*

Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Muutosturva on täystuhon airut

Kauppalehden mukaan Paperiliiton Ahonen varovaisesti tukee AKT-laisten ahtaajien lakkoa, koska nämä tavoittelevat muutosturvaa, jollainen kelpaisi paperimiehillekin. Ahtaajille pitäisi saada vaatimattomasti vuoden palkka erorahana, ei sen enempää. Varmasti kelpaisi itse kullekin, mutta katsotaanpa silti, mitä muualla maailmalla on muutosturvasta seurannut. Yksi maailman menestyneimmistä ammattiliitoista on epäilemättä yhdysvaltalainen United Auto Workers (UAW) eli Yhtyneet autotyöläiset.

UAW sai jo vuonna 1987 sovittua muutosturvasta amerikkalaisten autonvalmistajien kanssa. Tämä siis aikana, jolloin nousukausi oli huipussaan ja Fordit, GM:t ja Chryslerit menivät helposti kaupaksi. Tämä oli epäilemättä erityisen helppo saavutus, sillä Yhdysvalloissa ammattiliitot voivat kieltää liittoon kuulumattomia työskentelemästä samoissa tehtaissa (ks. "union shop").

Joka tapauksessa, UAW:n saavuttama sopimus oli huippuluokkaa: jos työntekijä irtisanottiin autotehtaasta, työnantaja velvoitettiin maksamaan julkisen työttömyyskorvauksen päälle lisää niin että 48 viikon ajan irtisanottu sai 100% saman verran korvausta kuin hänen palkkansa oli ollut. Käytännössä siis sama kuin AKT:n vaatima vuoden palkan kokoinen eroraha, joskin UAW:n duunarit eivät saaneet mitään kertakorvausta. Mutta ei tässä vielä kaikki! Jos duunari ei ollut työllistynyt tuon 48 viikon aikana (ja miksi olisi...), työnantaja oli velvollinen palkkaamaan hänet takaisin "työpankkiin", jossa irtisanottu saattoi odotella työllistymistä vaivaisella 95% palkalla. Tästä työpankista UAW on tosin alkanut viime vuonna joustamaan liittovaltion autotehtaille maksamien miljarditukien edellyttämänä.

Mutta miksiköhän liittovaltio (eli amerikkalaiset veronmaksajat) ylipäätään joutuivatkaan maksamaan moneen otteeseen miljardeja ja taas miljardeja dollareita yhdysvaltalaisille autonvalmistajille, jotta nämä eivät kaatuisi? No, mietitäänpä. Esimerkiksi vuonna 2008 maailman kaksi suurinta autonvalmistajaa, General Motors ja Toyota myivät molemmat 9,37 miljoonaa uutta autoa. Aika huikeita määriä, joten liikevoittokin on varmaan sen mukainen, eikö vain?

No ei. Siinä missä Toyota teki 17,1 miljardia dollaria voittoa, General Motors teki 38,7 miljardia dollaria tappiota. Toyota siis nettosi noin 1800 dollaria per myyty auto ja GM otti takkiin 4100 dollaria jokaisesta myydystä autosta! Käsittämätöntä, eikö vain?

No ei. Jos vertaamme GM:n ja Toyotan Yhdysvalloissa sijaitsevia autotehtaita, huomaamme, että GM:n UAW:iin kuuluvat työntekijät saavat 28 dollarin tuntipalkkaa, kun taas Toyotan UAW:iin kuulumattomat työntekijät saavat 26 dollarin tuntipalkkaa. Palkkaero ei ole kamalan suuri, mutta etuisuuksien ero on sitäkin suurempi: erilaisten etuisuuksien kanssa GM:n duunareiden tuntiansio kohoaa 73 dollariin tunnilta, kun toyotalaisten kokonaisansio on vain 44 dollaria tunnilta.

Ansioiden ero on edelleen "vain" 29 dollaria tunnissa, ei kai sellainen nyt mitään firmaa vielä kaada, eihän? Siinähän vain annetaan se lisäarvo tekijälleen, eikö niin? Entäpä sitten, jos irtisanotuille eli työtä tekemättömille pitää maksaa 95% tuosta ansiosta (niin, etuisuudetkin, terveydenhuoltoineen kaikkineen!) eli reilut 69 dollaria tunnilta mahdollisesti jopa vuosien ajan, jos nämä eivät satu työllistymään muualle?

Toivottavasti viimeistään tässä vaiheessa pienet rattaat alkavat raksuttaa pahimpienkin kotimaisten ay-jäärien mielissä... Jopa UAW:n pitkäaikaisen johtajan, sosialisti Walter P. Reutherin (1907-1970) tiedetään sanoneen, että "Entistä enemmän palkkaa entistä vähemmästä työstä johtaa varmaan umpikujaan."

Muutosturva on varma tapa tuhota suomalaisen teollisuuden viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet, eikä se turvakaan kovin vahva ole, jos ja kun siihen velvoitetut yritykset menevät konkurssiin. Ahtaajat -- kuten paperimiehetkin ja muut vastaavat usein -- sahaavat lakkoilemalla vain omaa oksaansa, ja jos he vieläpä onnistuvat muutosturvatavoitteissaan, he onnistuvat jopa sahaamaan sen oksan poikki.

Ammattiliitoilla voisi olla paljon tarjottavaa sekä työntekijöille että työnantajille. Valitettavasti hyvä asia on pilattu täysin antamalla ammattiliitoille (sekä työnantajaliitoille!) erityisoikeuksia tehdä yleissitovia työehtosopimuksia. Työehtosopimusten tulisi koskea vain ja ainoastaan sopijaosapuolia, ei muita yrityksiä eikä muita työntekijöitä. Ammattiliittojen avulla olisi esimerkiksi mahdollista tehokkaasti valmistella sopimusluonnoksia ilman että jokaisen työntekijän ja työnantajan tarvitsee neuvotella aina aivan kaikesta itse.

Työehtosopimusten yleissitovuus sen sijaan on tehnyt suomalaisista työmarkkinoista työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelun taistelukentän, jäykistänyt työmarkkinoita ja aiheuttanut osaltaan mittavaa työttömyyttä. Yleissitova muutosturva tulee toteutuessaan pahentamaan tätä tilannetta ja sen seuraukset tavallisille ihmisille tulevat olemaan katastrofaaliset. Ay-pamput Räty ja Ahonen mukaanlukien, poliittisesti eliitistä puhumattakaan, tosin sen kuin porskuttavat, eihän heillä henkilökohtaisesti mitään hätää ole eikä tule olemaan. Omaa etua siellä ajetaan meidän muiden kustannuksella.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat yleissitovien työehtosopimusten kannalla. Ns. porvaripuolue Kokoomuskin vastustaa vain yleissitovuuden laajentamista, ei yleissitovuutta sinänsä. Suomalaisista poliittisista liikkeistä Liberaalit on ainoa, joka tavoiteohjelmassaan vaatii yleissitovuuden poistamista ja puolustaa yksilöiden sopimusvapautta.

Tutustu Liberaaleihin netissä, Facebookissa, YouTubessa tai vaikkapa Irc-galleriassa. Jos et ihan vielä halua liittyä Liberaalien jäseneksi, käy ainakin täyttämässä Liberaalien kannattajakortti osoitteessa puolueeksi.liberaalit.fi. Se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään, ainoastaan auttaa Liberaaleja pääsemään puoluerekisteriin ja saamaan ääntään kuuluviin.

Vapautemme -- myös työvapautemme -- avaimet ovat käsissämme. Onko meillä rohkeutta käyttää niitä? Nykyiset vallanpitäjät eivät sitä halua. Sinä päätät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Raimo Myöhänen

Taustoja hyvin selventävä artikkeli. Tähänkö Suomessakin pyritään?

Pekka Manner

Ja tuon takia liberaalit ovat pieni puolue, jos liberaalien tahto toteutuisi, merkitsi se työantajan mielivaltaisuutta ja johtaisi "orjuuteen", kukaan omilla aivoillaan ajatteleva ei sitä tahdo.

RPuustinen (nimimerkki)

En tiedä - mutta veikkaan - että osa tuosta Toyotan menestyksestä amerikkalaisiin kilpailijoihin nähden johtuu myös korkeammasta automaatioasteesta. Hyvä muutosturva nostaa kynnystä korvata ihmistyövoimaa koneilla ja näin amerikkalaiset vähitellen ovat kadottaneet kilpailukykynsä ja osaamisensa uuteen tuotantotekniikkaan.

Shemu (nimimerkki)

Hyvä, suorastaan erinomainen kirjoitus, Pasi! Paitsi kolme viimeistä kappaletta, ne olisi voinut jättää pois.

Miten sut saisi ajattelemaan samalla logiikalla ja järjelllä myös ilmastoasioissa...

RPuustinen (nimimerkki)

#2: En ole kuulunut liittoon ikinä enkä halua kuulua jatkossakaan enkä haluaisi kuulua yleissitoviin sopimuksiin. Silti olen ollut aina erittäin tyytyväinen tekemiini työsopimuksiini kaikin puolin. Jos tuo ainainen hömppäväite pitäisi paikkansa niin sitten analogian mukaisesti myös ruokakauppojen hinnat pitäisi nousta äärettömyyksiin kun niitä ei kontrolloida.

Silurus (nimimerkki)

#2: Kapitalismissa työnantajien on kilpailtava työvoimasta. Saadakseen uuden tuotteen markkinoille kilpailijoita aiemmin tai voidakseen edes ylläpitää kerran ansaittu markkinaosuus on kapitalistin tarjottava muita parempaa palkkaa. Työnantaja ei ole mitenkään mielivaltainen, vaan rationaalisen itsekäs. Hän tietää, että ilman työntekijöitä hänen ideansa ei toteudu ja hän jää ilman omaa palkkiotaan.

Idea näkyy parhaiten nk. kehittyvillä markkinoilla, joilla globaalit "riistäjät" tulevat maksamaan maan keskiansioihin nähden moninkertaisia palkkoja "hikipajojen" työntekijöille.

Työnantajien "mielivalta" voi toteutua vain valtionohjauksessa, ei vapailla markkinoilla, eli kapitalismissa. Samoin vain valtionohjauksessa voi toteutua ammattiyhdistysten mielivalta.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

RPuustinen (#3), totta, osittain johtuu myös siitä, että Toyota tarvitsee yhden auton valmistukseen vähemmän työtunteja kuin GM. Tämä mainittiin tuolla yhdessä linkatussa lähdeartikkelissa. :) Johtuu varmasti juuri tuosta mitä sanoit.

Heikki (nimimerkki)

Odotinkin milloin Matilainen suorittaa tyypillisen itävaltalaisen hyökkäyksen ay-liikettä kohtaan käyttäen AKT:tä esimerkkinä. Hyvin puhdasoppista itävaltalaista propagandaa.

Matilainen ei esim. mainitse mitään kuinka tuhoava Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus on ollut sekä amerikkalaiselle että meksikolaiselle autotyöntekijälle. Lisäksi Matilainen ei kerro mitään kuinka valtava ongelma Yhdysvaltain kallis terveydenhuoltojärjestelmä. Mikäli se olisi sosialisoitu samalla tavalla kuin esim. Suomessa myös autoyhtiöiden terveydenhuoltokulut olisi huomattavasti alhaisemmat.

Silurus (nimimerkki)

#8: Ei ole olemassa oikein sosialisoitua lääketiedettä. Sosialisointi on alun perin virhe. Kysymys on vain sen asteessa: enemmän on pahempi.

Mitä vapaakauppasopimuksiin tulee, vapaus on jokaisen markkinatoimijan lopullinen etu. Regulointi voi merkitä potkujen saamisen riskin vähenemistä *nyt*, mutta se myös merkitsi sinunkin ensimmäisen työpaikkasi vaikeuttamista. Ja kun tulet saamaan kenkää, se merkitsee yhä suurempaa hankaluutta että saat ylipäätänsä seuraavan työn. Se merkitsee ansaitsemattomien voittojen kerääntymistä niille, jotka nyt ovat jo työelämässä tai bisneksessä. Se merkitsee investointien vähenemistä ja uusien innovaatioiden abortoimista kauan ennen niiden syntymää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Heikki (kommentti 8 ): "Matilainen ei esim. mainitse mitään kuinka tuhoava Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus on ollut sekä amerikkalaiselle että meksikolaiselle autotyöntekijälle."

Mitenkäs tuhoava se on sitten ollut? Ja sopimuksen molemmille osapuolilleko vielä?

"Lisäksi Matilainen ei kerro mitään kuinka valtava ongelma Yhdysvaltain kallis terveydenhuoltojärjestelmä. Mikäli se olisi sosialisoitu samalla tavalla kuin esim. Suomessa myös autoyhtiöiden terveydenhuoltokulut olisi huomattavasti alhaisemmat."

Mitä käytännön eroa sillä on maksetaanko veronmaksajien rahoista terveydenhuoltojärjestelmä vai tukiaisia autotehtaille?

Heikki (nimimerkki)

# 9 Silurus

"Ei ole olemassa oikein sosialisoitua lääketiedettä. Sosialisointi on alun perin virhe. Kysymys on vain sen asteessa: enemmän on pahempi."

Olet väärässä. Suomalainen terveydenhuoltomalli pudottaisi huomattavasti amerikkalaisten autoyhtiöiden terveydenhuoltokuluja.

"Mitä vapaakauppasopimuksiin tulee, vapaus on jokaisen markkinatoimijan lopullinen etu."

Et ole selvästikään tutustunut NAFTA:aan. Se kuuluttaa ennen kaikkea pääoman vapauksia ei työvoiman vapauksia kuten lakko-oikeutta. Sillä ei tietenkään ole teille juuri merkitystä, koska myös Kiina-ilmiö on teidän mielestä hyvä juttu.

"Se merkitsee ansaitsemattomien voittojen kerääntymistä niille, jotka nyt ovat jo työelämässä tai bisneksessä. "

Nykyisin harrastettava "vapaa kauppa" on keskittänyt pääomat yhä harvempien käsiin. Tuloerot ovat räjähtäneet sen jälkeen, kun Bretton Woods - järjestelmästä luovuttiin.

" Se merkitsee investointien vähenemistä ja uusien innovaatioiden abortoimista kauan ennen niiden syntymää."

Kiitos valtion intervention meillä on nämä upeat innovaatiot kuten tietokone ja internet.

Napalteri (nimimerkki)

Yhdysvaltojen terveydenhuolto ei ole liberaali, vaan valtion vahvasti kontroloima. On sosialistista propagandaa väittää muuta.

http://www.markusjansson.net/usaterveys.html
http://liberalismi.net/wiki/USA:n_terveydenhuolto

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Ka... Heikki (#11), jos kerran ymmärrät laittaa nykyisin harrastettavan "vapaa kaupan" lainausmerkkeihin, niin luulisi sinun myös ymmärtävän, että se ei ole sitä mitä liberaalit ja itävaltalaiset ajavat. Tavoitteenamme on täydellinen, oikea vapaakauppa, ei mikään "vapaakauppa"sopimuksin, WTO-säännöksin, tullein, tariffein, vientituin ja muilla vastaavilla keinoilla vääristetty kansainvälisten suuryritysten etujen ajamiseen räätälöity vapaakaupan protektionistinen irvikuva.

Aakkosti (nimimerkki)

#8: Käsittääkseni Matilaisen palkkavertailu koski GM:n ja Toyotan tehtaita Yhdysvalloissa. Vapaakauppasopimus vaikuttaa näiden tehtaiden tuottavuuteen samalla tavalla, kuten myös Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä.

Jouni Snellman (nimimerkki)

11# Heikki, harva meistä on syntynyt ilman valtion interventiota.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

Asiasta olen samaa mieltä. Ei vaan toimi demokratiassa. Erityisesti vähemmän koulutetut ihmiset haluavat siirtyä koulun jälkeen työelämään iskeä perseen penkkiin ja olla oppimatta mitään loppuelämänsä aikana.

Helpoin tie tähän niin että pystyy pitämään samalla itseään työn sankarina on asenteen, jossa pyritään vastakkainasetteluihin hankkiminen. Eli työnantaja on syyllinen, jos pitäisi opetella mitään uutta ja sitä pitää vähintäänkin äänekkäästi vastustaa jos ei jopa joukkovoimalla torpata näitä ei kivoja muutoksia.

Tärkeää monien ihmisten identiteelle on myyttien luominen siitä kuinka kovaa ja ankaraa työtä he tekevätä jota ilman ei toimeen tultaisi. Sekin Lillius vai mikä se nyt oli sai hirmu summat ja ei tehnyt mitään niin kyllä munkin pitää saada saman verran vai miten se nyt meni...

Tosiasioita on turha tunnustaa jos ne eivät ole itselle mieluisia. Sitten kun korttitalo tämän hölmöilyn jälkeen luonnollisesti romahtaa toistetaan kovaan ääneen sitä, kuinka kukaan ei olisi voinut ennustaa, ja kuinka nyt kaikkien pitää puhaltaa innokkaasti yhteen hiileen. Tämä kaikki vain koska keskivertoduunari ei enää talouskriisin jälkeisenä aikana ole juuri minkään arvoinen yrityksille, joissa on pulaa vain oikeista osaajista.

Heikki (nimimerkki)

#10 Jani Korhonen

"Mitenkäs tuhoava se on sitten ollut? Ja sopimuksen molemmille osapuolilleko vielä?"

Amerikkalaiset maataloustuoteet pääsivät vapaasti meksikolaisille markkinoille, ja sai aikaan kurjuutta Meksikon maaseudulla, joka pakotti ihmisten lähtemään kaupunkeihin, ja se toki sitten johti palkkojen alenemiseen, kun työvoiman tarjonta kasvoi voimakkaasti. Kuten aina, globaalisaatio on ennen kaikkea hyökkäys keskiluokkaa vastaan.

Lisäksi Meksikon ja Yhdysvaltojen raja jouduttiin militarisoimaan, koska maaseuden väkeä pyrki suurina massoina myös Yhdysvaltojen puolelle. Myöhemmin tästä on jokseenkin luovuttu, ja halpaa työvoimaa virtaa jatkuvasti Yhdyvaltoihin.

"Mitä käytännön eroa sillä on maksetaanko veronmaksajien rahoista terveydenhuoltojärjestelmä vai tukiaisia autotehtaille?"

Ensinnäkin terveydenhuollon on oltava oikeus, ei etuoikeus kuten itävaltalaiset väittävät. Yhteiskunnan on taattava teveydenhuolto, koska nykyisessä yhteiskunnassa henkilön on hankittava huomattavan pitkä koulutus ollakseen tuottava yhteiskunnan jäsen. Tämä johtaa myös siihen, että hänelle on taattava pitkä ja terve elinikä. Koulutuksesta ei voi olla puhumatta, kun puhutaan terveydenhuollosta ja päinvastoin.

Autotehtaat eivät tarvitse mitään tukiaisia, kunhan niiden työntekijöitä suojellaan protektionistisin toimin ulkopuolelta tulevilta halpatuotteilta, jotka on tuotettu polkemalla ihmisoikeuksia.

Heikki (nimimerkki)

Matilainen #12

Edelleen, niin kauan kuin te täällä jutustelette positiiviseen sävyyn Kiina-ilmiöstä ja sitä myötä myös kiihotatte kansaa parantamaan suomalaista "kilpailukykyä" , nämä asiat on tuotava esiin. Toisin sanoen teidän tekopyhyys on paljastettava kerta toisensa jälkeen.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Ka... Heikki (#17), jos sinua kiinnostaa totuuden esilletuominen, miksi kerrot valheita ja puolitotuuksia? Miksi kerta toisensa jälkeen väität minusta ja muista asioita, jotka eivät pidä paikkaansa? Miksi kerta toisensa jälkeen sinua on niissä asioissa oikaistava, vain jotta myöhemmin tulet toiseen ketjuun toistamaan samat virheelliset/valheelliset väitteet?

Silurus (nimimerkki)

#11: Mitä terveydenhoitokustannuksilla on tekemistä autoteollisuuden kanssa? Kytkentä on väistämättä sosialistinen. Se, mitä ehkä ehdotat, on yhdenlaatuisen suunnitelmatalouden korvaamisen toisenlaatuisella tarkoituksena saada yhden teollisuudenalan kustannukset pienenemään. Kenen kustannuksella?

Tuloerot "ovat räjähtäneet käsiin"? Kenen käsiin? Perusta hyvä ihminen yritys -- vaikka sitten yhden ainoan ihmisen ja ala tekemään pesäeroa köyhiin. Se on sinun oikeutesi. Taloudellisen vapauden seurauksena köyhinkin länsimaiden ihminen kykenee ostamaan kännykän, television ja tietokoneen. Ainoa asia, joka erottaa hänet 1800-luvun kuninkaallisista ja heidän elintasostaan on kyvyttömyys hankkia ainuttakaan palvelijaa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

"Heikki" (#16), itävaltalaiset eivät väitä terveydenhuoltoa etuoikeudeksi. Itävaltalaiset eivät vain aseta erilaisia tuotteita ja palveluita eri asemaan. Ei kampaakokäyntikään ole oikeus eikä myöskään etuoikeus. Se on palvelu. Sama koskee terveydenhuoltoa. Se on palvelu. Ei oikeus, eikä etuoikeus, vaan palvelu.

Tuossa kommentissasi pidin eniten siitä, että käytit ilmaisua "nykyisessä yhteiskunnassa". Se nimittäin pitää täysin paikkansa, juurikin nykyisessä yhteiskunnassa joihinkin aivan yksinkertaisimpiinkin tehtäviin vaaditaan huomattavan pitkä koulutus. Tämä on nykyisen yhteiskunnan virhe, joka on sosialidemokraattisella politiikalla synnytetty. Asian ei tarvitse olla näin. Vapaassa yhteiskunnassa kouluttauduttaisiin vain sellaisiin ammatteihin, joissa koulutuksesta on hyötyä enemmän kuin esimerkiksi työssäoppimisesta. Nykyisin se on nimenomaan yhteiskunta, joka edellyttää liiallista kouluttautumista, joten on aika heiveröistä perustella julkista terveydenhuoltoa julkisella ylikoulutuksella.

Yleensäkin on aika alkeellinen -- ja teikäläisillä hyvin usein toistuva -- virhe ottaa vapaasta yhteiskunnasta jokin yksityiskohta ja väittää jonkin nyky-yhteiskunnan ominaisuuden osoittavan kyseisen yksityiskohdan vääräksi. Vapaata yhteiskuntaa on tarkasteltava kokonaisuutena, aivan kuten mitä tahansa muutakin vastaavaa kokonaisuutta.

Muuten, kuten Aakkosti totesi kommentissa #13, blogissa tehty vertailu koski GM:n ja Toyotan Yhdysvalloissa sijaitsevia autotehtaita. Polkeeko Toyota ihmisoikeuksia yhdysvaltalaisissa tehtaissaan? Olisi aikamoinen uutinen se. Polkeeko Toyota ihmisoikeuksia edes japanilaisissa tehtaissaan? Sekin olisi aikamoinen uutinen. Kerro toki lisää!

Silurus (nimimerkki)

#16: Ymmärtäisin kyllä suurta kauheutta ja tuhoa aiheuttavana sen, että amerikkalaiset olisivat päästäneet valloilleen Meksikoon paiseruttoa, taistelukaasuja ja kuutiokilometrin kokoisen parven heinäsirkkoja. On kokonaan järjen ulottumattomissa, että halvat hyödykkeet, siis vauraus ja elintaso on hyökkäys ihmistä kohtaan.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

#16

"Ensinnäkin terveydenhuollon on oltava oikeus, ei etuoikeus kuten itävaltalaiset väittävät. Yhteiskunnan on taattava teveydenhuolto, koska nykyisessä yhteiskunnassa henkilön on hankittava huomattavan pitkä koulutus ollakseen tuottava yhteiskunnan jäsen. Tämä johtaa myös siihen, että hänelle on taattava pitkä ja terve elinikä. Koulutuksesta ei voi olla puhumatta, kun puhutaan terveydenhuollosta ja päinvastoin.

Autotehtaat eivät tarvitse mitään tukiaisia, kunhan niiden työntekijöitä suojellaan protektionistisin toimin ulkopuolelta tulevilta halpatuotteilta, jotka on tuotettu polkemalla ihmisoikeuksia."

Tässä on looginen ristiriita, jos sillä arvostellaan itävaltalaista koulukuntaa. Eli lisää koulutusta ja vapautta --> lisää innovaatioita, jolla saadaan suurempi työn tuottavuus verrattuna vähemmän vapaisiin ja koulutettuihin. Jos näin ei ole koulutus on turhaa. Ristiriita tulee siis siitä, että nyt oletetaan ettei parempi koulutus ja vapaus autotehtailla loisi suurempaa määrää innovaatioita, jolloin niitä tulisi jotenkin suojella pahaa vastaan... Ihmisoikeudet ovat seurausta siitä, että kansa niitä vaatii. Vaatimukset esitetään kunhan ensin perusasiat (=tarpeeksi suuri vauraus) ovat kunnossa.

Kirjoittaja olettaa, että on olemassa joku ylempi taho, joka pystyy määrittämään mikä on ihmisoikeus. Kauneus on kuitenkin katsojan silmissä. Itse olen sitä mieltä, että Kiina toimii juuri niinkuin sen on järkevää toimia, ja niitä ihmisoikeuksia kyllä tullaan paremmin totettamaan kun siihen on mahdollisuus, koska kansa tulee sitä silloin vaatimaan.

Länsimaat ovat soveltaneet Afrikkaan protektionismiaan erityisesti maataloustuotteissa. Miljardi ihmistä näkee nälkää. Tämä on sitä länsimaista reilua peliä?

Ostaja voi ostaa vain tuotteita, jotka on tuotettu hänelle sopivalla tavalla. Tällä luodaan kysyntää "moraalisesti oikein" tuotetuille tuotteille. Tätä vastustetaan sillä, että ihmisten ostokäyttäytyminen suosii yleensä halvinta tuotetta. Ihanko oikeasti tämä "ongelma" muka pitäisi ratkaista niin, että joku muka moraaliltaan ylivertainen ylhäältä ohjaa, kuinka minä käytän omalla kovalla työlläni saamiani rahoja?

Jouni Snellman (nimimerkki)

Pasi, "Heikki" on pihalla kuin lumiukko. Minuakin hävettäisi.

Heikki (nimimerkki)

#18 Matilainen

Olen tehnyt joissain yksityiskohdissa virheitä kuten sinun titteleiden kohdalla, mutta kokonaisnäkemys, jolle pohjaan argumenttini on selvä ja totuudellinen. Viime kerralla myönsin myös itse väärän OLETUKSEN Liberaalien puolueohjelmasta. Tulen taatusti myös tulevaisuudessa tekemään virheitä.

Karvajalka (nimimerkki)

#2

Orjuuteen rinnastettavaa on ennemminkin se, että yleissitovin sopimuksin suunnitelmataloudella pilatuilta työmarkkinoilta pudonnut ihminen pakotetaan ottamaan vastaan työtä kuin työtä yleissitovin, eli pakkoehdoin tukien menettämisen uhalla.

Vapaalla ihmisellä tulisi olla vapaus myydä työtänsä vapailla työmarkkinoilla omin ehdoin. Yleissitovat sopimukset eivät anna mitään todellista selkänojaa työntekijäosapuolelle neuvottelupöydässä, ne vain nimensä mukaisesti sitovat ja rajoittavat. Työntekijäosapuolen asemaa neuvottelutilanteessa vahvistavat oman tuotteen laadukkuuden lisäksi
a) hyvä työllisyystilanne
b) taloudellinen neuvotteluvara, kuten varallisuus tai muut tulot (kuten esim. perustulo)

Mikään ei voisi olla kauempana AY-liikkeiden intresseistä, kuin palkansaajan vahvuus itsenäisenä neuvottelijana, niinpä ei kannata odottaa AY-liikkeen kohentavan sen enempää työllisyystilannetta kuin työntekijäosapuolen taloudellista neuvotteluvaraa.

Heikki (nimimerkki)

Aakkosti # 13

Matilaisen kirjoitus käsitteli ennen kaikkea muutosturvaa ja miksi se on tuhottava, koska tarvitaan "kilpailukykyä". On totta, että Matilainen ottaa esimerkin Yhdysvaltain sisältä, mutta sitten hän alkaa kirjoittamaan koko Suomen teollisuuden "kilpailukyvystä" (oletan, että globaaleilla markkinoilla).

Halusin tuoda NAFTA-esimerkillä jälleen esiin sen, että Matilainen & co. eivät kannata "vapaata kauppaa", mutta seuraavassa lauseessa kannattavatkin "vapaata kauppaa". Lisäksi terveydenhuollosta olemme väitelleet täällä pitkään, ja Yhdysvaltojen autoteollisuudessa se aiheuttaa suuria kustannusongelmia.

Heikki (nimimerkki)

Napalteri #12

"Yhdysvaltojen terveydenhuolto ei ole liberaali, vaan valtion vahvasti kontroloima. On sosialistista propagandaa väittää muuta."

Totta. Huonosti sosialisoitu. Kannattaisi ottaa Suomesta mallia kuten argumentoin.

@BuddyLove (nimimerkki)

Heikki (28)

Ei suomen järjestelmä ole sellainen, että siitä kannattaisi kenenkään ottaa mallia.

Jenkkien terveydenhoito oli hyvä ennen sosialisointia ja olisi varmasti hyvä edelleen ellei sitä olisi koskaan edes sosialisoitu.

Heikki (nimimerkki)

Silurus #20

"Mitä terveydenhoitokustannuksilla on tekemistä autoteollisuuden kanssa? "

Yhdysvaltain autoteollisuus on ollut ajamassa erittäin vahvasti terveydenhuoltouudistusta, koska se on aiheuttanut niin suuria kustannuksia. Tosin en usko, että asiat kovin suuresti parenevat. Sen verran paljon lääke- ja terveysalan lobbaajat ovat päässeet vaikuttamaan uudistukseen.

Väitätkö, että Yhdysvaltain terveydenhuolto on tällä hetkellä tehokas ja täydellinen?

"Tuloerot ”ovat räjähtäneet käsiin”? Kenen käsiin? Perusta hyvä ihminen yritys — vaikka sitten yhden ainoan ihmisen ja ala tekemään pesäeroa köyhiin."

Pien- ja keskisuurten yritysten tulokehitys on ollut aivan muuta kuin suurten monikansallisten yritysten tulokehitys viime vuosikymmeninä. Pääoman keskittyminen tarkoittaa myös vallan keskittymistä.

" Taloudellisen vapauden seurauksena köyhinkin länsimaiden ihminen kykenee ostamaan kännykän, television ja tietokoneen."

Taloudellinen vapaus ilman lainausmerkkejä? Eipä tarvitse enempää kommentoida.

Silurus (nimimerkki)

#30: Havaitsen kyllä, että et ymmärrä alkuunkaan kysymystä. Miksi politiikka kuuluu ylipäätänsä yrityksille? Miksi autoyritys on alunperin kytketty terveydenhoitoon siten, että sen tulot eivät riipu esim. metallin tai työvoiman hinnasta, vaan terveydenhoidon? Miksi autoyrityksen ei anneta keskittyä omaan erikoisosaamiseensa, nimittäin autojen valmistamiseen?

USA:n terveydenhoito on vähintään yhtä sosialistinen kuin Suomen. USA:ssa on noin 100 aakkosvirastoa, jotka reguloivat kaikkea alkaen siitä, miten asiakkaat saavat liikkua sairaalassa (hoitajan on työnnettävä terveitä ihmisiä pyörätuolissa...). Obaman "uudistuksetkin" koskevat vain sitä, että yhä suurempi osa ihmisistä on saatettava maksuvelvollisiksi kyseiseen järjestelmään ja yhä useampia virastoja on perustettava.

Vain sosialisti kuvittelee, että taloudellinen valta on poliittista valtaa ja että niin on oltava aina. Kyseinen kytkentä on sosialistien aikaansaama. Liberaalit yrittävät purkaa sen, koska kyseinen kytkentä on täysin ihmisen määräämä, ei metafyysinen, eikä oikein. Vain komentotalouden ansiosta korporatismi voi elää. Vapaassa markkinataloudessa ei ole mitään instanssia, johon autoteollisuus voisi vedota ylläpitääkseen voittojaan.

Heikki (nimimerkki)

Matilainen #21

"Itävaltalaiset eivät vain aseta erilaisia tuotteita ja palveluita eri asemaan."

Aivan mikäli ei ole rahaa eli omaisuus ei suo etuoikeutta, niin vapailta markkinoilta ei pysty palvelua ostamaan. Toinen vaihtoehto on nöyrtyä pyytämään armon paloja hyväintekeväisyyden kautta.

"Tuossa kommentissasi pidin eniten siitä, että käytit ilmaisua ”nykyisessä yhteiskunnassa"..."

Tarkoitin nykyistä korkean teknologian yhteiskuntaa, jossa kaikki yksinkertaiset suoritukset tulisi pyrkiä automatisoimaan. Ketään ei pidä jättää eläimen tasolle suorittamaan näitä tehtäviä, vaan heille on tarjottava koulutusta. Halpa työvoima, joka on saatu polkemalla ihmisoikeuksia, on esteenä investoinneille koneisiin ja laitteisiin.

Kommentistasi tulee mieleen elitistinen Tavistock-instituutti, joka oli 1960-luvulla paniikissa, kun NASA:n avaruusohjelma (kiitos pahan sosialistin JFK:n) oli tehnyt lähes kaikkien lasten ja nuorten haaveammatiksi astronautin tai tiedemiehen uran. He olivat elitismissään todella huolissaan minkälaisia ongelmia tämä aiheuttaisi. No onneksi avaruusohjelma sitten lopetettiin, pääomat vapautettiin, superlahjakkaiden unelma-ammatiksi tuli investointipankkiirin ura ja loput unelmoivat rokkitähtenä tai muuna julkkiksena olemisesta.

Markus RURIK Räsänen (nimimerkki)

ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA

www.markusreed.julkaisee.fi/6
www.markusreed.julkaisee.fi/14 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:

Pahasti totuutta säikähtänyt Uusi Suomi poisti kiireesti 1425 kommenttia käsittäneen blogini ja en näin ollen pääse rekisteröitymään enää, jotta saisin kuvani takaisin näihin kommentteihini.´
Katsokaa kuva lehdestäni.

KOMMUNISMI, KOKO KANSAN PÄÄMÄÄRÄ, KETÄÄN EI JÄTETÄ

Työnantajilla eli kapitalisteilla on velvoite ottaa vanha työntekijä ensisijaisena takaisin työhön yhdeksän kuukauden ajan, mikäli työntekijöitä lähdetään palkkaamaan lisää.
Yleisesti sitä ei noudateta.
On juuri menossa suuri joukko tapauksia oikeuskäsittelyyn.

Nämä sinun amerikkalaitarinasi ovat tyypillisiä valittujen palojen juttuja.
Mitä olivat ne mainitsematta jättämäsi "etuudet", jotka asettivat työvoimakustannuksiltaan GM:n ja Toyotan erilaiseen asemaan Amerikassa?
Sama Massonin porukkahan omistaa molemmat.

Osku (nimimerkki)
Petsaus (nimimerkki)

Jos tämä muutosturva leviäsi PK yrityksiin niin seuraukset olisivat katastrofaaliset työllisyyden kannalta.

Suomessa e4i tämän jälkeen juuri enään ketään palkattaisi töihin.

Paperiliiton Ahonenhan on jo ehtinyt hehkuttamaan tätä muutosturvaa ja jos menee läpi niin tulee se heillekkin neuvottelupöytään.

Tosin epäilen, että se siellä jo on.

Heikki (nimimerkki)

# 35 Osku

Erinomainen esitelmä siitä miten itävaltalaisille talous on vain matematiikkaa, ei dynamiikkaa. Valtion erikoistuessa vain muutamiin päätuotteisiin se menettää dynaamisuuden taloudestaan. Kuvitellaan, että Yhdysvallat eivät koskaan olisi alkaneet protektonistisiin toimiin Brittiläisen Imperiumin vapaa kauppaa vastaan 1800-luvulla. Imperiumi olisi jatkanut halpatuotteiden dumppaamista ja Yhdysvallat olisi keskittynyt turkisten ja myöhemmin öljyn ja kivihiilen vientiin. Olisiko Yhdysvallat noussut teollisuuden supermahdiksi? No ei todellakaan olisi. Väkiluku ei olisi missään vaiheessa lähtenyt samanlaiseen nousuun kuin se lähti protektionistisella talouspolitiikalla.

Eihän esitelmänpitäjä tuossa NAFTA:a vastustanut. Jatkuvasti pilkkasi vasemmistolaisia sen vastustamisesta.

arto murtonen (nimimerkki)

On se nyt työnantajalta vaan typerää maksaa satoja miljoonia sen sijaan
että saisi aikaan työehtosopimuksen yhdelle tärkeälle ammattiryhmälle.
Typeryyttä ei lievennä ainakaan se että suoraan valehdellaan lakon kustannuksia.Paperiteollisuuden tappiot lakon takia ovat muutama miljoona
euroa päivässä,jäätilanne on nyt paljon suurempi haitta,lisäksi tavaran
arvo ei katoa jos se on vähän aikaa varastossa.Ilmoitus 30 miljoonasta
päivässä on silkka valhe.Ilmoitus elektroniikkateollisuuden 70 miljoonan
tappioista per päivä on silkka valhe,tappiot ovat n kymmenesosa siitä,
ei tavaroiden arvo mihinkään katoa.Mutta ihmiset uskovat kun haluavat.
Yksi paperitehdas on suljettu jo muka lakon takia,paskanmarjat kun
huoltotaukoa aikaistettiin parilla viikolla.Ahtaajien muutosturva maksaisi
korkeintaan muutamankymmenen miljoonaa,ja kyse on liittokohtaisita
neuvotteluista.Puhe kilpailukyvystä on täyttä paskaa,palkankorotuksiin
muka ei ole varaa mutta osinkoja jaetaan nyt ennätysmäärät.Ahtaajien lakko alkaa vaikuttaa vasta reilun viikon päästä kansantuloa heikentävällä
tavalla,ja vasta kahden viikon päästä tappiot saattavat nousta sataan
miljoonaan päivässä.Että tässä muutama syy siihen miksi EK antaa lakon
jatkua,koska todelliset kustannukset ovat vielä murto-osia siitä mitä he
yrittävät julkisuudessa väittää.Jos jotakuta on sattunut asia mietityttämään.

Petsaus (nimimerkki)

#38

Olipas semmosta tarinaa että voi voi...

"jäätilanne on nyt paljon suurempi haitta,lisäksi tavaran
arvo ei katoa jos se on vähän aikaa varastossa."

Jäätilanteen tilaaja ymmärtää ns. Force Major juttuna.

Ai ei katoa? Entäs ne viikkokausia Kotkan satamassa lojuneet vaunut täynnä paperirullia.

Nehän joudutaan palauttamaan tehtaalle. Ai, että ilmaista?

arto murtonen (nimimerkki)

#39
Todelliset tappiot ovat tällä hetkellä muutamissa kymmenissä
miljoonissa per päivä.Teollisuus ilmoittaa menetyksistään per
päivä.,laskennallista liikevaihtoa jää toteutumatta,muka.Se ei todellakaan
ole sama kuin tappio.Ei kai se suora valhe ole ,mutta suurin osa ihmisitä luulee
sen tarkoittavan todellisia kustannuksia,ehkäpä sinäkin.Voin sanoa että
sinulle on tällöin jätetty kertomatta asioita.Sadan miljoonaan lakkokustannuksiin
päivässä on kuule vielä tuo parin viikon matka.Kuka ja miksiköhän sinulle ja meille kaikille näitä lukuja paisuttelee.Vai onko vaan niin mukava uskoa
helppoa ja yksinkertaista tarinaa ahtaajien loputtomasta ahneudesta.

westerinen (nimimerkki)

#40
Tälle kommentille ei voi kuin nauraa. Samanlaista hihailua nuoden lukujen kans, kuin Rädyllä konsanaan... Asialla on myös toinen puoli, nimittäin se miten lakko vaikuttaa tulevaisuuden tilauksiin. On äärettömän naiivia ajatella, että suhteet jatkuu samanlaisena, kun lakko on saatu taputeltua. Esim. paperiteollisuuden maine sai kolauksen heidän lakkonsa aikana mm. Keski-Euroopan markkinoilla. Mitä luulet kestääkö tilanne toista vastaavaa toimituskatkosta, varsinkin kun toimiala on maturiteetissa ja kapasiteettia on liikaa?

Toinen selkeä asia on se, että suomalainen tuotanto ei voi mitenkään kilpailla hinnalla useimpia muita maita vastaan, vaan kilpailukyky tulee muualta. Esimerkiksi toimitusvarmuus ja palvelu saattavat olla hyvinkin merkittäviä kilpailutekijöitä joillekkin yrityksille, jotka tätä kautta saavat maineeseensa kolauksen. Kolaus vaikuttaa tietysti nykyhetkeen, mutta saattaa vaikuttaa raskaasti myös pitkälle tulevaisuuteen.

Se että vähättelet yritysten tappioita on juuri näkökulma missä ei osata katsoa metriä pidemmälle. Lakko kun vaikuttaa niin moneen asiaan ja kaiken lisäksi vielä pitkälle lakon päättymisen jälkeenkin, jolloin todellisia kustannuksia on vaikea edes laskea. Ne voivat pahimmassa tapauksessa olla jopa paljon suurempia mitä nyt ilmoitetut luvut ovat. Joka tapauksessa summat on suuria, eikä tässä talouden tilanteessa olisi sellaisiin varaa.

Kultaraha (nimimerkki)

Heikki,

NAFTA ei ole vapaata kauppaa, se on valtioiden välinen poliittinen sopimus. Se on sopimus, joka sisältää kymmeniä tuhansia sivuja lakitekstiä. Oikeassa vapaakauppassa ei tarvita valtioiden välisiä sopimuksia. Oikea vapaakauppa on ainoastaan yksilöiden välisiä sopimuksia, joita valtio ei rajoita eikä kontrolloi millään tavalla. Vapaassa kaupassa valtio tulee korkeintaan pyydettäessä turvaamaan sopimuksen pitävyyden.

Juha (nimimerkki)

Miksi on tarpeen vääristellä asioita ja suoranaisesti valehdella? Miksi te libertaarit teette tätä koko ajan? USA on USA ja Suomi on Suomi. Tiesitkö esim. sen, ettei Suomessa ole mitään minimipalkkaa? Voisit nyt joskus edes laskeutua omaan ympäristöösi ja tehdä päätelmiä sen perusteella. Vai onko äärioikeistolainen Rothbard joku jumala, häh? Voisit myös esittää perusteluita sille, miksi muka ammattiliitot ovat turhia ja laittomia, mutta yrittäjien keskusjärjestöt ovat tarpeen ja yhdistymisvapautta. En ole vielä täyttänyt libien kannattajakorttia ja päättämättömyyteni näyttää olevan oikeaa, koska kannatatte setelikonservatiitisuutta, kuten Rothbard.

Libertas (nimimerkki)

#43. Kaikella kunnioituksella, sinä tässä asioita vaikutat vääristelevän. Vaadit perusteluja näkemyksille, joita libertaarit eivät ole esittäneet, ja syytät librtaareja valehtelusta perutelematta syytöstäsi. Ammattiliitot EIVÄT ole "turhia ja laittomia". Libertaarit hyväksyvät sekä työnantajien/yrittäjien että työntekijöiden vapaaehtoisen järjestäytymisen, mutta vastustavat työehtosopimuksien yleissitovuutta ja muita valtion liitoille myöntämiä erioikeuksia, jotka vaarantavat myös liittojen riippumattomuuden. Tietääksi kukaan libertaari ei halua tehdä eroa työntekijä- ja työnantajapuolen järjestöjen välille, enkä ymmärrä, mistä tällaisen käsityksen olet saanut. Ehkä vasemmistolainen propaganda on kertonut, että ihminen, joka kannattaa vapaita markkinoita, muka kannattaisi erioikeuksia työnantajille. Näinhän ei ole. Vapailla markkinoilla kaikki vapaaehtoinen yhtestyö on sallittua, kaikki pakottaminen kiellettyä. Valtion olllessa olematon tai minimaalinen erioikeuksia ei voida antaa, ei työnantajille eikä työntekijöille.

Olet minimipalkassa sikäli oikeassa, että Suomessa ei tarkkaan ottaen ole virallista kaiken kattavaa minimipalkkaa, mutta jokaiselle alalle yleissitovissa työehtosopimuksissa määrätty minimipalkka ajaa käytännössä saman asian.

Rothbard ei ollut "jumala" eli erehtymätön, mutta mielestäni kuitenkin erinomainen taloustieteilijä ja yhteiskuntafilosofi. Puolue ei ole rothbardilainen, vaikka muutamat puolueen jäsenistä ovatkin anarkokapitalisteja. Puolueella ei ole virallista rahapoliittista kantaa ja puolueessa toimii myös montaristeja ja ei-stataprosenttista kultakantaa kannattavia ihmisiä. Voisitko olla ystävällinen ja perusteettoman hylkäämisen selittää, mikä Rothbardin ajamassa rahan kaiken väärentämisen kieltämisessä eli markkinoiden todennäköisesti valitsemassa 100-prosenttisessa kultakannassa tai kulta/hopea-kannassa on pahasta. Lisäksi haluaisin huomauttaa, että Rothbard halusi aatettaan kutsuttavan äärivasemmistolaiseksi.

Koska puolue ei kannata rothbardilaista näkemystä rahasta, voinet täyttää kannattajakortin vähintään poliittisen pluralismin nimissä.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Juha 43# - Ammattiliitot ovat turhia ja laittomia vain totalitaristisessa järjestelmässä. USA:ssa työskentelee miljoonia laittomia maahanmuuttajia, joilla ei ole minimipalkasta tai muutosturvasta tietoakaan.

Kultaraha (nimimerkki)

#43,

Älä viitsi vääristellä asioita ja suoranaisesti valehdella.

"Tiesitkö esim. sen, ettei Suomessa ole mitään minimipalkkaa?"

Tiesitkö sinä, että Suomessa lakiin suoraan kirjatun minimiplkan sijaan vähimmäispalkat määrätään epäsuorasti alakohtaisissa työehtosopissa, jotka ovat yleissitovia?

Libertaarit, koskee myös Rothbardia, eivät ole äärioikeistolaisia. Libertaarit ovat yksinkertaiseksi kuvittelemasi kaksiulotteisen poliittisen vasen-oikea-kartan ulkopuolella. Tee pieni poliittinen testi ja "Score it!", niin näet paremman poliittisen avaruuden. Jos tarvitset apua sen tulkitsemisessa, niin älä epäröi kysyä.

"Miksi muka ammattiliitot ovat turhia ja laittomia, mutta yrittäjien keskusjärjestöt ovat tarpeen ja yhdistymisvapautta."

Yksikään libertaari ei kyseenalaista yhdistymisvapautta. yhdistymisvapaus ja järjestön lakiin kirjattu etuoikeus sanella asioita ovat kaksi eri asiaa. Libertaarit vastustavat kaikkia järjestöjen etuoikeuksia oli kyseessä sitten työntekijäjärjestö tai työnantajajärjestö.

"koska kannatatte setelikonservatiitisuutta"

Osa libertaareista kannattaa täysin vapaata rahaa. Oli se sitten oravannahkoja, kultaa tai seteleitä tai kaikkia yhtä aikaa. Pääasia on kuitenkin se, ettei laki puutu millään tavalla rahaan. Jotkut maltillisemmat libertaarit kannattavat lakiin kirjattua 100 % kultavarantoon tai muuhun hyödykkeeseen perustuvaa rahaa. Valtion keskuspankin velkaperustaista tai talousdemokraattista setelirahaa ei kannata yksikään libertaari, jos kannataa, niin ei ainakaan tältä osin ole libertaari. Tästä on esimerkkinä Milton Friedman, jota monet ovat erehtyneet pitämään puhtaana libertaarina.

Kultaraha (nimimerkki)

#46, Tässä vielä linkki pieneen poliittiseen testiin: World's Smallest Political Quiz

Osku (nimimerkki)

#46: Friedmanin puolustukseksi pitää sanoa, että ei hänkään kannattanut keskuspankkijärjestelmää. Hänen kantansa oli, että jos keskuspankki toimii, niin sen on pidettävä inflaatio matalana.

Jouni Snellman (nimimerkki)

46# Miten työehtosopimukset turvaavat vuokratyöläisten aseman?

Juha (nimimerkki)

Miksi libertaareille työntekijöiden yhdistykset ovat pahaa, pahaa kommunismia, mutta suuryritysten yhdistykset ovat hyvää, hyvää, vapahtavaa vapautta?

Huolimatta konservatiivisesta, kylmästä talousagendastanne, aion vielä täyttää libisten kannattajakortin. Suomeen tarvitaan oikeaa oppositiota ja järkevää otetta valtionhallintoon, te lipiraalit olette lähinnä tätä järkevää otetta. (Tosin epäilyttää se, että moni libertaariksi itseään väittävä on siirtynyt Kokoomuksen riveihin, puolueen, joka kannattaa elinkeinoelämän tukia ja vihaa vapaata markkinataloutta työmarkkinoilla).

Libertas (nimimerkki)

#50. Luitko ollenkaan kommentiani nro 44, kun yhä vääristelet libertaarien mielipiteitä järjestäytymisestä. Kaikki vapaaehtoinen järjestäytyminen on hyväksyttävää, mutta kaikki, mihin liittyy väkivaltaa tai valtion suomia erioikauksia, on väärin. Libertarismi ei tee eroa työntekijöiden ja suuyritysten yhdistysten välillä.

Paljon kiitoksia kannattajakortista, mutta mielestäni puolueen talousagenda ei ole konservatiivinen (vanhoillinen, "säilyttävä") vaan miltein radikaalireformistinen, vaikkakin meille libertaareille pitkällä tähtäyksellä riittämätön. Ehkä käytät termiä konservatiivinen amerikkalaisessa merkityksessä. Mielestäni puolueen agenda ei myöskään ole kylmä, mutta kyseinen adjektiivi poliittisessa yhteydessä käytettynä lienee niin arvolatautunut, että rationaalinen keskustelu asiasta on mahdotonta. Kokoomuksesta olen kyllä samaa mieltä. Se on populistis-valtiokapitalistinen konservatiivipuolue. Kokoomukseen siirtyneet "libertaarit" ovat hylänneet aatteensa henkilökohtaisen hyödyn tai vähäisempien uudistusten saavuttamisen toivossa. Vaikka heidän tarkoitusperänsä olisivatkin hyvät, eivät he saa mitään aikaan ollessaan vähemmistössä siinä etatistisessa puolueessa.

kultaraha (nimimerkki)

#50,

Libertaareilla ei ole poliittista talousagendaa. Voihan agendan tietysti löytää, jos oikein tahtoo; libertaarien agenda on se ettei ole talousagendaa. Valtion tehtävänä ei ole puuttua talouteen eli yksityiseen omistusoikeuteen millään tavalla. Valtio ei valvo, ohjaa tai sääntele. Kaikki yksilöt ovat libertaarin lain edessä tasa-arvoisia. Laki ei siis rajoita jonkun ryhmän taloudellisia vapauksia toisen eduksi, mikä on aina poliittisen talousagendan perimmäinen tarkoitus. Jokaisella yksilöllä on yhtäläinen omistusoikeus omaan omaisuuteensa. Oli kyse sitten halutulla paikalla olevasta omakotitalosta tai oman työn tuloksista.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Vain vapaiden ihmisten yhteisö pystyy tuottamaan sellaista demokratiaa, jossa vallanpitäjät vaihtavat paikkaa alamaistensa kanssa vaaleista toisiin vaalien avulla eikä määräämällä ihmisiä yhteiskunnan mahtikäskyllä erilaisiin tehtäviin.

Juha Vikatmaa

Naama (nimimerkki)

Vertaamalla suomalaisen ahtaajien muutosturvavaateita USA:n autoteollisuuden tilanteeseen Pasi J. jättää mielestäni huomiotta, että tavara- ja palvelutuotannolla on eroa.

Vientituote, joka valmistetaan jossain muussa maassa kuin minne se loppujen lopuksi myydään, on jo logistisesti "väärässä paikassa" syntyessään. On selvää että vientiin tarkoitettu tavaratuotanto on erittäin herkkä globalisaation vaikutuksille.

Palvelutuotannossa (niin ahtaus kuin terveydenhuoltokin) tilanne on monimutkaisempi. Työnantajat voivat yrittää "globalisoida" tilanteen vain tuottamalla halpatyövoimaa sieltä, missä on "ylijäämäväestöä" jonka on pakko lähteä etsimään elantoaan muualta.

Jos liberaalit haluavat menestyä (jo) 2011, teillä ei ole varaa vetää yhtään yksityiskohtien erityispiirteiden mutkia suoriksi selkeiden suurten linjojen puhtaiden periaatteiden takia.

Jouni Snellman (nimimerkki)

54# Näin se on varmaan nähtävä. En kyllä usko muutosturvan menevän läpi.

Paulus Kaita (nimimerkki)

UAW:n mielipuolista sopimusta joka käytännössä kielsi henkilökunnan vähentämisen kokonaan on melko turha käyttää argumenttina yleisesti ammattiliittoja vastaan. Mikään liitto täällä ei ole saanut, tai edes halunnut, vastaavia etuja.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Paulus Kaita (#56), se ei ollut argumentti yleisesti ammattiliittoja vastaan, vaan yleissitovaa muutosturvaa vastaan. Yleisestikään en (tai emme) vastusta ammattiliittoja, vaan ainoastaan niiden lakisääteisiä erityisoikeuksia, kuten työehtosopimusten yleissitovuutta. Kuten olen monta kertaa itsekin sanonut, ammattiliitoissa sinänsä ei ole mitään vikaa, vaan pidän niitä vapailla markkinoilla jopa hyödyllisinä toimijoina, kunhan niillä ei ole kyseisiä erityisoikeuksia, jotka vääristävät markkinoita.

Eläköön kukin omalla tavallaan (nimimerkki)

Maissa, joissa ammattiliitot ovat heikkoja, työvoiman osuus tuloista on yhtä suuri:
http://super-economy.blogspot.com/2010/02/class-st...

Siis ammattiliitot eivät rikastuta työntekijöitä, vain ottavat joiltain pois paljon antaakseen toisille vähemmän. Osuus säilyy, ei kasva, ja koko kakku pienenee. Virossa ilman ammattiliittoja työvoiman palkat ovat nousseet lähes 10 % vuodessa lähes koko uusitun itsenäisyyden ajan.

Kysynnän ja tarjonnan laki määrää palkat, ja ammattiliitot voivat nostaa sitä vain rajoittamalla työn tarjontaa, ts. aiheuttamalla alalleen alhaisemman työllisyyden kuin olisi muuten.

Ammattiliitoilla on lukemattomia etuoikeuksia. Tässä muutama.

1. Yleissitovuuslain vuoksi jonkun liiton sopimukset sitovat myös meitä liittoon kuulumattomia työntekijöitä (ja työnantajia), vaikkemme haluaisi. Edes Ruotsissa ei ole noin pöhköä lakia. Se estää monia pääsemästä työhön ehdoilla, joilla he haluaisivat töihin: se on laitonta. Kaikille ei riitä niin tuottavia töitä, että siitä kannattaisi maksaa ammattiliiton vaatimaa palkkaa/työehtoja, joten osa jää työttömiksi tai joutuu menemään väärälle alalle, jossa saa maksaa vähemmän palkkaa.

2. Lakkoilijoiden annetaan myös käyttää väkivaltaa kuten eilen Kotkassa. Poliisi ei pidättänyt auton hajottajia, vaikka siellä oli kuskikin sisällä.

3. Jos solmisin työsopimuksen, jossa lupaan tehdä töitä enkä lakkoilla, pomoni kannattaisi maksaa minulle korkeampaa palkkaa. Tämänkin laki kieltää minulta.

4. Jos pomoni määrää minut työsulkuun, saan irtisanoutua. Jos lakkoilen, pomoni ei saa irtisanoa minua.

5. Ay-jäsenmaksut ovat verovapaita, siis verottajallekin kuuluva osuus menee ay-pomojen sijoituksiin tuottamaan korkoa ammattiliitoille.

6. Kotkan nosturitukilakko taisi olla laiton?

7. Joissain maissa lakkoon meneminen vaatii työntekijöiden suljetun lippuäänestyksen. Eikö SAK:lla ole kanttia tähän?

8. Kilpailuvirastolle on ehdotettu oikeutta puuttua palkkakartelleihin.

Ainakin kaksi ensimmäistä näistä etuoikeuksista pitäisi lakkauttaa heti, vaikka laajemmin sopimusvapauteen ei mentäisikään. Jo sillä päästäisiin hyvään alkuun. Libertaristit kai lakkauttaisivat kilpailuvirastonkin mutta poistaisivat mm. etuoikeudet 1-4.

Pelkät 1. ja 2. eivät ehkä poistaisi esim. ahtaajien kartellivaltaa, mutta monilla muilla aloilla työllisyys pääsisi paranemaan, etenkin syrjäseutujen, työttömien, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien jne. 3. & 4. kai jo poistaisivat. Kuluttajille vakavan haitallisia pitkäaikaisia kartelleja ei kai ole koskaan ollut ilman valtion tai vastaavan tukea.

Jos ahtaamisessa kysyntä ja tarjonta määräisivät palkat, palkkataso luultavasti laskisi nykyisestä mutta useampi pääsisi töihin. Monella muulla alalla ehkä nykytyöntekijöiden palkat säilyisivät mutta lisäksi tulisi vähemmän tuottavia töitä ja työntekijöitä. Työllisyys paranisi ja talous tehostuisi niin, että syrjäytyminen vähenisi, sosiaalimenot ja verot laskisivat, kokonaispalkkasumma alkaisi rakennemuutoksen jälkeen kasvaa nopeammin nopeamman tuottavuuden myötä ja käteenjäävät tulot kasvaisivat sitäkin nopeammin verotuksen vuoksi.

Ahtaajat eivät ehkä vuosiin pääsisi vanhoille palkoille, mutta monet muut ohittaisivat vanhat palkkansa nopeammin ja työttömille muutos olisi lottovoitto. Keskimäärin palkansaajat voittaisivat, palkkasumman kasvu nopeutuisi. Myös kapitalistien tulot nousisivat ja sitenkin veropohja - ja työeläkesijoitustemme tuotto.

http://liberalismi.net/wiki/Minimipalkka