Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Kapitalismia vastaan, solidaarisuuden puolesta?

Helsingin Sanomat kertoi muutama päivä sitten Kumpulan vaihtopiiristä, jossa paikalliset asukkaat voivat ostaa toisiltaan tai vaihtaa keskenään palveluja kumpenni-nimistä valuuttaa hyväksi käyttäen. Rahan eli vaihdon välineen käyttäminen onkin järkevää, sillä se mahdollistaa epäsuoran vaihdannan ja helpottaa siten vaihtokumppaneiden löytämistä.

Varsinkin palvelujen osalta vaihto- ja vaihdantataloutta on ollut maailman sivu eikä se sinänsä ole mitään ihmeellistä. Veronkiertoahan se toki on, jos (ja kun) vaihtopiiriläiset eivät maksa asianmukaisia veroja palveluistaan. Kumpenni-vaihdossa mielenkiintoista ovatkin hankkeen perustelut. Hollannista kotoisin oleva perustajajäsen Ruby van der Wekken nimittäin kehuu vaihtopiiriä "solidaariseksi tavaksi käydä kauppaa" ja "vaihtoehdoksi kapitalistiselle markkinataloudelle". Hän ei voisi olla enemmän väärässä!

Vaihtopiiri on todellisuudessa kapitalistista markkinataloutta puhtaimmillaan. Siinä ihmiset käyvät keskenään vapaaehtoisesti kauppaa itse hyväksymillään ehdoilla ja valuutalla, eikä kukaan ulkopuolinen pääse vaikuttamaan kaupan sisältöön tai muotoon. Ei ole työaikalainsäädäntöä, ei verotusta, ei yleissitovia työehtosopimuksia, ei kuluttajansuojalautakuntaa, ei siis kertakaikkiaan mitään ulkopuolista sääntelyä. Kauppa tapahtuu puhtaasti vain ja ainoastaan ostajan ja myyjän välillä. Se on kapitalistista markkinataloutta eikä mitään muuta.

Solidaarisuus on varsin häilyvä ja turhankin innokkaasti ja joustavasti viljelty termi. Wikipedian mukaan se tarkoittaa yhteisvastuuta muista ihmisistä, myös kansainvälisesti. Riippuu hyvin pitkälle tulkintatavasta onko vaihtopiiri solidaarista vai ei. Mitään perinteisiä yhteisvastuun tunnusmerkkejähän siitä ei löydy hakemallakaan, kuten vaikkapa verotuksella kustannettua terveydenhuoltoa varattomillekin. Jos taas solidaarisuus tai yhteisvastuu käsitetään niin, että toimitaan henkilökohtaisella tasolla niin, että se on hyväksi muillekin ihmisille (eli väkivallattomasti ja sopimuksia kunnioittaen), niin juuri sitähän kapitalistinen markkinatalous on, joten vaihtopiirikin voidaan nähdä solidaarisena.

Perinteistä solidaarisuutta, siis esimerkiksi julkisia terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluja, vaihtopiiri kuitenkin vastustaa mitä suurimmassa määrin, sillä siinähän ei todellakaan makseta veroja myydyistä palveluista saati saaduista tuloista. (Verottaja epäilemättä mielessään kiittää Hesarin toimittajaa tämän vaihtopiirin tuomisesta tietoon.) Tässä mielessä vaihtopiiri on hyvin epäsolidaarinen tapa käydä kauppaa, sillä siitä eivät pääse osallisiksi muut kuin kaupan osapuolet itse, niin kuin oikein onkin.

Laajemmassa asiayhteydessä erilaisten vaihtopiirien ja paikallisrahojen ilmeinen yleistyminen on selvä merkki siitä, että nykyinen verotuksen ja sääntelyn kuormitus rasittaa ihmisiä yhä enemmän ja siksi he etsivät keinoja kiertää niitä. Tällaisen toiminnan laajeneminen puolestaan vaikeuttaa entisestään sosiaalivaltion rahoitusongelmia, vaikka toistaiseksi puhuttaneenkin verrattain pienistä luvuista. Pienten piirien vaihtokauppa on kuitenkin sen verran tehotonta toimintaa, että niihin osallistuvatkin tekevät edelleen suurimman osan hankinnoistaan verotuksen ja sääntelyn alaisten kanavien kautta.

Jatkuvasti kasvava vaihdantatalous on myös eräänlaista varautumista tulevaan; siihen, että jonain päivänä verotus ja sääntely kasvavat niin raskaiksi, että kamelin selkä katkeaa ja sosiaalivaltio on lopultakin jo aivan liian pitkäksi venyneen elinkaarensa päässä. Kuollut ei ole enää elvytettävissä. Kehittynyt vaihdantatalous ja myös vaihtoehtoiset valuutat, sikäli kun valtiovalta ei niihin puutu kovalla kädellä niiden kasvaessa liian merkittäviksi, ovat ensiarvoisen tärkeitä välineitä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi romahduksen jälkeisissä olosuhteissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Hieno kirjoitus. Kiva kuulla, että Suomesta löytyy näin aitoa uusliberalismia ; )

Pasi J. M: "Rahan eli vaihdon välineen käyttäminen onkin järkevää, sillä se mahdollistaa epäsuoran vaihdannan ja helpottaa siten vaihtokumppaneiden löytämistä."

Vaihdantatalous lienee tulevaisuudessa yksi niistä harvoista keinoista, joilla kansalaisten on näillä leveysasteilla ja näillä vallankäyttäjillä mahdollista selvitä jokapäiväisestä elämästään myös tulevaisuudessa.

Venäjällä tuolla asialla on jo ainakin 20 vuotta vanhat perinteet. Pienyrityksille pankkitilejä tärkeämpää viime vuosikymmenellä siellä oli yritysten "ruohonjuuritasolla" muovipusseissa säilyttämä käteinen raha, koska pankkitileillä kuukauden lopussa olleista rahoista perittiin 30% voittoveroa, ja kun yrityksillä ei ollut rahaa maksaa palkkoja, rahan "korvikkeena" toimivat kansalaisten itse kirjoittamat ja keskenään vaihtamat erilaisia asioita koskevat "velkasitoumukset", joita kansantaloudessa oli ilmeisesti liikkeellä enemmän kuin virallista rahaa. Tuolloin ei ollut mitenkään kummallista kuulla esimerkiksi julkisen terveydenhuollon parissa toimivalta lääkäriltä, että heille ei ole maksettu palkkoja puoleen vuoteen.

On olemassa ainakin kaksi hyvin perinteistä ja hyvin kannattavaa liikeideaa
1. Uskonnon perustaminen
2. Rahan keksiminen

Kumpenni kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.

Rahan keksiminen on talousjärjestelmän perusinnovaatio ja raha keksitään edelleen yhä uudelleen eri muodoissa - maksuaikoina, korttijärjestelminä, tililuottoina, bonusjärjestelminä yms.

Kyseinen tilanne dramatisoi voimallisesti ymmärryksen syvimmän olemuksen. Pyörä on tuhansia vuosia vanha keksintö ja tämäkin porukka on haistattanut sille pitkät vain koska ei ole keksinyt sitä itse. Nyt he ovat keksineet ja ylistävät keksintöään ainutlaatuisena, patentin ja noobelin arvoisena innovaationa. Kaikkein hienointa on, että niinhän se onkin. Ainoa ongelma on, että he eivät ole vielä havainneet, että pyörähän se on.

"(Verottaja epäilemättä mielessään kiittää Hesarin toimittajaa tämän vaihtopiirin tuomisesta tietoon.) "

Melko varmasti kiittää ;-)

"jonkin verran myös paikallistaloudesta, joka ehkäisisi hieman globalisaation pahimpia haittavaikutuksia, mutta käsittääkseni se on suurelta osin torpeedoitu jo Suomen ja EU:n verotuskohteluissa…

”Monille ihmisille ajatus paikallisesta talousjärjestelmästä tuntuu ensi alkuun oudolta, elämmehän me sentään kansainvälisen talouden aikaa. Mutta samaan aikaan ihmisten toimeentulo on epävarmempaa kuin ennen: työttömyys lisääntyy, kaupungit slummiutuvat ja maaseutu kuolee. Ruokaturvastakaan ei ole aina varmuutta. Paikallistaloudet antavat ihmisille turvaverkon, joka vähentää riippuvuutta kansainvälisestä kaupasta, väittää Douthwaite."

http://talvitie.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/13/meloni-timo-soinin-nenass...

#5: Kansainvälinen kauppa puolestaan antaa ihmisille "turvaverkon", joka vähentää heidän riippuvuuttaan paikallisista ihmisistä. Molempi parempi.

Sveitsin malli !

#5 Taitaa olla (vero)virkamiehelle liian hankala tehtävä hoidettavaksi ja näin asiaan ei tartuttane ainakaan oma-aloitteisesti.

Kyseessä on anarkistinen tapa tuottaa palveluja, ei missään nimessä kapitalistinen. Matilainen jättää kertomatta täysin mihin kapitalismi perustuu ja määrätietoisesti sekoittaa ja vääristelee eri termejä omiin motiiveihinsa kelpaaviksi. Käydäänpä läpi muutama Matilaisen väite.

"Siinä ihmiset käyvät keskenään vapaaehtoisesti kauppaa itse hyväksymillään ehdoilla ja valuutalla, eikä kukaan ulkopuolinen pääse vaikuttamaan kaupan sisältöön tai muotoon."

Pitää paikkaansa. Matilainen ei kuitenkaan kerro, että kapitalismi ei perustu vapaaehtoiseen vaihdantaan, jossa osapuolet olisivat tasa-arvoisia. Vaindanta duunarin ja suurpääoman kanssa on täysin erilaista kuin vaihtopiirissä tapahtuva vaihdanta hierojan ja nurmeenleikkaajan välillä. Ensimmäinen vaihdanta esim. luo suhteen, joka auktoritäärinen ja hierarkinen, toinen ei.

"Jos taas solidaarisuus tai yhteisvastuu käsitetään niin, että toimitaan henkilökohtaisella tasolla niin, että se on hyväksi muillekin ihmisille (eli väkivallattomasti ja sopimuksia kunnioittaen), niin juuri sitähän kapitalistinen markkinatalous on, joten vaihtopiirikin voidaan nähdä solidaarisena."

Kapitalismi perustuu laajaan yksityisomistusoikeuteen ja siten on mahdotonta, että se olisi hyväksi kaikille ihmisille. Omistaja voi esim. spekuloida trumpmaisesti omistamallaan maa-alalla rakennuttaen vain osalle siitä jne. "Sopimusten kunnioittaminen" ei siten ole perusteltua vaan tavoitteena tulee olla sopimusten muuttaminen demokraattisen prosessin kautta, jotta ne olisivat hyväksi kaikille ihmisille.

Vaihtopiiristä seuraava vaihe olisi luonnollisesti muidenkin palveluiden ja tuotantolaitosten solidaarisointi ja vaihdannan muuttaminen tasa-arvoiseksi toiminnaksi.

Kyseessä ei ole mikään muu, kuin harmaa talous. Poliisi ja verottaja paikalle. Minä yrittäjänä lähtisin vastaavasta pitkäksi aikaa vankilaan.

Kaikkein törkeintä näiden tyyppien veronkierrossa on se, että juuri he käytännössä äänestävät aina vain kovemman verotuksen puolesta.

Ei mitään armoa tuommoisille. Kun kerta tekijät on tiedossa, niin miksi poliisi ja syyttäjä eivät toimi.

@9

Heikki, meinaatko todella, että anarkia ilman kapitalismia tai yksityisomistusta olisi mahdollista... En oikeastaan ole anarkokapitalisti, mutta veikkaan että jos anarkiaan mentäisiin siellä kyllä innolla kauppaa käytäisiin eikä noudatettaisi jotain mystistä yleistä 'lakia' siitä ettei yksityisomaisuutta ole.

No ja itse kyllä käsitän kapitalismin juurikin kuten Matilainen sen selittää. Nykyään termi on vain vähän 'saastunut' tarkoittamaan nykyään vallitsevaa järestelmään joka on sekataloutta eikä puhdasta kapitalismia. Väite: "Matilainen ei kuitenkaan kerro, että kapitalismi ei perustu vapaaehtoiseen vaihdantaan" on kyllä yksinkertaisesti väärä.

Käyttäjän janikorhonen kuva

Oho, ehkä meillä liberaaleilla on sittenkin vielä toivoa, jos kerran moiset "vaihtopiirit" sun muut aitoon kapitalismiin ja markkinatalouteen perustuvat paikalliset järjestelmät ovat yleistymään päin. Suurin haasteemme onkin varmaan saada nämä ihmiset ymmärtämään, että se, mitä he kutsuvat kapitalismin vastustamiseksi onkin tosiasiassa kapitalismia puhtaimmillaan.

Kurjuuden Viikate #11

"Heikki, meinaatko todella, että anarkia ilman kapitalismia tai yksityisomistusta olisi mahdollista… "

Ainakin Anarkistisessa Kataloniassa se oli hyvin todellista 1936-39. Tuotantoa oli enemmän kuin aikaisemmin ja mikäli uskoo George Orwellin todistusta Homage to Catalonia niin kansakin oli tyytyväinen. Kapitalistit, bolshevikkikommunistit ja fasistit olivat toki koko ajan kimpussa.

Käyttäjän janikorhonen kuva

Heikki (kommentti 9): "Matilainen ei kuitenkaan kerro, että kapitalismi ei perustu vapaaehtoiseen vaihdantaan, jossa osapuolet olisivat tasa-arvoisia."

Jos pilkkua viilataan, niin ei perustu tuo Kumpulan vaihtojärjestelmäkään. Ei mikään takaa sitä, että hieroja ja nurmenleikkaaja olisivat tasa-arvoiset (sanan siinä merkityksessä, kun mitä sinä sitä käytät) kauppakumppanit. Nurmenleikkaaja saattaa vääntelehtiä sietämättömissä niska- ja hartiakivuissa, ja tarvita hierojaa aivan välttämättä ja heti, kun taas hierojalla saattaa olla nurmikko vain osittain pienen tasoituksen tarpeessa, jota sitäkin hän voi tarvittaessa helposti lykätä viikon pari. Tällöin paholaismainen riistokapitalismi saattaa näyttää rumimmat kasvonsa, ja nurmenleikkaaja joutua lupautumaan leikkaamaan hierojan nurmikkoa useammin kuin kerran päästäkseen hätätapauksena jonon ohi hierontapenkille.

Käyttäjän pasi kuva

Jani (#12), homman kauneus piileekin siinä, että ei heidän välttämättä tarvitse tietää asioiden virallisia nimiä tai teorioita. Tuollainen vapaa talous on ihmisille loppujen lopuksi hyvinkin luontaista käyttäytymistä. Kunhan vain jossain vaiheessa ymmärtävät tai havaitsevat, että samaa periaatetta voidaan käyttää laajemminkin eikä valtiota välttämättä tarvita ja että valtiosta on oikeastaan enimmäkseen haittaa.

Mitä tulee Heikkiin (#9), niin Heikki se vaan jaksaa jauhaa valheita ja vääristelyitä. Kurjuuden Viikate (#11) on oikeassa.

Käyttäjän hannurainesto kuva

Raha on ensin arvon vastike ja vasta sitten vaihdon väline.

Kurjuuden Viikate #11

Kapitalismi ei perustu vapaaehtoiseen vaihdantaan vaan henkilön on tehtävä töitä pomolle tai kuoltava nälkään. Yksilö siis pakotetaan auktoriteetin alaisuuteen. Yksilö voi toki perustaa oman yrityksen, ja ottaa itse alaisia, mutta tämä ei mitenkään legimitoi auktoriteettiä. Myös joissakin orjayhteiskunnissa orjat pystyivät ostamaan itsensä vapaaksi ja alkaa orjien omistajaksi. Se ei oikeuta orjuutta varmaan sinunkaan mielestä.

Käyttäjän hannurainesto kuva

Pääoma on suhde, valta suhde, siksi kapitalismi on valtaa riistettävistä. Pääoma voi kasvaa vain riiston seurauksena. Kasvu ja kasautuminen ovat siis eri asioita. Pääoman kasvu edellyttää pääoman uusintamiskiertoa eli lisä-arvon riistoa eli tuotantosuhdetta, kasautuminen taasen pääoman monopolisoitumista eli vieraannuttamista!

Heikki (18): On talousjärjestelmä mikä tahansa, niin jonkun on se ruoka aina hankittava, että se voidaan syödä.

Dismis #20

Pitää paikkaansa. On olemassa kuitenkin talousjärjestelmiä, joiden tuotanto ei perustu auktoriteettiin. Esim. Anarkistisessa Kataloniassa oli tällainen järjestelmä.

Jep.

Kumpulan vaihtopiiri on 100 % vapaata taloutta. He kunnioittavat toistensa yksityistä omistusoikeutta. Solmitus sopimukset ovat vapaaehtoisia ja sääntelemättömiä. He käyttävät vapaata rahaa, Kumpenniä, jota ylläpidetään vapaassa pankkijärjestelmässä.

Tämä on varsin anarkokapitalistinen malli. Mielenkiintoista etteivät ole sitä itse tajunneet. Anarkokapitalismi ei määrää työn hintaa, eikä vaihtotapaa. Yhteisön jäsenet voivat vaihtaa työtä keskenään sopimallaan kurssilla, vaikka näin kumpulalaisittain solidaarisesti; lääkärintyö == koiran ulkoilutus. Itse asiassa anarkokapitalismi on metajärjestelmä tai abstrakti luokka, joka mahdollistaa minkä tahansa vapaaehtoisen talousjärjestelmän toteutuksen. Jos kumpulalaiset päättävät siirtyä vapaaehtoisesti omistamiensa tuotantovälineiden yhteisomistukseen, niin he toteuttavat anarkokapitalistisen abstraktion kommunismilla. Tai jos he pysyvät tuotantovälineiden yksityisomistuksessa ja päästävät työkurssinsa kellumaan vapaasti; lääkärintyö <> koiran ulkoilutus, niin anarkokapitalisminen abstraktio saa kapitalistisen toteutuksen.

Tästä se lähtee.

#22,

"kellumaan vapaasti; lääkärintyö koiran ulkoilutus,"
=>
kellumaan vapaasti; lääkärintyö < > koiran ulkoilutus,

PASI: Korjasin tuon tuohon alkuperäiseen kommenttiin.

Käyttäjän kveikko kuva

Kumpulan vaihtopiiri perustuu yksinomaan veronkiertoon.

Hyvä puoli toiminnassa on että se omalta osaltaan hakee vaihtoehtoja rahajärjestelmälle. Näitä vaihtoehtoisia malleja tarvitaan siltä varalta että rahaan perustuva vaihdanta- ja verotusmalli romahtaa.

Mitenkähän verottaja moiseen suhtautuu? Jos ei tule mitään veroseuraamuksia niin tuota mallia pitää nopeasti alkaa levittämään laajemmalle :)

Ei taida lakikaan sallia oman rahan levittämistä virallisen valuutan rinnalla. Ahvenanmaallahan sitä aikoinaan meinasivat ja homma loppui nopeasti.

Toisaalta laatulehdessä, Aku Ankassa oli aikoinaan "aikamaatti", jossa samaa ideaa käytettiin :) No se tarina loppui, kun kaikki halusi nostaa aikatalletuksensa kerralla. Empähän itsekkään uskaltaisi kerätä kovin kummoista määrää noita kumpennejä jemmaan, mikään kun ei takaa, että niitä vastaan oikeasti saa palveluksia. Toisaalta nykyisen rahan arvohan yleensäkkin perustuu samanlaiselle olettamalle velkojen takaisin maksun periaatteelle/luottamukselle.

Mutta, jos moinen malli on lainsäätäjän milestä hyvä niin pitänee alkaa miettimään muita vastaavia malleja. Voisiko esim. varainsiirtoverolta välttyä, jos asuntoa ostaessaan/myydessään ei liikuttelisikaan yhtään euroja? Maksu tehtäisiin vaikka kullalla/hopealla tai vain osa kauppahinnasta maksettaisiin euroina? Voisiko esimerkiksi lääkäri asuntoa ostaessaan sopia tarjoavansa vaikka seuraavan 10v ajan tietyn määrän omia palveluitan ja siten alentaa näkyvää kauppahintaa? Tai ravintolan pitäjä tarjoaa vuoden ilmaiset ateriat? Taksikuski ilmaiset taksimatkat? Joku antaa kesämökin käyttöön... monia esimerkkejä olisi tarjolla.

No nyt odotetaan miten tähän kumpulan malliin reakoidaan. Itse keksin nopsaan muutamia keinoja, kuinka moista mallia voisi käyttää monella eri osa-alueella... ennakkotapausta siis odotellaan.

Rahaa on kulta, ei mikään muu.

J.P. Morgan (26): "Rahaa on kulta, ei mikään muu."

Raha voi olla kultaa, hopeaa, kuparia tai mitä vaan jonka kaupan osapuolet hyväksyvät vaihdon välineeksi.

Tässä kumpulan systeemissä on veronkierron lisäksi kyse myös väärästä rahasta, sillä tuo kumpenni ei ole laillinen maksuväline.

Erilaisia paikallistalouksia ja valuuttoja, Suomesta on joitakin mainintoja mm.

"Suomessa paikallisrahaa käyttävä vaihtopiiritoiminta on rajoittunut pienimuotoiseksi ja naapuriavun luonteiseksi. Syy löytyy Suomen verotuslainsäädännöstä: mitään tuottavaa ei saa tehdä maksamatta siitä veroa."

"Suomessa on se, että paikallisraha katsotaan veronalaiseksi tuloksi, jota ei voi maksaa paikallisrahalla. Verokohtelu tekee paikallisrahakokeilut Suomessa lähes mahdottomiksi, vaikka niistä saattaisi olla suurtakin hyötyä esim. Kainuun tai Lapin kriisialueilla."

http://wikikko.info/wiki/Paikallisraha

Ilmeisesti Heikin mielestä raja vasemmisto-anarkismin ja "riistokapitalismin" välillä menee vaihdannan mittaluokassa. Kun vapaata vaihdantaa on pihapiirin sisällä matalalla tuotantorakenteella, on se ensimmäistä, ja kun sitä taas esiintyy koko maan alueella korkealla tuotantorakenteella, se on jälkimmäistä.

Joitakin vuosia sitten Ahvenanmaalla painettiin omia Åland-seteleitä, joita ne hyväksyvät liikkeet ja kauppiaat ottivat vastaan. Tämä kokeilu ei kestänyt viikkoakaan, kun mannersuomesta lakkautettiin moinen perustuslain vastainen toiminta.

#29

Veit sanat suustani.

"Ei taida lakikaan sallia oman rahan levittämistä virallisen valuutan rinnalla. Ahvenanmaallahan sitä aikoinaan meinasivat ja homma loppui nopeasti."

Sen voi helposti uskoa, koska rahan valmistaminen on varmasti ollut valtioille maailmanhistorian tuottoisin monopoli ikinä. Olisi kumminkin hyvä tietää, että mitkä säädökset käytännössä kieltävät kilpailevan rahayksikön perustamisen EU:ssa? Onko asiasta mitä ennakkotapauksia?

Tuossa vaihtopiirissä on minusta typerää vain se, että niiden piti keksiä taas jokin uusi pilipali-paperilappunen maksuvälineeksi. Toisaalta joillain kultakolikoilla on vähän hankala ostaa yhtä leipää, joten hopeakolikot olisivat käytännöllisempi valuutta alhaisemman yksikköhinnan takia.

Ihan samat jutut tuli itsellä mieleen kun luin artikkelin.. tosin olen itse sitä mieltä, että kumpenniläiset raijoittavat resurssiensa allokointia turhilla säännöillä (500 kumpennin enimmäisraja jne.). Anyways kumpulassakin on tajuttu: Eläköön kapitalismi!!

Heikkiltä on jäänyt huomaamatta ettei vaihtokauppaa käydä koska vaihdettavat asiat ovat saman arvoisia, muutenhan vaihdanta jatkuisi loputtomiin. Vaihdantaa käydään koska molemmat osapuolet arvostavat toisen tarjoamaan asiaa enemmän kuin omaa vaihdannan välinettä. Haluasinkin kuulla mitä Heikillä on sitä vastaan että lainaan onkeni kaverille ja pyydän vastineeksi osan saaliskaloista, tämähän on kapitilismia eikö?

26#
Raha on mikä tahansa tunnustettu vaihdonväline. Vaikka oravan-nahkat tai lasihelmet :)

ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA

www.markusreed.julkaisee.fi/51 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:

VAIN IHME VOI PELASTAA KAPITALISMIN
Tiede ei usko ihmeisiin.

Sosialismin puolesta ja näitä kapitalisteja vastaan.

www.markusreed.julkaisee.fi/60
www.markusreed.julkaisee.fi/61

Lainsäätäjä on näköjään jo kauan sitten määritellyt moisen "kumpennin vaihtokaupan" veronalaiseksi tuloksi:
http://skatt.fi/?article=4195&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87&language=FIN

No, kaippa tuostakin toiminnasta menee työn arvoa vastaava vero? Jos ei niin kohta on iso joukko syytettyjen penkillä...

#21: Auktoriteetti on nyt jonkinlainen kirosana Heikille; johtuuko se nyt sitten siitä, että olet hankkiutunut huonoihin naimisiin tai jotain. Tuokin on tosin täysin vapaaehtoista.

Auktoriteetilla ei ole mitään tekemistä kapitalistisen tuotannon kanssa. Tämä johtuu työntekijän vapaudesta valita työnantaja, mukaanlukien sen, että työllistää itsensä. Myöskään työnantaja ei ole itse riippumaton, vaan hänen *toimeentulonsa* on alistettu markkinoille. Ovatko markkinat siis auktoriteetti?

Vai onko raha auktoriteetti? Markkinathan eivät ole tasa-arvoisia muussa mielessä, kuin että jokaisella on oikeus tarjota tuotantoaan markkinoilla, mutta loppujen lopuksi raha puhuu. Toisilla on sitä enemmän.

Loistavassa Francisco d'Anconian rahapuheessa todetaan:
"To love money is to know and love the fact that money is the creation of the best power within you, and your passkey to trade your effort for the effort of the best among men. " Raha mahdollistaa siis kaupankäynnin parhaitten mahdollisten ihmisten tai tuottajien kesken. Rahalla on valta näihin "auktoriteetteihin" nähden. Sinulla on valta viedä rahasi muualle. Vai pelkäätkö, että nämä "parhaiksi" luulemasi ihmiset eivät halua käydä kauppaa kanssasi?

http://www.capitalismmagazine.com/index.php?news=1826

Kapitalismissa, jossa siis poliittinen valta ja rahan valta on erotettu, on vain kaksi todellista auktoriteettia: järki ja todellisuus. Sinäkin joudut "alistamaan" päätöksenteon oman harkintasi varaan. Ja lopulta todellisuus kertoo, miten asiat oikeasti ovat.

ELÄMME JO VALLANKUMOUKSELLISESSA TILANTEESSA

www.markusreed.julkaisee.fi/51 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:

KAPITALISMIN ELÄMÄNLANKA ON KATKENNUT
Kukkia ja kynttilöitä

Älä pelkää Pasi.
Sosialismissa pääset sinäkin jaloillesi.

www.markusreed.julkaisee.fi/10

Silurus # 37

"Auktoriteetti on nyt jonkinlainen kirosana Heikille"

Anarkistiseen ajatteluun kuuluu kyseenalaistaa jokainen auktoriteetti. "Anarko"kapitalismi on siitä merkillinen, että valtio auktoriteettinä on suuri pahuuden ilmentymä, mutta kapitalismin "tee työtä pomolle tai kuole nälkään"-mentaliteetissä ei nähdä ongelmia.

"Tämä johtuu työntekijän vapaudesta valita työnantaja, mukaanlukien sen, että työllistää itsensä."

Se, että pystyy työllistämään itsensä ei oikeuta kapitalismia. Myös joissain orjayhteiskunnissa orjat pystyivät ostamaan itsensä vapaaksi. Tämä tuskin oikeuttaa orjayhteiskuntaa?

"Markkinathan eivät ole tasa-arvoisia muussa mielessä, kuin että jokaisella on oikeus tarjota tuotantoaan markkinoilla, mutta loppujen lopuksi raha puhuu."

Markkinat eivät todellakaan ole tasa-arvoiset, jaa niiden lopputulos vielä vähemmän tasa-arvoiset. Tämän vuoksi tarvitaan valtion väliintuloa, jotta yhteiskunta ei tuhoaisi itseään. Adam Smith kannatti markkinoita, jos täydellisessä vapaudessa markkinat johtavat täydelliseen tasa-arvoon. Olen aika lailla samaa mieltä.

Hyvä kirjoitus. Ehkä eniten väärinkäytetty sana, etenkin vasemmiston ja populistien (etenkin vasemmistopopulistien) keskuudessa, on nimenomaan "kapitalismi".

Suomessa ei ole kapitalismia, ehkä ainoana poikkeuksena monopoleja ylläpitävä Sanoma Oy.

Silurus #37

Vielä lisättävä, että auktoriteettisen valtion verot ovat kapitalistille röyhkeätä väkivaltaa, mutta taas toisen auktoriteetin, pääoman omistajan non-labour income on täysin kritiikin ulkopuolella.

Tämähän johtaa hyvin huvittaviin tilanteisiin kuten näihin Tea Party-mielenosoittajiin, jotka käyttävät marxilaista retoriikka haluamalla pitää itsellään "oman työnsä hedelmät".

#41: Et siis ymmärrä mitä auktoriteetti tarkoittaa. Sekoitat sen autoritääriseen, eli sanelevaan toimintatapaan, joka viimekädessä perustuu aina voimaan. Auktoriteetti on aina tietyllä tapaa ansaittu. Ihmisellä on (todellista) auktoriteettia vain kun toiset ihmiset seuraavat tätä vapaasta tahdostaan ja järkensä vuoksi -- tätä ei tietenkään pidä sekoittaa siihen irrationaaliseen epistemologiaan, että yksilö alistaa täysin harkintakykynsä auktoriteetille.

#41: Toinen merkittävä harhakäsityksesi on (marxilainen) arvoteoria, jonka mukaan arvo syntyy "työstä".

Todellisuus sanoo toisin: arvo on peräisin yksilön ja objektin välisestä järjenkäytön suhteesta. Ääretön määrä apinoita voi saada aikaan sattumanvaraisesti työskennellen lentokoneen tai Shakespearen näytelmän, mutta millään niistä ei ole vähäisintäkään ymmärrystä siitä, mitä ne ovat saaneet aikaan. Vasta rationaalinen tietoisuus "luo" arvon objektille sen puitteissa, miten objektiivinen todellisuus asiaan suhtautuu. Tarvitaan järkeä ymmärtämään lentokoneen potentiaalinen arvo, eikä sen ymmärtävän yksilön tarvitse turvautua sattumanvaraiseen mekaaniseen työhön saadakseen sellaisen. Ja sitä ennen tarvitaan järkeä ymmärtämään, onko yksilön rationaalista tavoitella lentokoneen aikaansaamista.

Vähemmän järkevälle ihmiselle polkupyörä, joka on suunnattomasti vähemmän ymmärrystä vaativa kapine, on arvokkaampi, kuin objektiivisesti arvokkaampi instrumentti. Vähemmän järkevän ihmisen kaikki liikkumistarpeet tulevat tyydytetyksi polkupyörääkin yksinkertaisemmalla tekniikalla, kuten kävelemisellä.

Silurus #42 ja # 43

"Sekoitat sen autoritääriseen, eli sanelevaan toimintatapaan, joka viimekädessä perustuu aina voimaan."

No enhän tarkoita. Auktoriteetin olemassaolo tarkoittaa myös valtasuhteen olemassaoloa. Anarkistin on kyseenalaistettava jokainen valtasuhde ja jokainen auktoriteetti.

"tätä ei tietenkään pidä sekoittaa siihen irrationaaliseen epistemologiaan, että yksilö alistaa täysin harkintakykynsä auktoriteetille. "

Kapitalismissa tämä on pakollista. Mikäli toimitusjohtaja ei maksimoi voittomarginaalia, hänet korvataan toisella henkilöllä. Yksilö on pakotettu alistamaan oma harkintakyky totaallisesti markkinoille. Tämä johtaa psykopaattiseen käytökseen, joka lopulta tuhoaa ympäröivän yhteiskunnan.

Mikäli arvo ei synny työstä niin lopetetaan se työn tekeminen sitten. Siis lentokoneen arvon ymmärtämiseen tarvitaan pääoman omistajaa? Aikamoista tämä randilaisuus.

44#
"Kapitalismissa tämä on pakollista. Mikäli toimitusjohtaja ei maksimoi voittomarginaalia, hänet korvataan toisella henkilöllä. Yksilö on pakotettu alistamaan oma harkintakyky totaallisesti markkinoille. Tämä johtaa psykopaattiseen käytökseen, joka lopulta tuhoaa ympäröivän yhteiskunnan."

Olisi mielenkiintoista saada jonkinmoinen tietolähde, jossa tuo väittämä vahvistetaan? Ihmisen ei ole pakko tehdä yhtään mitään. Jokainen päättää itse, millaiseksi oman elämänsä rakentaa, sattuma toki sekoittaa suunnitelmia. Väite, että kapitalismi pakottaisi psykopaattiseen käytökseen on melko kovaa puhetta, ellei taustalta löydy oikeaa tieteellisesti todistettua tutkimuslähdettä.

Kyllä se on ihan jokaisen yksilön päätettävissä mitä tekee työksen ja mitä arvoja työssään noudattaa. Ihminen, joka ajattelee, että hän ei voi vaikuttaa on luovuttaja. Ei mitään muuta! Jos näet ympärilläsi vain epäonnistumisia, pakkoa ja pelkoa niin alat itsekkin epäonnistumaan pelkäämään ja toimimaan väärien motivaatioiden ohjaamana. Jokainen ihminen näkee tämän ympärillämme olevan fyysisen maailman "hieman" erilailla.

Voitanee todeta, että sitä näkee, mitä haluaa ja sitä saa mitä ajatusten tasolla uskoo ansaitsevansa. Jos näkee kaikki esim. rikkaat ihmiset ahneina riistäjinä niin tuskimpa moisten ajatusten kautta itse rikastuu tai päätyy sellaisten ihmisten seuraa, joiden kanssa voi hankkia rahaa. Sama pätee kaikkiin elämän osa-alueisiin, ei vain rahaan.
Lähde: Rhonda Byrne, The Secret 2006.

Heikki 39#, 41#

Tea Party -liikkeen edustajat ovat tyytyväisiä saamaansa korvaukseen käytetystä ajasta. Heille työn tekeminen on vaihtokauppaa jossa molemmat osapuolet voittavat. Miten tämä on orjuutta ? Onko kaikki rakastelu raiskausta? Ei tietenkään, ero raiskauksen ja rakastelun välillä on sama kuin ero orjuuden ja työn teon välillä.

Itsekkin myönsit että työtä on pakko tehdä.. oletko orja itsellesi kun joudut hankimaan ruokaa tai kuolemaan? Mitä ero sillä on joudutko metsästämään vai saatko rahaa siitä, että olet tehtaassa töissä?

Anarkokapitalismi on aloitteellisen väkivallan vastustamista.

#44: On aika mielenkiintoinen ajatus, että yksilön harkintakyky olisi markkinoilla: mistä markkinat koostuvat? Yksilöistä. Siis yksilöillä olisi harkintakykyä tai päätäntävaltaa kaikkeen muuhun kuin itseensä; siis siitä hyvästä, että yksilöt muodostavat joukon.

En toki kiistä työn merkitystä arvon luomisessa. Työ on kuitenkin vain renki, järki on isäntä.

Ukkonoa # 46

"Itsekkin myönsit että työtä on pakko tehdä.. oletko orja itsellesi kun joudut hankimaan ruokaa tai kuolemaan? Mitä ero sillä on joudutko metsästämään vai saatko rahaa siitä, että olet tehtaassa töissä?"

Totta kai olen "orja itselleni" tai nälkä on "auktoriteettini" kuvailemassasi tilanteessa. Sen ei pitäisi kuitenkaan pakottaa minua palkkaorjuuteen, jonka vaikutukset sekä yksilöön että yhteiskuntaan ovat moninaiset ja raskaat. Palkkaorjuudesta (wage slavery) on erinomainen englanninkielinen artikkeli Wikipediassa. Suosittelen, että tutustut siihen.

Silurus # 47

On teoriassa mahdollista, että markkinat koostuvat sivistyneistä ihmisistä, jotka ostavat tuotteen, jonka valmistuksessa ei ole käytetty esim.lapsityövoimaa. Eihän asiat tietenkään näin ole vaan yksilöihin koko ajan suunnataan erilaista propagandaa, sitä hajoitetaan ja hallitaan jne. Propagandaan voi eniteen käyttää voimavaroja tietenkin pääoma kapitalistisessa yksi dollari, yksi ääni-järjestelmässä.

Järki on kuitenkin vain pääoman haltijan hallussa? Työläinen ei voi lentokoneen arvoa ymmärtää? Onko se todellakin näin?

#49: Ensinnäkään lapsityövoimassa ei ole mitään moraalitonta, toisekseen kapitalistisen järjestelmän yksi dollari, yksi ääni -periaatetta ei voi totuudenmukaisesti rinnastaa poliittiseen prosessiin. Kapitalismissa yhden dollarin vaikutusmahdollisuus on ainoastaan ostaa sillä parasta, mitä sillä dollarilla saa. Mitä sillä saa, on kiinni ostajan järjestä.

Yhdistetyssä järjestelmässä yhden dollarin helpoin tapa saada parasta on ostaa sillä poliittista vaikutusvaltaa. Siinä missä normaalin vapaan eli kilpaillun talouden odotettava voitto on muutama prosentti sijoitetusta pääomasta, poliittinen prosessi kykenee saavuttamaan helposti tuhansien prosenttien wind-fall -voittoja.

Järjen ja pääoman välillä on vain korrelaatio, koska pääomaa voi periä. Ne henkilöt, jotka ovat hankkineet kuitenkin suuren pääoman tyhjästä omalla rehellisellä työllään, kuten vaikkapa keksimällä valmistustavan tehdä hyviä ja edullisia lentokoneita, erottaa lähinnä vain järki niistä, jotka eivät ole. Ota huomioon se, että lentokonetehtaan perustamisen motiivina ei ole välttämättä halu saada helvetisti rahaa, vaan vaikkapa halu tuottaa maailman köyhille mahdollisimman halpoja lentoelämyksiä. Sillä, joka osaa niitä tuottaa on väistämättä sekä enemmän järkeä, että pääomaa, kuin sillä, joka vain matkustaa niillä.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja