Riistä maapalloa tai kuole
Riistä maapalloa tai kuole. Tämä ei ole uhkaus, vaan tosiasia. Joko ihminen ottaa maapallon luonnonvarat -- kuten puut, öljyn, alumiinin ja atomit -- ja muuntaa ne elämälleen välttämättömiksi asioiksi tai hän kuolee. Elääkseen ihmisen on tuotettava hyödykkeitä, joista hänen elämänsä on riippuvainen; hänen on tuotettava koteja, autoja, tietokoneita, sähköä ja niin edelleen; hänen on otettava luonto haltuunsa ja käytettävä sitä omaksi edukseen.
Tätä tosiasiaa ei voi paeta. Jopa "jaloimpien" villi-ihmistenkin on hyödynnettävä luontoa tai tuhouduttava. Todellakin, vaikka henkilö ei itse tuottaisikaan mitään, elääkseen hänen on epäsuorasti ja loismaisesti riistettävä maapalloa saamalla elantonsa muiden ihmisten toimenpiteistä.
Lauantaina klo 20:30 - 21:30 vietetään vuosittaista Exploit the Earth -tuntia (jokainen voi mielessään kääntää sanan exploit mieltymystensä mukaan joko riistämiseksi tai hyödyntämiseksi; tässä yhteydessä se voi olla myös urotyö). Tapahtuman tarkoituksena on korostaa sitä, että maapallon ja sen luonnonvarojen hyödyntäminen on kaiken elämän edellytys.
Maapallon hyödyntämisen/riistämisen voi toki lopettaa, mutta se tarkoittaa itsemurhaa, aivan kuten itsemurha tarkoittaa käytännössä maapallon hyödyntämisen lopettamista.
Maapallon hyödyntämistä voi myös vähentää ja sitä kutsutaankin säästämiseksi. Esimerkiksi yritysten käyttämät raaka-aineet ovat niille kuluerä ja vapailla markkinoilla keskenään kilpailevat yritykset pyrkivätkin parantamaan voittojaan tuottamalla entistä vähemmällä entistä enemmän.
Erilaisten tuotantotapojen poliittinen tukeminen, sääntely ja kieltäminen rikkovat tämän terveen, luonnollisen markkinaprosessin ja aiheuttavat itse asiassa siten enemmän luonnon kulutusta kuin muuten tapahtuisi. Siksi luonnonystävän valinta on vapaa markkinatalous. Todellisia ratkaisuja ympäristöongelmiin ovatkin seuraavat:
- Siviilioikeusistuimien käyttäminen yksityishenkilöiden ruumiin ja omaisuuden suojaamiseksi saastuttajilta. (Saasteilla tässä yhteydessä tarkoitetaan henkilöille tai heidän omaisuudelleen aiheutettua todellista pitkäaikaista fyysistä haittaa.)
- Luonnonvarojen yksityistäminen, jolloin luonnonvarojen omistajilla on suuret taloudelliset kannustimet suojella kyseisiä luonnonvaroja.
- Vapaa markkinatalous, jossa hallitukset eivät suosi mitään teollisuudenalaa millään perusteella.
- Sen tunnustaminen, että ihmisellä on oikeus elää itsensä vuoksi ja käyttää luonnonvaroja elämiseensä.
Osallistu Exploit the Earth -tapahtumaan Facebookissa.
Lisäys: Toinen vastaava tapahtuma on Life Hour, mutta ainakin itse jätän sen väliin, sillä se kannustaa valaistuksen tuhlaamiseen. Tunnetumpaan Earth Hour -tapahtumaan osallistuville on kehitetty jatkotapahtumaksi Caveman Week, jolloin ei tarvitse tyytyä vain yhden tunnin mielenilmaisuun!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Yhtiövalta on suurin demokratian este maailmanlaajuisesti. Ihmisillä pitää olla suuremmat oikeudet kuin yhtiöillä.
Esa Kärnä (#1), yhtiöt ovat ihmisten vapaaehtoisia yhteenliittymiä jonkin asian toteuttamiseksi. Yhtiöillä tulee olla tasan samat oikeudet kuin kyseisillä ihmisillä itsellään, ei enemmän eikä vähemmän.
Olen varsin voimakkaasti eri mieltä kuin mitä kirjoitat. Meinasin jättää tämän kommentoimatta, mutta tuo käyttämäsi Vergiliuksen tunnuslause ikäänkuin velvoitti....
Luontoa voidaan hyödyntää monella tavalla ja niitä yhteiskuntia voidaan rakentaa monella tavalla. Vapaaseen markkinatalouteen tiukasti sitoutuminen tarkoittaa tässä yhteydessä lähinnä sitä, että toivotaan, että ihmiset olisivat riittävän viisaita ja kaukonäköisiä että asiat hoituisivat. Toivotaan, että lyhytaikainen ahneus olisi alisteinen pitkäntähtäimen hyödylle yms. Minusta mallisi on suora tie jättimäiseen katastrofiin.
Itse uskon, että asettamalla yritystoiminnalle tarpeellisessa määrin rajoja ja ohjaamalla mm. tuotteiden vaatimuksilla (mm. energiankulutus, takuuajat yms) kulutusta mahdollisimman kestävään suuntaan voimme saavuttaa tasapainon jossa ihmisen vaikutus luontoon ei ole sen suurempi kuin luonnon toipumiskyky.
Sinun mallissasi puuttuu täysin vaikutusten kasaantominen, sekä se taho joka todella huolehtisi suurista kuvioista.
1
Se on juurikin näin, mutta me ihmiset olemme niin helposti "höynäytettävissä"
sanalla HYVINVOINTI.
Se on pelkää höttöpuhetta samoin kuin; Uskokaa vain tämä oppi, saatte palkinnon kuoleman jälkeen, se on "taivasten valtakunta."
Jotain siintää jossakin olemattomuudessa, meille myydään ilmaa säkissä, pelkkää mielikuvaa ja toiveajattelua.
Ydinvoiman rakentamista, esimerkikisi, kannattavat juuri ne joilla on vara sijoittaa rahaa noihin yhtiöihin, saadaan suuret voitot. Se on vain harvojen
hyvinvointia. Moraali ei paljon paina, kun raha pyörittää maailmaa.
Arvot unohtuvat.
Nälkä lisääntyy ja ruumiita tulee tavallisen kansan keskuudessa, mutta eivät ne siitä välitä, heillä on siinä vaiheessa jo pussit pullollaan ja voivat matkustaa vaikka paratiisisaarille lekottelemaan.
Mitä enemmän me kulutamme, sitä enemmän yhtiöt ( osakkeenomistajat )rikastuvat, kansa köytyy ja maailma saastuu.
3# Maailman luonnonvarojen tuhlaus ja hukkakäyttö tapahtuu aina virkamiesten suojeluksessa. Vapaa markkinatalous johtaa tehokkaampaan ja säästeliäämpään tuotantotapaan. Eri asia on, että kansainvälinen globaalitalous on täysin sääntelemätöntä.
Markkinat eivät määrittele saasteelle hintaa. Savupiipusta ulos pukattava paska on täysin hinnoittelematta, vaikka siitä koituu monella tapaa monenlaisia kustannuksia.
TP (#6), luitko kohdan yksi tuosta todellisten ratkaisujen listasta? Saasteen hinnan tulee olla täysimääräisesti saasteen aiheuttaman haitan korvaava ja viime kädessä asia on ratkaistava oikeudessa. Tämä olisi erittäin tehokas keino todellisten saasteiden leikkaamiseen.
Siis et puhukaan vapaasta markkinataloudesta. Siis ajat nykyisen kaltaista markkinataloutta, jota ohjataan yhteiskunnan säännöin.
TP (#8), ei, puhun nimenomaan vapaasta markkinataloudesta, jossa likimain ainoa sääntö (oli se sitten minarkistisen minimivaltion pakottama tai jonkin muun mekanismin vahvistama) on se, että muille ei saa aiheuttaa haittaa. Haitan aiheuttamista yhtä lailla olisi se, että käy tuikkaamassa haarukan naapurin selkään tai vuodattaa tehtaasta rikkihappoliemet lähimpään lampeen. Haittaa ei saa aiheuttaa, ja jos aiheuttaa, niin se on korvattava täysimääräisesti.
8# Ihmisten välistä täysin sääntelystä vapaata yhteistoimintaa ei ole olemassakaan, en usko, että edes libertaareilla. Kaikkein menestyksekkäimmissäkin markkinatalouksissa on selvät säännöt mm. talouden liiallisen keskittymisen varalta. Tämän päivän globaalitaloudesta nuo säännöt puuttuvat kokonaan, mikä saa monet vaatimaan lisäsääntelyä omille markkinoillemme. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, oma sääntelymme luo korkeintaan lisää standardeja ja auttaa siten kehitysmaita riistäviä globaaleja yhtiöitä.
#3: Suurta suunnitelmaa ei tarvita, eikä sellaista edes voi olla. Suuren suunnitelman olemassaolo vaatisi kyvyn optimoida koko ihmiskunnan kaikki transaktiot -- ja lisäksi kyvyn todistaa ja perustella, miksi yksilöiden pitäisi alistua tälle suunnitelmalle.
En nyt tarkkaan muista, kuka kirjoitti esseen "I, The Pen", joka osoitti niinkin yksinkertaisen asian, kuin lyijykynän tekemiseen osallistuvan puoli tuhatta ihmistä. Obama nimitti auto-tsaarin, jolla on vielä mittavampi tehtävä -- todella hallitakseen koko autonvalmistusalan, tällä tulisi olla ymmärryksessään jokaisen lyijykynääkin pienemmän kappaleen, kuten kumitiivisteiden, sulakkeiden, sytytystulppien jne. tuotantoketjut.
Vapaat markkinat organisoivat nämä tuotantoketjut lähes maagisesti. Jos jollakin alueella on voimassa kaaosteorian perhosefekti, sen on oltava markkinoilla; ne reagoivat jatkuvasti miljardien yksilöiden aikaansaamiin muutoksiin tuotannossa ja kysynnässä -- kun jotakin tuotetta näyttäisi olevan ylenmäärin saatavilla, miljardit aivot alkavat miettiä, miten juuri kyseinen artikkeli parantaisi hänen elämäänsä paremmin eli halvemmalla, kuin joku toinen allokaatio. Tämä pätee niin loppukuluttajiin, kuin valmistajiin.
Suunnittelu ei voi ottaa kaikkia kytkentöjä huomioon, koska häntä vastaan on miljardeja eri tarpeita ja miljardeja aivoja.
Vapaan markkinatalouden historia on osoittanut, että yksityisomistajalla on aina insentiivi pitää huolta omaisuudestaan. Mikäli hän ei kykene siihen, hän on silti todennäköisesti ahne. Markkinatalous ohjaa omaisuuserät ei yksiin käsiin, vaan parhaisiin käsiin. Jos vaikka olisi olemassa lampi, jonka omistaja riistokalastaa sitä nopean voiton toivossa, ei tarvita kuin yksi riittävän rikas ja järkevä henkilö, joka näkee mahdollisuuden tehdä vielä suurempaa voittoa tulevaisuudessa pitkäjänteisemmällä bisnesstrategialla. Jos kerran nykyisellä omistajalla on suuri aikapreferenssi, hän mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyväksyy tarjouksen, joka tarjoaa tälle suuremman summan rahaa *nyt*, kuin tämä kykenee saamaan irti lammesta ennen bisneksen vääjäämätöntä romahtamista. Jos taas parempaa bisnesstrategiaa ei ole, suojelullekaan ei ole perustetta.
Tälläkin teorialla on premissinsä. Ne ovat vapaus ja järki. Yhteiskunnassa, jossa "ahneus" on kiellettyä tai jossa yhteisen edun nimissä voidaan takavarikoida omaisuuksia milloin vain, yksilöiden aikapreferenssi on suurempi -- ts. he eivät halua suunnitella pitkän tähtäimen projekteja, koska he eivät voi. Sellaisessa yhteiskunnassa suurimmat voitot tehdään yhteisomaisuuden hoitotehtävissä ja edunvalvonnassa.
#5: Globaali talous voisikin ratkaista maapallon saasteongelmat "jakamalla" kaiken omaisuuden niitten käsiin, jotka kykenevät saamaan parhaan voiton. Paras voitto syntyy pitkällä aikavälillä, jos on syntyäkseen. Ainoa este tälle ovat kansallishallitukset, jotka pitävät kiinni "kansallisomaisuudestaan", jotka yleensä ovat sosialisoituja tai muuten ryöstettyä omaisuutta, kuten öljykenttiä. Ratkaisuksi vain tällekin ongelmalle esitetään globaalia suunnittelua ja globaalia sosialisointia ja maailmanhallitusta.
Esim koko Kiinan pitäisi olla sellaisten yritysten hallussa, jotka kykenevät hyödyntämään raaka-aineita moninkertaisella tehokkuudella nykyisiin omistajiin verrattuna.
Silurus #11,
Hyvä kommentti. Aiheesta lisää: Kauppa ja vapauden nousu.
riistäminen ≠ hyödyntäminen
Riistossa ei ole pitkän aikajänteen näkymiä eikä tavoitteita. Ainoastaan lyhytnäköinen myödyn maksimointi itselle. Hyödyntämisessä ajatellaan hieman pidemmälle eteenpäin. Aivan samoin kuin sinä ilmasto denialistina koet (pikemminkin uskot), että ihmisen teoilla ei ole mitään vaikutusta ilmastoon. Sen takia koet, että sinulla on oikeus saastuttaa ja riistää ympäristöä ja luontoa niin paljon kuin sielu sietää.
#3,
"Vapaaseen markkinatalouteen tiukasti sitoutuminen tarkoittaa tässä yhteydessä lähinnä sitä, että toivotaan, että ihmiset olisivat riittävän viisaita ja kaukonäköisiä että asiat hoituisivat."
Vapaaseen markkinatalouteen sitoutuminen ei tarkoita missään yhteydessä naivia uskomista ihmisten hyvyyteen. Päin vastoin. Demokratia on osoittanut sen, että ihmisten hyväuskoisuutta käytetään häikäilemättömästi hyväksi poliittista ja korporaatiososialistista valtaa tavoiteltaessa.
Vapaassa markkinataloudessa jokainen transaktio tapahtuun suoraan palvelun tarjoajan ja kuluttajan välillä. Kumpikin osapuoli pitää varmasti huolen siitä, että oma etu ja oikeudet toteutuvat. Jokainen transaktio on myös enemmän tai vähemmän vaikutuksessa ympäristöönsä esim. palvelun tuottamisessa syntyneillä saastepäästöillä. Se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä vapailla markkinoilla kenenkään yksityistä omaisuutta ei voida turmella väkivalloin. Saastepäästöistä kärsivät vaativat varmasti päästöjen lopettamista tai vähentämistä tai vähintään korvausta kärsityistä vahingoista.
Asiat eivät hoidu itsestään, vaan sen seurauksena, että ihmiset huolehtivat itse omista oikeuksistaan eli pohjimmiltaan ehdottomasta yksityisestä omistusoikeudesta.
Yksityinen omistusoikeus on instituutiona ylivoimainen asioiden hoitumisen kannalta verrattuna mihinkään keskusjohtoiseen himmeliin, jossa ihmisten omaisuutta ml. kehoa kohdellaan poliittisen mielivaltaisesti yhteisenä omaisuutena yleensä jonkun poliittista eliittiä lähellä olevan eturyhmän hyväksi.
#11
"Markkinatalous ohjaa omaisuuserät ei yksiin käsiin, vaan parhaisiin käsiin"
Mites sitten kun ne "parhaat kädet" antavat keräämänsä omaisuuden perinnöksi jälkeläisilleen, jotka eivät välttämättä enää olekaan parhaita ja tätä kasaantumista tapahtuu tarpeeksi kauan?
Vapaan markkinatalouden suurimpia ongelmia tuntuu olevan se, että resurssien allokaatio on uusien yksilöiden välillä niin epätasainen. Systeemi toimisi paljon paremmin ilman minkäänlaisia perintöjä(ollettaen, että perintöjenantamismahdollisuus ei toimi suurena insentiivinä tehokkaalle taloudelliselle toiminnalle). Lisäksi on suunnaton epätäydellisen informaation ongelma, joka tietysti koskettaa myös kaikkia vaihtoehtoisia malleja ehkä vielä raskaammin kuin vapaata markkinataloutta.
#15,
"Sen takia koet, että sinulla on oikeus saastuttaa ja riistää ympäristöä ja luontoa niin paljon kuin sielu sietää."
Väärin. Toisten ihmisten omistusoikeus asettaa yksiselitteisen tiukat rajat saastuttamiselle. Toisen omaisuutta ei ole oikeutta väkivalloin saastuttaa. Toisen omaisuutta ei voi myöskään väkivalloin hyödyntää.
Olet kyllä oikeassa semantiikan suhteen. Riisto on väärä termivalinta tähän yhteyteen. Sen olisi pitänyt olla hyödyntäminen.
#17,
No problem. Vapaassa markkinataloudessa saavutettua sosioekonomista asemaa ei voi lukita protektionistisin laein. Jos omaisuus joutuu esim. perinnössä huonoihin käsiin, niin se todennäköisesti vaihtaa hyvin nopeasti omistajaa.
Olisikohan ollut Johan Norbergin, joka kertoi kirjassaan Globaalin kapitalismin puolustus tutkimuksesta, jonka mukaan peritty rikkaus hukataan lähes poikkeuksetta viimeistään kolmannessa sukupolvessa.
Nythän on niin että maailmasta on tullut kaikenlaista joutavaa kräsää tuottavien "huuhaa" tehtaitten kaatopaikka. Ja tällä huuhaa krääsällä tarkoitan niitä täysin turhanpäiväisiä yleensä muovista valmistettuja vimpaimia joita on etenkin Kiinasta roudattu ympäri maailmaa.Näitä tuotteita myydän kaikissa suurissa marketeissa ja halpahalleissa ja mainosmiehet yrittävät aivopestä meitä kuluttajia mainosroskapostilla jota tulee jokaiseen kotiin muovikassillinen päivässä. TV:n kun avaa muilta kanavilta kun ylen niin 80% katseluajasta tulle tätä mainostamis-aivopesua. Ei liene mitenkään yllättävää että maapallon rajalliset resurssit ovat käymässä vähiin. Koneet ja laitteet suunnitellaan tarkoituksella niin etteivät ne kestä 3 vuotta kauempaa. Kuluttamisesta on tehty pyhä mantra jota kaikkien pitäsi noudattaa tai ei ole hyvä ihminen.
Itse olen ratkaissut kulutushysterian omalta kohdaltani näin: Ostan vaatteita äärimmäisen harvoin, ja silloinkin vain tarpeeseen. Huomaan että -80 luvulta peräisin oleva karderoobini on itseasiassa nykyjään aika muodikas. En tilaa lehtiä, en tee heräteostoksia, en katsele maksullisia kanavia, en matkustele ulkomaille, enn koskaan lue sitä mainosroskapostia vaan heitän sen heti roskiin. Kun tvstä tulee mainoksia vaihdan ylen kanaville tai laitan tvn äänettömälle. Sitä mainos-melusaastaa ei yksinkertaisesti jaksa kuunnella. Ajan -90 luvun alkupään autolla jota itse korjaan kun tarvis tulee. Joku väittää nyt että saastutan vanhalla autollani mutta tutkittu on että auton valmistaminen kaikkine elinkaarineen on itseasiassa kaikkein saastuttavinta, joten vanhalla autolla ajaminen on itse asiassa ekoteko. Itseasiassa mainosmiehet ovat pakkomyyneet myytin siitä että auto pitäisi vaihtaa kolmen vuoden välein tain muuten olet ympäristöstäsi välittämätön hirviö. Paskat ne muusta välittää kuin siitä miten paljon saavat myydyksi niitä.
Huonekalut käyn kierrätyskeskuksesta samoin astiat ja ne harvat käyttötavarat jota taloudessa tarvitaan. Kännykkä on Nokian 10 v vanha malli jolla pystyn soittamaan ja lähettämään t-viestejä .Se riittää oikein hyvin. Nettiyhteys on.
Tällä halusin vain osoittaa että aika pienellä hiilijalanjäljelläkin voi elää ja vieläpä onnellisena. Ei paina krääsä mutta ei huoletkaan.
Maailmassa on muuten muutama ammattiryhmä jotka laitan tässä tyhjänpäiväisempien ammattien rankingiin: 1. mainosmiehet 2. Konsultit 3. toisten rahoilla innovoivat 4. Asianajajat, maljon muitakin on mutten viitsi...
Varmaan tarpeeksi moni kävi painamassa facebookin "Report this" nappia, kun tuota eventtiä ei enää löydy sieltä :(
Itävaltalainen kultti on jälleen päästetty irti, joten kommentoidaanpa hieman näitä naurettavia väitteitä.
"Yhtiöillä tulee olla tasan samat oikeudet kuin kyseisillä ihmisillä itsellään, ei enemmän eikä vähemmän."
Yhtiöt ovat tyranneja, jotka eivät toimi demokratian pohjalta. Epädemokraattisten entiteettien oikeuksia tulee aina rajoittaa tiukasti.
"Jos vaikka olisi olemassa lampi, jonka omistaja riistokalastaa sitä nopean voiton toivossa, ei tarvita kuin yksi riittävän rikas ja järkevä henkilö, joka näkee mahdollisuuden tehdä vielä suurempaa voittoa tulevaisuudessa pitkäjänteisemmällä bisnesstrategialla."
Ei ole olemassa mitään "pitkäjänteistä bisnesstrategiaa". Lyhytjänteinen voitto on aina tärkeämpi yhtöille. Pitkäjänteiseen voittoon liittyy aina selvästi suuremmat riskit. Kiitos valtion intervention meillä sen sijaan on olemassa innovaatioita, joihin on panostettu pitkäjänteisesti kuten tietokone ja internet. Kiitos valtion intervention Yhdysvallat nousi teollisuuden mahtimaaksi sen sijaan, että se olisi alistunut vapaa kauppaan päävientituotteinaan turkikset ja eräät luonnonvarat.
#22,
"Yhtiöt ovat tyranneja, jotka eivät toimi demokratian pohjalta. "
Aivan, koska meillä ei ole vapaita markkinoita, vaan protektionistinen korporaatiososialismi.
"Kiitos valtion intervention meillä sen sijaan on olemassa innovaatioita, joihin on panostettu pitkäjänteisesti kuten tietokone ja internet."
Heh heh. Kerro vielä, että tietokone on neuvostokommunismin suuri saavutus.
#20,
Loistava henkilökohtainen valinta. Vapailla markkinoilla jokaisella on oikeus tehdä omat valintansa oman arvomaailmansa mukaisesti. Rajana on tietysti se, ettei valinnoillaan loukkaa muiden vastaavaa oikeutta.
#19
"No problem. Vapaassa markkinataloudessa saavutettua sosioekonomista asemaa ei voi lukita protektionistisin laein. Jos omaisuus joutuu esim. perinnössä huonoihin käsiin, niin se todennäköisesti vaihtaa hyvin nopeasti omistajaa"
Mikä mekanismi tuon takaa? Kun omaisuus on tarpeeksi suuri, eihän sitä enää edes voi menettää, ellei ole todella tyhmä. Periaatteessa jo reilusti alle miljoonan euron perintö riittää nykymaailmassa siihen, että voi lepäillä laakereillaan ja elää koroilla koko elämänsä. Toki raha tällöin on tavallaan muiden käytössä velan ja investointien kautta, mutta mikään ei takaa, että resurssit tällä tavalla jakautuvat tehokkaimmin.
Varallisuuden kasautumisen pitkän aikavälin vaikutuksia on tässä vaiheessa luultavasti melko vaikea arvioida. Vapaamarkkinatalous ja pääomanliikkeet ovat toimineet globaalisti käytännössä liian vähän aikaa johtopäätösten tekoon. Olisi mielenkiintoista olla näkemässä tilanne vaikka 20 sukupolven päästä, jos varallisuuden annetaan kasautua nykytahtiin.
Kultaraha #23
"Aivan, koska meillä ei ole vapaita markkinoita, vaan protektionistinen korporaatiososialismi."
Tarkoitatko, että vapaassa markkinataloudessasi yhtiöitä johdetaan demokraattisesti? Siis ei yksi dollari, yksi ääni pohjalta? Oletko anarkisti? Jokainen anarkistihan on sosialisti, mutta jokainen sosialisti ei toki ole anarkisti. Murray Rothbardinkin mielestä kapitalistit eivät todellakaan ole anarkisteja. "Anarkokapitalismi"-termi onkin aika lailla merkityksetön.
"Heh heh. Kerro vielä, että tietokone on neuvostokommunismin suuri saavutus."
Mitä tarkoitat? Että julkinen sektori ei kehittänyt tietokonetta?
#25: Samastat nyt rahan resursseihin. Ei ole mikään varsinainen ongelma, että maailmalla on tusinan verran jotain parishiltoneita. Resurssit, joita minä tarkoitin, ovat vaikkapa sitten kaivoksia, metsiä, järviä, peltoja ja tuotantolaitoksia.
Perijä, jolla ei ole järkeä ja joka ei ole kouluttautunut tutkimaan tulevien omistustensa parhaita mahdollisia käyttötarkoituksia, ei tee tuotantolaitoksella yhtään mitään. Hänen johdossaan parhaimmastakin yrityksestä tulee yhdessä sukupolvessa konkurssikypsä. Hänen on yksinkertaisesti viisainta myydä se taholle, joka osaa johtaa sitä. Aivan samoin hänellä ei ole käyttöä metsälle, kaivokselle, pellolle eikä yhtään millekään. Vain tukeutuminen johonkin irrationaaliseen myyttiin, kuten sukuvelvollisuuteen tai vastaavaan voi saada hänet pitämään kiinteän omistuksensa vastoin kenenkään etua.
#27
"Samastat nyt rahan resursseihin. Ei ole mikään varsinainen ongelma, että maailmalla on tusinan verran jotain parishiltoneita"
Kyllä mä näkisin ton ongelmana. Jos oletetaan, että rahalla on kannustinvaikutuksia yksilölle ja että raha toisaalta mahdollistaa tiettyjen asioiden toteuttamisen. Rahahan on periaatteessa resursseja muunnettuna universaaliin ja likvidiin muotoon.
Osa parhaista kyvyistä menee hukkaan, kun peritty omaisuus tuottaa negatiivisen kannustimen käyttäytyä tuottavasti. Toisaalta monet potentiaalisesti kyvykkäät ihmiset syntyvät käytännössä vailla mahdollisuuksia koskaan saavuttaa potentiaaliaan.
#25,
Omaisuus katoaa leveään elämään, huonoihin sijoituksiin tai petollisiin sijoituksiin, kuten lähipiirin monimiljoonaomaisuudelle kävi.
Omaisuuden kerääjä on todistetusti osoitanut olevansa kyvykäs. Tämä ominaisuus ei välttämättä periydy vaikka omaisuus periytyykin.
#29
"Omaisuuden kerääjä on todistetusti osoitanut olevansa kyvykäs. Tämä ominaisuus ei välttämättä periydy vaikka omaisuus periytyykin"
Tätä juuri ajoin takaa. Tosin omaisuuden periytyminen loisi tehottomuutta myös siinä tapauksessa, että ominaisuudet periytyisivät.
"Omaisuus katoaa leveään elämään, huonoihin sijoituksiin tai petollisiin sijoituksiin, kuten lähipiirin monimiljoonaomaisuudelle kävi"
Tää taas ei oo mitenkään selvää. Ja jos omaisuus katoaa esim. huonoihin sijoituksiin, niin silloinhan se on käytetty tehottomasti ja talous kokonaisuudessaan häviää. Ääriesimerkkinä joku suuri öljylähteiden omistaja polttaa öljynsä vaikka ihan huvikseen savuna ilmaan, koska se ei hänen hyvinvointiaan juurikaan hetkauta. Okei, ehkä joku hävittäjäisku voi tulla niskaan, mutta noin muuten...Pointti on, että peritty omaisuus vähentää kannustinta käyttää resurssejaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
#30: Ehdotatko ratkaisuksi, että
a) kuolleen omaisuus haudataan tämän mukana
b) "yhteiskunta" perii jokaisen
Heikki (kommentti 26): "Mitä tarkoitat? Että julkinen sektori ei kehittänyt tietokonetta?"
Varmaan sitä, että jos tietokonetta olisi kehittänyt vain julkinen sektori, niin tietokonee vielä tänäkin päivänä painaisivat luultavasti satoja kiloja, ja ne soveltuisivat lähinnä väestö- ja verorekisterien tietokantojen ylläpitoon.
Jani Korhonen # 32
Aivan. Tietokonetta kehitettiin useita kymmeniä vuosia pitkäjänteisesti julkisella sektorilla, ja kun koettiin, että siitä voidaan saada lyhytjänteisiä voittoja ilman suuria riskejä, se annettiin yksityiselle sektorille. Jälleen huomataan, että yksityisellä sektorilla tätä keksintöä ei olisi koskaan syntynyt, koska se vaatii huomattavaa pitkäjänteistä tuotekehittelyä ja siten valtavaa riskinottoa.
34# Mikä on julkisen sektorin kehittämä tietokone? Ylen ohjelmaa lähettävä telkkari, jota ei saa pois päältä ; )
#26,
"Oletko anarkisti? "
Väärin. Ei tarvitse olla anarkisti kannattaakseen vapaita markkinoita.
"Jokainen anarkistihan on sosialisti, mutta jokainen sosialisti ei toki ole anarkisti."
Taas väärin. Sosialismissa omaisuus ja tulonjako pidetään yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden sijaan. Sosialismissa tarvitaan yhteiskunnallista esivaltaa sääntelyyn ja se on anarkismin vastaista. Anarkismi tarkoittaa esivallattomuutta.
Se, että joku sosialistinen ja kommunistinen kettutyttöterroristijoukko kutsuu itseään anarkisteiksi ei kumoa anarkismin semanttista merkitystä.
"Murray Rothbardinkin mielestä kapitalistit eivät todellakaan ole anarkisteja. "
”Anarkokapitalismi”-termi onkin aika lailla merkityksetön."
Jälleen väärin. Anarkokapitalismi terminä kertoo sen, että kyseessä on esivallaton ja tasavaltainen yhteiskunta, jossa yksilöt vaalivat omaa omistusoikeuttaan ja kunnioittavat toisten omistusoikeutta. Se on sopimusyhteiskunta, jossa kaikki sopimukset ovat vapaaehtoisia eivätkä esim. esivallan väkivalloin sanelemia. Se tarkoittaa myös sitä, että poliisitoimi ja järjestyksenpito perustuu yksityisomaisuuden kunnioitamiselle ja voi olla markkinoiden tarjoama palvelu. Anarkokapitalismi terminä painottaa myös sitä, että se eroaa sosialistien kannattamista sekasortoisista ja väkivaltaisista anarkismin muodoista.
" Että julkinen sektori ei kehittänyt tietokonetta?"
Tietokoneet ovat yksi kaikkein vähiten säänneltyjä asioita. Tietokonekomponenttien ja oheislaitteiden tuotanto ja kehitys on ehkä kaikkein lähimpänä vapaata kapitalismia. Sääntely ei ole juuri ollut estämässä niiden huikean nopeaa kehitystä ja hintojen halventumista. Tietokone, jos joku, on esimerkki siitä, että sosialistien parjaama kvarttaalitalous tekee vuosikymmenessä sen, mihin kommunistinen keskusjohto ei pysty viisivuotissuunnitelmineen edes tuhannessa vuodessa.
Tietokonekomponenttien ja oheislaitteiden valmistajia on syntynyt ja hävinnyt kuin sieniä sateella ja hallaöinä. Ne ovat muuttaneet halvan työvoiman perässä maasta toiseen. Ne ovat joutuneet kilpailemaan markkinoista verissäpäin ja vain palvellakseen sinua mahdollisimman hyvin. Ainoa keino, jolla ne ovat pärjänneet on ollut nopea tuotteiden ja tuotantovälineiden kehittäminen. Valtioiden kankea byrokratia ei ole pysynyt kehityksessä perässä edes sen vertaa, että olisi saanut merkittävää protektionismia aikaiseksi. Esim. näytönohjainten tai kovalevyjen elinaika markkinoilla ei juuri ylitä puolta vuotta. Siinä sinulle pitkäjänteistä julkisen vallan interventiota.
Nämäkin tuotteet sinulle tarjoaa kapitalismi: Verkkokauppa
#31
En ehdota ratkaisuksi kumpaakaan tarjoamistasi vaihtoehdoista. Itse asiassa en ole keksinyt parempaa vaihtoehtoa nykyiselle systeemille. Tarkoitukseni oli vain todeta, että perinnöt eivät sovi kovin hyvin ideaaliseen vapaaseen markkinatalouteen. Käytännössä niiden rankka verottaminen lienee kuitenkin niin tehotonta, ettei se ole suositeltavaa. Jos tehokas perintöverotus olisi mahdollista, väittäisin sen parantavan markkinatalouden toimintaa.
Tässä suht hyvä selvitys aiheesta. Paperista ilmenevät ne käytännölliset syyt, miksi perintöverotusta on hankala toteuttaa. Jos perintöveron kiertäminen ei olisi niin helppoa, se olisi todennäköisesti kannustinvaikutuksiltaan paljon vähemmän haitallista kuin työn tai pääomatulojen verottaminen.
Kestävän hyödyntäminen ei ole ihan niin yksioikoinen juttu kuin tässä puhutaan.
Totta kai jos jotain uusiutuvaa resurssia hyödynnetään kestävästi se tuottaa jatkossakin, mutta onko silti puhtaasti tuottomielessä järkevää.
Karkeasti, oletetaan että esim minulla on hallussani vaikkapa kalastusoikeus tietylle alueelle (tai omistan metsän tms.) jos hyödynnän oikeuttani kestävästi se tuottaa minulle tietyn (toivottavasti) vakaan tulon. Sitä vastoin jos ryöstöhyödynnän resurssin heti se tuottaa kerralla minulle paljon rahaa, mutta jatkossa vain vähän tai ei ollenkaan. Äkkiseltään ensimmäinen tapa kuulostaa järkevältä ja ainoalta viisaalta tavalta mutta mutta. Jos päätän ryöstöhyödyntää niin saan kerralla suuren summan josta osan voin heti käyttää kaikenlaiseen mukavaan ja osan sijoittaa tuottamaan minulle lisää rahaa (esim. voin lainata rahat hyvällä korolla tms., sijoittaa osakemarkkinoille jne...) Niin kauan kuin näillä tavoilla saatava tuotto on suurempi kuin kestävällä hyödyntämisellä saatu tuotto, ei minulla ole mitään taloudellista kannustinta toimia ympäristön ja jälkipolvien kannalta suotavimmalla tavalla.
"2. Pasi J. Matilainen kommentoi:, yhtiöt ovat ihmisten vapaaehtoisia yhteenliittymiä jonkin asian toteuttamiseksi. Yhtiöillä tulee olla tasan samat oikeudet kuin kyseisillä ihmisillä itsellään, ei enemmän eikä vähemmän"
Jassoo, eli esim. äänioikeus? Yhtiöt ovat pelkästään teknisiä entiteettejä joilla ei kuulu olla yhtään enempää oikeuksia kuin mitä ne toimintaansa varten ehdottomasti tarvitsevat, eli omistus- ja sopimuksenteko-oikeudet. Ja siinä kaikki. Esim. ilmaisunvapaus yhtiöiden käytössä monesti tarkoittaa yhtiöiden sotkeutumista mm. politiikkaan, minne yhtiöillä ei pidä olla mitään asiaa.
Mitä tähän tietokonekeskusteluun tulee, niin ensimmäiset tietokoneet tehtiin sodankäynnin tarpeisiin, murtamaan salauksia, laskemaan ballistisia ratoja, laskemaan ydinaseiden toimintaan liittyviä laskuja jne..Aika selvästi julkisen sektorin hommaa vai kuinka? Samoin tietokoneiden minityarisointiin vaikuttivat paljonkin sotilassektorin ja mm. Apollo-ohjelman tarpeet. Hävittäjälentokone avaruusaluksesta puhumattakaan ei kuljettele huoneenkokoisia kapistuksia kovin helposti minnekään.
Kultaraha # 36
Chomsky refutes "libertarian" "anarcho"- capitalism
http://www.youtube.com/watch?v=RxPUvQZ3rcQ
Rothbard: "We must therefore conclude we are not anarchists"
http://www.youtube.com/watch?v=pbg5KW4wquE
Olet väärässä myös mitä tietokoneisiin tulee. Tietokonetta kehitettiin useita kymmeniä vuosia pitkäjänteisesti julkisella sektorilla, ja kun koettiin, että siitä voidaan saada lyhytjänteisiä voittoja ilman suuria riskejä, se annettiin yksityiselle sektorille. Jälleen huomataan, että yksityisellä sektorilla tätä keksintöä ei olisi ehkä koskaan syntynyt, koska se vaatii huomattavaa pitkäjänteistä tuotekehittelyä ja siten valtavaa riskinottoa.
Jani Alander #39
"Samoin tietokoneiden minityarisointiin vaikuttivat paljonkin sotilassektorin ja mm. Apollo-ohjelman tarpeet."
Juuri näin. Myöskään avaruudessa ei olisi vielä käyty ilman valtion interventiota. Tämä Matilaisen poppoo haluaa vetää avaruusohjelman kaltaiset julkiset projektit alas, koska "ne perustuvat väkivallalle". Apollo-ohjelma toi valtavan määrän uusia innovaatioita, joiden syntyminen yksityisellä sektorilla olisi ollut täysin mahdottomia 1960-luvulla.
#39,
Jos tietotekniikkateollisuus olisi ollut valtiojohtoista, niin sille olisi käynyt kuten kaikille muillekin valtion palveluille. Tietokoneet maksaisivat joka vuosi veronmaksajille yhä enemmän, ne olisivat joka vuosi entistä suurempia, ne toimisivat joka vuosi entistä hitaammin ja niistä karsittaisiin joka vuosi yhä enemmän toiminnallisuutta.
Valtion tietokone maksaisi nyt miljoona euroa, täyttäisi useita huoneita huoneita, osaisi tehdä vain yhteenlasku ja vähennysoperaatioita ja jokainen toiminto kestäisi vähintään vuorokauden ja ne pitäisi syöttää sille kolmena kappaleena. Lisäksi valtiolla olisi oma tietokoneministeriö, jonka asiantuntijalausuntoja siitä, että tekstinkäsittely on tieteellisesti liian monimutkaista toteuttaa tietokoneella, toisteltaisiin kaikissa valtamedioissa 24x7.
Valtion tietokone olisi tosin loistava kahdessa käyttötarkoituksessa: veronkeruussa ja sosialististen mantrojen varastona.
#41,
Nokian kännykkä ylittää Apollo-ohjelman yksityiseltä sektorilta tilaamien tietokoneiden laskentatehon miljoonakertaisesti. Lisäksi Apollon tietokoneet tulivat maksamaan veronmaksajille aivan tolkuttomasti.
Heikin poppoo voisi käytää juutalaisia Apollonsa polttoaineena, sillä keskusjohdon sanelema yhteinen hyvä on Heikille tärkeämpää kuin yksilön vapaudet ja oikeudet.
#39: Jos metsänomistajan tarkoitus on tuhoamalla metsä pysyvästi saada x yksikköä rahaa n vuodessa, hänelle on silti tehokkaampaa myydä se nyt X_nyt > x/(1+k)^n yksiköllä, jossa k on korko -- saati sitten, jos joku olisi valmis maksamaan x yksikköä NYT. On tietenkin mahdollista, että paras käyttö odotettavissa olevassa tulevaisuudessa on tuhota joku alue (esim. ydinjätteen varastoksi tai ydinpommien testikentäksi...).
Tämän selville saaminen onnistuu tarjoamalla kyseistä metsää kaupaksi markkinoilla.
Kultaraha #43
"Nokian kännykkä ylittää Apollo-ohjelman yksityiseltä sektorilta tilaamien tietokoneiden laskentatehon miljoonakertaisesti."
Informaatioteknologian kehittyessä tutkimus- ja kehitystyö on tullut huomattavasti halvemmaksi eikä se vaadi niin suurta riskinottoa kuin tietokoneen alkumetreillä. Myös lääketeollisuus kehittyy erilaisten geeniterapioiden takia tulevaisuudessa suurin harppauksin. Pohjalla siinä on ihmisen genomin selvittäminen, joka oli suurimmaksi osaksi julkinen investointi.
"Heikin poppoo voisi käytää juutalaisia Apollonsa polttoaineena, sillä keskusjohdon sanelema yhteinen hyvä on Heikille tärkeämpää kuin yksilön vapaudet ja oikeudet."
Aika munaton ja räkänokkamainen heitto. Tyypillistä kultin jäsenelle. Varsinkin itävaltalaisen kultin.
Heikki (kommentti 34): "Tietokonetta kehitettiin useita kymmeniä vuosia pitkäjänteisesti julkisella sektorilla, ja kun koettiin, että siitä voidaan saada lyhytjänteisiä voittoja ilman suuria riskejä, se annettiin yksityiselle sektorille."
Ei sitä tuosta vain "annettu" yksityiselle sektorille. Sovelluksia kehittäneet loivat koko IT-yritysten sektorin ja siinä sivussa työpaikkoja miljoonille ja verotuloja miljoonien muiden elättämiseen. Nämä kaikki olisi jäänyt syntymättä, jos tietokonetta olisi kehitetty vain julkisella sektorilla.
"Jälleen huomataan, että yksityisellä sektorilla tätä keksintöä ei olisi koskaan syntynyt, koska se vaatii huomattavaa pitkäjänteistä tuotekehittelyä ja siten valtavaa riskinottoa."
Riippuu siitä, mikä oikeastaan on "tietokone". Ehkä tietokoneen esiasteita ei olisi ryhdytty rakentamaan ilman julkisen sektorin panostuksia, ehkä olisi -- sitä me emme voi tietää, koska vapaata markkinataloutta ei ole kokeiltu. Joka tapauksessa varmaa on, että nykyisenkaltaisia läppäreitä ja kämmenmikroja musiikki- peli- ja videosovelluksineen meillä ei olisi ilman yksityista sektoria.
Heikki (kommentti 45): "Aika munaton ja räkänokkamainen heitto. Tyypillistä kultin jäsenelle. Varsinkin itävaltalaisen kultin."
Aika kärjistetty heitto, ja ehkä hieman asiatonkin, mutta pohjimmiltaan erinomaisen hyvä pointti. Pahimmat hirmuteot ihmiskunnan historiassa on aina tehty valtion toimesta. Yksityisen sektorin "riistäjäyritysten" ja "porvarisikojen" pahat teot eivät edes hamasta aikojen alusta asti laskettuna pääse lähellekään sitä kärsimyksen ja tuhon määrää, jonka valtiot ovat aiheuttaneet.
34#
Ensimmäinen "reikäkorttitietokene" oli kehitteillä jo 1800 luvulla. Englantilainen aatelisrouva rahoitti muistaakseni sen tutkimustyötä. Käyttövoimana oli hyöryvoima. Kone oli kuitenkin hitaampi, kuin laskutaulu.
Eli. Yksityisellä puolella ajtustietokoneesta tuli aikas paljon ennen julkista sektoria :)
47#
Puhut asiaa. Toisessa maailmansodassa tapettiin liki 5% Euroopan väestöstä. Olisi siinä firmoilla tekemistä.
Pieni yksityiskohta nykyhetkestä. Miettikääpä P-Koreaa. Diktaattorit ovat siellä vallassa, koska Länsimaat pohjimmiltaan niin haluavat. (HS. 26.3 2010)
#36 "Anarkokapitalismi terminä kertoo sen, että kyseessä on esivallaton ja tasavaltainen yhteiskunta, jossa yksilöt vaalivat omaa omistusoikeuttaan ja kunnioittavat toisten omistusoikeutta. Se on sopimusyhteiskunta, jossa kaikki sopimukset ovat vapaaehtoisia eivätkä esim. esivallan väkivalloin sanelemia. Se tarkoittaa myös sitä, että poliisitoimi ja järjestyksenpito perustuu yksityisomaisuuden kunnioitamiselle ja voi olla markkinoiden tarjoama palvelu."
Täh? Häh? Höh?
Tämmöinen malli kuulostaa todella oudolta.Poliisi olisi markkinoiden tarjoama palvelu? Vähän karrikoiden:
Eli jos rikas mies raiskaa köyhää naista ja poliisi tulee paikalle mies voi ostaa "poliisipalvelut" poliisilta ja poliisi suojaa miestä naisen "vastaväkivallalta"?
tai
MINÄ julistan omistavani kaiken ilman ja hengitys maksaa jatkossa sentin per hönkäys. Voit tehdä täysin vapaaehtoisesti sopimuksen kanssani tai sitten olla hengittämättä. Salahengittäjät joutuvat tyrmään kun osatamani poliisipalvelut hoitavat homman provisiopalkalla.
Ylläolevat ovat toki karrikointeja mutta onkohan tuollaista anarkokapitalismia oikeasti yritetty kokeilla (tai edes mietitty pidemmälle) miten se toimisi?
41#
Mitenkäs nuo "uudenajan" ionimoottorit, joita yksityiset laboratoriot ovat kehittäneet? Nyt on meineillään uudentyyppisen ionimoottorin realikokoinen prototyyppitestaus. Toimiessaan moottorin avulla pääsisi marssiin noin 40 vrk. Moottori loisi raketille myös suojan ionisoivaa säteilyä vastaan.
No nasa poltti omaan uuteen sukkulaansa rahaa liki 3 mrd US-dollaria ja ei saanut mitään aikaiseksi (projekti keskeytettiin) Tuo ionimoottori on kehitetty myös yksityisellä rahoituksella ja se on maksanut alle 500 milj. US-dollaria :)
50#
No johan järjestelmä on käytössä nykyäänkin. Sitä valvoo valtio :)
Maksa veroja tai mene linnaan. Tai painu Hel... tältä alueelta hengittämästä ja maata tallaamasta ;)
Jani Korhonen #46 ja #47
Kehitystä tapahtui toki myös rinnakkainkin, mutta julkiset investoinnit olivat alkuunpaneva voima. Myös avaruusohjelma stimuloi valtavasti korkean osaamisen yksityistä sektoria, ja nyt Obama leikatessa koko avaruusohjelman pois, on tuhoutumassa suuri määrä hi-tech-teollisuutta sen ympäriltä. Erittäin huolestuttavaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Se nimittäin on sinänsä vielä joillekin arvo, toisin kuin itävaltalaisille.
Voi aina kiistellä kuinka paljon "riistäjäyritykset" ja "porvarisiat" ovat vaikuttaneet valtioiden hirmutekojen toimeenpanemiseen. Esim. toisen maailmansodan jälkeen ne ovat epäilemättä vaikuttaneet lähes jokaiseen Yhdysvaltojen agressioon. Kylmä sota oli Yhdysvaltain sota ennen kaikkea 3. maailmaa vastaan, joka piti estää tekemästä sosio-ekonomisia uudistuksia. Enkä tarkoita nyt muuttumista kommunistiseksi vaan edes jotain keinoja, joilla omaa taloutta voisi suojata ja siten kehittää.
53#
Koetatko siis sanoa, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita lajinsa tulevaisuudesta, ellei valtio "ajattele" heidän puolestan? Jos asia on niin, niin ihmiskunnalla ei ole mitään tulevaisuutta tai selviämismahdollisuuksia. Olemme älyllisesti kyvyttömiä ja degeneroidumme pois tästä universumista, jos olemme noin "tyhmiä". Siinä sivussa varman pistämme tämän planeetan elinkelvottomaksi :(
Olisiko noita 3.maailman maita riistetty, jos ei olisi ollut olemassa valtioiden mobilisoimia sotakoneistoja ja poliittista kähmintää? Tuskin. Ei ainakaan moisessa mittakaavassa.
Kolonialismi ja imperialismi ovat valtioiden muita hienoja saavutuksia. Euroopan vauraus perustuu muuten vielä nytkin varsin pitkälti noiden aikojen tekoihin. No aina on helpompi kritisoida muita, kuin itseään :) Se on inhimillistä... erehtyminen meinaan.
Ilkka Keränen #50
"Ylläolevat ovat toki karrikointeja mutta onkohan tuollaista anarkokapitalismia oikeasti yritetty kokeilla (tai edes mietitty pidemmälle) miten se toimisi?"
Anarkokapitalismia lähimmäksi on päästy Latinalaisessa Amerikassa, missä IMF on työntänyt sitä aina välillä kansalaisille kurkusta alas. Tuloksena on toki se, että kansalaiset haluavat lisää sosialismia.
http://www.gallup.com/poll/113902/Opinion-Briefing-Latin-America-Leftist...
Jari Jääskeläinen #54
"Koetatko siis sanoa, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita lajinsa tulevaisuudesta, ellei valtio ”ajattele” heidän puolestan? "
Ei valtio ajattele mitään. Sen sijaan kansalaiset, jotka sen muodostavat voivat demokraattisesti päättää, että avaruusohjelma on tärkeä ihmiskunnan tulevaisuudelle, ja siten siihen pitää investoida.
Kolonialismi/imperialismi ei juuri eroa itävaltalaisten kannattamasta "vapaasta kaupasta". Protektionismia ei heidän mukaan saisi käyttää orjatyövoimaa vastaan.
#45,
Heikki #22: "Itävaltalainen kultti on jälleen päästetty irti, joten kommentoidaanpa hieman näitä naurettavia väitteitä."
Heikki #41, "Tämä Matilaisen poppoo haluaa vetää avaruusohjelman kaltaiset julkiset projektit alas, koska ”ne perustuvat väkivallalle”."
Sait mitä tilasit. Ja sitä paitsi, et voi kumota sitä tosiasiaa, että juutalaisten poltto oli todellisuutta ihailemassasi vahvassa totalitaristisessa valtiossa, joka ensimmäisenä valtiona käytti tietokonetta, Z3:sta, joka perustui maailman ensimmäiseen ohjelmalla toimivaan tietokoneeseen Z1:een, joka oli yksityisen kehitystyön tulosta. Konrad Zuse kehitti tämän koneen vanhempiensa asunnossa 1936 ilman "valtion interventiota". Valtioiden tarve käyttää tietokonetta perustui tarpeelle murhata ihmisiä "julkisissa projekteissa" eli sodissa mahdollisimman tehokkaasti.
Nykyaikaisen tietokoneen mahdollistavan transistorin kehitti yksityinen laboratorio Bell Laboratories 1947. Tietokoneiden koon pienentymisen ja valtavan laskentatehon mahdollisti transistoreiden pakkaaminen mikroprosessoriin, jonka teki yksityinen Texas Instruments 1959 ja yksityinen Intel kehitti ensimmäisen suorittimen 1971.
#55,
"Anarkokapitalismia lähimmäksi on päästy Latinalaisessa Amerikassa,"
Sinulta ei tule kuin valheita valheiden perään. Eikö yhtään hävetä?
Sosialistit syyttävät sosialistisen yhteiskuntansa surkeudesta mielellään yhteiskuntansa näennäistä tai kuviteltua kapitalismia. Harva on kuitenkaan keksinyt syyttää siitä anarkokapitalismia. Anarkokapitalistisessa yhteiskunnassa julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on tasan 0 %. Missä Latinalaisen Amerikan maassa julkisen sektorin koko on ollut 0 prosenttia? Tai edes lähempänä nollaa kuin esim. 50 prosenttia?
Kultaraha #45
Sinä annat olettaa, että minä kannatan juutalaisten holokaustia. Fiksu ihminen ymmärtää vivahde-eron minun ja sinun heittojen välillä.
IBM, Texas Instruments, Intel, Microsoft jne. Kaikki tiukasti yhteydessä Pentagoniin ja CIA:hin.
IBM kehitteli tietokonetta 1950-luvulla MIT-Pentagon-laboratoriossa ja Harvardissa. Kaikki tapahtui julkisella rahoituksella. 1960-luvulla saatiin tuote aikaan, mutta se oli niin kallis, että vain NSA:lla oli siihen varaa. 80-luvulla löytyi jo ostajia muualtakin, ja yritykset alkoivat tekemään suuria voittoja teknologialla, jonka valtio oli rahoittanut. Internetin tarina on toki aika lailla samanlainen.
#58: Vuoroin vieraissa... Aivan samoin perustein minä syytän sekatalouden ongelmista siinä olevaa sosialismia.
Sosialistit syyttävät sekatalouden ongelmista ihmisessä olevaa valuvikaa -- sitä, että ihmiset toimivat ahneesti, omaa etua tavoitellen. Kaikki olisi niin taivaallista, jos vain jokainen todella tekisi kykyjensä mukaan yhteiseen pottiin, ei pyytäisi mitään ja rakastaisi lähimmäisiään.
56#
Protektionismin käytöle en todellakaan kekesi mitään hyviä puolia. Toki, jos halutaan hidastaa kehitystä niin silloin sen käyttö on perusteltua :(
56#
Vielä protektionismista ja orjatyöstä. Eikö ihmisten pitäisi olla kiinnostuneita muidenkin oikeuksista? Tällöinhän orjatyövoimalla tuotettuja hyödykkeitä ei kukaan ostaisi?
Mietitäänpäs käytännössä.
Ikea= säätiö, joka ei maksa juurikaan veroja (minnekkään), Suomalaiset tykkää !
LIDL= yhdistys, joka rekisteröitynä veroparatiisisaarelle, Ei maksa suomeen kuin välilliset verot (eikä veroja muuallekkaan), Suomalaiset tykkää !
Made in China, Made in Intia... "orjatyövoimalla" tuotettua? ehkä? halpaa, kyllä. = Suomalaiset tykkää !
Brasilialainen naudanliha, halpaa, ehkä epäekologista= Suomalaiset tykkää !
Ruotsalainen maito= halpaa ja ravintoarvoltaa samanlaista kuin Suomalainen maito= Suomalaiset tykkää (ei Matti Vanhanen ja valoin sidosryhmät) !
Pitäisikö kaikki edellämainitut sitten kieltää, jotta meillä "menisi paremmin" ?
No ei helkutissa, kansalaiset tykkää ! Se on demokratiaa parhaimmillaan !!! Jotkut ehkä ajattelee myös aivoillaan ja eivät aina välttämättä laita halvinta hintaa kaiken edelle. Toki siinä ei ole mitään väärääkään.
On hyvä muistaa se yksi pienei perustotuus, Vienti mahdollistaa tuonnin. Tuonti lisää elintasoa, hyvinvointia.
Suojelluillamarkkinoilla ei ole vientiä/tuontia. ollaan staattisessa tilassa ja hyvinvointi ei voi lisääntyä, sillä ei ole tarvetta kehittää mitään. Ei ole kilpailua, joka pakottaisi reagoimaan ihmisten tarpeisiin. Mutta joo... demokratian nimissä tehtynähän tämä onkin ihan hieno juttu :)
Jari Jääskeläinen #61
Ilman protektionismia kehitys tosiaan olisi ollut hyvin erilaista. Brittiläinen Imperiumi olisi jatkanut orjatyövoimalla valmistettujen tuotteiden dumppaamista Yhdysvaltoihin, ja siitä ei olisi koskaan kehittynyt teollisuusmahtia vaan se olisi erikoistunut turkisten ja luonnonvarojen vientiin Imperiumille.
63#
ja ilman Yhdysvaltojen itsenäistymistä Britannian ei olisi tarvinnut alkaa tuomaan teetä Kiinasta ja käydä kahta ooppiumsotaa ja tehdä kiinalaisista oopiumin käyttäjiä liki 200 vuoden ajaksi...
Muutama asia mitkä on oikeasti vaiheita omistaa ja hallita ovat, happi ja vesi.
Näiden omistaminen, myyminen, saastuttaminen ovat vaikeita asioita hallita ja oikeudessa kiistatkin ovat todella vaikeita selvittää.
Sitten, kovasti tapetilla ollut terveydenhoito, voiko moraalisesti tämmöinen asia olla hyödyttävää toimintaa? Entä onko yksilöillä oikeus tehdä bisnestä ottamalla toisistaan vakuutuksia kuoleman varalta.
Terveydenhoito on kallista, koska lääkäreitä on liian vähän ja laitteet ovat liian kalliit, myös pikku ruiskut on hinnoiteltu aika korkealle kun ajattelee valmistuskustannuksia, tietysti kustannuksia korottavat myös (Yhdysvalloissa) kanteet ja korvausten suuruus. Suomessa jos lääkäri munailee kunnolla ei sinä saa siitä juuri mitään, mikä tuntuu myös tyhmältä.
Yksityiset yritykset hoitavat kaiken paremmin ja tehokkaammin, mutta mitä tapahtuu kun niiden toiminta lähestyy moraalisestikin arvelluttavaa alaa kuten henkien pelastaminen?
Viimeiksi tulisi miettiä miten estät luonnolliset monopolit, oligopolit ja kartellit. Koskaan ajatelkaa vaikka Intelliä, josta olisi jo tullut monopoli ellei valtio olisi astunut väliin ja siitä varmaan tuleekin vielä monopoli. Teknologian ja kustannuksien takia alalle on melkein mahdoton tehdä entryä.
Siinä muutama ajatus.
63#
Meinaan, että yhtä historiallista tapahtumaa on mahdotonta tarkastella irrallisena osana, huomioimatta koko maailman tilannetta/ seurauksia tapahtuneesta.
Jos Englanti ei olisi ollut velkaantunut sodistaan Ranskaa vastaan olisi sillä ollut varaa taistella Yhdysvaltojen itsenäisyyttä ajavia joukkoja vastaan. Jos Englannilla olisi ollut rahaa (hopeaa) maksaa teestään Kiinalle ei sen olisi tarvinnut tyrkyttää pakolla maksuksi Afkanistanilaista ooppiumia. Jos Englanti ei olisi pyrkinyt paikkaamaan tyhjää kassaansa verottamalla entisestään lisä Yhdysvaltojen siirtokuntiaan ei aate itsenäisyydestä ehkä olisi saanut tarvittavaa kannatusta.
Nyt kun ihmist alkavat olemaan kypsiä valtion verotukseen niin aate muutoksesta alkaa ehkä sisältäpäin - toivottavasti ainakin.
65#
Korporatismi ja suuryritykset ovat mahdollisia VAIN fiat-rahaan perustuvassa yhteiskunnassa, jollaista nykyiset vallanpitäjät/valtiot haluavat pitää yllä. Jos rahaa ei "syntyisi" tyhjästä niin moisia firmoja ei voisi edes muodostua tai niitä vastaan olisi markkinoilla mahdollista kilpailla tasavoimaisesti myös pienemmällä pääomalla.
Jari Jääskeläinen #67
"...niitä vastaan olisi markkinoilla mahdollista kilpailla tasavoimaisesti myös pienemmällä pääomalla."
Mihin tällainen väite perustuu? Aivan uusi itävaltalainen (?) argumentti minulle. Kultaraha ja Silurus?
"Silurus kommentoi:
26.3.2010 14.12
#39: Jos metsänomistajan tarkoitus on tuhoamalla metsä pysyvästi saada x yksikköä rahaa n vuodessa, hänelle on silti tehokkaampaa myydä se nyt X_nyt > x/(1+k)^n yksiköllä, jossa k on korko — saati sitten, jos joku olisi valmis maksamaan x yksikköä NYT. On tietenkin mahdollista, että paras käyttö odotettavissa olevassa tulevaisuudessa on tuhota joku alue (esim. ydinjätteen varastoksi tai ydinpommien testikentäksi…).
Tämän selville saaminen onnistuu tarjoamalla kyseistä metsää kaupaksi markkinoilla."
Tätä tarkoitin, jos rahalle saatava korko on parempi kuin metsän kestävä tuotto vuositasolla on järkevämpää hakata koko roska heti kuin hyödyntää sitä kestävästi.
"#42
Jos tietotekniikkateollisuus olisi ollut valtiojohtoista, niin sille olisi käynyt kuten kaikille muillekin valtion palveluille. Tietokoneet maksaisivat joka vuosi veronmaksajille yhä enemmän, ne olisivat joka vuosi entistä suurempia, ne toimisivat joka vuosi entistä hitaammin ja niistä karsittaisiin joka vuosi yhä enemmän toiminnallisuutta.
Valtion tietokone maksaisi nyt miljoona euroa, täyttäisi useita huoneita huoneita, osaisi tehdä vain yhteenlasku ja vähennysoperaatioita ja jokainen toiminto kestäisi vähintään vuorokauden ja ne pitäisi syöttää sille kolmena kappaleena. Lisäksi valtiolla olisi oma tietokoneministeriö, jonka asiantuntijalausuntoja siitä, että tekstinkäsittely on tieteellisesti liian monimutkaista toteuttaa tietokoneella, toisteltaisiin kaikissa valtamedioissa 24×7.
Valtion tietokone olisi tosin loistava kahdessa käyttötarkoituksessa: veronkeruussa ja sosialististen mantrojen varastona."
Ideologista roskaa sisällöltään koko postaus. Jo ENIAC kykeni suurempaan suorituskykyyn, kuin annetut roskaesimerkit. Ja valtiolle niinkuin kenelle tahansa tietokoneenkäyttäjälle suurempi teho on vain ja ainoastaan etu. Jostain kumman syystä valtiolliset toimijatkin hakevat laitteiltaan aina parempaa tehoa. Erityisesti sotalaitos joka on pitkälti vain ja ainoastaan valtion laitos. Jostain kumman syystä sotavoimat kautta aikain ovat halunneet tehokkaampia ja helpommin käytettäviä aseita aina vain. Jos ko. valtiovihamielinen esimerkki pitäisi kutinsa niin sodathan käytäisiin kivikirvein eiks je?
#68
Tasavoimaisesti juurikin siksi, että monopoliasemaan (syystä tai toisesta) ajautunut yritys ajautuu hidastuvaan kehitykseen tai jopa taantumukseen, joka sitten avaa mahdollisuuksia uusille toimijoille kilpailla monopolia vastaan tarjoamalla parempaa (erilaista, kehittyneempää, taloudellisempaa jne.) tuotetta asiakkaalle. Nykyisin tietokoneet juurikin näyttäisivät olevan tämmöisessä käymistilassa.
Jani Alander #68 kirjoitti:Jos ko. valtiovihamielinen esimerkki pitäisi kutinsa niin sodathan käytäisiin kivikirvein eiks je?
Kyllä, juuri näin! Suuret ja mahtavat valtiot ne niitä sotia käyvät, eivät yksilönoikeuksia ja yksilönvapauksia rakastavat ihmiset!
Mitä enempi liberaalien mielipiteitä lukee, sen enempi kannatan fasismia. Kaikki toiminta maailmassa tulisi saada valtioiden säänneltäväksi ja kaikki turha kitkettävä pois, että nämä aivopierut saadaan loppumaan.
#72
Esitit juuri kantaa ottavan mielipiteen, joka lienee omasi. Haluatko, että vastaisuudessa et saisi esittää omaa mielipidettäsi julkisesti?
Heikin #55 anarkokapitalismiretoriikaa mukaillen Britannia on nyt virallisesti äärikommunistinen valtion koon ollessa suurempi kuin yksityinen sektori.
Hyvä Juha Pätsi, jos vaihtoehtona on itsekeskeisten ihmisten ryntäilevä ja käytännössä totaalisen hallitsematon ja täysin mistään väliinpitämätön maailma niin kyllä, valitsen mieluummin fasistisen maailman minä tahansa päivänä.
Arvoisa Roland Freisler, en ollenkaan aliarvioi näkemyksiäsi, mutta et kai pelkää vapautta? Fasistisella hallinnolla kun on taipumus alistaa kansa pelkäämään itseänsä ja siten mielipuolisesti uskomaan luomansa hallinnon lainsäädäntöä, joka voi olla hyvinkin retuperällä siitä, miten ihmiset haluaisivat vapaassa tilanteessa hoitaa asiat.
#75,
Olet ilmeisesti lukenut vain Heikin kommentteja ja sivuuttanut kaikki libertaarien kommentit. Yksikään libertaari ei pyri kuvailemaasi maailmaan. Libertaarissa maailmassa on huomattavasti tiukempi järjestys kuin nykyisessä ihmisten oikeuksia mielivaltaisesti loukkaavassa.
#40,
Olet ymmärtänyt Rothbardin suhteen anarkismiin täysin väärin.
Vasemmisto on tuhonnut Amerikassa liberalismi-termin ryhtyessään kutsumaan itseään liberaaliksi. Tästä syystä klassisten liberaalien piti löytää uusi termi, joka oli libertaari. Vasemmiston liberalismilla ei ole mitään tekemistä sen alkuperäisen merkityksen kanssa. Sama on tapahtunut anarkismi-termille. Vasemmisto on tuhonnut myös sen.
Tämän kieroutuneen vasemmistolaisen konnotaation ansiosta Amerikkalainen Rothbard ei voinut kutsua itseään sen enempää liberaaliksi kuin anarkistiksikaan, vaikka hän oli niiden klassisessa merkityksessä molempia. Anarkismi ei alkuperäisessä merkityksessään ota kantaa talousjärjestelmään, vaan se tarkoittaa pelkästään esivallattomuutta. Anarkismissa voi toteutua niin vapaaehtoinen kommunismi kuin kapitalismikin. Vasemmiston anarkismissa ei kuitenkaan ollut mitään vapaaehtoista.
Rothbardin For a New Liberty loi perustan nykyaikaiselle anarkokapitalistiselle kirjallisuudelle yhdessä David Friedmanin The Machinery of Freedomin kanssa. Suosittelen lukemaan molemmat, jotta tietäisit mistä puhut.
#50,
"Tämmöinen malli kuulostaa todella oudolta.Poliisi olisi markkinoiden tarjoama palvelu?"
Ennen julkista poliisia julkisen poliisin malli kuulosti ihmisistä oudolta. Ihmisen on vaikea hahmottaa asioita, joista ei ole omakohtaista kokemusta.
1. Yksilöllä on loukkaamaton oikeus omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Yksilö siis omistaa itsensä kokonaan.
2. Tämän perusteella yksilöllä on ehdoton vapaus toisen aloittamasta pakkovallasta ja välkivallasta
3. Väkivallan aloittaja luopuu tietoisesti kohdan 1. oikeudestaan.
4. Aloitteellisen väkivallan kohteeksi joutuneella on siten oikeus puolustautua kaikin käytettävissä olevin keinoin
Nämä tarkoittavat sitä, että yksilö voi puolustautua yksin, pyytää avuksi perheensä, ystävänsä, naapurinsa, vapaaehtoisen suojeluorganisaation, turvayrityksen tai rauhantuomarin. Jokaisella heistä on samat oikeudet. Ero on vain siinä, että turvayrityksissä on harjaantuneita ammattilaisia.
Vapaiden markkinoiden yksityisillä turvayrityksillä on tietysti sama ongelma kuin julkisella poliisillakin; kumpi on väkivallan aloittaja, kumpaa on suojeltava kummalta. Ero on tietysti siinä, että julkisella poliisilla on erioikeudet, joita turvayrityksellä ei ole. Vapaassa markkinataloudessa kenelläkään ei ole erioikeuksia. Turvayritys ei siis pääse kuin koira veräjästä, jos se menee väkivallan aloittajan puolelle ja vahingoittaa uhria. Turvayrityksen on siis oltava erittäin huolellinen toimissaan.
Jos turvayritys ryhtyy myymään palveluksiaan rikollisille, joka ei ole mitenkään harvinaista julkiselle poliisille, se saa vastaansa muut turvayritykset ja menettää myös rehelliset asiakkaansa. Sota on niin kallista, että vain fiat-rahaa painavilla ja väkivalloin verottavilla valtioilla on varaa siihen.
Yritykset keskittyvät palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, se tuo niille suurimmat voitot. Sota ei ole koskaan kannattavaa, paitsi em. valtioiden rahoittamana.
#79 "Nämä tarkoittavat sitä, että yksilö voi puolustautua yksin, pyytää avuksi perheensä, ystävänsä, naapurinsa, vapaaehtoisen suojeluorganisaation, turvayrityksen tai rauhantuomarin"
Mutta jos on köyhä, jolloin ei ole varaa maksaa turvayrityksen tms. palveluksista?
"Jos turvayritys ryhtyy myymään palveluksiaan rikollisille, joka ei ole mitenkään harvinaista julkiselle poliisille, se saa vastaansa muut turvayritykset ja menettää myös rehelliset asiakkaansa."
Jos rikolliset ovat tehokkaita ja onnistuvat ryöväämään oikein kunnolla rahaa turvayritys voi elää 100%:sti rikollisten siivellä. Ja vaikkapa suojelurahamallilla (joka voi olla vapaaehtoinenkin!) rikollisorganisaatio voi jatkaa toimintaansa kunnes kasvun rajat tulevat vastaan. Italialaisilla on hyvä esimerkki kuinka sitkeä ja pitkäikäinen ilmiö tällainen voi olla jopa "normaalissa" yhteiskunnassa ;)
"Sota ei ole koskaan kannattavaa"
Minusta talvi- ja jatko-sota olivat kyllä Suomelle varsin kannattavia sotia (kylmän taloudellisesti laskien) jos verrataan tilanteeseen että emme olisi ryhtyneet sotatoimiin (=olisimme antautuneet).
79# "Sota ei ole koskaan kannattavaa, paitsi em. valtioiden rahoittamana."
Sota on äärimmäisen kannattavaa liiketoimintaa. Tuotteilla on iso kysyntä ja ne kuluvat käytössä, eli markkinat ovat olemassa käytännössä loputtomiin. Toisekseen sotaa käyvät osapuolet perinteisesti ja taas nykyäänkin halajavat mieluusti mm. palkkajoukkoja tekemään likaiset työnsä. Ammattitaitoisella palkkasoturilla on kysyntää.
Mitä turvallisuuspalveluiden yksityistämiseen tulee niin, se viimekädessä johtaa anarkiaan, ja ko. anarkia taas feodaalianarkiaan.
Keskiaika oli normi-ihmiselle ankeaa juurikin siksi koska ei ollut mahtimiehistä riippumatonta väkivaltakoneistoa. Kuka tahansa riittävät varat omaava kykeni palkkaamaan oman rötköremmin terrorisoimaan köyhempiään.
Mitä turvayritysesimerkkiin tulee niin ei pidä unohtaa esim. sotasaaliin arvoa.
Käytännössä paras esimerkki anarkokapitalistisesta yhteiskunnasta on modernissa maailmassa Somalia. Kuka tahansa riittävän varakas voi värvätä omat pyssymiehet ja jos haluaa varansa säilyttää on pakko. Mitään keskusvaltaa joka takaisi esim. omistusoikeuden ei ole. Ainoa laki on se joka kumpuaa rynnäkkökiväärin piipusta.
#71 "Kyllä, juuri näin! Suuret ja mahtavat valtiot ne niitä sotia käyvät, eivät yksilönoikeuksia ja yksilönvapauksia rakastavat ihmiset!"
Ja heimot, uskonnolliset ryhmittymät, rikollisjärjestöt, mahtimiehet, suvut jne
Sota on ollut olemassa kauan ennen valtioita, siitä lähtien kun Ughlub keksi että Gughlubin pään murskaaminen luunuijalla voi tuottaa kaikenlaisia kivoja etuja
#80: Kuten esimerkistäsikin voidaan todeta, Suomen etu olisi ollut sotimatta ehdolla, että kukaan ei olisi hyökännyt. Globaalisti sodasta ei ole etua, vaan se on selkeä miinussummapeli, kuten mikä tahansa aloitteellinen väkivallan teko.
Sota ja muut väkivallanteot mahdollistavat näennäisesti helpot voitot; näennäisyys on siinä, että normaalit markkinat eivät ole voittajien ja häviäjien markkinoita, eivätkä tuottajien ja kuluttajien markkinoita, vaan ainoastaan tuottajien. Jokainen markkinoille tuleva osapuoli tarjoaa markkinoille jotain tuottamaansa.
Sosialistisen maailmankuvan omaavalle henkilölle tuotanto on magiikkaa, jolla ei ole varsinaista yhtymäkohtaa todellisuuteen. Vähän pitemmälle ajatteleville tuotannon ongelmat tarkoittavat yhtälöitä: a + c = k * p, tuotannontekijät + työ = välinearvo + käyttöarvo; kun teoreettinen sosialisti on "nähnyt" tämän yhtälön hän voi mennä nukkumaan tyytyväisenä, kuten vitsin matemaatikko, joka nähdessään tulipalon totesi tyytyväisenä, että 'ongelmaan on ratkaisu'. Toinen koulukunta ei edes vaivaudu. Molemmille tuotanto vain tapahtuu ja ongelma on se, miten tuotanto saadaan jaettua sen 'todellisille' omistajille niiltä, joiden hallussa se näyttää tällä hetkellä olevan. Se, miten alkutuotanto päätyy niiden alkuperäisille hallussapitäjille, on irrelevanttia. Tarvitaan vain ase, jolla redistribuutio voidaan suorittaa.
Perinteisissä sodissa tehtävänasettelu on samanlainen. On omaisuuserä ja 'me', joilla ei ole omaisuuserää. Ideologiselta pohjalta, jossa yksilönoikeuksia ei ole, ratkaisu on ase.
Sen ideologian vallitessa, jossa yksilönoikeudet tunnustetaan ja jossa varallisuuden lähtökohdaksi ymmärretään tuotanto eikä magiikka, yksilöt työskentelevät tuottaakseen hyödykkeitä, jotka edistävät heidän omaa elämäänsä suoraan tai edistyneen vaihtokaupan kautta. Jatkuva työnteko,
siitä saatavat materiaaliset hyödyt, sekä ansaittu ylpeys ja mahdollisuus tavoitella ei-materiaalisia arvoja näyttäytyy todellisessa arvossaan, joka on suunnaton verrattuna naapuriyhteiskuntaan, joka toimii sota-, tai sosiaalivaltion periaatteella. Sellaisesta yhteiskunnasta on lähes mahdoton saada kerättyä joukkoa, joka ensinnäkään ei tunnusta toisten yksilöiden oikeuksia omaisuuteensa ja henkeensä ja joka toisaalta kykenee saavuttamaan suuremmat voitot hylkäämällä työpaikkansa ja lähtemällä sotimaan naapurin sosiaali-, tai sotavaltiota vastaan.
Yksilönvapauksien puuttuessa jokainen vähänkään järkevä sotaanlähtijä joutuisi miettimään, mikä olisi se peruste, jolla hänen osallistumisensa korvattaisiin voiton sattuessa. Olisiko se hän pätevyytensä vai hänen tarpeensa? Vai jokaiselle vähän, mutta johtajille vähän enemmän. Parhaassakin tapauksessa sotaanlähtevä voi toivoa saavansa vain jonkun almun, joka hetkellisesti helpottaa sotaa edeltänyttä kurjuuden tilaa.
Kultaraha #78
"Anarkismissa voi toteutua niin vapaaehtoinen kommunismi kuin kapitalismikin."
Miksi anarkismissa kukaan anarkisti haluaisi vapaaehtoisesti kapitalismia, joka on täysin anarkismin vastainen järjestelmä, joka perustuu auktoriteettiin, hierarkiaan, tyranniaan ja niin sanottuun palkkaorjuuteen (wage slavery)?
#65: Terveydenhoito on totta kai tärkeää ihmiselle. Niin on ruoka, asuminen ja vaatteetkin. Kaikille näistä on yhteistä se, että ne eivät "vain kasva luonnossa". Vaatii erittäin korkeaa teknologiaa ja tietoa saada nämä kaikki "irti luonnosta" niin tehokkaasti, kuin ne tälläkin hetkellä tehdään.
Ajatus siitä, että ihmisellä olisi 'oikeus' mihin tahansa näistä, vaatii väistämättä sen, että jonkun toisen olisi se tuotettava. Tämä ideologia tekee johdonmukaisesti nk. tuottajista kuluttajien vaatimusten orjia; mitä tahansa, joka on olevinaan oikeus, velvoittaa tuottajan tai tuotantoon kykenevän toteuttamaan kuluttajan oikun. Jo nyt on näkyvissä, että kasvava osuus ihmisistä alkaa teeskennellä kyvyttömyyttä, jotta sosialistinen yhteiskuntamme katsoisi hyväksi vapauttaa heidät tuotannontehtävistä; se ei ole ainoastaan tieteis-, tai fantasiakirjallisuutta.
#85: Kapitalismi perustuu vapaaehtoiseen verkostojen muodostamiseen. Kapitalismissa talous ja valtio on erotettu toisistaan. Kapitalismissa valtiolla ei ole sanomista siihen, kuka saa tehdä työtä, millä hinnalla, miten työvoima pitäisi allokoida, millaisia tuotteiden pitäisi olla, mitä ovat kuluttajien "oikeudet", jne.
Kapitalismissa ei tämän vuoksi ole keskushierarkkiaa; vapaaehtoinen assosiaatio voi tietenkiä päätyä muodostamaan yhtiön sisälle horisontaalin, vertikaalin tai vaikka säteittäisen hierarkian.
Kapitalismissa 'auktoriteetit' ovat mahdollisia, mutta vapaaehtoisia. Vapauden vallitessa kuka tahansa yksilö voi valita 'johtajansa' millä tahansa elämänalueella; voit valita vaikka hengellisen elämän johtajaksesi Jeesuksen, teknologiajohtajaksesi McGyverin ja vieläpä yleisen elämänasenteen "johtajaksesi" Fonzien.
Anarkian ja kapitalismin erottaa lähinnä se asia, että kapitalismin teoria vaatii objektiivisen lain. Kapitalismin objektivistinen selitys vaatii lisäksi järjen; objektiivinen laki on seurausta siitä, että niin on järki identifioinut metafyysiseksi välttämättömyydeksi. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että objektiivisen lain puuttuessa mikä tahansa riitatilanne, johon ei saada sovintoa, merkitsee toisen osapuolen kannalta alistumista epäoikeudenmukaisuudelle puhtaan taloudellisten näkökulmien vallitessa -- eli onko halvempaa antaa periksi pahalle, jolloin isoin ase voittaa.
Silurus # 87
"Kapitalismi perustuu vapaaehtoiseen verkostojen muodostamiseen."
No ei todellakaan perustu. Se perustuu "työskentele auktoriteetille ja pääomalle tai kuole nälkään"-mentaliteettiin. Vapaaehtoisuus on siten olematonta.
Toistan argumenttini:
1. Jokainen anarkisti on sosialisti, mutta jokainen sosialisti ei toki ole anarkisti.
2. Anarkokapitalismi on terminä merkityksetön, koska kapitalismi on anarkismin vastainen järjestelmä.
88# Luukkunuorisolla on usein realiteetit pahasti hukassa. Kenen pitäisi luoda Heikille hyvinvointia? Kiinalaistenko?
# 89 Jouni Snellman
Käynnissä on väittely siitä voiko anarkisti olla kapitalisti. Tästä todella on realiteetit kaukana, koska sekä Matilaisen tiimin haluama kapitalistinen yhteiskunta että anarkistien haluama yhteiskunta on niin kaukana tämän hetkisestä tilanteesta.
90# Olen seurannut keskustelua suurella mielenkiinnolla. Usko valtion kaikkivoipaisuuteen ja sen tekemisten jonkinlaiseen pyhyyteen on todellakin jonkinlainen realiteetti, ehkä hieman pelottavakin sellainen. Itse en ymmärrä koko anarkokapitalismin käsitettä, vähänkin järjestäytyneessä taloudessa on aina pelisäännöt. Globaalia talouttamme voisi ehkä luonnehtia anarkiaksi.
# 89 Jouni Snellman
Hyvinvointia voidaan tuottaa muillakin tavoin kuin kapitalismilla, joka perustuu auktoriteettiin, hierarkiaan ja tyranniaan. Esim. anarkismiin perustuva järjestelmä tuotti hyvinvointia Espanjassa 1930-luvun lopulla.
#92: Hyvinvointi on aina tuotannon tulos. Talous-, ja yhteiskuntajärjestelmät eroavat ainakin siinä, mitä ne tuottavat, ketkä tuottavat, ketkä kuluttavat ja millä perusteella. Silti yksikään järjestelmä ei tuota mitään; ei edes kapitalismi.
Edelleen sinulta on perustelematta, miten 'kapitalismi', (kts. vaikka www.capitalism.org), perustuu hierarkkioihin, auktoriteetteihin ja tyranniaan. Nämä määritelmät parhaiten kuvaavat fasismia, joka on erittäin monella kriittisellä filosofisella tasolla päinvastainen kuin kapitalismi. Fasismi merkitsee näennäistä yksityisomistusta, jossa tuotanto on yksityisten tahojen käsissä, mutta jossa valtio määrittelee tuotannon parametrit niin tiukasti, että omistuksesta puhuminen on järjetöntä. Samoin fasismissa tuotanto on olemassa tai saa olla olemassa vain siinä mitassa, kuin valtio katsoo tuotannon olevan tarpeellista tai välttämätöntä. Fasismissa "yhteiskunnallisesti tärkeät" toiminnot eivät mene konkurssiin, koska valtio siirtää varoja muilta aloilta niille.
Tyrannia merkitsee mielivaltaa; vaikka tyranneja on ollut maailman historiassa tuhansia, jokaiselle tyrannille on ollut ominaista objektiivisen lain puuttuminen, sen korvaaminen mm. retrospektiivisellä lailla ja ylipäätänsä irrationaalinen rankaiseminen, johon liittyy myös suhteellisuuden puute ja epätavanomaiset ja julmat rangaistukset. Tyrannian alla on mahdoton suunnitella mitään pitkäjänteisesti.
Silurus #93
Kapitalismissa yksilön on mentävä yhtiöön töihin, jotta hän ei kuolisi nälkään. Yhtiöt ovat kapitalismissa lähes poikkeuksetta tyranneja, jotka voivat kurittaa työvoimaansa hyvinkin ankarasti. Ne tiedostavat, että työntekijän vaihtoehto on nääntyä. Työntekijä voi toki perustaa oman yhtiön ja alkaa itse auktoriteetiksi, mutta se ei tietenkään millään tavalla legimitoi auktoriteettia. Useissa orjayhteisöissäkin orjat pystyivät ostamaan itsensä vapaaksi ja alkaa itse omistamaan orjia.
"The interest of the dealers... in any particular branch of trade or manufactures, is always in some respects different from, and even opposite to, that of the public… [They] have generally an interest to deceive and even to oppress the public… We rarely hear, it has been said, of the combinations of masters, though frequently of those of workmen. But whoever imagines, upon this account, that masters rarely combine, is as ignorant of the world as of the subject. Masters are always and everywhere in a sort of tacit, but constant and uniform combination, not to raise the wages of labor above their actual rate… It is not, however, difficult to foresee which of the two parties must, upon all ordinary occasions, have the advantage in the dispute, and force the other into a compliance with their terms." -Adam Smith
Heikki #94
Liberalismissa ei tule kilpailua työpaikoista työntekijöiden kesken, vaan kilpailu työvoimasta yritysten kesken. Tämän vuoksi palkat ovat työntekijöillä aina tuotantorakenteen tasolla, eivätkä sen alle. Tuotantorakenteen kehittyessä palkatkin alkavat kehittyä, miten on käynyt esimerkiksi Kiinassa, missä köyhyydessä elävien määrä on pudonnut 20 vuodessa 600 miljoonasta 200 miljoonaan, ja määrä on laskeva. Vapaakaupan lisääminen on parantanut oloja Kiinassa, mutta sillä on silti vielä pitkä matka jopa yhtä vapaaseen talouteen mitä meillä.
http://www.heritage.org/Index/Country/China
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=46184&nodeid=4013...
#94: Kapitalismi ei poikkea mistään järjestelmästä metafyysisten pakkojen osalta. Ihmisen on pakko tulla toimeen tai kuolla. Joko hän tulee toimeen omalla työllään tai toisten työllä. Järjestelmä joka antaa toisille erivapauden olla tekemättä työtä sälyttää samalla toisille taakan tehdä työtä kahden edestä. Yleensä nämä erivapauden saajat ovat eliittiä.
Kapitalismia on yleensä syytetty lähinnä siitä, että "omistaminen" ei ole työtä; että tehtaan omistaminen käy keneltä hyvänsä ja on jotenkin väärin, että se sattuu olemaan jollakulla yksittäisellä henkilöllä, koska jos se olisi työläisten yhteisomistuksessa, työntekijät voisivat maksaa itselleen koko voiton palkkoina. Kapitalismi on kuitenkin ainoa talousjärjestelmä, joka sallii työntekijöiden perustaa yhteisomistuksessa olevia yhtiöitä. Niitä vain ei ole kovin montaa maailmalla, mikä todistaa vääräksi sen premissin, että omistaminen on triviaalia, että on samantekevää, kuka omistaa, että omistaminen ei vaadi "ansioita", järkeä ja työtä.
Kapitalismi järjestelmänä sallii yksityiselle myös elämisen esiteollisessa ajassa, ilman koneita, ilman teknologiaa. Se sallii vapaaehtoisen organisoitumisen, kuten jo mainitsin, joten se sallii ihmisten perustaa rahaton vaihtoehtoinen kommuuni, jossa ei ole mitään väittämiäsi ongelmia, ei auktoriteetteja, ei hierarkkiaa, ei tyranniaa.
Viittasin myös esseeseen 'I, pencil'. Kyseenalaistan ajatuksen, että edes lyijykynien tuottajat voisivat keskenään neuvotella hinnoista; saati mikä olisi koko lyijykynän valmistukseen osallistuvien puolen miljoonan ihmisen osuus sovituista hinnoista? Tämä on asia, jota Smith ei tullut ajatelleeksi, koska hänellä ei ollut mitään ymmärrystä markkinoiden verkostoitumisen laajuudesta. Sopiminen on mahdotonta ilman erioikeuksia ja ilman protektionismia. Vapailla markkinoilla kuka tahansa uusi tuottaja voi ilmaantua hetkenä minä hyvänsä tarjoamaan samaa, parempaa tai vaihtoehtoista kulutusmahdollisuutta huomattavasti "kartellihintaa" huokeammin. Vapailla markkinoilla kartellin muodostuminen on lähestulkoon mahdotonta senkin takia, että itse tuotteet ja prosessit eroavat valtavasti -- kartelli on helppo suunnitella "tasaväkisten" toimijoiden kesken, mutta siihen on vaikea tai mahdoton saada mukaan toimijaa, jonka prosessi on ylivoimainen muihin verrattuna.
# 95 Silurus
Ilmeisesti edelleen kiistät kapitalismin auktoritäärisen luonteen. Toki, jos sen myöntäisit, niin samalla tulisit myöntäneeksi kapitalismin olevan vapauden vastainen järjestelmä. Kapitalismin ongelma on juuri se, että siinä pakotetaan työskentelemään auktoriteetin alaisuudessa, jotta välttäisi nääntymisen hengiltä. Tämä on toki individualistisuuden ja vapauden vastaista.
Toki voi jättäytyä kapitalistisen järjestelmän ulkopuolelle kuten kerroit, mutta silloin ei enää elä kapitalistisessa järjestelmässä, vaan esim. anarkistisessa järjestelmässä.
Argumenttini oli siis, että anarkisti ei voi olla kapitalisti, ja siten anarkokapitalismi on merkityksetön termi. Myös termin "libertaari" käyttäminen on perverssiä mikäli kapitalisti sitä itsestään käyttää.
#96: Totta ihmeessä kiistän. Kapitalismi ei vaadi yritystä tekemään ylisuuria voittoja, se ei vaadi yritystä riistämään työntekijöitä, se ei vaadi yritystä riistämään asiakkaita. Kapitalismi mahdollistaa sinun perustaa yritys, joka ottaa vain niin paljon voittoa, kuin moraalitajusi antaa myöten ja joka maksaa niin hyvää palkkaa työntekijöille, kuin mahdollista. Tai sinun ei ole pakko ottaa ainuttakaan työntekijää, vaan voit tehdä kaiken itse.
Mikään järjestelmä vain ei mahdollista sitä, että ihmisen ei tarvitse tehdä tuottaa.
Kapitalismin ansiosta edesmennyt hampurilaisketju Carrols kykeni mainostamaan sloganilla "nälkä, mikä ihana tekosyy".
Napalteri #95
"Tuotantorakenteen kehittyessä palkatkin alkavat kehittyä, miten on käynyt esimerkiksi Kiinassa, missä köyhyydessä elävien määrä on pudonnut 20 vuodessa 600 miljoonasta 200 miljoonaan, ja määrä on laskeva."
Yhdysvalloissa orjien elintaso oli selvästi korkeampi vuonna 1850 kuin vuonna 1750. Legimitoiko tämä orjuuden vuonna 1850?
Vapaasta kaupasta on edes turha puhua niin kauan kuin perusoikeuksia kuten sananvapautta tai järjestäytymisoikeutta ei kunnioiteta.
94#
Eiköhän se ole ihan aina ja kaikkialla pakko tehdä töitä, jotta ei kuolisi nälkään :)
Ei sitä ruokaakaan tyhjästä tule, ei ainakaan minulle ole koskaan tullut :(
97#
Kertoisitko millainen järjestelmä antaisi kaikille ruokaa, ilman, että kenenkään tarvitsee tehdä mitään?
Minä tulen vaikka heti huomenna semmoiseen joukkoon mukaan ja keskityn jatkossa harrastuksiini ja itseni kehittämiseen :)
Tehkööt se "joku" töitä ja elättäkööt minut ja perheeni. Olen ilmeisesti elänyt jotenkin harhaisessa maailmassa, kun olen työlläni perhetä ja itseäni joutunut elättämään? Hienoa, että nyt minulle annetaan vaihtoehto elää ilman pakkoa työntekoon !!!
Silurus ja Jari Jääskeläinen
Ihmisen on toki tuotettava, jotta hän pysyisi hengissä. Kapitalismissa tuottaminen tapahtuu kuitenkin vapautta halveksimalla pakottamalla yksilö työskentelemään auktoriteetin alaisuudessa hierarkisessa yhteisössä. Tämä on toki täysin anarkismin vastaista.
On olemassa järjestelmiä, jotka kunnioittavat vapautta ja individualistisuutta ja joissa yksilö on itse päättävänä osapuolena myös tuotannollisesta elämästään sen sijaan , että hänet pakotetaan auktoriteetin alaisuuteen kuoleman uhalla kuten kapitalismissa.
#102: Jos sinä nyt perustaisit firman, joka toimisi vapaan tahtosi mukaisesti, tarkoituksenasi hyödyttää itseäsi ja siinä sivussa kuluttajaa, mikä siinä olisi ei-kapitalistista? Aivan, ainoastaan sen yhteydet verottajaan, hyvinvointivaltioon ja lukuisiin virastoihin, jotka säännöstelevät tuotteittesi laatua kuluttajien väitetyksi hyväksi. Ja sen yhteydet sijoittajiin, jotka joutuvat maksamaan valtion määrittelemällä laillisella maksuvälineellä. Nämä hierarkkiat eivät ole kapitalistisia.
Mutta niiden poisto ei tee yhteiskunnasta anarkiaa. Kapitalismi vaatii valtion turvaaman laajan omistusoikeuden ja sopimusoikeuden, sekä oikeusistuimen, joka ratkaisee kuka on syyllinen objektiivisen lain ja todistusaineiston mukaan. Oikeus voi muodostaa hierarkkian, mutta sen kanssa ei kenenkään rationaalisen ihmisen tarvitse olla tekemisissä. Laki on kapitalismissa rikollisia varten, ei ihmisiä, jotka pyrkivät hakemaan valtiolta lupaa perustaa apteekki tai taksiyritys tai rakentaa koti.
"Mutta niiden poisto ei tee yhteiskunnasta anarkiaa."
Termi anarkokapitalismi voidaan siis tyrmätä merkityksettömänä?
"Oikeus voi muodostaa hierarkkian, mutta sen kanssa ei kenenkään rationaalisen ihmisen tarvitse olla tekemisissä. Laki on kapitalismissa rikollisia varten"
Sen kanssa tekemisessä on oltava koko ajan, koska on tehtävä työtä auktoriteetille tai kuolla nälkään. Laki on kapitalismissa ennen kaikkea sitä varten, että sillä suojellaan auktoriteetin jatkuminen ja vahvistuminen.
4 Great Thinkers refute "anarcho"-capitalism
http://www.youtube.com/watch?v=RAgJs9anhw8
#104: Tietenkään ei ole "pakko". Yritä nyt hyvä ihminen erottaa ihmisen aikaansaama pakko ja metafyysinen. Sosialismissa on pakko tehdä niin ja näin; fasismissa on pakko tehdä jotain muuta; teokratiassa on pakko tehdä vielä yhdellä tavalla. Mikään näistä pakoista ei ole metafyysinen, vaan ihmisten aikaansaama ja jota ylläpidetään väkivallalla. Jokaisessa näissä järjestelmissä on pakkoja, joita ei ole muissa järjestelmissä, mikä todistaa, että ihmisen valitsemat pakot eivät ole välttämättömiä, ja voivat olla jopa täysin mielivaltaisia.
Neljä suurta ajattelijaa eivät kelpaa "auktoriteeteiksi". Heillä on väistämättä ollut joitakin suurenmoisia ajatuksia, mutta se ei ole tae siitä, että heidän jokainen ajatuksensa on totuudenmukainen. On vieläpä selvää, että suurimmalla osalla valistusfilosofeista oli joitakin irrationaalisia premissejä, kuten että on olemassa jumala tai tuonpuoleinen, tai synti, tai velvollisuus tai että etiikka on järjen ulkopuolella jne; nämä premissit eivät tietenkään näy kaikessa mitä he sanoivat. He mm. ammentavat oppejaan Platonilta, jonka mukaan rahvas ei voi ymmärtää suurempia totuuksia ja jopa se fakta, että rahvas turvautuu niin sanottuun järkeen tai maalaisjärkeen, on todiste siitä, että he eivät ymmärrä; että se että he näkevät edessään vaikkapa veitsen on osoitus siitä, että veistä *ei* ole olemassa. Platonin mukaan vain valaistunut eliitti kykenee ymmärtämään näitä asioita -- eikä pitäisi olla pienintäkään epäluuloa sitä kohtaan, että jos joku alkaa oraakkelimaisesti puhua järjettömyyksiä ja väittää sitä järjeksi, kyseessä on henkilö, joka haluaa valtaa.
Vastaa nyt, miksi järjestelmä, joka perustuu yksilönvapauteen, vaatisi ihmisiä työskentelemästä auktoriteeteille?
On tullut harvinaisen selväksi tämä "liberalismin" käsite ja pyrkimys kun on lukenut näitä Matilaisen Pasin blogeja. Ensiksi pistetään kehitysavut nurin, koska näin luonnollisesti nämä avuntarvitsijat sitten itsensä suosta ylös auttavat. Seuraavassa blogissa sitten perustellaan, että hyväntekeväisyys tulisi olla jokaisen itse sanelemaa. Eli kun nämä kaksi yhdistetään voi vetää vain yhden johtopäätöksen: herra Matilaisen (liberaali) tilanteessa ansaitsemat eurot jäisivät vain ja ainoastaan herra Matilaisen haltuun. Tämän suuntaisia kommentteja tuli muiltakin liberaaleilta, esimerkiksi altruismi on paha paha asia.
Liberaalien ainoa motivaattori on raha. Kehitykselle tämä ei anna sijaa. Jos tätä vie syvemmälle ja pelkistää niin liberaalit eivät ole missään vaiheessa nousseet keräilijäkulttuurista maanviljelykseen. He voisivat yhtä hyvin kerätä kiviä ja hurrata elämänsä loppupuolella jos heillä sattuisi olemaan isoin kasa kiviä, koska heillä selkeästi silloin olisi ollut menestyksekkäin ja tehokkain tapa toimia. Onneksi tuolla Välimeren seutuvilla jokunen tuhat vuotta sitten jotkut heräsivät vähän pohtimaan (orjatalouden voimilla tosin), että asiat voisivat olla paremmin ja nostivat tietyllä tasolla aatteet ja henkiset saavutukset tuon tuotannon tehokkuuden yläpuolelle ja näin nousivat despotismista edes jonkun sortin demokratiaan ja päällystivät tien nykyiselle demokratialle.
Totuus on, että kun on bisneksestä kysymys niin muutos on jotain mitä ei hyvään bisnekseen kuulu, status quo on tärkein, se takaa jatkuvan hyvän tuoton. (Tuote)kehitys syö rahaa, eikä takaa voittoja. Kapitalismissa edistys tapahtuu vain ja ainoastaan pakon sanelemana. Jos ja kun ihmis yhteiskunta painottuu rahan ja materiaalisen kasvun luomiseen sille jää lopussa vain iso kivikasa käteen. Mutta hei, ehkä se on se isoin kivikasa?
Millähän liberaalit olisivat rahoittaneet 1960-luvulla avaruuden tutkimista? Ei ole tähän päivään mennessäkään tuottanut niin paljon rahaa, että yksikään liberaali olisi siihen rahojaan satsannut. Siltikin taitaa olla kiistatonta kehityksen kannalta, että avaruuden tutkimiseen satsataan rahaa.
Silurus #105
Ymmärrän jo, että sinulle on mahdotonta käsittää "työskentele auktoriteetille tai kuole nälkään"-mentaliteetti, johon kapitalismi perustuu. Kyseessä on ihmisen aikaansaama pakko, niin sanottu palkkaorjuus (wage slavery). Mikäli ihminen ei pysty päättämään tuotannollisesta elämästään, ei vapaudesta tai individuaalisuudesta voida puhua. Kapitalismi antaa toki vapauden elää ei-kapitalistisessa järjestelmässä kapitalistisen järjestelmän ulkopuolella.
Ymmärrän hyvin, että itävaltalainen ja chicagolainen koulukunta ovat vaikuttaneet ajatteluusi niin voimakkaasti, että joudut hylkäämään valistusajan filosofien ajatuksia. Vapaiden markkinoiden tasa-arvoinen tulos ei ole näille koulukunnille tärkeää kuten se oli esim. Adam Smithille tai Thomas Jeffersonille. Olette siis hyvin kaukana klassisesta liberalismista.
#9 Jos minulla on muutama neliökilsa maata ja rakennan mailleni hiilivoimalan, enkö voisi vain väittää, että ei se mitään naapureitteni maita saastuta? Voisinko myös estää viranomaisia tulemasta mailleni mittaamaan aiheuttamiani päästöjä vetoamalla omaisuuteni koskemattomuuteen?
Entäs ydinvoimala? Miten vahingon hinta määritellään etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa omistaja ei halua mitään ylimääräisiä tarkkailijoita tai maaperänmittaajia maahansa loukkaamaan omaisuutensa koskemattomuutta?
#107: Sinulta on edelleen perustelematta, miksi "kapitalistinen" järjestelmä pakottaa ihmiset auktoriteettien alaisuuteen tekemään palkkatyötä. Ihmiset työskentelivät vuosituhansien ajan niin itselleen kuin oli mahdollista aikakausiensa feodaali-, tribaali-, tai muissa järjestelmissä. Kun jossain vaiheessa ajattelun vapaus oli lisääntynyt, kapitaali oli vapaampaa ja niin edelleen, ahneet ihmiset alkoivat tuottaa teknologian avulla hyödykkeitä erittäin tehokkaasti. Samalla nämä ihmiset kykenivät antamaan työtä halukkaille.
Työläisen perspektiivistä tehdas, josta saa helpolla mekaanisella työllä dollarin päivässä (tai what ever), oli lottovoitto. Se oli moninkertaisesti tai ainakin runsaasti parempi vaihtoehto ajankäytölle, kuin raataa otsa hiessä omalla perunamaalla, joka vaivan palkaksi piti yksilön tuskin hengissä.
Kapitalistin ei missään vaiheessa tarvinnut pyytää hallitusta tuottamaan tälle 'halpaa työvoimaa'. Missä historiallisessa kehitysvaiheessa pakko astui mukaan kuvioon? Kun tunnistat tämän vaiheen, tunnistat milloin kapitalismi murtui aavistuksen ja korjaantui sosialismilla.
#108: Omistaja saa vahingoittaa omaa maatansa mielin määrin. Itse en ole sen koulukunnan puolella, joka kannattaa yksityisomistajan absoluuttista valtaa päättää maittensa läpi kulkemisesta, mutta tästä huolimatta vahinko voidaan mitata ainoastaan niiden mailla, jotka väittävät kärsineensä haittaa.
Eli kyllä: voit väittää, mutta sillä ei ole merkitystä. Jos naapuritontin omistaja puolestaan väittää kärsineensä haittaa, mutta ei päästä maillensa ketään toteamaan asiaa, niin mikään objektiivinen tuomioistuin ei voi päättää kantajan hyväksi.
Mikään yhteiskunta ei kestä yksilökeskeistä ajatusmaailmaa. Jokaista oikeutta pitää seurata velvollisuus, yksilön oikeuksista tulee seurata velvollisuus yhteisöä kohtaan. Muuten nämä yksilönoikeudet rapauttavat koko yhteiskuntarakenteen.
Onko liberaaleilla mitään pitkän kantaman suunnitelmia? Vai perustuuko tämä liberaalien maailmanvalta vain ja ainoastaan sille, että valtio ei saa koskea yksilön ansaitsemiin rahoihin? (Mitkä muuten on osittain, jos ei jopa kokonaisuudessaan valtion luoman yhteiskuntarauhan mahdollistamia.) Vai eletäänkö jonkun sortin fatalistisessa täysin suunnittelemattomassa ja hallitsemattomassa maailmassa, jos teidän näkökantanne joskus sattuisi voittamaan? Eli suunnitelmia on noin vuoden päähän tai ainakin siihen, että ruoka saadaan pöytään ja se isoin auto omakotitalon pihalle?
#111: Mikään autoritäärinen yhteiskunta ei kestä autoritäärisenä, mikäli yksilökeskeinen maailmankuva pääsisi valloilleen. Velvollisuudet eivät seuraa oikeuksista. Velvollisuudet ovat ihmisten aikaansaamia; päinvastaisen todistaminen rationaalisesti on mahdotonta. Annan toki sinun yrittää, koska todistustaakka on sinun puolellasi... Rationaalinen ihminen ottaa itselleen vain sellaisia velvollisuuksia, joista on hänelle hyötyä, kuten velvollisuuden työnantajaa kohtaan.
Valtion tuoma yhteiskuntarauha vastaa nollatilannetta. Valtio takaa tai yrittää taata väkivallan poissaolon. Tämä tapahtuisi automaattisesti, jos yhteiskunnassa olisi ainoastaan rationaalisia yksilöitä. Valtio on tässä muodossa pakollinen kustannus, joka efektiivisesti takaa nollan, ei siis mitään "frame-workia" tai "infrastruktuuria" eikä yhtään mitään muuta, kuin poissaolon.
Vapaan yhteiskunnan edellytys on järki. Ilman järkeä yhteiskunnan koossapitäminen todellakin vaatii voimaa -- tai sanotaan ennemmin, että ihmiset, jotka eivät harrasta järkeä, eivätkä etsi omaa rationaalista etuaan, eivät voi muodostaa sivistynyttä yhteiskuntaa -- vaan yksilöiden välillä on jatkuva sotatila tai parhaimmillaankin hetkellisiä aselepoja.
Yksilön rationaalinen etu on objektiivisesti mitattuna hänen koko elämänsä. On lähinnä yksilön omista henkisistä resursseista kiinni, kuinka hyvin hän tunnistaa omat tarpeensa -- eli miten hän todellisuudessa tulee onnelliseksi. Yksilön järjellinen kapasiteetti antaa hänelle edellytykset sille, kuinka suuria aikaskaaloja hän voi käsitellä. Vapauden vallitessa useimmat ihmiset elävät "päivä kerrallaan", monet kymmenen vuoden skaalalla ja jotkut harvat voivat suunnitella vuosituhansia. Oleellinen kysymys on, kenen haluat suunnittelevan ihmiskunnan tulevaisuutta tuhansien vuosien päähän -- poliitikkojen, vai niiden, jotka hyödyttämällä koko ihmiskuntaa materiaalisella hyvinvoinnilla ovat ansainneet suunnattomia omaisuuksia?
#111: Se on vielä todettava, että suunnittelu tuhannen vuoden aikaperspektiivillä on tietyssä mielessä mahdotonta, koska kukaan ei ole itse todistamassa maailmaa tuhannen vuoden kuluttua. Tämän johdosta kuolemattomuutta tavoittelevat ihmiset rakentavat itselleen monumentteja.
Klassisesti hallitsijat ovat rakentaneet niitä itselleen ja ovat tarvinneet miljoonia ihmisiä, kokonaisia kansakuntia omaksi monumentikseen. Pohjois-Koreassa kokonainen kansa on edesmenneen Kim-Il-Sungin monumentti itselleen. Tällä kansalla on "itseään suurempi tarkoitus". Sen ainoa tarkoitus on palvoa kuollutta johtajaa ja tämän perillistä. Näillä ihmisillä ei ole mitään muuta elämää, eikä mitään omaa tarkoitusta.
Silurus: Jos ja kun ihmiskunnan kaikki jäsenet ovat mainitsemallasi tavalla rationaalisia tulee mieleen eräs -ismi mikä toimisi aivan yhtä hyvin, jopa paremmin kuin teidän maailmanne. Eli sama asia mikä pilaa kaiken muunkin pilaa myös tämän teidän maailmanne. Ihmiset ovat ahneita, aina löytyy niitä, jotka yrittävät hyötyä kun yhteiskunnan asettamia rajoja ei ole ja luotetaan ihmisten hyvyyteen.
Joku teistä liberaaleista voisi muuten perustella tämän niin sanotun vapaan kilpailun paremmuuden. Nyt kun ottaa esimerkiksi ohjelmistoteollisuuden niin tuolta löytyy tuhansittain tismalleen saman asian ajavia ohjelmistoja, eli sama pyörä on keksitty tuhansia kertoja. Jos ja kun homma olisi hoidettu keskitetysti, niin pyörä olisi keksitty kerran ja nuo tuhannet muut työpanokset olisi keskitetty muihin innovaatioihin. Hukkaan heitettyjä resursseja "vapaan markkinatalouden" alttarille.
Keskustelussa mainittu essee "I, Pencil" löytyy sattumalta nyt myös suomeksi CIEL:n sivuilta: Minä, Lyijykynä.
#114: On täysin turha väittää, että ihmiset eivät olisi rationaalisia. Järjen avulla jokainen porkkanaa terävämpi ihminen kykenee suoriutumaan valtaosasta arkipäivän tehtävistään, käymään töissä ja nauttimaan vieläpä taiteesta. Rationaalisuus ei missään nimessä ole antiteesi "ahneudelle", joka tarkoittaa yksinomaan kiinnostusta omasta itsestään. Rationaalisuus ja ahneus ovat lähestulkoon synonyymit.
Kääntäen: teesi, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla kiinnostunut muiden hyvinvoinnista *heidän hyvinvointinsa takia* eikä oman hyvinvoinnin takia, on irrationaalinen. Sellaisen opin indoktrinoiminen vaatii järjenkäytön tukahduttamista.
Mitä ohjelmistotekniikkaan tulee, on välttämätöntä "keksiä" sama asia "uudelleen" tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Ensinnäkin saman asian "keksiminen" uudelleen on usein kustannustehokkaampaa, kuin etsiä miljardien rivien koodikirjastoista ohjelma, joka tekee täsmälleen toivotun asian -- tai joka on riittävän yksinkertainen ymmärtää ja johon voi tehdä muutoksia. Toisekseen samojen asioiden (kuten design patternit) "keksiminen" on se menetelmä, jolla ihmiset oppivat asioita. Kolmanneksi riittävän monimutkaisille ideoille tai käsitteille ei ole *termejä*, joiden avulla voi etsiä tietoa.
Luontoa voi hyödyntää maltillisesti ja kunnioittavasti.
Tai sikamaisesti. Mutta se ei pitkän päälle kannata, koska ihminen on täysin luonnosta riippuvainen. Tämä on cityihmisiltä päässyt unohtumaan.
Ihmislaji saisi lopettaa lasten liukuhihnatuotannon.
114# ja 116# Ei pidä unohtaa, että tekijänoikeus on rankanpuoleinen vapaan markkinatalouden rajoitus. Jos ohjelmistoihin ei olisi tekijänoikeutta, markkina olisi aivan toisen näköinen.
#118: Oikeudet ovat sosiaalinen konstruktio; omistusoikeus fyysisiin kappaleisiin on erittäin laajasti tunnustettu konstruktio, joka on välttämätön edellytys sille, että yksilöt voivat toimia yhteiskunnassa.
Tekijänoikeus on omistusoikeuskäsitteen soveltaminen älylliseen tuotantoon, aivan samoin, kuin varsinainen omistusoikeus pohjautuu lähes yksinomaan oikeuteen tuottaa, pitää ja hävittää materiaalista tuotantoa.
On tietenkin mahdollista, että riittävän tehokas kryptaus tai muu teknologia voi efektiivisesti toteuttaa immateriaalioikeudet digitaalisoidun taiteen, tietokantojen ja ohjelmistojen osalta -- sitä ennen kysymys on, onko ihmisten konstruktioilla kuten valtiolla "oikeutta" valvoa tällaista "keinotekoista" oikeutta vai ei. Kun salakirjoitustiede etenee riittävän pitkälle ja kun sen avulla saadaan tehokkaasti rahastettua ihmisiä, keskustelu kääntyy päälaelleen: silloin kysymyksenä on kolikon kääntöpuoli: onko ihmisillä oikeus salata tuotantoa, vai onko yleisöllä oikeus saada haluamansa digitaalinen informaatio ja höttö maksutta. Tämä olisi taas analoginen sen kanssa, pitäisikö ihmisillä olla oikeus lukita asuntonsa tai pitäisikö yrityksillä olla oikeus myydä tuotteita.
Tietenkin toivon, että tähän naurettavuuteen ei mennä, vaan yhä laajemmin tunnustettaisiin henkisen työn merkitys arvon lähteenä, eikä ainoastaan fysikaalista työtä. Ilman omistusoikeutta ei ole markkinoita, koska markkinat ovat missä tuottajat vaihtavat tuotantoaan. Ilman tekijänoikeutta ei myöskään ole immateriaalituotannon markkinoita. Oikeudet eivät siten rajoita, vaan mahdollistavat markkinat.
119# Tekijänoikeudesta puhutaan tosiaan usein harhaanjohtavasti omistusoikeutena, vaikka kysymyksessä on 1600-luvun kirjapainojen keksimä copyright, oikeus kopioida - ja mikä tärkeintä, julkaista. Tekijänoikeudella ja patenteilla saadaan luovan työn tulokset kätevästi sosialisoitua suuremmille yksiköille, "kustantajille."
#120: Tuohan on hevon kukkua. Tekijänoikeudet eivät siirry automaattisesti tai luonnostaan "kustantajalle", vaan ne kuuluvat sanan *suomenkielisen* sanamuodon muokaisesti tekijälle.
Oikeus julkaista / oikeus kopioida, on tekijän oikeus, jonka hän myy kustantajalle saadakseen rahaa hengentuotteestaan.
Vain tämän oikeuden myötä syntyvät markkinat ja vain tämän oikeuden myötä alkuperäinen kirjailija voi odottaa saavansa materiaalista kompensaatiota teoksestaan.
121# "Vain tämän oikeuden myötä syntyvät markkinat" - ajattelepa hieman pidemmälle ; )
#122: Mukavaa, että jaksat noin juurta jaksaen perustella.
Todista nyt aluksi, mitä musiikin tuottaja tuottaa markkinoille, mikäli hänen oikeutensa tekemäänsä musiikkiin on hyväntahtoisuuden varassa? Performanssejako? No, ne kuuluvat (deskriptiivisen) käsitteen performanssimarkkinoiden alle. Oikeudet performansseihin ovat "suojeltuja" fysikaalisen todellisuuden kautta -- niin kauan kun ihmistä ei voi virtuaalisesti kopioida kahteen paikkaan esiintymään livenä yhtä aikaa, ei tuollaista oikeutta voi loukata erillisenä normaalista varkaudesta tai sopimusrikkomuksesta, jolla esiintyvän taiteilijan palkkiot voidaan viedä.
123# Tallennetun musiikin ja ohjelmistojen markkinat ovat kai tulevaisuudessakin olemassa, jos tuotteille löytyy ostajia. Muusikoiden ja ohjelmoijien työtilanteesta en ole yhtä huolissaan kuin ihmisten yleensä ja varsinkin nuorten, hehän osaavat jotain käsillään ja päällään tehdä. On vain typerää tukea lainsäädännöllä vanhaan teknologiaan perustuvia tuotantotapoja.
#124: Tekijänoikeuksien puuttuessa talletetun musiikin ja ohjelmistojen "markkinat" eivät ole tuottajien markkinat, vaan ryöstösaaliin jakotilaisuus.
Varmaan kuvittelet, että yhteiskunta tulee maailman tappiin asti pärjäämään jo tähän asti tehdyllä tuotannolla, koskapa ryöstäjien "markkinoille" ei kenelläkään taloudellista etua haluavalla ole mitään järjellistä syytä tulla. Tekijänoikeuksien puuttuessa taloudelliset intressit voidaan suojata vain teknologialla, joka estää ihmisiä kopioimasta sisältöä.
125# Jotenkin noin ajateltiin varmaankin, kun kirjapainotekniikka syrjäytti kirjurit. Vapaa tiedonvälitys on aina ongelma vanhoihin rakenteisiin turvautuvien vallanpitäjien kannalta.
#126: Tekijänoikeuden yhteydet tiedonvälitykseen ovat täysin pinnalliset, kuten niiden yhteydet painokoneisiin tai sananvapauteen.
Sinun kaavailemassasi yhteiskunnassa henkisen työn tekijät ovat orjia. He tuottavat, kun muut kuluttavat. Ainoa omaisuus, jonka henkisellä työllä saa saada, on se mekaaninen työ, joka tarvitaan tuotannon kopioimiseen; tai se työ, joka tarvitaan tietoverkkojen rakentamiseen jne. Ainoa tapa jolla suostut "rahastamaan" henkisellä työllä, on palvelu, jonka määritelmä on se, että tuotanto ja kulutus tapahtuvat samalla hetkellä. Palvelua ei voi varastoida -- kun vaikka tietoverkon pystytykseen on käytetty aivotyötä, se työ on käytetty ja sitä ei enää saa takaisin.
Sen sijaan markkinat kaikelle henkiselle työlle, jonka tarkoitus on nimenomaan konkretisoida henkinen työ; siirtää sitä ajassa ja paikassa, saada rahaa itse tiedosta, painotuotteena tai digitaalisena kopiona, on uhrattu sille ajatukselle, että "yleisöllä" on oikeus saada se ilmaiseksi, eli että työn tekijällä ei ole oikeutta itse sisältöön. Ainoa "tekijänoikeus" jonka ehkä myönnät, isyysoikeus, on rinnastettavissa roomalaiseen orjanomistajaan, joka tunnustaa palvelijansa olevan orja.
Toki meidän kaikkien jo pitäisi ymmärtää, että henkinen työ ei sovi orjalle. Jos se sopisi, maailmalla olisi kukoistava orjakauppa, jonka kohteena olisivat Nokian insinöörit, eivätkä naiset ja lapset prostituoiduiksi.
127# Lue vaikka perustiedot immateriaalioikeuksien historiasta - Henry Olsson: Copyright tai Pirkko-Liisa Haarmann: Immateriaalioikeuden oppikirja. Orja kai on se, jonka työnantaja "saa haltuunsa" työntekijän työn tulokset - ja joka omistaa työntekijän ajan ja työvälineet. Nykyorjat eivät todella omista edes kahleitaan ; )
Vakava puoli asiassa on se, että immateriaalioikeudet ovat Kiinassa ja Kaukoidässä päälleliimattua pintaa ja pitkänäköistä kauppapolitiikkaa. Kun tuotantoteknologiaa siirtyy Kiinaan - viimeksi Volvon mukana - voimmeko olla varmoja, että se "rikastuttaa" meitä myös tulevaisuudessa?
#128: Orja ei ole se, jonka työnantaja saa haltuunsa työn tulokset, koska tämä määritelmä jättää auki "orjan" saaman palkan ja sen, onko "orja" vapaaehtoisesti työssä vai ei. Ymmärrän, että käsitteellinen ajattelu on vaikeaa, mutta se on kaiken vaivan arvoista.
Todellakaan en ala lukemaan jotain kirjallisuutta vain havaitakseni, että olen ollut koko ajan oikeassa. Laita vaan todisteita eteen, niin katsotaan niitä yksitellen.
Tekijänoikeuksista ja immateriaalioikeuksista on liberaalien keskuudessa kaksijakoisia mielipiteitä. Mises.org on siirtynyt vastustamaan niitä Stephan Kinsellan ja Jeffery Tuckerin johdolla, kun taas Randilaiset objektivistit kannattavat niitä. Tämä on syytä ottaa huomioon ennen leiman lyömistä koko liberaaliin liikkeeseen.
#130: Tuossa olet aivan oikeassa. Lisäksi kun puhutaan "tekijänoikeuksista ja immateriaalioikeuksista" tehdään aika paha virhe niputettaessa ne saman käsitteen alle; Itse esim. en kannata varauksetta patentteja.
130# ja 131# - Leimaa liberaaliin liikkeeseen ei kannata lyödä ainakaan minun heittojeni perusteella. Olen pohtinut myös tavaramerkkien monopolisoivaa vaikutusta globaalitaloudessa. Alun perin ne sisälsivät pakollista tietoa tuotteen alkuperästä, nykyään ne antavat laillisen mahdollisuuden häivyttää tuotteen tekopaikka ja -tapa.
129# Hyvä isäntä on aina vastuussa orjansa hyvinvoinnista ; )
#132: Tavaramerkit eivät sisällä mitään "pakollista", vaan tavaramerkkiin assosioituu vapailla markkinoilla miljoonia kokemuksia, niin objektiivisia kuin subjektiivisia. Tavaramerkki on vähän samanlainen käsite, kuin luotto / credit. Krediittiä ei saada, vaan se ansaitaan! Toimimalla jokapäiväisessä elämässä hyvin, menestyksekkäästi, luotettavasti, pitämällä sopimukset yms. ihminen tai firma kykenee keräämään luotettavuutta. Krediitin ansiosta firma voi saada etuoikeuksia vapaaehtoisessa kaupankäynnissä bisneskumppaneiltaan, joka ilmenee joustavina maksuehtoina. Epäluotettavalta kauppakumppanilta on pakko vaatia maksu etukäteen.
Tavaramerkki on osoitus kumuloituneesta tiedosta. Siksi tavaramerkki toimii molempiin suuntiin. Se, mikä aiemmin on ollut osoitus markkinoiden edistyksekkäimmästä tekniikasta tai vastaavasta, voi hetkeä myöhemmin olla polttomerkki otsassa joka kertoo epäeettisistä bisnestavoista, huijauksista ja korruptiosta.
Tavaramerkkivarkaus on rinnastettavissa identiteettivarkauteen; tarkoituksena voi kummassakin olla joko puhdas vahingonteko, tai yritys hyötyä toisen henkilön puhtaasta nimestä ja toisen henkilön kerryttämästä krediitistä. Tavaramerkit eivät monopolisoi yhtään mitään sen enempää kuin yksilölle annettava nimi estää toisen yksilön olemassaoloa.
Oikeus "identiteettiin" on välttämätön niin yksilölle, kuin yrityksellekin. Oheisen tarkastelun perusteella kyse ei ole "tekijänoikeudesta", vaan kyseessä on oma käsitteensä, joka on yleisemmän immateriaalioikeuskäsitteen alla.
Isäntä ei ole vastuussa orjan hyvinvoinnista kenellekään ulkopuoliselle, koska orja on isännän taloudellinen resurssi siinä missä tuotantoeläin tai traktori. Tuotantokoneelle tapahtuva haitta on yksinkertaisesti haitta. Se on oma rangaistuksensa.
Riistä maapalloa tai kuole. Tässä seurausta. Herra Matilainen voisi selventää kuinka liberaalien maailmanjärjestyksen mukaisesti "riistä tai kuole" hengessä tässä tilanteessa meneteltäisiin.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/world/us_and_canada/10145011.stm
Valtiothan eivät saa puuttua yritysten toimintaan? Yritykset hoitavat asiat? Jos ei muuten niin ihmiset jotenkin mystisesti painostavat esimerkiksi British Petroleumin kaltaiset yhtiöt pois markkinoilta? Tulisiko meille miljoona mies ja koira yritystä hoitamaan öljyn poraamisen ja toimittamisen?
#134: Tarkallaan ottaen mikä on tilanne? Ja mikä on seurausta mistä?
BP saa saastuttaa Atlanttia lähes mielin määrin; sen korvausvelvollisuudella lienee katto, kukaan ei "omista" Atlanttia jne. Koska kukaan ei omista Atlanttia, eikä BP:n poraustornikaan liene minkään valtion alueella, ei ole määriteltävissä myöskään rikosta, jonka perusteella jokin valtio voisi puuttua yritykseen?
Olisiko mahdollista, että mereen valunut öljy olisi saasteen sijasta vapaasti vallattavissa oleva resurssi?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 135 kommenttia