Työttömyys kuriin, eikä mitään selityksiä!
Päivän uutisoinnin mukaan työttömyys lähenee jo kymmentä prosenttia, nuorisotyöttömyys jopa neljännestä työvoimasta. Vielä ollaan jäljessä syyskuisesta veikkauksestani 20% kokonaistyöttömyydestä, mutta kova on suunta sinnepäin, tammikuussa työttömiä oli 35,6% enemmän kuin vuotta aiemmin (ja työttömyyden kasvun hienoisesta hidastumisesta on tuskin syytä olla iloinen). Ja tämä on häväistys, sillä tämäkin ongelma olisi suhteellisen helposti ja nopeasti korjattavissa, jos vain poliittisilta päättäjiltä löytyisi rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Työllistäminen on liian kallista.
Suomen Yrittäjien palkkalaskurilla selviää vaivatta, että 2000 euron bruttopalkka maksaa pk-työnantajalle todellisuudessa noin 2800 euroa, josta työntekijä itse saa nettona noin 1560 euroa eli noin 56%. Jos työntekijän tuottavuus eli arvo (nykyinen tai odotettu) yritykselle on alle 2800 euroa, työntekijää ei yksinkertaisesti kannata palkata. Kuitenkin palkkaaminen on absoluuttisesti kannattamatonta vasta, jos työntekijän tuottavuus on alle 1560 euroa, eli 1240 euron keinotekoinen kannattamattomuusikkuna on synnytetty verotuksella ja sääntelyllä.
Työllistämisen kannattavuutta voi parantaa kolmella tavoin: 1) kohottamalla työn tuottavuutta riittävästi, 2) alentamalla palkkaa riittävästi tai 3) vähentämällä työn vero- ja sääntelytaakkaa riittävästi. Työn tuottavuutta yrittäjät pyrkivät parantamaan jatkuvasti muutenkin, joten voitaneen olettaa, että siitä ei lisää pelivaraa löydy. Ratkaisuvaihtoehdoiksi jäävät tällöin palkan alentaminen ja/tai verotuksen ja sääntelyn leikkaaminen.
Työllistäminen on liian riskialtista.
Työllistämisen riskit ovat tietysti eräänlainen kustannus, mutta koska niitä riskejä erikseen pahennetaan yhteiskunnan taholta, on syytä mainita se erillisenä kohtana. Työllistämisen ikuinen riski on se, että yrittäjä on arvioinut tilanteen väärin, eikä joko tarvitsekaan lisää työvoimaa tai henkilövalinta on ollut väärä. Tästä syntyy luonnollisesti tappiota yritykselle, mutta se kuuluu yrittäjyyteen kuin nenä naamaan.
Riskinottaminen on olennainen osa yrittämistä. Mutta jos yrittäjä tekee virhearvion esimerkiksi materiaalien tai toimitilojen suhteen, hän voi virheen huomatessaan pyrkiä rajoittamaan tappioita korjaamalla virheensä pikimmiten -- esimerkiksi siirtymällä sopivampiin toimitiloihin.
Työllistämisen yhteydessä tapahtuvia virheitä yrittäjän ei kuitenkaan monissa tapauksissa anneta korjata, ainakaan kovin helposti. Jos yrittäjä palkkaa arviointivirheen vuoksi liikaa työntekijöitä tai vääränlaisia työntekijöitä, näiden irtisanominen voi edellyttää raskasta yt-prosessia ja olla työn ja tuskan takana. Tätä ylimääräistä riskiä vastaan voi tosin suojautua käyttämällä määräaikaista tai vuokratyövoimaa, mikä muutoin saattaisi kuitenkin työnantajallekin olla vähemmän mieleinen vaihtoehto. Lisäksi epävarmimmat ja kiireettömimmät työtehtävät jätetään yksinkertaisesti täyttämättä tai yritetään saada tehtyä esimerkiksi laatutasoa alentamalla optimaalista vähemmällä työvoimalla.
Poliittiset toimenpiteet.
Edellä kuvattuihin epäkohtiin puuttuminen on konkreettisten toimenpiteiden tasolla hyvin, hyvin yksinkertaista.
Ensinnäkin, työnantajien ja työntekijöiden keskinäisen sopimusvapauden kunnioittaminen mahdollistaa työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymisen ja sitä kautta helpomman ja rohkeamman työllistämisen. Tämä tarkoittaa suomeksi työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista.
Toisekseen ja tärkeämpää on työn keinotekoisten kustannusten leikkaaminen. Ei ole millään tavoin kestävää, että vain niukasti yli puolet työnantajan työllistämiskustannuksista päätyy työntekijälle itselleen. Edellä en edes huomioinut sitä, että sekä työnantajia että työntekijöitä rokotetaan yhteiskunnan taholta myös monin muin tavoin, pääomaveroista ja kulutusveroista lähtien. Yhteiskunnan tuottavan osan taakka on yksinkertaisesti liian suuri, eikä se pysty tuottamaan riittävästi elättääkseen koko yhteiskuntaa. Tilannetta voisi verrata siihen, että maanviljelijä joutuisi kyntämään peltoa kymmenien kilojen kivireppu selässä ja rautapallokahle nilkassaan.
Yhteiskunnan kestämätön huoltosuhde.
Perimmäinen syy työttömyyteen ja yleensäkin kansantalouden moniin ongelmiin on se, että tuottava väestönosa on laitettu kustantamaan kaikkien muiden ylläpito. Jos yhteiskuntaa verrataan perheeseen, nykytilanteessa työtä tekevä perheenisä tai -äiti elättää työllään kotona olevan puolisonsa, lapsensa ja eläkkeellä olevat omat ja puolisonsa vanhemmat sekä byrokraatin, joka työkseen suunnittelee, kuinka tuottavaa työtä tekevän perheenisän tai -äidin tulot käytetään. Vertaus on toki karkea kärjistys, mutta kutakuinkin juuri tästä on kyse.
Tuottavalle väestönosalle on toinenkin nimi, nimittäin yksityinen sektori. On toki totta, että julkiseen sektoriin kuuluu paljon asioita, joita tehtäisiin joka tapauksessa ilman julkisen sektorin olemassaoloakin, kuten koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut sekä turvallisuuden, järjestyksen ja oikeuden ylläpito. Nämä voitaisiin periaatteessa lukea tuottavaan väestönosaan, mutta kompastuskiveksi muodostuu se fakta, että yksityinen sektori tuottaisi nämä asiat eri tavalla ja eri suhteissa verrattuna julkiseen sektoriin. Tällöin julkisen sektorin tuottamina niissä on väistämättä ainakin jonkin verran tehottomuutta ja poliittisesta ohjauksesta johtuen usein jopa paljonkin.
Tästä johtuen meidän on todettava, että tuottavaa työtä eli ihmisten vapaaehtoisesti hankkimien tuotteiden ja palveluiden tuottamista Suomessa tekee 1,7 miljoonaa ihmistä. Näiden elätettävinä on 3,6 miljoonaa muuta suomalaista, puhumattakaan ulkomaille menevistä erilaisista kehitysavuista, ilmastotuista ynnä muista vastaavista. Jokainen yksityisellä sektorilla yrittävä ja työskentelevä elättää siis itsensä lisäksi keskimäärin 2,11 muuta suomalaista.
Kuten edellä todettiin, osa julkisen sektorin töistä kuuluu tuottavaan työhön, pääasiassa siksi, että ne mahdollistavat osaltaan yksityisen sektorin tuottavuutta. Mutta koska julkisen sektorin toimintaan kuuluu olennaisesti tehottomuus ja ylisuuret kustannukset, on koko julkinen sektori laskettava huoltosuhteen saavalle puolelle. (Analyysiä vääristänee jonkin verran myös se, että osa yksityisestä sektorista tekee alihankintaa julkiselle sektorille, mutta tämä virhe toimii toiseen suuntaan eli tasapainottaa edellistä.) Tällöin ylivoimaisesti kallein elätettävien ryhmä on julkisen sektorin työllistämät 0,65 miljoonaa ihmistä.
Julkinen sektori ei toki ole kallein ryhmä kokonsa puolesta, esimerkiksi pelkästään työvoiman ulkopuolella olevia on 2,7 miljoonaa. He ovat kallein ryhmä siksi, että he kuuluvat työvoimaan ja tekevät tuottamatonta työtä ja saavat siitä palkkaa, joka on tuottavan työn tekijöiltä verotettua. Toisin sanoen, sen lisäksi, että julkinen sektori on kustannus yksityiselle sektorille, se on myös pois yksityisen sektorin voimavaroista. Talouden tilanne olisi hyvinkin erilainen, jos julkinen sektori työllistäisi vain 0,3-0,4 miljoonaa ihmistä, jolloin yksityisellä sektorilla olisi varaa ja resursseja työllistää paitsi koko julkisen sektorin vaje, myös jopa satoja tuhansia ihmisiä enemmän.
Tämä tilanne voisi myös hyvin olla todellisuutta, jos 1990-luvun alun laman jälkeen olisi lähdetty toiseen suuntaan. Käytännössähän koko viimeisen kahden vuosikymmenen yksityisen sektorin tuottavuuden kasvu on ohjautunut julkisen sektorin kasvuun. Työpaikat ovat siis syntyneet julkiselle sektorille yksityisen sektorin kustannuksella. Jos näin ei olisi tehty, yksityinen sektori olisi voinut käyttää tuottavuuden kehittymisen hedelmät yksityisen sektorin itsensä kehittämiseen. Tämä olisi mahdollistanut entistä suuremman kasvun -- ja työllisyyden.
Menneitä virheitä ei tietysti saa tekemättömiksi, mutta talouden suunnanmuutos on edelleen mahdollinen. Julkisen sektorin, verotuksen ja sääntelyn leikkaaminen on toki poliittisesti raskasta ja voi aiheuttaa lukuisiakin henkilökohtaisia kärsimysnäytelmiä -- esimerkiksi jostain Kelan tai Työvoimatoimiston asiakaspalvelusta kerätyllä 30 vuoden työkokemuksella voi olla hankala löytää kysyntää yksityiseltä sektorilta -- mutta se tuska on joka tapauksessa edessä, ja mitä kauemmin siihen menee, sitä suurempi se tuska on. Yksityisen sektorin kantokyky tulee katkeamaan väistämättä jossain vaiheessa -- kasvava ja suuri työttömyys on jo nyt osoitus sen selvästä ylittymisestä -- nykyisen kehityksen jatkuessa, ja kun niin käy, massatyöttömyys, asunnottomuus sekä lukuisat muut kärsimykset tulevat olemaan arkipäivää.
Jotain on tehtävä. NYT!
Talouden korjaaminen olisi aloitettava jo nyt eikä eduskuntavaalien jälkeen. Mutta koska niin ei tule käymään nykyisten päättäjien tarrautuessa kiinni valta-asemiinsa vaikka väkisin, on eduskuntavaaleihin saatava mukaan rohkean ja korjaavan talouspolitiikan toteuttajia.
On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että muutoksia ei toteuteta liian radikaalisti inhimillisistä seurauksista välittämättä. Tähän Liberaalien tavoiteohjelman kohdat, kuten työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen ja negatiivisen tuloveron mallilla toteutettu perustulo, ovat omiaan. Ne lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta ja helpottavat julkisen sektorin leikkaamista aiheuttamatta kärsimystä kansalaisille.
Jos olet samaa mieltä suunnanmuutoksen tarpeellisuudesta, älä jää toimettomaksi. Tutustu Liberaaleihin esimerkiksi Helsingissä torstaina klo 18 OlutRavintola Kaislassa (jossa on puoluepoliittisesti sitoutumaton Liberaalimafia-tapahtuma, mutta siellä on usein monia Liberaaleja paikalla) tai vaikkapa lauantaina Jyväskylän kävelykadulla klo 12-16 Liberaalien kannattajakorttikeräyksessä. Osoitteesta liberaalit.fi löytyy luonnollisesti lisää tietoja. Ja täytä ainakin Liberaalien kannattajakortti helposti ja maksutta netissä osoitteessa puolueeksi.liberaalit.fi.
Tulevaisuutemme avaimet ovat käsissämme. Onko meillä rohkeutta käyttää niitä? Nykyisillä vallanpitäjillä ei ole. Sinä päätät.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mene lukioluokan eteen ja kysy moniko teistä aikoo yrittäjäksi?
Tee sama vaikka USA;n länsirannikolla-tai kiinassa!
Suomessa ei monta kättä nouse-japanissa,usassa,kiinassa tilanne on just päinvastoin mitä täällä=melkein kaikki kädet nousee,,,!
Sakari (#1), vaikka selitys esittämällesi ilmiölle voikin olla osittain kulttuurinen, niin se ei ole koko totuus. Yhteiskunta tehokkaasti ehkäisee yrittäjyyttä verotuksella, byrokratialla ja sääntelyllä. Eräskin oma liikeideani ei yksinkertaisesti ole millään tavalla mahdollinen toteuttaa kannattavasti Suomen olosuhteissa, vaikka kyse on hyvin yksinkertaisesta nettipohjaisesta maksullisesta palvelusta.
Monissa kuviteltavissa olevissa sekä todellisissa tapauksissa yrittäjyydestä mahdollisesti saatava hyöty jää pienemmäksi kuin siitä syntyvä riski ja sen vaatima työpanos. Se ei siis yksinkertaisesti aina kannata. Toki tämä on luonnollinenkin tilanne -- eivät kaikki liikeideat ja yritykset ole järkeviä -- mutta yhteiskunnan panos kannattamattomuuden lisäämisessä on valtava. Ja silti tässä maassa on paljon pk-yrityksiä, kuten Yrittajat.fi alla kertoo. Enemmänkin voisi vähemmällä sääntelyllä olla, puhumattakaan nykyisten pk-yritysten kasvupotentiaalista.
Vuonna 2005 Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella Suomessa oli 236 435 yritystä. Näistä suuria, eli 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä, yrityksiä oli 579 eli 0,2 prosenttia. Siten pk-yrityksiä oli 99,8 prosenttia kaikista yrityksistä. Suuri osa yrityksistä on vieläpä mikroyrityksiä – 93,1 prosenttia yrityksistä.
#1: "Suomessa ei monta kättä nouse-japanissa,usassa,kiinassa tilanne on just päinvastoin mitä täällä=melkein kaikki kädet nousee,,,!"
Ehkä USA:ssa ja Kiinassa todellakin löytyy paljon enemmän yrittäjän uraa suunnittelevia nuoria, mutta ei takuulla Japanissa. Japanilaiset lukiolaiset tähtäävät yliopisto-opintoihin ja sieltä suuriin korporaatioihin elinikäisiin työsuhteisiin. Vaikka tämä ei enää sielläkään aina onnistu, niin se on edelleen japanilaisen kulttuurin "selkäranka", mitä tulee työsuhteisiin. Japanilaisella kansanluonteella ei muutoinkaan ole kovin yksityisyrittelijämäistä ulottuvuutta.
Matilaisen ohjelma on jälleen räikeä hyökkäys ay-liikkeen saavutuksia vastaan. Toisin sanoen Matilaiselle ei olisi ilmeisesti mikään ongelma mikäli työläisen olosuhteet ja työehdot olisivat edelleen samalla tasolla kuin 150 vuotta sitten. Idän nyrkkipajatkaan eivät tunnetusti ole Matilaiselle mikään ongelma. Lisäksi Matilainen kirjoittaa vain yrittäjistä, mutta sama työvoiman joustavuus varmasti koskisi myös globaaleja suuryrityksiä(?).
Todellinen työllistämisohjelma tulee tässä.
1. Konkurssissa oleva pankkisektori pitää kansallistaa välittömästi ja aloittaa konkurssijärjestelyt.
2. Valtionpankki alkaa luotottamaan infrastruktuurihankkeita, ja yhteistyössä muiden valtioiden kanssa alamme luotottamaan suuria tutkimus- ja kehityshankkeita (fuusiovoima, avaruusohjelma jne.). Tämä virkistää myös yksityisen sektorin investoimaan, kun julkinen sektori on sitoutunut pitkän aikavälin hankkeisiin.
3. Uusi teollisuuden renesanssi protektionististen toimien avulla koko Euroopan aluella. Idän orjatuotantoa vastaan ei voi taistella muilla tavoin.
Alle viiden prosentin työttömyys Euroopassa on taattu viidessä vuodessa.
"Suomen Yrittäjien palkkalaskurilla selviää vaivatta, että 2000 euron bruttopalkka maksaa pk-työnantajalle todellisuudessa noin 2800 euroa"
En tiedä, mikä laskurissa mättää, mutta kaikkein varovaisimmalla kertoimella, joka ei ota läheskään kaikkia työnantajakuluja huomioon 2000 euron palkalla (kerroin 1,5) työntekijän todelliset kulut ovat 3000 euroa. Todellisuudessa kannattaa käyttää kerrointa 1,7 jolloin kulut ovat 3400 euroa / kk.
Eli jos työntekijä ei tuota 3400 euroa kuukaudessa on 2000 euron bruttopalkka liian kova.
Jos taas kyseessä on ahtaaja 4000 euron liksalla on työnantajakulut 6800 euroa kuukaudessa. Siis työnantajan tililtä lähtee vuodessa ahtaajalle 81 600 euroa. Kyllä siinä saa ahdata. Onneksi ahtaajat vaativat ainoastaan bruttopalkan verran kultaista kädenpuristusta eli 48 000 euroa kertamaksuna.
Jokin päivä sitten luin Tekniikka ja Talouden Veijon pakinasta lukemat, joiden mukaan yksityisellä sektorilla olisi noin 2,4 miljoonaa työpaikkaa ja julkisella puolella noin 0,7 miljoonaa työpaikkaa. Työttömyyden kasvu on tietysti rokottanut määriä.
Luvuilla ei ole niin väliä, mutta saa niistä käsitystä kokonaisuudesta. Melkein jokainen meistä on tai on ollut palkkarenki, joten pelisäännöt työelämässä pitää olla. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että jähmeä ay-liike jarruttaa Suomen kehitystä siinä, missä taitamattomat poliitikotkin. (Kuulema oikeusministeriö hukkuu uusiin kehnosti valmisteltuihin ja osin turhiin lakeihin, joita 200 edustajaamme suoltaa putkeen gorillan raivolla.)
No niin, piti kirjoittaa pienyrityksistä. Tiedämme, että eniten uusia työpaikkoja tulee, jos on tullakseen, pieniin ja pienehköihin yrityksiin. Monien eri alojen pienissä yrityksissä olisi halua ja tarvetta työllistää ihmisiä, ottaa ehkä nuoriakin harjoitteluun tai oppisopimukselle, jms. Lakeja ei ole hakattu kivitauluihin (SDP:n Mooseskin on jo eläke-kaasuputkessa). Arkadiankukkulalla voitaisiin nopeasti päättää siitä, että pienyritysten kynnys työllistää höylättäisiin pois, aluksi edes nuorten osalta.
Olen kauan ollut sitäkin mieltä, että jos puoli tusinaa tavista eri aloilta kokoontuisi muutamaksi illaksi pohtimaan vaikka työttömyyttä, saataisiin aikaan toimivia ehdotuksia. Mutta mitä hyvää saa aikaan täysin ylimitoitettu eduskuntamme nelivuotiskaudellaan? Hyvin vähän, paitsi tauotonta puputusta.
#4 Heikki:
Siis voiko joku oikeasti ajatella noin.
Mikä ihmeen saavutus on se, että ihmisiä pakolla sidotaan sopimuksiin, jotka tekee jotku muut. Esimerkiksi minä olen aina sopimut palkkani ja muut työehdot itse työnantajan kanssa ja haluan tehdä jatkossakin niin. Kuitenkin jostakin ihmeen syystä kuulun väkisin joidenkin muiden osqapuolten tekemään sopimukseen. Ei mitään järkeä! Tässä ei olla kieltämässä AY-liikettä vaan tekemässä sen "jäsenyydestä" vapaaehtoista, mikä on ihan perusoikeuksia vapaassa maassa.
Muuten nuo ehdotuksesi kuulostavat kommunismilta eli valtion toimesta ja ohjauksessa pannaan käyntiin valtavia hankkeita. Lisää byrokraattien tuhlausta siis. Näiden valtion hankkeiden järkevyys ja tuotto on ollut kautta historian surkea KUN MUISTETAAN HUOMIOIDA MITÄ JÄI TEKEMÄTTÄ SILLÄ RAHALLA. Onko avaruusohjelma äoikeasti paras investointikohde? Jos olisi niin sitä tehtäisiin yktyisen sektorin puolesta. Olisiko infraan investoiminen järkevää nykyistä enemmän? Tuskin. Sanoinsin melkein, että siihen on investoitu liikaakin. Se raha on aina muualta pois. Juuri äskettäin oli uutisissa kuinka johonkin Itä-Suomeen uusittiin junanrata miljoonilal euroilla ja nyt ihmetellään kun sitä ei kukaan käytä, vaikka sen piti olla niin tärkeää...
Suoraan sanoen kuulostaa joltakin menneen ajan Romanialta, missa suunnitelmatalous rakensi valtavia rakennusmonumentteja muun talouden ja kansalaisten kärsiessä.
Hyvä kirjoitus. Lisään siihen vielä vähän tarinaa tuottamattomasta ja tuottavasta työstä.
Työ, mikä ei tuota varallisuutta tai jopa tuhoaa sitä on tuottamatonta työtä. Toisin sanoen, yksityinen yrityskin voi tehdä tuottamatonta työtä. Se ei sinänsä ole ongelma, sillä sen tappiollinen toiminta voi jatkua vain niin pitkään, kuin omistajalla riittää kärsivällisyyttä ja pääomia, paitsi tietysti valtion tukemana. Tuottamaton yritys lakkaa olemasta tuottamaton viimeistään silloin, kun se menee vararikkoon. Tällöin sen varaamat niukat resurssit allokoituvat tuottaviin yrityksiin. Yrittäjällä ei ole valtion tapaan mahdollisuutta välttyä vararikolta pakottamalla muita tukemaan tuottamattonta työtä aseella uhaten tai painamalla uutta rahaa tyhjästä.
Valtiolla ei ole vähäisintäkään edellytystä tehdä tuottavaa työtä, sillä talouslaskun ongelma estää sen. Ei edes siinä tapauksessa, että se mahdollistaa yksityisen sektorin tuottavuutta. Mahdollistaminen tapahtuu joka tapauksessa tuottamattomasti.
Tuottamaton työ lyhyesti: Jos hyödykkeen tuottamiseen käytetään 100 €:lla resursseja, mutta kukaan ei maksa siitä vapailla markkinoilla enempää kuin 20 €, niin työ on ollut tuottamatonta. Työ ei ole pelkästään tuottamatonta, vaan se myös tuhoaa arvokkaita ja niukkoja resursseja 80 € arvosta.
Valtio tuhoaa ehdottomasti yhteisön varallisuutta sekä suoraan että estämällä tuottavaa sektoria luomasta uutta varallisuutta näillä valtion käyttämillä niukoilla resursseilla.
#4,
Ohjelmasi on kuin kansallissosialistien puoluekokouksesta. Vanhoista virheistä pitäisi ottaa opiksi: Vaarallisia historiallisia myyttejä.
On tietenkin totta, että kaikki saadaan töihin, jos saa maksaa niin huonoa palkkaa kuin kehtaa. Sellaistakin Suomessa on ollut. Onneksi ei ole enää.
#10.
"On tietenkin totta, että kaikki saadaan töihin, jos saa maksaa niin huonoa palkkaa kuin kehtaa. Sellaistakin Suomessa on ollut. Onneksi ei ole enää"
Valitettavasti näin kyllä on ja se työ on 9 euroa päivässä olevaa palkatonta työharjoittelua eli "orjatyötä".
Suurin osa suomalaisista tulee tulevaisuudessa työskentelemään tälläisillä ihmisarvoakin polkevilla toimenpiteillä ja miten mahtaa ostovoiman käydä kun kenelläkään ei ole varaa ostaa mitään ?
"tämäkin ongelma olisi suhteellisen helposti ja nopeasti korjattavissa, jos vain poliittisilta päättäjiltä löytyisi rohkeutta tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimenpiteisiin."
Poliitikot eivät työllistä ketään, yritykset työllistävät.
Käytät termiä "keinotekoinen kannattamattomuusikkuna". Tuota kutsutaan verotukseksi, jolla maksetaan julkiset palvelut, tulonsiirrot, jne. Sivukulut vaihtelevat toimistotyön noin 1,3 kertoimesta rakennusalan noin 1,7:ään.
Olen jokseenkin samaa mieltä keinoista työllistämiseksi, etenkin palkan alennus voisi olla nykyisessä taloustilanteessa järkevä keino toteuttaa sisäinen devalvaatio. Lisäksi pienen yrityksen ei tarvitse mennä irtisanomisissa yt-neuvottelujen kautta. Irtisanomisen vaikeus ei ole käsitykseni mukaan suuri ongelma.
Käsityksesi tuottavasta työstä on hukassa. Myös opettaja, sairaanhoitaja ja talonmies tekevät tuottavaa työtä. Hyvinvointi syntyy työn tuloksista syntyvästä lisäarvosta. Lisäarvoa voivat olla tiet, rakennukset, kännykät, vanhusten hoitaminen, jne. Tuo on hyvä muistaa. Kyse on työn jakamisesta, ja kaikki työ voi olla hyvinvointia lisäävää ja tuottavaa.
Viittasit aiempaan ennustukseesi, jossa analysoinut lamaa ja siihen johtaneita syitä näin:
"Lamaan johtaneita ongelmia, eli halvan korkopolitiikan kannustamaa ylivelkaantumista ja massiivisia virheinvestointeja, ei ole vieläkään purettu."
Ei matala korkotaso johtanut lamaan. Matala korkotaso on laman seuraus.
Samassa kirjoituksessa mainitsit työttömyyteen lääkkeeksi: "säästä, säästä ja säästä". Säästäminen lisää työttömyyttä, ei pienennä sitä.
RPuustinen #7
"Näiden valtion hankkeiden järkevyys ja tuotto on ollut kautta historian surkea KUN MUISTETAAN HUOMIOIDA MITÄ JÄI TEKEMÄTTÄ SILLÄ RAHALLA."
Olet väärässä. 1960-luvun Yhdysvaltain avaruusohjelma on erinomainen esimerkki. Siihen sijoitettu jokainen dollari tuotti varovaistenkin arvioiden mukaan 3-5 kertaisesti. Sen ympärille syntyi valtava määrä uutta yritystoimintaa ja tutkimusinvestointeja. Sellaisen pitkäjänteisen ja riskialttiin projektin aloittaminen olisi ollut täysin mahdotonta yksityisellä sektorilla ja on edelleen mahdotonta. Kuun ja Marsin resurssien käyttöönotto ja lopulta asuttaminen on erittäin keskeistä koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ihmiskunnan tulevaisuus ei todellakaan ole ollut tärkeä arvo juuri koskaan yksityisen sektorin investointipäätöksille.
"Olisiko infraan investoiminen järkevää nykyistä enemmän? Tuskin. Sanoinsin melkein, että siihen on investoitu liikaakin."
En tarkoita nyt junaraiteiden rakentamista jokaiseen suomalaiseen maalaispitäjään. Itse asiassa olen sitä mieltä, että Suomen kaupungistumisaste on liian alhainen. Suunnittelin asiaa koko Euroopan mittakaavassa. Miltä kuuloistaisi esim. luotijunarata Lontoo-Pariisi-Moskova?
Bukarestin palatsitko olivat sinun mielestä infrahankkeita?
Negatiivinen tulovero voisi olla inhimillisin tapa saada aikaiseksi toivottu työmarkkinoiden parempi joustavuus ja samalla jokaiselle mahdollisuus nauttia länsimaisesta elintasosta.
Kannattaisin myös ajatusta, että vapauttaisimme rajat avoimemmalle maahanmuutolle, mutta maahantulijoille myönnettäisiin vain hyvin harvoin kansallisuus ja heille ei annettaisi minkäänlaisia sosiaalisia avustuksia. Erityisen ansioutuneille maahanmuuttajille voitaisiin myöntää pitkän ajan kuluttua kansallisuus. Avioliiton kautta tietenkin kansallisuus normaalisti.
#12: Lisäarvo on täysin tarpeeton käsite. Tai pikemminkin väärä, vahingollinen ja harhaanjohtava. Rahataloudessa puhutaan voitosta. Arvo puolestaan on objektiivinen käsite, joka tarkoittaa miten jokin hyödyke, palvelu, idea tai mikään olemassaoleva entiteetti hyödyttää *jotakuta*. Arvo ei ole kuitenkaan tämän entiteetin ominaisuus, vaan tämän relaation ominaisuus. Arvoa ei voi myöskään luoda 'sellaisenaan', ei siirtää, ei myydä, eikä tuhota.
Markkinat ovat sellainen tekijä, jossa ihmiset etsien rationaalista etuaan ratkaisevat parhaiten jokaisen yksittäisen optimitilanteen, jossa tilanteesta [A omistaa a:n] ja [B omistaa b:n] ja [C omistaa c:n] jne., siirrytään vaikka kohti ratkaisua [A omistaa b:n], [B omistaa c:n], [C omistaa a:n].
Suunnitellussa taloudessa saadaan kyllä päätettyä että pitäisi tuottaa hyödykkeet a,b ja c; ja jonkun verran myös se, kenen se pitäisi tuottaa.
Tämä keskusjohto kuitenkin kiistää yksilöiden oikeudet ja vielä unohtaa täysin sen, että autonomiset yksilöt ovat historiallisesti rakentaneet teitä (tai muita liikkumismuotoja, kuten laivoja) kaupunkeja ja kouluttaneet lapsiaan.
... voitaisiin siis vaikka tuoda roppakaupalla maahanmuuttajia esim. Kiinasta ja Intiasta tekemään töitä täällä, jolloin investointeja tehtäisiin Suomeen eikä Kiinaan. Annettaisiin joitain pieniä sosiaalisia etuuksia esim. peruskoulutus heidän lapsilleen, jolloin heillä olisi motivaatiota tulla tänne. Muutoin he kuitenkin eläisivät laissez faire -taloudessa täällä Suomessa, kuluttaisivat rahansa täällä ja lähtisivät takaisin Aasiaan rahaa tarpeeksi säästettyään ja lapsensa koulutettuaan.
Näin tekee mm. Singapore. Se tuo ympärysvaltiostaan suuret määrät intialaisia, kiinalaisia ja muita etnisiä ryhmiä tekemään alhaisella palkalla esim. rakennustöitä, mutta ei myönnä näille ihmisille kansallisuutta. Katsokaa miten menestynyt ja rikas Singapore on.
#10,
Niin ja virkamies syö toisten pöydässä niin paljon kun kehtaa, eikä se ole vähän se. Ero on kuitenkin siinä, ettei työnantaja voi pakottaa toista aseella uhaten pienipalkkaiseksi orjakseen, mutta virkamies syö pöydässäsi aseella uhaten.
Kyse on jälleen kerran valinnan vapaudesta. Työnantajalla olkoon vapaus valita mitä tuottaa, millä resursseilla ja kuinka paljon resursseista kannattaa maksaa. Työntekijällä olkoon vapaus valita kenelle myy omaa resurssiaan ja millä hinnalla. Kun työnantajan ja työntekijän näkemykset kohtaavat syntyy vapaaehtoinen sopimus.
Työntekijä on niukka resurssi, jolla on markkinahinta, joka määräytyy kyseisen resurssin kysynnästä ja tarjonnasta. Työttömäksi jääneitä sentraalisantroja ei lohduta tieto hyvästä minimipalkasta, jos he eivät sen seurauksena työllisty. Vapailla työmarkkinoilla heillä on mahdolisuus päästä uuden ammatin oppiin sellaisella palkalla, joka vastaa heidän tuottavuuttaan alan harjoittelijana.
Vapaat työmarkkinat eivät rajoita työnantajan uskallusta palkata työntekijää. Tämä lisää huomattavasti työvoiman liikkuvuutta, jolloin uutta osaamista saanut työntekijä voi tarjota resurssiaan toisaalle, missä on mahdollisuus paremmille palkoille. Viimeistään hyvän ja osaavan työntekijän menettämisen pelko eliminoi mainitsemasi kehtaamisen vaikutuksen ja työnantaja ryhtyy arvioiman palkaa pelkästään liiketaloudellisin perustein.
Yksityisellä sektorilla voi joutua aloittamaan alusta, kun oma osaaminen käy teknisen tai yhteikunnallisen kehityksen myötä tarpeettomaksi. Julkisella sektorilla tätä tarvetta ei ole. Se ei kehity eikä sen suojatyöpaikoissa tarvitse kehittyä. Miksi se kehittyisikään, sillä sen ei tarvitse kilpailla asiakkaidensa suosiosta menestyäkseen. Sen ei tarvitse myydä mitään. Se ottaa haluamansa väkivalloin.
Säästäminen luo työllisyyttä ja työn tuottavuutta, tuhlaaminen tuhoaa työllisyyttä ja työn tuottavuutta. Keskuspankkilähtöinen inflaatio tuhoaa säästöjä. Säästäminen mahdollistaa pääoman kertymisen, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi parempiin työvälineisiin, ja säästöt tuovat turvaa työttömyyttä tai muuta yllättävää tarvetta varten. Kuluttaminen estää pääoman kertymisen. Inflaatio pakottaa ihmiset kuluttamaan säästönsä, tai sijoittamaan kannattamattomiin kohteisiin. Kuluttaminen mahdollistuu ainoastaan tuotantoa lisäämällä. Jos tuotantoa käytetään kuluttamisen sijasta sijoittamiseen, kasvaa tuotanto, joka mahdollistaa myöhemmin korkeamman kuluttamisen.
Kuluttamista voidaan hetellisesti kasvattaa säästöjen kustannuksella, mutta säästöjen loputtua on taas mentävä töihn, tosin menetetty pääoma laskee työn tuottavuutta. Tämä koskee niin yksilöä, perhettä, kuin koko yhteiskuntaakin. Säästöjen tuhoaminen ja työnteon rajoittaminen tekee ihmisistä riippuvaisia valtion avusta. Puolueiden on helpompi kalastella työttömyydellä valtioriippuvuuteen pakotettujen ihmisten ääniä, kuin itsenään pärjäävien ihmisten ääniä.
kultaraha #18
"Vapaat työmarkkinat eivät rajoita työnantajan uskallusta palkata työntekijää."
Ei ole olemassa mitään vapaita työmarkkinoita. Suurin työvoiman liikkuvuus suhteutettuna väestönmäärän oli 150 vuotta sitten, kun eurooppalaiset pakenivat teidän itävaltalaisten ihailemien nyrkkipajojen kauhuja uudelle mantereelle.
Sen sijaan mikä on tällä hetkellä on olemassa, on pääoman vapaa liikkuvuus, jolla on ollut negatiivinen vaikutus maailmankaupan kasvun nopeuteen, sen jälkeen kun sitä ollaan jatkuvasti vapautettu Bretton Woodsista luopumisen jälkeen. Pääoma ja siten valta on keskittynyt yhä tiivimmin ja tuloerot ovat kasvaneet astronomisesti.
Tämä yhdistelmä on juuri se syy miksi nyt tarvitaan talousjärjestelmän uudistamista demokraattisempaan suuntaan, joka aloitetaan pankkisektori kansallistamisella.
Heikki #4 ja Vanha demari #10
Kuten täällä on ennenkin sanottu, työntekijöiden elintaso ei romahda vapaassa markkinataloudessa. Ihmisten työ on niukka resurssi suhteessa muokattavaan materiaaliin ja ihmisten tarpeisiin, jotka ovat käytännössä äärettömät. Ja koska työ on niukkaa, sen hinta(palkka ja työedut) ei romahda vapailla markkinoilla. Asia on päinvastoin, sillä jos työn vapauteen puututaan keinotekoisesti, niin työntekijöiden asema heikkenee(Rooman valtio teki ihmisistä orjia).
Toki ihmiset joutuvat tekemään tuottavuuttaan vastaavia töitä. Täysin kouluttamattomille on parempi maksaa minimipalkkaa alempia palkkoja kokemusta tuottavasta työstä, kuin maksaa heille kotona makoilemisesta. Matalan tuottavuuden työpaikat avaavat portit työkokemukselle, joka taas avaa lisää ovia tulevaisuudessa.
#20,
Olet oikeassa. Vapaita työmarkkinoita ei ole, mutta tämä johtuu vain siitä, että vallanhimoiset ihmiset ovat aina pitäneet toisia ihmisiä orjinaan.
Kumpi on lähempänä sydäntäsi: kommunismi vai kansallissosialismi?
#16: Jalostusarvo, kuten bkt:kin ovat sosialistisen tai kollektivistisen talousfilosofian termejä. Molemmat yrittävät ensiksi yhteismitallistaa ja sitten laskea yhteen jotain, mitä ei voida laskea. Tuon kaltaiset käsitteet vahvistavat esittämääni kategoriavirhettä, eli sitä, että arvo-käsitteestä voidaan poistaa arvon evaluaattori.
Ainoa objektiivinen mittari on raha: kuinka paljon markkinoilla ollaan valmiita maksamaan lopputuotteesta ja kuinka paljon sen raaka-aineet, työvoima ja valmistus maksaa (markkinoilla). Tämän erotusta ei pidä sekoittaa "jalostusarvoon", vaan sitä kutsutaan voitoksi.
#23
No laske sitten paljon voittoa tuottaa vanhusten hoitaminen, sillan rakentaminen ja kadun lakaiseminen. Kaikki nuo kun ainakin välillisesti lisäävät jalostusarvoa ja siten bkt:tta.
# 22 kultaraha
Hohhoijaa taas. Alexander Hamilton, Henry Clay, Abraham Lincoln, Franklin D. Roosevelt, John F. Kennedy. Siinä on historian suurmiehiä talouspolitiikan saralla.
Napalteri # 21
"Täysin kouluttamattomille on parempi maksaa minimipalkkaa alempia palkkoja kokemusta tuottavasta työstä, kuin maksaa heille kotona makoilemisesta."
Ketään ei pidä jättää eläimen tasolle tekemään niin matalan tuottavuuden töitä, että työnantajan ei tarvitse investoida tulevaisuudessa koneisiin ja laitteisiin korvatakseen heidät. Näille henkilöille on tarjottava ennen kaikkea koulutusta.
"Suurin työvoiman liikkuvuus suhteutettuna väestönmäärän oli 150 vuotta sitten, kun eurooppalaiset pakenivat teidän itävaltalaisten ihailemien nyrkkipajojen kauhuja uudelle mantereelle."
Jos tuon ajan euroopan nyrkkipajat olivat "itävaltalaisten" ihailemia, miksi itävaltalaisen taloustieteen isät Carl Menger ja Eugen von Böhm-Bawerk kritisoivat ajan vapauden puutetta?
Napalteri # 27
Hyvä kysymys. Miksi heidän opetuslapsensa Matilainen ja kultaraha pitävät hyvänä asiana sitten Kauko-Idän nyrkkipajoja?
Massatyöttömyys on suomalaisen sosialismin ja vasemmiston elinehto, joten tuskin ay-liike siitä haluaa luopua, ainakaan vapaaehtoisesti.
#24: Mielestäni vaatimuksesi kuvaa juurikin sitä mahdottomuutta, mitä vaadit *kansantaloudelta* ja *suunnitelmataloudelta*. Ei ole mittareita.
Minulle vanhustenhoito on arvotonta. Toisessa tilanteessa se olisi hyvinkin arvokasta ja toivottavasti sopivan hintaista. Myyjänä tekisin tappiota vanhustenhoidossa, koska joutuisin luopumaan nykyisestä työstäni, joka paitsi tuottaa paremmin rahallisesti, myös mahdollistaa järjen käyttöäni paremmin, kuin voin kuvitella sen olevan käytössä vanhustenhoidossa. Jonkun toisen henkilön tekemä voitto vanhustenhoidossa olisi rahallisesti mitattuna hänen saamansa palkka miinus juuri kyseisen työnteon kustannukset. Jonkun toisen tekemänä voitto olisi taas erilainen.
"21 Kuten täällä on ennenkin sanottu, työntekijöiden elintaso ei romahda vapaassa markkinataloudessa."
Juu näin on sanottu ja joku ehkä uskookin siihen.
Suomen heikko olympiamenestys perustuu valtion "ammattiurheilijoihin" joille tärkeintä on vain päästä kisoihin. Se pitää lopettaa ja julkista setoria pitää muutenkin supistaa radikaalisti. Muuten Suomen elintaso laskee jatkossa.
#25,
Siinä onkin oikea konnagalleria. Heidän politiikkansa on täysin rinnastettavissa kansallissosialisteihin. Kuinka ihmeessä sinä kannatat pankkikommunismia, kun esikuvasi Hamilton kannatti pankkifasismia?
Ja mitä tulee Lincolniin, mieheen joka tapatti 600 000 omaa kansalaistaan protektionismin puolesta, niin hänkään ei kannattanut pankkikommunismia, vaan korporatistisia etuoikeuksia.
Rooseveltin New Deal on vain miedompi versio natsien kolmannen valtakunnan talouspolitiikasta. Molemmilla on sama esikuva ja Roosevelt jopa ihaili Hitlerin menestystä.
yhdysvaltain korporatistinen pankki- ja keskuspankkijrjestelmä on täysin näiden herrojen piirustusten mukainen. Osoitat vain suunnatonta älyllistä epärehellisyyttä vaittämällä muuta ja vaatimalla pankkien täydellistä sosialisointia.
#28 "Miksi heidän opetuslapsensa Matilainen ja kultaraha pitävät hyvänä asiana sitten Kauko-Idän nyrkkipajoja?"
Emme pidä hyvänä asiana ihmisten orjuuttamista, joka tapahtuu lähes poikkeuksetta valtioiden toimesta ja sen suojeluksessa. Vastustamme ehdottomasti sellaisia nyrkkipajoja, jotka loukkaavat vapautta. Vaatimasi sääntelytalous ei anna köyhälle mahdollisuuksia. Sitä paitsi nyrkkipajoissa itsessään ei ole mitään pahaa. Jostainhan sitä on köyhän tai tuoreen yrittäjän aloitettava. Miksi sinä pidät parempana köyhän nälkää, kuin mahdollisuutta työskennellä edes nyrkkipajassa?
Tai älä turhaan kerro, sillä tiedän, että sinä todellakin vihaat kaikkea kilpailua, joka uhkaa valtion omia ja sen suurpääomalle myöntämiä monopoleja. Tämä on sitä Hamiltonin ja tämän protofasistikumppanien suurmiesmäistä talousprotektionismia.
Miksi sinä pidät niin hyvänä asiana kommunismia ja kansallissosialismia?
Työtä tekevän kansanosan tulotaso on pääsääntöisesti lähtenyt nousemaan ammattiyhdistysten ajaman paremman palkkapolitiikan ja työolojen paranemisen, sekä koulutustason nousemisen myötä. (Katsoppas pikaisesti AY-liikkeen historiaa ja älä keskity niihin radikaaleihin kumouksellisiin, joilla ei ole tekemistä Suomalaisen AY-liikkeen kanssa)
En nyt oikein pysty näkemään tuota ideaa työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista millään muotoa työntekijöiden olosuhteita parantavana tekijänä.
Nälkäpalkkaista työvoimaa toki saatettaisiin saada.
Riemastuisitko muuten Pasi, jos palkkasi olisikin huomenna 3000e tai 10.000/ vuosi. Se on nimitäin intialaisen it-ammattilaisen vuosipalkkan palkkahajonta?
Vai haluatko mieluumin amerikkalaisen kollegasi palkkatasoille, joka on 5000-15.000$/ kk ? Vai oletko tyytyväinen nykyiseen palkatasoosi?
Miten saisit oman elämäsi toimimaan tuolla intialaisellapalkkatasolla Suomessa - olettaen, että mitään sosiaalisia tuloeroja tasaavia malleja ei olisi käytettävissä ja lainat esim. asunnosta pitäisi maksaa, sekä olisi varmaan kiva myös syödä jotain, ainakin joskus... Laina toki olisi mitoitettu Suomalaisen it-ammattilaisen palkkatasoon. Ja asunnosta saattaisi saada tuon Intialaisen palkkatason mukaisen maksun, eli takkiin tulisi 80-90% ostohinnasta.
Hallitus seisoo tumput suorina, siitä olen samaa mieltä.
Englannissa leikattiin sosiaalisia etuisuuksia 70-luvulla, kun siellä oli lama (öljykriisin lieveilmiöitä ja yhteiskunnan rakennemuutosta). Sen seurauksena on eriarvoisuus kasvanut räjähdysmäisesti ja monesti sosiaalipolittisten päätösten kauhuskenaarioina on käytetty heidän tekemiään virhearviointeja. Englannissa on jo suuri joukko toisessa sukupolvessa syrjäytyneitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä työmarkkinoilla. Rikollisuus on toimeentulona joillakin alueilla ainut varteenotettava vaihtoehto. Koulutukseen heitä ei ole juuri saatu motivoitua, sillä uskoa paremmasta ei ole (syrjäytymistä pahimmillaan).
Suomessakin aletaan jo näkemään syrjäytymisen seurauksia. Ajamasi malli kärjistäisi ongelmia entisestään. Solidaarisuus heikompi osaisia kohtaan on perinteisesti ollut keskeinen arvo Suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja siltä pohjalta maata on rakennettu. Kun verrataan elinikäennusteita yms. hyvinvointia kuvaavia mittareita niin tulokset ovat olleet erinomaisia. Pelkkä BKT-ei sinänsä kerro vielä mitään kansakunnan kokonaisvaltaisesta tilasta.
Työllisyyden suhteen yhteiskuntamme elää murrosvaihetta (globalisaation seurauksena muutos tapahtui pirun nopeasti). Siirrymme teollisesta/jälkiteollisesta ajasta palvelujen/sisällön tuottamisen aikaan. Raskas teollisuus on täältä lähtenyt ja sitä ei saada takaisin. Nyt täytyisi löytää uusia vetureita kansantaloudellemme (kuka keksii saa palkakseen maallista mammonaa!) . Yritys kilpailla halvoilla palkoilla mm. Aasian maita vastaan on tuomittu tuhoon. Sijaintimme on jo logistisesti markkinoita ajateltuna täysin väärä, bulkki tuotantoa ajatellen ( kasvu keskittyy jatkossa Aasiaan/Etelä-Amerikkaan).
Turhan radikaaleja ratkaisuja ei kannata lähteä tekemään minkään aatteen nimissä (kommunismin tahi liberalismin). Toimivat mallit löytyy jostain sieltä välimaastosta... onneksi.
Näin:
palkka 100
sosiaalipalkka (lomat sairaslomat ym.) 37
sosiaalimaksut (myös sosiaalipalkoille) 37
yrityksen kate 26
arvonlisävero 44
kokonaisveloitus asiakkaalta 244
työntekijän vero 24
yritys veloittaa 244
välistävetäjille 168
työntekijälle jää käteen 76 + lomapalkat 28 = 104
#34: Palkkataso riippuu täysin ympäröivistä markkinoista (tai silloin kun palkkatasoa säännellään, aiheutetaan pulaa).
En tiedä, oletko huomannut, mutta Suomessa on suomalainen palkka-, ja hintataso -- ei suomalaista hintatasoa ja intialaista palkkatasoa. Nämä kaksi käyvät käsi kädessä, koska ne ovat seuraus siitä faktasta, että markkinoilla vaihdetaan tuotantoa. Palkka-, ja hintatasot voivat teoreettisesti erota vain sellaisen rakenteellisen tekijän kautta, että verotuksella tms. keskusjohdolla, teknologisella kehityksellä tai yrittäjävastaisella asenneilmastolla on aikaansaatu yhteiskunta, jossa ei tehdä työtä toiselle (ts. ei ole palkkoja tai palkansaajia on vain hyvin vähän). Markkinoilla, joilla on vain yksityis"yrittäjiä", ei ole palkkoja.
"Ketään ei pidä jättää eläimen tasolle tekemään niin matalan tuottavuuden töitä, että työnantajan ei tarvitse investoida tulevaisuudessa koneisiin ja laitteisiin korvatakseen heidät. Näille henkilöille on tarjottava ennen kaikkea koulutusta. "
Jos pelkäät, että esimerkiksi kaivinkoneet korvataan nälkäpalkalla raatavilla työläisillä, niin tällaiseen tilanteeseen ei jouduta tuotantorakenteen ollessa tarpeeksi kehittynyt(länsimaat mm.). Kilpailu työvoimasta pitää ihmiset töissä, joissa he ovat tuottavampia, ja kehittyneessä tuotantorakenteessa parempaakin tekemistä löytyy. Töiden tekeminen on loistava keino saada kokokemusta ja päästä parempiin töihin. Esim. Yhdysvalloissa on vapaampi työvoimapolitiikka, ja siellä työkokemuksella on tärkeä rooli suhteessa koulutukseen.
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2004/12/minimipalkkojen-turmiollisuu...
”21 Kuten täällä on ennenkin sanottu, työntekijöiden elintaso ei romahda vapaassa markkinataloudessa.”
Juu näin on sanottu ja joku ehkä uskookin siihen."
Demareilla se vain on helppoa. Heidän ei näköjään tarvitse perustella väitteitään ollakseen oikeassa.
#34,
Amerikkalaisten ay-jäsenyysaste on vain n. 12 %. Sen IT-sektorin kova palkkataso ei ole seurausta ay-liikkeestä, vaan kysynnästä ja tarjonnasta, joka toimii vähän paremmin siellä, kuin täällä.
Intian kehnot olot ja palkat ovat jäänteitä valtion aikanaan suojelemasta kastijärjestelmästä, joka on nyt virallisesti lakkautettu, mutta jota vielä sovelletaan yleisesti. Intia on kuitenkin vapauttanut talouttaan ja saanut ulkomaisia investointeja valtavasti. Sen seurauksena palkat ja työolot paranevat huimaa vauhtia. Näin kävi aikanaan myös Japanille. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, että yrittämisen kynnys on korkealla byrokratian vuoksi. Sen hoitaminen vaatii rahaa ja osaamista, joita ei kaikilla ole. Sääntelevä valtio ei salli köyhälle yrittämistä nälän vaihtoehdoksi.
Intialainen kollegani sanoi, että heillä jää rahaa säästöön. Siitä voi moni suomalainen vain haaveilla. Kun katsot Intialaista palkkatasoa, niin katso samalla myös hintatasoa. Voi olla, että intialaisella kollegallasi on parempi ostovoima kuin sinulla.
34#
Ostovoimahan todellisen palkan oikeastaan määrääkin. (Meinaan vaan, että tuota AY-liikettä parjataan koko ajan, mutta sen saavutuksia ei kukaan tunnu ajattelevan). Globaaleilla markkinoilla palkan Suomessa tulisivat todennäköisesti hilautumaan alaspäin, ihmisten velat säilyisivät... näin itseasiassa joillain aloilla varmasti käykin, kun tuotanto on sinänsä fyysisestä sijainnista riippumatonta.
38# Juu, olen tietoinen amerikalaisten alhaisesta AY-aktiivisuudesta, se on seurausta sikäläisestä kulttuurista, jossa yrittäjyys on varsin tavoiteltavaa ja ei siinä (yrittäjyydessä)ole mitään pahaa. Kovan luokan ammattilaiset saavat myös suomessakin palkkoja, jotka ovat reilusti yli taulukkopalkkojen ja niin sen täytyy ollakkin.
Periaatteessa ihmiset voisvat toki neuvotella palkkansa ja työolonsa ihan itse (kuten itse aina tein). Toisaalta mm. työsujelu ja työssäjaksaminen on valitettavan usein hetkellisiä pikavoittoja tavoiteltaessa jänyt unholaan. Maksun maksajina ovat sairastuneet/ vammautuneet ihmiset ja yhteiskunta/vakuutusyhtiöt. Monille firmoille se nopeasti saatava raha tuntuu kelpaavan, joten kyllä työläisten järjestäytymiselle on olemassa perusteet.
Jos joku sitten valittelee, että ei työllisty, kun ei saa mennä töihin alle minimipalkkojen niin kenenkähän suulla semmoinen heppu oikeastaan puhuu? Olisi mielenkiintoista tietää perimmäiset motiivit, jotka asiaan vaikuttaa. Todennäköisesti tilanne on täysin fiktiivinen ja henkilöllä on ihan hyvä palkkainen työ itsellään tai sitten kyseessä on yrittäjä/parempiosainen, joka näkisi mielellään heikommilla kyvyillä varustetut ihmiset "alempiarvoisina" ?
No mitäpä noita arvuuttelemaan, spekulointia spekuloinnin joukossa.
Reaalimaailma asettaa raamit, joiden puitteissa toimitaan. Ihmiset sitten luovat niihin pelisäännöt. Aina joku kokee olevansa kaltoinkohdeltu tai muutoin tyytymätön. Se on eläämä se - halusi tai ei.
Työnteko suomessa voisi toki tehdä kannustavammaksi henkilökohtaisten erojen ja kykyjen huomioimisella. Monesti se suuria ikälisiä yms. nauttiva työntekijä on tuottamattomampi, kuin nuori uusimman tiedon omaava työntekiä. Tapaukset toki vaihtelee, enkä halua, että edellä mainittua käytetään yleistämiseen.
"39 Toisaalta mm. työsujelu ja työssäjaksaminen on valitettavan usein hetkellisiä pikavoittoja tavoiteltaessa jänyt unholaan. Maksun maksajina ovat sairastuneet/ vammautuneet ihmiset ja yhteiskunta/vakuutusyhtiöt. Monille firmoille se nopeasti saatava raha tuntuu kelpaavan, joten kyllä työläisten järjestäytymiselle on olemassa perusteet."
Aivan ja tästä maasta ei löydy liberaalia, jolle ei kelpaisi ay-liikkeen neuvottelema palkkataso.
Mainitsemasi työsuojelu on sekin ay-liikkeen aatimuksista aikaan saatua ja nyttemmin lakisääteistä. Tästä maasta ei löydy liberaalia, jolle ei kelpaisi nykyisen työsuojelun taso.
Työsuojeluun liittyy myös työnantajan korvausvelvollisuus työtapaturman sattuessa. Tästä maasta ei löydy liberaalia, joka ei ottaisi vastaan tätä korvausta.
Kun selitetään, että palkkojen pitäisi ns joustaa, tarkoittaa se sitä, että työnantaja voi halutessaan laskea 2000 euron palkan 1000 euroon. Tästä maasta ei löydy liberaalia, joka käsittäisi, että työntekijän asema kurjistuu tästä.
Tästä maasta löyty liberaaleja, jotka hyväksyvät tämän toiminnan periaatteessa, mutta ei toisaalta ainuttakaan,joka hyväksyisi sen omalla kohdallaan.
Vanha demari (#40),
"Aivan ja tästä maasta ei löydy liberaalia, jolle ei kelpaisi ay-liikkeen neuvottelema palkkataso."
Työehtosopimusten yleissitovuudessa ongelma ei ole työssäolevien saama palkkataso -- joka on usein myös korkeampi kuin TESsissä lukee, erityisesti asiantuntija-aloilla -- vaan monien työttömien kärsimä vääryys siinä, että TESsien vähimmäistaso sulkee heidät efektiivisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle, kun heidän tuottavuutensa jää heidän palkkaamisestaan syntyvien kustannusten alapuolelle.
Kuinka muuten mielestäsi liberaalin pitäisi osoittaa, että "ay-liikkeen neuvottelema palkkataso" ei kelpaa? Olla ottamatta vastaan töitä miltään alalta, jolla on voimassa oleva TES? Demarit itse ovat lainsäädännöllä varmistaneet sen, että jokaisen työntekijän, oli liberaali tai ei, on pakotettuna kelpuutettava "ay-liikkeen neuvottelema palkkataso". Vaihtoehtoja ei ole. Olet siis totaalinen pelle käyttäessäsi tätä pakkoa argumenttina liberaalien kaksinaismoralismista.
"Mainitsemasi työsuojelu on sekin ay-liikkeen aatimuksista aikaan saatua ja nyttemmin lakisääteistä. Tästä maasta ei löydy liberaalia, jolle ei kelpaisi nykyisen työsuojelun taso."
Liberaalit vastustavat väkivaltaa ja haitan aiheuttamista. Siis se, että muille ei saa aiheuttaa haittaa, on liberaaleille yleispätevä moraalisääntö, joka koskee myös yrityksiä. En ole työsuojelulainsäädäntöön perehtynyt, mutta sikäli kun sen tarkoitus on estää työntekijöille työaikana koituvat haitat ja vammat, niin siihen ei nähdäkseni pitäisi tarvita erillistä lainsäädäntöä; pitäisi riittää, että haitan aiheuttaminen on kriminalisoitu. Tilanne ei nähdäkseni muutu, jos haitan aiheuttaminen on tuottamuksellista. Mutta kuten sanottua, työsuojelulainsäädäntö ei ole minulle mitenkään erityisen tuttu. Voinette täydentää, jos sillä tavoitellaan jotain muutakin, kuin haittojen ja vammojen ehkäisyä.
"Työsuojeluun liittyy myös työnantajan korvausvelvollisuus työtapaturman sattuessa. Tästä maasta ei löydy liberaalia, joka ei ottaisi vastaan tätä korvausta."
On täysin liberaalin ajattelun mukaista, että haitan aiheuttaminen on korvattava, oli haitta sitten syntynyt fyysisen väkivallan seurauksena, tuottamuksellisena laiminlyöntinä työpaikalla tai jotenkin muuten. Edelleenkään en näe miksi tarvittaisiin erillistä lainsäädäntöä eikä pelkkä haitan aiheuttamisen kriminalisointi, korvausvastuineen tietenkin, riittäisi. Mutta kun työsuojelulainsäädäntö on olemassa, miksi liberaalien pitäisi kieltäytyä sen mukaisista korvauksista, kun ne kerran ovat liberalismin mukaisia?
Minusta jotenkin tuntuu, että käsität liberalismin tarkoittavan sitä, että työnantaja saa tehdä työntekijöille mitä tahansa. Olisi mukava kuulla, mistä olet moisen täydellisen virhekäsityksen onnistunut hankkimaan. Liberalismi kun käsittelee kuitenkin lähinnä vain yksilönvapauksia ja niistä johdettavia periaatteita. Esimerkiksi liberalismin määritelmästä voisi olla hyvä aloittaa perehtyminen ja väärinkäsitysten korjaaminen.
"Kun selitetään, että palkkojen pitäisi ns joustaa, tarkoittaa se sitä, että työnantaja voi halutessaan laskea 2000 euron palkan 1000 euroon. Tästä maasta ei löydy liberaalia, joka käsittäisi, että työntekijän asema kurjistuu tästä."
Yllä olevassa kirjoituksessani puolustin sopimusvapautta. Se tarkoittaa sitä, että kun kaksi tai useampi sopimusosapuolta tekee sopimuksen, osapuolten on sitä noudatettava ja osapuolilla on oikeus valvoa sopimuksen noudattamista. Työnantajalla ei siis voi olla oikeutta yksipuolisesti laskea palkkaa yhtään mihinkään, ellei työsopimuksessa ole niin sovittu tai elleivät kaikki sopimusosapuolet siihen suostu. Toisekseen, vaikka mainitsinkin palkkajouston vaihtoehtona, yllä olevan kirjoituksen tarkoitus oli puhua nimenomaan verotuksen ja sääntelyn keventämisen puolesta. Nykytilanteessa se on helpoin ja tehokkain keino parantaa työllisyystilannetta.
"Tästä maasta löyty liberaaleja, jotka hyväksyvät tämän toiminnan periaatteessa, mutta ei toisaalta ainuttakaan,joka hyväksyisi sen omalla kohdallaan."
Henkilökohtaisesti voin mennä takuuseen siitä, että hyväksyn omalla kohdallani kaikki asiat, joita kannatan yleispäteviksi säännöiksi. Liberalismi kannattaa tasavertaisuutta ja vastustaa eriarvoisuutta. Tämän pitäisi olla aika selvää pässinlihaa, että kaikki liberaalit kannattavat tasaveroista kohtelua kaikille, myös itselleen. Mutta demareiden nyt ei ole ennenkään odotettu ymmärtävän yhtään mitään, saati sitten olevan rehellisiä.
42#
"Työehtosopimusten yleissitovuudessa ongelma ei ole työssäolevien saama palkkataso — joka on usein myös korkeampi kuin TESsissä lukee, erityisesti asiantuntija-aloilla — vaan monien työttömien kärsimä vääryys siinä, että TESsien vähimmäistaso sulkee heidät efektiivisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle, kun heidän tuottavuutensa jää heidän palkkaamisestaan syntyvien kustannusten alapuolelle. "
No näiden ihmisten syrjäytymistä nimenomaan pyritään estämään koulutuksella ja sosiaalisella tulonjaolla, sekä sosiaalisen hyvinvoinnin periaatteella toimivilla työpajoilla ja hankkeilla.
Se, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset laitetaan vielä tekemään töitä nälkäpalkalla, pahimmillaan, jopa kolmea työtä - ei palvele ketään.
- Yksilön sosiaaliset suhteet kärsivät (alttius sairastua kasvaa)
- Tietoisuus siitä, että parempaa ei ole tarjolla (kaikki voimavarat menee hengissä säilymiseen= alttius sairastua kasvaa)
- Mahdollisten lasten kasvatus kärsii (alttius köyhyyteen ja kouluttamattomuuteen kasva= periytyvää köyhyyttä)
Muutamia vaikutuksia, jotka heti tulee mieleen. Ja laskun maksaa yhteiskunta (vertaa Englanti 70-luvun päätösten seuraukset) ja kärsimykset kasautuu yksilölle. Tietyt tahot eivät tietenkään näe tässä mitään moraalista epäkohtaa.
Miten tämä sitten liittyy verotukseen? No veroilla edelleen pyritään mm. tasaamaan epätasa-arvosta johtuvia ongelmia. Täysin tasa-arvoiseen tilanteesen ei voida koskaan todellisessa maailmassa päästä. (laboratoriossa ehkä)
kultaraha # 33
En toki ole samaa mieltä kaikesta näiden herrojen kanssa, mutta väitteesi ovat joka tapauksessa täysin pöyristyttäviä. Sinun mielestä Yhdysvaltojen olisi pitänyt antaa Brittiläisen Imperiumin dumpata halpatuotteita maahan maailman ääriin? Sinun mielestä olisi ollut optimaalista, että Yhdysvaltoihin ei olisi koskaan rakennetty rautatieverkostoa tai luotu teollisuutta? Sinun mielestä Yhdysvaltain päävientituotteet tulisi tällä hetkellä olla turkikset ja kivihiili?
Ei Hamiltonin pankkijärjestelmässä johdannaisilla pelailtu, vaan sillä luototettiin fyysistä tuotantoa.
Olette Matilaisen kanssa täällä kirjoittaneet useasti positiiviseen sävyyn Kauko-Idän nyrkkipajoista, jotka eivät todellakaan perustu vapaudelle. Tätä ei voi tulkita kuin tekopyhyydeksi.
"24 vaan monien työttömien kärsimä vääryys siinä, että TESsien vähimmäistaso sulkee heidät efektiivisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle, kun heidän tuottavuutensa jää heidän palkkaamisestaan syntyvien kustannusten alapuolelle."
Juuri näinhän sanoinkin. Tarkoitus on, että voidaan maksaa niin huonoa palkkaa kuin kehdataan. Et kai ole niin lapsellinen, että kuvittelet työnantajan näin ajattelevan. Hän ottaa kenet tahansa orjapalkalla, jos se vain on mahdollista.
Niin kauan kuin olen työmarkkinoita seurannut, aina palkat ovat työnantajien mielestä liian huonot. Jos on huono aika, ei ole varaa korottaa palkkoja, jos on hyvä aika, ei voi korottaa palkkoja, jotta niitä voitaisiin korottaa sitten huonona aikana.
"Olla ottamatta vastaan töitä miltään alalta, jolla on voimassa oleva TES? Demarit itse ovat lainsäädännöllä varmistaneet sen, että jokaisen työntekijän, oli liberaali tai ei, on pakotettuna kelpuutettava ”ay-liikkeen neuvottelema palkkataso”. Vaihtoehtoja ei ole."
Ensinnäkin kiitän tunnustuksesta. Näin on ja selitin tämän joskus aikaisemmin. Jos katsoo oman työnsä vaikka 2000 euron arvoiseksi, mutta siitä tessin takia maksetaan 3000 euroa, johdonmukaisesti ajatteleva tietenkin lahjoittaa pois sen 1000 euroa. Liberaalille sopiva lahjoituskohde voisi olla vaikkapa EK. Jos löydän vaikka kadulta 1000 euroa sisältävän lompakon,vien sen tietysti poliisille, koska en pidä oikeana sen ottamista itselleni.
"Olet siis totaalinen pelle käyttäessäsi tätä pakkoa argumenttina liberaalien kaksinaismoralismista."
Sitä se juuri on. En hyväksy tiettyä etua, mutta otan sen vastaan ,koska on pakko. Äsken osoitin, että ei ole pakko. Kaksinaismoralismiahan se semmoinen.
Koska aloitit leimaamisen, voin sanoa, että olen jo pitkän aikaa pitänyt sinua poliittisena pellenä, joka syytää silkkaa soopaa. Ikinä ette tule pääsemään edes puoluerekisteriin, puhumattakaan kansanedustajan saamisesta. Eivät ihmiset nyt sentään niin tyhmiä ole. Olen ehkä typerä, kun vastaan huuhaa-teoreetikon kirjoituksiin.
"Minusta jotenkin tuntuu, että käsität liberalismin tarkoittavan sitä, että työnantaja saa tehdä työntekijöille mitä tahansa."
Mitä muuta se sitten tarkoittaa?
"Olisi mukava kuulla, mistä olet moisen täydellisen virhekäsityksen onnistunut hankkimaan."
Muun muassa tästä blogista.
"Liberalismi kun käsittelee kuitenkin lähinnä vain yksilönvapauksia ja niistä johdettavia periaatteita."
Tämä voi tarkoittaa mitä tahansa.
"Esimerkiksi liberalismin määritelmästä voisi olla hyvä aloittaa perehtyminen ja väärinkäsitysten korjaaminen."
Käytäntö on teorian paras koetinkivi, sanoi jo Marx-vainaa.
"Yllä olevassa kirjoituksessani puolustin sopimusvapautta. Se tarkoittaa sitä, että kun kaksi tai useampi sopimusosapuolta tekee sopimuksen, osapuolten on sitä noudatettava ja osapuolilla on oikeus valvoa sopimuksen noudattamista. "
Mutta kun työmarkkinoilla ei ole kahta samanarvoista sopimuskumppania. Työnantaja on useimmiten vahvempi.
"Työnantajalla ei siis voi olla oikeutta yksipuolisesti laskea palkkaa yhtään mihinkään, ellei työsopimuksessa ole niin sovittu tai elleivät kaikki sopimusosapuolet siihen suostu"
Jos työntekijä ei suostu, vaihtoehtona on irtisanominen. Siinä varsinainen "suostumus".
#44: "Jos katsoo oman työnsä vaikka 2000 euron arvoiseksi, mutta siitä tessin takia maksetaan 3000 euroa, johdonmukaisesti ajatteleva tietenkin lahjoittaa pois sen 1000 euroa."
Minä ainakin pidän kaikki rahat itselläni, mitä vaan onnistun saamaan - olivat ne ylisuuren palkan ansiota tai valtion jakamia etuuksia. Typeräähän se olisi kärsiä kaikesta sääntelystä ja verotuksesta, eikä hyväksyä mitään korvausta siitä. Ja vaikka lahjoittaisinkin rahaa jollekin yhteiskunnalliselle järjestölle, niin miksi ihmeessä se olisi EK?! Eihän se kannata lähellekään liberaalia taloutta, vaan on suunnilleen naimisissa korruptoituneiden poliitikoiden kanssa.
"Ensinnäkin kiitän tunnustuksesta. Näin on ja selitin tämän joskus aikaisemmin. Jos katsoo oman työnsä vaikka 2000 euron arvoiseksi, mutta siitä tessin takia maksetaan 3000 euroa, johdonmukaisesti ajatteleva tietenkin lahjoittaa pois sen 1000 euroa. Liberaalille sopiva lahjoituskohde voisi olla vaikkapa EK. "
Mielestäsi liberaaleilla on myös oikeus olla käymättä minkäänlaista asepalvelusta, olla maksamatta Alvia, olla maksamatta tuloveroja, olla kuulumatta väestörekisteriin, ja olla osallistumatta muihin epäliberaaleihin asioihin, jos he kieltäytyvät esim. julkisesta terveydenhuollosta? Tämäkin kelpaisi minulle, vaikka siinä ei ole huomioitu muiden ihmisten sääntelyn jatkumisesta koituvia elintasotappioita.
"Mutta kun työmarkkinoilla ei ole kahta samanarvoista sopimuskumppania. Työnantaja on useimmiten vahvempi."
”Minusta jotenkin tuntuu, että käsität liberalismin tarkoittavan sitä, että työnantaja saa tehdä työntekijöille mitä tahansa.”
Mitä muuta se sitten tarkoittaa? "
"Juuri näinhän sanoinkin. Tarkoitus on, että voidaan maksaa niin huonoa palkkaa kuin kehdataan. Et kai ole niin lapsellinen, että kuvittelet työnantajan näin ajattelevan. Hän ottaa kenet tahansa orjapalkalla, jos se vain on mahdollista. "
Samalla logiikalla kuin työnantaja ottaisi kenet vain orjapalkalla jos vain mahdollista, kuka tahansa työntekijä tekisi töitä miljoonapalkalla jos se vain olisi mahdollista. Näistä kahdesta pyrkimyksestä syntyy työn markkinahinta, joka vastaa työntekijän tuottavuutta. Työnantaja ei markkinataloudessa voi palkata ihmisiä tekemään töitä pelkällä ruokapalkalla, koska silloin toiset työnantajat voivat palkata heidät itselleen. Jos markkinatalouden alla työnantajat voivat sortaa työntekijöitä täysin mielivaltaisesti, niin USA:ssakin joka ainoan työntekijän pitäisi työskennellä pelkällä minimipalkalla. Näin ei kuitenkaan ole, mikä todistaa työn hinnan määräytyvän tuottavuuden mukaan.
Demari ja Jääskeläinen mistä ihmeestä katsotte saaneenne tai Ay-väen saaneen valtuudet minun palkasta ja työ ajasta sopimiseen? Ainakaan minä en ole niitä kenellekkään mielestäni luovuttanut.
Esimerkiksi nuorempana en saanut kesätöitä juuri TES:sin ansiosta. Ay-väki oli neuvotellut minimi palkan niin suureksi että lukiota käyvää työtä osaamatonta ei kannattanut ottaa sillä palkalla töihin. Palkan yleissitovuuden takia en edes pystynyt neuvottelemaan itselleni pienempää palkkaa joka minulle olisi sopinut paremmin kuin hyvin. Eli RIISTÄJÄ DEMARIT veivät minulta työpaikan! Nähtävästi SosialistiSuomessa vain demari saa päättää kuka saa tehdä töitä ja kuka ei.
No onneksi laissa on aukkoja, aloin nimittäin yrittäjäksi. Toiminimen avulla sain neuvoteltua itselleni töitä metsänraivauksessa koska pystyin laskemaan palkka toiveeni niin alas että työtä kannatti teettää. Palkka jäi ainakin aluksi hyvin pieneksi, ehkä 6e jos sitäkään. Demari voisi sanoa että metsänomistajat riistivät minua kun teetätyttivät noin huonolla palkalla töitä. Mutta EI minä vapaa ehtosesti tein työtä tuolla palkalla ja metsän omistaja vapaa ehtoisesti maksoi tuota palkkaa. Eli kukaan ei riistänyt ketään, palkka vain oli aluksi huono kun olin hidas raivaaja.
Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan, niin kuin Jääskeläinen ehdotti. Opiskelujen ohella tein osa aikatöitä yhdessä firmassa. Minut palkattiin tekemään joka päivä 4 tuntia hommia, mutta töitä riitti vain 3 tunniksi. No kysyin pomolta, että voisinko tehdä vain 3h töitä niin jäisi enemmän vapaa-aikaa itselle. Mutta eihän se käynyt työehtosopimuksen mukaan minimi tunti määrä oli 4. MIKSI AY-VÄKI EI ANTANUT MINUN SOPIA TYÖMÄÄRÄSTÄNI?
Nyt on pian tutkinto taskussa, mutta kaskummaa opiskelulla alallakin on minimi kuukausipalkat ja vastavalmistuneiden vaikea saada töitä koska AY on estänyt meitä neuvottelemasta palkaamme meille ja työnantajalle sopivaksi.
Kaiken tämän jälkeen pitäisi olla vielä kiitollinen SosialistiSuomelle kun saa tukiaelämiseen, vaikka käytännössä se on estänyt saamasta töitä ja parempaa elintasoa.
Kiitos vaan demarit!! Teidän aate on niin julma että en tiedä onko se tyhmyyttä vai sinisilmäisyyttä joka moista kannattaa. Minä kun vaan pyydän yhtä asiaa: Älkää puuttuko minun sopimuksiin, Älkää RIISTÄKÖ minulta töitä!!
Demarien vinoutunut kuva liberalismista johtuu pelosta.
1. He pelkäävät että heidän nurkkiin pesiytyy pummeja, koska näiltä urpoilta riistetty työnantajien toimesta kaikki rahat. (yhteiskunta rauha)
2. Siitä kuvitelmasta, että jokainen firma on oman alueensa monopoli, jolloin työtekijöillä ei olisi mahdollisuutta vahtaa työnantajaa. (valtiomonopolit)
3. Pelko, että kukaan ei maksa heidän eläkkeitään/tukiaan, koska työnantajat ovat riistäneet monopolillaan kaikki työntekijät spurguiksi, jotka vaan mellakoivat ja virkamiehillä ei ole työrauhaa tienata rahaa valtion monopolifirmoissa eläkkeitä varten. (helppo elämä)
47#
On se vaan kurjaa, kun ei saa tehdä töitä :(
Mitenkähän ne muut opiskelujen ohessa töissä olevat ihmiset oikein ovat sen työpaikkansa löytäneet pysyvästä työpaikasta puhumattakaan ... ihmettelenpähän vaan.
On muuten kumma työpaikka sinulla ollut, kun pitää valittaa, että jää ylimääräistä aikaa, normaalistihan työpaikoilla joutuu tekemään ylitöitä, että edes kerkeää kaikki työt tekemään... Niin ja miksi sinulle sitten muka ei kelvannut palkka neljästä tunnista, jos teit vain 3h töitä ?
Mene sitten vaikka ulkomaille, kun täällä suomessa et kerran mitenkään pysty työllistymään :(
Intiasa ja kiinassa (varmaan muuallakin ja lähempänäkin) on varmasti töitä tarjolla ja saat neuvotella ihan itse palkkasi. Niin ja kuten edellä jo todettiin, siitä 3000-10000 vuosipalkasta jää siellä vielä säästöönkin ja voi elää ilmeisesti onnellisemmin, kuin täällä Suomessa? Globaali maailma, globaalit työmarkkinat - ei kun toimeen vaan, sitähän täällä kokoajan vaaditaan, vastuun ottamista ja omien valintojen tekoa!
No, jotkut ei tietenkään ole tyytyväisiä mihinkään.
Sopimusoikeudesta vielä - Perehdyppäs hieman byrokraattiseen päätöksentekoprosessiin ja yhteiskunnallisten järjestöjen toimintamalleihin, sitten voidaan ihmetellä asiaa enemmälti, jos jotain jää ymmärtämättä.
Ps. Jos tekee työtä 6e/tunti niin ilmeisesti mielestäsi siitä tulevalla noin 900e kuukausi "palkalla" pitäisi sitten vielä elää. Johan tuolle "palkalle" nauraa aidanseipäätkin. (opiskelijalle moiset palkat ehkä vielä menee läpi, mutta ei oikein esim. perheelliselle)
No ilmeinen Provohan tuo tekstisi oli, joten sillä samalla mitalla takaisin ;)
48#
1. Myötätuntoon kykenevät ihmiset pelkäävät sitä kärsimyksen määrää, joka syrjäytymisestä ja välinpitämättömyydestä/kyynisyydestä seuraa.
2. Hetkellisten pikavoittojen vuoksi heikompiosaisia sorretaan. Epätasa-arvoiset neuvottelulähtökohdat. Jo nyt työmarkkinat ovat globaalit. Mikä tässä siis on ongelmana?
3. Juu, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Periytyvää köyhyyttä ja syrjäytymitä. En todellakaan näe siinä mitään hyvää. Ei niitä eläkkeitä kukaan maksa nykyisessäkään systeemissä kenellekkään, jos työeläkekassoissa ei ole rahaa. Itse ne on sinne omasta työstä maksetuilla maksuilla kerätty vanhuuden päiviä odottamaan.
Jep provohan se oli :D.Lisäksi myönnän että en hirmuisesti noista sopimusoikeudellisista asiosta tiedä, siksi pystynkin niin varmana huutelemaan kaikenlaista soopaa täältä nimimerkin takaa:D
Mutta pointti oli kumminkin se että työnsaantiani, palkkaani ja työaikoja on säädelty minun haluamatta. Kaikille tästä ei tietenkään ole haittaa, mutta minun kaltaisilleni hieman yksin kertaisille ja poropeukaloille taas on. Ainut millä voisin kilpailla taitavampia opiskelija tovereitani vastaan on se että laskisin palkkani niin pieneksi että saisin työn, mutta tämä oikeus minulta on viety.
En tietenkään ole valmis tekemään koko elämääni työtä 6e tunti, mutta kun olen saanut työn niin voin oppia työssä käytännöntaitoja. Näillä taidoilla voin taas saada parempi palkaisen työn tai voin neuvotella itselleni paremman palkan. Mutta tämä kaikki itsensä kehittäminen viedään ihmiseltä jos hänellä ei ole mahdollisuutta hinnoitella omaa työtään.
Haluaisinkin kuulla lähinnä Vanhalta demarilta, kuka tämän lyhyen työhistorian aikana on minua enemmän sortanut, työn antajat vai Ay-liitot?
50#
No tuosta työn hinnoittelusta - toiminimen kautta voit myydä omaa työpanostasi määrittelemälläsi hinnalla.
Toisaalta ihmisethän kehittävät itseään muutoinkin, kuin työn kautta. Työ toki määrittää pitkälti ihmisen valintoja, mutta toisaalta pelkän työn kautta itsensä kehittämisessä on omat riskinsä. Jos se työ meneekin jostain syytä niin saattaa pudota aivan tyhjälle pohjalle :(
En tiedä sortamisesta. Jos olet vastavalmistunut niin satuit tulemaan työmarkkinoille aikas huonoon saumaan - tämä laman ryökäle. Ansiosidonnaiset yms. etuudet ovat AY-järjestöjen luomia selviytymiskeinoa. Niihin kuuluminen on toki jokaisen oma asia, ikään kuin vakuutus työttömyyden varalle.
Työsopimus syntyy, kun kahden osapuolen tarpeet kohtaavat. Yleensäottaen yksittäinen ihminen on heikompi neuvotteluosapuoli, joten nämä yksittäiset ihmiset neuvottelevat ryhmänä esim. AY-liiton kautta. Liitoilla ei ole mitään virallista poliittista mandaattia, kuten edustuksellisessa demokratiassa valituilla kansanedustajilla, mutta ne ovat tunnustettuja neuvotteluosapuolia. Periaatteessa juridisesti heidän mielipiteillään ei ole paljoakaan merkitystä, mutta joukossa on voimaa. Yksittäinen työntejijä olisi epäkohtien sattuessa heikoilla, mutta yhdessä asioita hoidettaessa epäkohtia saadaan korjattua. AY-toiminta ei ole pelkkää lakoilla uhoamista, vaikka aina joskus uutisista saattaa sellaisen kuvan toki saada.
Lyhyesti ja kärjistetysti. AY-liike= hyvä juttu - työntekijät ja osa työnantajapuolen edustajista.
AY-liike= piikki lihassa - osa työnanatajista sekä hyväosaisista ja/tai asiaan perehtymättömistä työntekiöistä
Ammattiyhdistysliike on kuin miniatyyrin kommunismia.
Tiedän tämän hyvin, koska olen taannoin ollut luottamusmiehenä. Työntekijät ovat vain pelinappuloita AY:n poliittisen vallan tavoittelussa.
Erikoista sinällään, vaikka olen ollut avoimesti työpaikallani liberaali jo vuosia ja siltikin edelleen luottamusmiehet tykkäävät keskustella kanssani päivänpolttavista aiheista!
Vapaus on ihana asia! Vaikkapa se, ettei kuulu mihinkään AY-liittoon!
Kuten on usein todettua, niin liberaalit eivät vastusta AY-liikettä millään tavalla, mutta AY-liikkeen etuoikeuksia kylläkin. Ottamatta mitenkään kantaa muihin asioihin, niin ainakin yleissitova TES on asia josta ei ole mitään muuta kuin haittaa. Jos TESsin mukana tulevat minimipalkat poistetaan, niin samalla voitaisiin luopua käytännössä kaikesta ammattikoulutuksesta, sillä firmojen olisi jopa kannattavaa palkata työntekijöitä vaikkapa suoraan peruskoulusta, sillä ei joku 15-kesänen ammattitaidoton finninaama välttämättä tarvitse heti ammattimiehen palkkaa, sillä ei tuo osaaminen ole heti ammattimiehen tasollakaan ja palkkaa voikin tarkistaa aina sitä mukaa kuin osaamista kertyy ja tuottavuus paranee. Tällä saisi aikaan isoja säästöjä (voi keventää verotusta) turhasta koulutuksesta, sillä myös ammatinvaihto olisi huomattavasti helpompaa, sillä kynnys palkata hieman osaamattomampiakin työntekijöitä olisi nykyistä matalampi.
Peter Schiffillä on myös omat ajatuksensa mm. minimipalkoista: http://www.youtube.com/user/SchiffReport#p/a/4B1D13511056E4AC/0/I_IMuxMXd3E
53#
Ja laadussa ja työturvallisuudessahan tämä ei näkyisi mitenkään. Varmaan olis ihan mukavaa, esim terveydenhuollossa olla niiden 15v. hoitsujen käsittelyssä...
"Jos TESsin mukana tulevat minimipalkat poistetaan, niin samalla voitaisiin luopua käytännössä kaikesta ammattikoulutuksesta, sillä firmojen olisi jopa kannattavaa palkata työntekijöitä vaikkapa suoraan peruskoulusta, sillä ei joku 15-kesänen ammattitaidoton finninaama välttämättä tarvitse heti ammattimiehen palkkaa, sillä ei tuo osaaminen ole heti ammattimiehen tasollakaan ja palkkaa voikin tarkistaa aina sitä mukaa kuin osaamista kertyy ja tuottavuus paranee."
Ei tämä ole kiveen kirjoitettu. Jos yksilöt haluavat kouluttautua ammattikouluissa, silloin niin myös tapahtuu. Tämä siis liberaalissa yhteiskunnassa.
"Ja laadussa ja työturvallisuudessahan tämä ei näkyisi mitenkään. Varmaan olis ihan mukavaa, esim terveydenhuollossa olla niiden 15v. hoitsujen käsittelyssä… "
Siis oletat, että minimipalkkojen poistuttua yritysten johtoportaat päättävät korvata kaiken työvoiman murrosikäisillä?
51:
"Lyhyesti ja kärjistetysti. AY-liike= hyvä juttu - työntekijät ja osa työnantajapuolen edustajista.
AY-liike= piikki lihassa - osa työnanatajista sekä hyväosaisista ja/tai asiaan perehtymättömistä työntekiöistä"
AY-liike=paska juttu-työttömät ja minun kaltaiset toopet, joiden hyöty työantajalle on alle TESsin minimi palkkojen :D
Jari Jääskeläinen (54)
VAPAASSA KILPAILUSSA asiakas on se joka päättää minkä tasosta palvelua hän haluaa ja ellei paikan X palvelu miellytä, niin aina voi mennä paikkaa B. Uskoisin kuitenkin, että terveydenhuollossa yms. ratkaisu olisi lopulta se, että osaavat tekijät tekisivät sen missä todella tarvitaan osaamista ja sitten nämä ammattitaidottomat hoitavat ne tehtävät joihin ei osaamista niin paljoa tarvita.
57#
"Uskoisin kuitenkin, että terveydenhuollossa yms. ratkaisu olisi lopulta se, että osaavat tekijät tekisivät sen missä todella tarvitaan osaamista ja sitten nämä ammattitaidottomat hoitavat ne tehtävät joihin ei osaamista niin paljoa tarvita. "
Niinhän se menee jo nykyäänkin. Korkean koulutustason ansiosta suomessa sairaanhoitajat tekevät monia sellaisia toimia, jotka mm. Yhdysvalloissa vaativat lääkärin pätevyyden (siksi siellä kait kaikki maksaakin niin pirusti).
Nimikesuojatut ammattihenkilöt ovat se "työrukkanen", joka puurtaa muun hoitohenkilökunnan apuna, myös heidät on tosin koulutettu kansainvälisestikkin katsottuna varsin korkealle tasolle.
Mainittakoon, että se sairaanhoitajien tuominen Filippiineiltä ei toiminut enää käytännössä. Heidän ammattitaitonsa ei riittänyt edes (yhtään vähättelemättä) nimikesuojattujen ammattihenkilöiden tasolle.
Suomessa terveydenhuolto on Maailman ja Euroopan kärkeä. Täällä hoitovirhe/vahinko tapahtuu arviolta (asiasta ei ole tehty tarkkaa tieteellistä tutkimusta) noin 10%:lle potilaista. Jase on maailman huipputasoa ( Paras lukema mm. Euroopassa) Mitähän se sitten olisi, jos tasosta alettaisiin tinkimään, kuten monissa maissa on tehty ?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 58 kommenttia