valtion omaisuutta ja paikallishallinnot myyvät sitä pilkkahinnalla lyhytnäköiset voitot mielessään. Venäjän ja suomen välillä käydyt puutulli-keskustelut ovat osoitus siitä, kuinka poliitikot ohjaavat elämäämme kansallisisia etuja ajaessaan. Kyllähän suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle kelpaa edullinen raaka-aine, kun oikein poliittisella tasolla sitä säädetään. Mutta tämä on kyllä hyvin hävettävää toimintaa, suorastaan varkautta Venäjän Karjalassa asuvia kohtaan.
Venäjän Karjalan ihmiset asuisivat muutoin liki paratiisin oloisissa oloissa jos Venäjän hallinto ja sitä myöten mm. me suomalaiset emme politikoinnin seurauksena riistäisi heiltä oikeuttaan ympäristöön ja omaisuuteensa.
En tiedä, mutta melkeimpä olen sitä mieltä että, jos Neuvostoliittoa ei olisikaan syntynyt, meillä ei olisi nykyisenlaista puuta tuhlailevaa teollisuutta, vaan pitemmälle kehittynyttä jalostusta ja elämä molemmin puolin rajaa olisi nykyistä laadukkaampaa.
12#
No suuret avohakkuut on toki totta. Huomasitko taannoin uutisen - se oli puutillien yhteydessä pari vuotta sitten. Silloin Venäjä syytti Suomalisia metsäyhtiöitä siitä, että karjalassa yli 50.000 ihmistä menettää työpaikkansa, kun suomeen ei enää viedäkkään raakapuuta.
Eli siellä kyllä siellä moni on ollut riemuissaan suomalaisesta metsäteollisuudesta, verrattuna venäläiseen metsäteollisuuteen esimerkiksi. Suomalaiset maksavat palkat ja laskut saman vuoden puolella, yhden eron mainitakseni.
Epäkohtia siellä takuulla oli ja on, mutta mikään luonnonvara tai hyödyke ei sinänsä ole "minkään arvoinen" ellei joku sitä tarvitse ( metsä, luonto yms on toki arvo sinänsä jo pelkän esteettisyyden vuoksi ).
Tuo rajan molemminpuolinen teollisuus on myös mielenkiintoinen juttu. Venäjä toisaalla haluaa tuotantolaitosinvestointeja lännestä, mutta toisaalla tekee kaikkensa, että investoinnit olisivat mahdollisimman vaikeita tai kannattamattomia. Investointisuojasta ei ole tietoakaan ja mielivaltaiset päätökset tekevät toiminnasta melkoisen mahdotonta.
No, kuten onkin todettu - Venäjä on öljyvaltio ensisijaisesti. Länsimaiset määritelmät demokratiasta tai teollisuusyhteiskunnasta ei oikein toteudu. Jos koko maan talous on luonnonvarojen viennin ympärillä niin se ei voi toimia siten loputtomiin. Kaippa ne sen ovat Venäjälläkin huomanneet, mutta keinot muuttaa tilannetta ovat olleet "susia".
Kirjoita uusi kommentti