Piispan terävä havainto
Uuden Suomen jutussa "Iso pedofiilipaljastus Suomen seurakunnista" Mikkelin piispa Seppo Häkkinen tekee terävän havainnon:
Häkkisen mielestä seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen luonteessa ja toiminnassa saattaa kuitenkin olla piirteitä, jotka houkuttelevat puoleensa myös pedofiilejä.
– Ihmiset, joilla on taipumusta hyväksikäyttöön, hakeutuvat ehkä sellaisiin yhteisöihin, joiden toimintaan liittyy luottamuksellisuus ja läheisyys.
Siehän vasta sherlocki olet! En yhtään epäile, etteikö piispa olisi tässä arvelussaan osunut täysin oikeaan. On ehdottoman selvää, että ihmiset pyrkivät löytämään parhaat mahdolliset keinot toteuttaa taipumuksiaan, olivat ne sitten hyväksyttyjä tai eivät. Vähemmän hyväksyttyjen taipumusten toteuttaminen pienimmällä riskillä saattaa vaatia sitten astetta raskaampia keinoja, kuten hankkiutumisen katoliseksi papiksi tai hieman helpommalla kotimaiseksi seurakunnan työntekijäksi.
Mutta mutta, voisiko tästä terävästä havainnosta vetää laajempiakin johtopäätöksiä? Käyttäytyvätkö muidenkin kuin perverssien taipumusten omaajat samoin eli hankkiutuvat yhteisöihin ja asemiin, joissa voivat parhaiten toteuttaa (yleensä sairaita) mielihalujaan? Tietenkin!
Millaisia mielihaluja mahtavatkaan toteuttaa poliitikot? Sana on vapaa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tekemäsi johtopäätökset ovat oikean suuntaiset. Tottakai jokainen etsii tietämättään paikkaa, jolla salaiset halut toteutuvat muilta huomaamatta.
Polittiikan alttarille uhrataan koko ajan esim. poliitikkojen perheejäseniä. Tämä pedofiia on niin vakava rikos, että siihen emme voi suhtautua olankohautuksella. Senkin uutisoinnissa helposti leimataan tässä tapauksessa kirkko lasten seksuaalisen hyväksikäytön porukooiden pesäpaikaksi. On syytä muistaa, että tämä ongelma esiintyy maassammekin kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, missä hoivaa ja luottamusta käytetään väärin.
Poliitikkojen motiivit vaihtelevat: vasemmistolaiset ja ns. vihreät ovat järjestään todellisuuden kieltäviä uskovaisia, kepulaiset taas täysin pragmaattisia oman edun tavoittelijoita ja varkaita ilman sen kummempaa aatetta. Muuta valtapuolueet ovat sitten jonkinlainen yhdistelmä näistä. tai no, kyllähän niitä pragmaatikkoja löytyy ns. vihreistä ja vasemmistostakin mutta näin niin kuin tiivistettynä.
Sosiaalitoimi ja erityisesti lasten huostaanottoasiat on yksi vastaava "toimiala".
Se että henkilöt hakeutuvat alalle, johon heillä on luontaiset ominaisuudet ja tarpeet itsensä toteuttamiseen on myös laajempi kysymys. Kysymys on ammatinvalinnasta ja itseään tyydyttävän elinaikaisen uran luomisesta.
Mielestäni "kriittisillä aloilla" tämä pitää tiedostaa jo hallinnon rakenteissa. Usein vaan noita hallinnon rakenteita ovat muovaamassa juuri nämä "erittäin hyvät" ja "loistavasti alalle sopivat" henkilöt. Tämä organisaation rakenteellinen ominaisuus pitää tiedostaa.
Kierrätys on yksi vaihtoehto terveen organisaation luomisessa. Päästäkseen eteenpäin virkahierarkiassa ja edistyäkseen ammatillisesti työssään henkilöltä edellytetään työhistoriaa myös "tavallisissa töissä"; onko hän ylipäätään soveltuva työelämään myös oman organisaation ulkopuolella. (Onko poliitikosta eduskunnan ulkopuolella muuhun kuin eläkeläiseksi.)
"Millaisia mielihaluja mahtavatkaan toteuttaa poliitikot? Sana on vapaa."
Heh, olen itsekin tehnyt jo kauan sitten analyysin, että poliittiseen valtaan pyrkivät muutamanlaiset ihmiset, "doogodderit" eli he huomaavat, että jossain on epäkohtia ja heidän pitää korjata ne muiden puolesta. "Powermongrels" eli ihmiset jotka haluavat valtaa muihin ihmisiin ja heitä vaikuttaviin asioihin (itse asiassa ihan terve biologinen halu), koska se antaa aika vahvat dopamiini "kiksit" todistetusti. "ideologistit" Ihmiset, jotka uskovat omaan atteeseensa ja näkevät velvollisuutenaan viedä sitä eteen.
Näitä riittäisi vaikka kuinka paljon, mutta suurin osa on varmasti aika monen asian yhdistelmä.
Minä en tuomitsisi ihan täysin ihmisiä kun he pyrkivät politiikkaan, vaikka juteltuani muutaman nuoren poliitikon kanssa, välillä ideologia pelottaa (eli he tietävät miten pitäisi elää ja haluavat viedä sitä eteen päin), koska itse haluaisin antaa enemmän äänestysvaltaa kuluttamiselle eli siis äänestä rahoillasi mitä haluat ostaa. Vahva ideologia on myös hyväksi, mutta kannattaisi tarkkailla mitä tapahtuu nuorille kun heidät "ajetaan sisään" puolueissa. Heistä tulee puolueensa eliitiin marionetteja, jotka alkavat ennen pitkää toistelemaan samoja mantroja kuin muutkin.
Minä itseasiassa haluaisin (noh, radikaalisti pistää koko homman uusiksi mutta realistisesti) vähentää puolueiden valtaa ja kansanedustajien määrää puolella ja yrittää luoda järjestelmä missä valitsisimme sinne vaikkapa 60-100 ukkoa ja akkaa vaikuttamaan ja tekemään töitä kovasti. Sieltä varmaan osa lopettaisi ensimmäisen kauden jälkeen ja suurin osa äänestettäisiin ulos.
Mutta sen pitäisikin olla kansalaispalvelus eikä mikään ura.
#5: Politiikka vaatii laadullista muutosta, ei määrällistä. Poliitikkoja, jotka uskovat vapauteen ja kansalaisten itseorganisoitumiskykyyn saisi puolestani olla vaikka viisi miljoonaa. (Tietenkään heille ei kukaan maksaisi palkkaa...)
Poliittinen elämä ei muuttuisi pätkääkään siitä, onko nykyisenkaltaista politiikkaa, eli komentotaloutta ja keskusjohtamista harjoittavia edustajia nykyinen 200, puolet siitä, kymmenkunta tai tuhansia tai harjoitetaanko sitä suoralla demokratialla ilman edustajia. Ainoastaan sen varianssi, minkälaatuista ihmisoikeuksien ja vapauksien loukkaamista tapahtuisi, muuttuisi: onko se sinistä, vihreää vai punaista.
Näyttää vahvasti siltä, että politikkoja innoittaa mahdollisuus valtaan ja sen väärinkäyttämiseen. Kunnallispolitiikasta taitaa löytyä kaikkein suurimmat mätäpaiseet. Toki joukossa on oikeasti rehellisiä ihmisiä, jotka toimivat ns. vilpittömästi oikeaksi kokemansa asian edistämiseksi (siksihän heidät on valtaan äänestetty). Poliitiikan kulisseissa käydään kuitenkin sen verta härskiä peliä, että jos ei kuulu hyväveliverkostoon niin eipä sitten taida enää olla paljon vaikutusmahdollisuuksia?
Politiikka on hieno sana sille toiminnalle kuinka päästään yksilön kukkaroon käsiksi.

Kommentoi 8 kommenttia