Tilastot vastaan todellisuus
Äskettäisessä kommenttiketjussa nousi esiin ajatus, että käsitykset alkoholin vaaroista ja haitoista ovat tilastotiedettä. Tämä on varsin suppea ja epähumaani käsitys alkoholin haitoista. Siinä missä todellisessa elämässä alkoholistit juovat perheen omaisuuden ja kännipäissään vielä hakkaavat puolison ja lapset, Suuret Ajattelijat röhnöttävät nojatuoleissaan ja päivittelevät alkoholin julkiselle terveydenhuollolle aiheuttamia kustannuksia paperille tulostetuista hienoista tilastoistaan. Tilastot ovatkin kollektivismin epäjumalankuva, jossa kaikki oikean elämän ilot ja surut pakataan helposti käsiteltäviksi numeroiksi, joiden pohjalta yhteiskuntaa voidaan suunnitella.
Yksi keskeinen ongelma tilastopohjaisen yhteiskuntasuunnittelun kanssa on vain se, että me olemme ihmisiä, emme tilastoja. Kun poliitikot julistavat alkoholin aiheuttavan niin ja niin monta ongelmaa vuosittain ja sen estämiseksi nostavat alkoholin verotusta tai rajoittavat muuten myyntiä, alkoholisti ei siitä parannu, vaan laulaa mielessään Irwiniä, juo perheen omaisuuden, ottaa vielä velkaakin päälle ja kännipäissään hakkaa puolison ja lapset. Kun ruuvia kiristetään tarpeeksi, hän alkaa vierailla yhä useammin Virossa, harkita pontikkapannun virittämistä autotalliin tai opetella tuulilasinpesunesteiden väärinkäyttöä.
Verojen ja sääntelyn kiristämisellä voidaan kyllä saada tilastoitu alkoholin kulutus vähenemään, mutta samalla tilastoimaton ja vaihtoehtoinen kulutus kasvaa. Eikä se alkoholisti jätä juomatta siksi, että alkoholi on kalliimpaa tai että sitä ei saa kaupasta iltayhdeksän jälkeen. Rattijuoppo ei virta-avainta kääntäessään mieti kuinka paljon nautittu alkoholi tuli maksamaan. Kuten kirjoituksessani "Yhden ratkaisun malli" yritin ilmaista, kollektiivinen ratkaisu ei poista yksilöiden ongelmia.
Erityisen surullista tilastojen ja sosiaalivaltion ihannoinnissa on se, että jos alkoholin haitat eivät näkyisi tilastoissa kustannuksina julkiselle sektorille, poliitikkojen mielestä ongelmaa ei olisi juuri lainkaan. Vaikka tarinan alkoholisti ryyppäisi ja hakkaisi perheensä velkaiseksi ja palasiksi, niin se olisi vain yksittäistapaus, jolle ei muka voitaisi mitään. No, eivät poliitikot voikaan, mutta uskotellessaan kansalaisille ratkaisevansa ennen pitkää kaikki ongelmat tilastojen kautta he vievät ihmisiltä aloitteellisuuden ratkaista ongelmansa itse.
Kun julkinen valta ottaa jonkin asian hoitaakseen, valitettavan moni tyytyy siihen ja jää odottamaan jopa loputtomasti, että ongelma ratkeaa julkisen vallan toimesta. Näitä passivoituneita ihmisiä on tästä turha syyttää, sillä siihen heitä on opetettu heidän koko ikänsä: valtio osaa ja pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmat. Ja kun jokin ratkaisu ei toimi, luvataan tehdä asian eteen enemmän. Ja niin edelleen, ad infinitum.
Todellisuudessa mikään ongelma, jonka osoittamiseen tarvitaan tilastoja, ei ole julkisen vallan ratkaistavissa. Todellisen elämän suunnattomasta monimutkaisuudesta johtuen päättäjät voivat tuijottaa vain tilastoja ja yrittää saada ne käyttäytymään mielensä mukaisesti. Tilastot ovat kuitenkin vain osa kuvasta, vieläpä hyvin karkeasti yksinkertaistettuna.
Olenkin usein sanonut, että tilastokeskuksen olemassaolo on varma merkki siitä, että yhteiskunnassa on liian suuri julkinen sektori. Se on sellainen valtio, joka ei pyri ainoastaan epäoikeudenmukaisuuden poistamiseen Frédéric Bastiatin ihanteen mukaisesti, vaan joka pyrkii tarjoamaan ihmisille mahdollisimman paljon kaikkea hyvää ja helppoa elämää oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Tarkoitus on epäilemättä useimmiten vilpitön, mutta lopputulos on kollektiivisten ratkaisujen suo, joka ei auta ketään, mutta on raskas kaikille -- myös niille, joita haluttiin auttaa.
***
Muistutus: Tiedoksi paikallisille, torstaina 29.4.2010 klo 18:30 pidettävän Keski-Suomen Liberaalit ry:n vuosikokouksen jälkeen jatketaan klo 19:00 Liberaalimafian merkeissä Ravintola Ali Babassa. Liberaalimafiahan on puoluepoliittisesti sitoumaton kokoontuminen, mutta kokemus on osoittanut, että osallistujissa on usein monta Liberaalia, joten se selittää näiden tapahtumien läheisen ajankohdan. Tervetuloa!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
" Kun poliitikot julistavat alkoholin aiheuttavan niin ja niin monta ongelmaa vuosittain ja sen estämiseksi nostavat alkoholin verotusta tai rajoittavat muuten myyntiä, "
Ainakin tutkijat ovat yleensä sitä mieltä, että hinnannousulla ja saatavuuden rajoittamisella voidaan vähentää kulutusta. Kun Suomessa taannoin laskettiin alkoholin verotusta, he kertoivat etukäteen, kuinka paljon kulutus tulee nousemaan. Mutta sinähän olet etukäteen päättänyt, että kaikki sääntely on pahasta.
Hyvä kirjoitus! Kutsun ihmisten tilastopohjaista kohtelua yhteiskunnalliseksi simputtamiseksi. Jos joku kanssaihminen tekee virheen, ei muita tarvitsisi rangaista samaan tilastosegmenttiin tai vain samaan tilastoon kuulumisesta. Tosin huono homma, kun valtio omistaa ihmiset.
Kirjoitin samasta asiasta kommentoiden mm. aselakia ja alkoholipolitiikkaa
http://thomastaussi.blogspot.com/2010/02/yhteiskunnallista-simputtamista...
"Aina kun tapahtuu jotain odottamatonta ja vahingollista, poliitikoista tulee vastuuntuntoisia. Paremmin sanottuna he kokevat velvollisuudekseen etsiä ratkaisuja aivan joka ikiseen ongelmaan. Jos sille tielle lähdetään, ihmisten henkilökohtaista vapautta täytyisi rajoittaa loputtomasti, eikä täydellistä turvallisuutta siltikään saavutettaisi..."
Vanha demari (#1), verotuksen laskeminen on hieman eri asia. Ihmiset reagoivat halvempiin hintoihin siten, että nyt on ostettava, kun saadaan halvalla. Tällöin verotuksen alentaminen (todennäköisesti väliaikaisesti, kunnes uusiin hintoihin totutaan) lisätä kysyntää. Tästä lisääntyneestä kulutuksesta seuraavat ongelmat eivät kuitenkaan ole varsinaisesti sen veronkevennyksen syytä, vaan sen syytä, että verot alunperin oli korotettu niin ylös, että niiden alentaminen saa aikaan ko. reaktion.
Vanha demari kerkesikin jo 2 minuuttia sitten sanomaan saman:
USKOKAA NYT, lukuisat tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että sekä viinan hinta että saatavuus vaikuttavat selkeästi kulutukseen - myös suurkuluttajilla.
Tämä "eikä se alkoholisti jätä juomatta siksi, että alkoholi on kalliimpaa tai että sitä ei saa kaupasta iltayhdeksän jälkeen" on niin ikiaikainen virheuskomus, että se on verrattavissa vain samanlaiseen ekonomistimantraan, että esimerkiksi veronalennukset tuovat kaikille yhteiskuntakerroksille siunausta.
Pasi J. Matilainen: Kun julkinen valta ottaa jonkin asian hoitaakseen, valitettavan moni tyytyy siihen ja jää odottamaan jopa loputtomasti, että ongelma ratkeaa julkisen vallan toimesta. Näitä passivoituneita ihmisiä on tästä turha syyttää, sillä siihen heitä on opetettu heidän koko ikänsä: valtio osaa ja pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmat.
Tämä on kirjoituksesi harvoja kohtia, joissa on järkeä. Syytöksesi tilastoja ja tilastointia vastaan ovat taas täysin järjettömiä.
Juuri tilastojen avulla voidaan nähdä kokonaiskuva. Tilastojen - oikein laadittujen tilastojen - avulla nähdään metsä puilta, eikä jäädä tarpomaan pelkkien yksittäistapausten suossa. Ei ole tilastojen vika, jos päättäjät eivät osaa, halua tai ymmärrä käyttää niitä oikein.
Tässä on aihetta myös arvokeskusteluun. Ikävää, jos jotkut näkevät ihmiset valtiovallan pelinappuloina. Täytyykö koko yhteiskuntaa simputtaa sen takia, että yksi yhteiskuntakerros ei osaa ottaa vastuuta itsestään?
Täytyy myös todeta, ettei tällainen simputtaminen poista ongelmaa tai edes helpota tilannetta ratkaisevasti, vaikka alkoholin kulutus pienenisikin. Ei se poista addiktiota tai romahduta kulutusta niin, että alkoholiongelmainen tekisi suunnanmuutoksen elämässään. Ehkpä eniten hyötyvät mielikuvituksetonta sääntelyä ajavat poliitikot, jotka kiillottavat imagoaan huolestuneina ongelmanratkaisijoina.
Kuten jo Akateeminen pätkätyöläinenkin totesi olet vähän pihalla näiden tilastojen markityksestä. Pohjimmiltaan tilastot osoittavat ilmiöitä yhteiskunnassa ja joissain tapauksessa asioiden välisiä riippuvuussuhteita. Ei sen enempää eikä sen vähempää. Tilastot ovat siis raakadataa joten ne eivät itsessään sisällä poliittisia toimintamalleja.
Se miten tilastoihin reagoidaan vaikkapa valtiovallan toimesta on sitten ihan eri tarina. Erilaiset poliittiset järjestelmät ovat tekevät varmasti samoista luvuista erilaisia ratkaisuja.
#7. "Tässä on aihetta myös arvokeskusteluun. Ikävää, jos jotkut näkevät ihmiset valtiovallan pelinappuloina. Täytyykö koko yhteiskuntaa simputtaa sen takia, että yksi yhteiskuntakerros ei osaa ottaa vastuuta itsestään? "
Mainio havainto ja kysymys, esim. käytännössä kaikki työttömät on syyllistetty hallitustasoa myöten laiskoiksi lusmureiksi parin prosentin lusmuilun ja ongelmien takia, työttömille onkin viime hallituksien toimesta laitettu tästä syystä paljon erilaisia (simputettu) pakotteita ja sanktioita, keppiä vailla todellista porkkanaa. Tuo pari prosenttia "lusmuja" työttömistä on useiden tutkimusten esille tuoma määrä.
#5, #8: Jos valtion tehtävä -- kuten esimerkiksi Bastiat esitti -- on estää epäoikeudenmukaisuutta vallitsemasta eli turvata yksilön vapaus ja omaisuus, niin mihin valtio tarvitsee tilastoja tai isoa kuvaa?
Te tässä olette pihalla, kun ette ymmärrä mitä kritisoitte. Väitteeni siis on se, että jos valtio tarvitsee tilastoja, se tekee jo liikaa. Tilastojen muka-hyödyllisyyden perustelu ei ole mikään argumentti siihen.
#4: "USKOKAA NYT, lukuisat tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että sekä viinan hinta että saatavuus vaikuttavat selkeästi kulutukseen - myös suurkuluttajilla."
Ehkä suurkuluttajilla yleensä, mutta ei alkoholisteilla! Alkoholistit ovat ryhmä, jotka terrorisoivat sairaalla käyttäytymisellään perhettään ja lähimmäisiään eikä heidän kohdallaan ole olemassa mitään keinoja rajoittaa ongelman esiintymistä. Ilmeisesti lähipiirissäsi ei ole ollut yhtään alkoholistia, kun et ole tietoinen heidän käyttäytymisestään.
#11
Pikkuisen virheellinen näkemys. Alkoholistit ostavat viinaa niin paljon kuin mihin rahat riittävät, jos viina on halvempaa, sitä ostetaan enemmän sen takia että sitä pystytään ostamaan enemmän. Pahasti alkoholisoituneilla ei usein ole varoja jouda itseään niin nopeasti hautaan kuin he haluavat. Jos ei ole rahaa ostaa tulee väkisinkin niitä selviä päiviä.
#10
Olen tyystin toista mieltä. Tieto ei ole itsessään pahasta. Jokainen vähääkään järkevä yhteiskunta pyrkii tavalla tai toisella hahmottamaan tilaansa. Suljetaan silmät ja toivotaan että kaikki menee hyvin ei ole mielestäni järkevää yhteiskunnan pyörittämistä, eikä sen toivominen että markkinat korjaisivat jopa piilevät ongelmat ilman että niiden mahdollista laajuutta millään tavoin tutkittaisiin.
Komppaan vahvasti Marko Kivelän näkemystä. Matilainen on aika sokea todellisuudelle tuossa yksilökeskeisyydessään. Hän on hyvin pihalla.
Mitat ja mittarit eivät hankaloita rakennusmestarin työtä, eivätkärakennusmiehen työtä. Mitoista ja mittareista sadaan hyödyllisisä tilastoja, jotka ovat työkaluja. Ja vain työkaluja.
Lisään sen verran, kun alkoholistakin on puhe, että alkoholin hinnan korottaminen ja sen saatavuuden vaikeuttaminen vuorenvarmasti vähentävät alkoholisoitumisen riskiä, vaikka ne eivätjo alkoholisoituneen juomistapoihin kovin paljoa vaikutakaan.
Keskiolutta ilmaiseksi lapsille päiväkodeissa - ja ajatelkaa mitä tapahtuu.
Keskiolut ja siideri pois elintarvikekaupoista, ja lyön vaikka mitä vetoa että alkoholisoituminen vähenee tuntuvasti.
#12, #13: Tilastoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, saahan sitä ympäristöä pyrkiä hahmottamaan. Mutta, toistan kysymykseni: Jos valtion tehtävä — kuten esimerkiksi Bastiat esitti — on estää epäoikeudenmukaisuutta vallitsemasta eli turvata yksilön vapaus ja omaisuus, niin mihin valtio tarvitsee tilastoja tai isoa kuvaa?
Tähän kysymykseen tilastojen puolustaminen ei edelleenkään ole mikään vastaus. Tuollainen valtio ei yksinkertaisesti tarvitse tilastoja mihinkään. Jos haluatte ihannoida tilastoja, teidän täytyy puuttua tuon kysymyksen premissiin valtion tehtävästä. Tilastoja tarvitsevassa valtiossa valtion tehtävä on jokin muu kuin edellä mainittu.
Millä valtion rahoitus kannattaa hoitaa ? Alkoholiverolla vai tuloverolla ?
Jokainen suomalainen poliittinen liike on melkein aina kaatunut alkoholismiinsa (lapua, kommarit). Yrittäkää keskittyä nyt siihen oleeliseen, liberaalit. Vähentäkää työnverotusta!
#14: Minkä ihmeen takia päiväkodeissa annettaisiin lapsille keskiolutta, oli se sitten ilmaista tai ei, tai vaikka sitä saisi ostaa kaupasta mihin vuorokaudenaikaan tahansa?
Kun suunnittelija katsoo tilaston perusteella että yhteiskunnassa on ongelma, sen taustalla on väistämättä se, että joku yksilö on käyttänyt vapaata tahtoaan väärin. Kuka? Ei sen väliä. Kunhan veroruuvia kiristetään, yhteiskunnan parhaat yksilöt ehkä uhrautuvat tai luopuvat omastaan sen verran, että tilasto näyttää korjaantuvan.
#15
Oletetaan uusi tuntematon tarttuva tauti. Vaikkapa kuten AIDS oli aikoinaan. Onko mallissasi mitään tahoa joka voisi sen havaita ja ryhtyä torjuntatoimiin jos ympäri maata tapahtuneista yksittäisistä mystisistä tautitapauksista ei löydettäisi suurta kuviota, että salaperäisesti oireilevia on monessa paikassa ja että kyse on ehkä uudesta taidista ja se leviää ripeästi? Ilman tilastoja, ilman ymmärrystä, että kyse on muustakin kuin yksittäisestä tapauksesta? Minusta määrittelysi mukainen yhtiskunta on katastrofin partaalla, sillä se on laiminlyönnyt tiedonkeruun.
#19: Onko väitteesi siis se, että vain valtio osaa kerätä tilastotietoa ja vain valtio osaa käyttää tilastotietoa? Pidätkö realistisena, että esimerkiksi terveydenhoitoalan yritykset eivät kerää/keräisi mitään tilastoja toiminnastaan liikevoittonsa kehittämiseksi?
"estää epäoikeudenmukaisuutta vallitsemasta eli turvata yksilön vapaus ja omaisuus, niin mihin valtio tarvitsee tilastoja tai isoa kuvaa? "
No miten olisi vaikka halu nähdä onko valtio onnistunut noissa kahdessa tehtävässä?
#20 terveydenhuollon yritykset keräävät tilastotietoa suppeammasta populaatiosta ja ne keräävät niille liiketaloudellisesti merkittävistä asioista. Ja niille on olemassa liikesalaisuuksia. Esimerkiksi muutaman kuukauden ajan tiedonpimittäminen voi auttaa firmaa hoidon tai lääkkeen kannalta isoihin voittoihin, mutta se voi myös merkitä katastrofia yhteiskunnalle.
#20) Onko sinun väitteesi siis: julkisen toimijan tilasto paha, yksityisen toimijan tilasto hyvä?
#21: Tilastoista tuota asiaa ei näe, vaan pelkästään laista. Lue Bastiatin essee Laki.
#23: Ei. Väitteeni on se, että julkisen toimijan kaikki sellaiset toimet, jotka edellyttävät tilastoja, ovat pahoja. Myös julkisen toimijan suorittama tilastojen keruu on paha, sikäli kun se tapahtuu verotuksen eli laillistetun varastamisen turvin. Mutta julkisen toimijan tilastoissa yksinään ei ole mitään pahaa, nehän ovat vain numeroita sarakkeisiin ja riveihin järjestettynä.
#12: "Jos ei ole rahaa ostaa tulee väkisinkin niitä selviä päiviä."
No, ensinnäkään en haluaisi lähteä kurittamaan tavallista kansalaista siksi, että alkoholistille yritettäisiin tehdä väkisin selviä päiviä.
Mutta oikeastaan en edes usko tuohon. Alkoholisti hankkii juomansa keinoja kaihtamatta, oli hänellä rahaa tai ei. Ennen vanhaan oli Helsingissä siltojen alla puliukkoja. Niin siellä vain Vinettoa naukattiin pullon suusta, vaikkei edes sosiaalituet olleet sellaisia kuin nykyään. Kuka tahansa alkoholisti, joka on edes astetta ylempänä yhteiskunnassa kuin he, pystyy vielä monin verroin vaivattomammin juomansa itselleen loihtimaan. Siinä ei lasketa rahoja, arvioda moraalia, pelätä poliisia, ei mitään ...
#22: Ja luonnollisesti olet etukäteen rajannut pois sen mahdollisuuden, että muita yksityisiä tahoja (kuten vaikka järjestöjä) voisi olla olemassa, tai että alan yritykset voisivat tietyissä tilanteissa tehdä yhteistyötä, tai että joku yritys erikoistuisi äkillisten kulkutautien hoitamiseen ja sitä tarkoitusta varten ostaisi tilastodataa muilta alan yrityksiltä, tai...
Vapaassa yhteiskunnassa ei ole "mallia", jonka mukaan asiat hoidetaan. Kukaan ei siis voi sanoa etukäteen mihin kaikkeen ihmisten luovuus johtaa. Vaihtoehtoja asioiden ratkaisemiseksi on lukemattomia.
Onko julkinen valta tilastoillaan, voimakeinoistaan puhumattakaan, muuten onnistunut estämään esimerkiksi mainitsemasi AIDSin leviämisen?
#24: En nyt muista lennosta mitä hyväksyt ihannevaltiossasi valtion ylläpitämäksi, mutta oletetaan nyt että oikeuslaitos olisi sellainen. Tilasto oikeustapausten käsittelyajoista on siis "pure evil"? Ei mitään tekemistä kansalaisten oikeuksien näkökulmasta?
#26
Vapaassa yhteiskunnassa siis toivotaan, että joku tekisi asialle jotain ja toivotaan, että uuden tilanteen edessä olisi markkinat ja toimijat vallalla? Mutta ei kukaan välttämättä tee asialle mitään, ellei tuohon tekemiseen ole markkinoita olemassa. Tässä suhteessa mallisi on reagoiva, ei ennakoiva.
Jännää, näiden keskustelujen perusteella mielikuvani "vapaan" yhteiskunnan kannattajista on muuttunut. Ennen pidin motivaationanne lähinnä minän korostamista ja ahneutta, mutta nyt olen alkanut epäillä, että valintanne perustuu lähinnä puhtaaseen hyväuskoisuuteen. Ehkäpä olen vain liian kyyninen yhteiskuntaideanne suhteen.
Korjaan vielä... Piti kirjoittaa, markkinat ja toimijat valmiina - ei vallalla.
#26: Kun vertaa vaikkapa eurooppalaisia valtiota ja afrikkalaisia "valtioita", niin kyllä AIDSin hillitsemisessä on valtioiden toimesta onnistuttu.
#27: Olet oikeassa, jokin yksittäinen valtion alainen organisaatio kuten oikeuslaitos voi hyötyä tilastoinnista, joten siltä osin olin väärässä, olettaen, että oikeuslaitos hyväksytään valtion tehtäväksi. Toisaalta, julkisen oikeuslaitoksen tilastoista saama hyöty ei poikkea millään tavoin siitä hyödystä, mitä yksityinen oikeuslaitos saisi vastaavasta tilastoinnista. Lisäksi organisaation sisäinen tilastointi ei edellytä erillisen tilastokeskuksen olemassaoloa.
Pysyn siis alkuperäisessä kannassani, joskin hieman tarkennettuna: jos valtio tarvitsee tilastointia, valtio tekee jo liikaa, mutta jos jokin oikeudenmukaisuutta edistävä organisaatio hyväksytään valtion osaksi, tämä organisaatio voi hyötyä sisäisestä tilastoinnista ilman että se on haitaksi.
#28: Ehkä se on sitten hyväuskoisuutta, mutta pidän vain itseäni johdonmukaisena vastustaessani kaikkea aloitteellista väkivaltaa ja varastamista, riippumatta siitä onko se säädetty lailliseksi vai laittomaksi. Itse kuitenkin pitäisin hyväuskoisuutena päinvastoin juuri sitä, että hyväksyy sen periaatteen, että on määrittelykysymys milloin aloitteellinen väkivalta ja varastaminen on oikeutettua ja milloin ei.
28: Kyllä, vapaa yhteiskunta tuottaa niitä asioita, mitä ihmiset haluavat. Keskusjohtoinen yhteiskunta ei tuota niitä asioita, mitä ihmiset haluavat, vaan niitä asioita, mitä keskusjohto haluaa. Vapaassa yhteikunnassa jokainen voi tavoitella haluamiaan asioita, keskusjohtoisessa yhteiskunnassa ihminen voi vain toivoa, että keskusjohto sattuisi haluamaan joskus samoja asioita, ja osaisi vielä toteuttaa ne.
Valtion tuotekehitys perustuu keskusjohdon visioihin, jotka ovat yleensä joitain sotakoneita tai valtiomonumentteja. Vapat ihmiset taas joutuvat tähätäämään tuotekehityksensä niihin kohteisiin, joiden uskovat olevan muiden ihmisten tarvitsemia tulevaisuudessa. Keskusjohto keskittyy rakentamaan oman valtiomonumenttinsa valmiiksi ennen seuraavia vaaleja.
Kun valtio ottaa verorahoilla yhteiskunnalta pois pääomaa kehityksestä ja työvoimaa tutkimuksesta omiin kohteisiin, on yhteiskunnalla vähemmän mnahdollisuutta kehittää ihmisten itsensä tarvitsemia asioita. NL:n suuri visio oli päästä Kuuhun ennen USA:ta. Samaan aikaan miljoonat kuollivat nälkään.
Avaruusohjelmat piti rahoittaa orjavoimalla, koska vapailla makkinoilla ihmisiet olisivat ennemmin syöneet ruokaa, kuin ihailleet kuukiviä.
#26: Entä jos esim. näistä kulkutautiepidemioista ei vaan saa business casea?
Peliteoria voi hyvinkin tuottaa lopputuloksen, jossa tasapaino löytyy matriisin kohdasta "Kukaan ei tee mitään, X miljardia kuollutta".
Linkola tietysti taputtaisi käsiään...
Jos ihmiset eivät olisi heittäytyneet valtion terveydenhoitoharhan syliin, käyttäisivät he yksityisiä terveyspalveluita ja vakuutuksia. Näiden palveluiden tavoitteena on asiakkaan terveenä pitäminen, ja epidemiat olisivat hyvin haitallisia asiakaskunnassa. Näiden palveluntuottajien etu olisi siis panostaa epidemioiden torjuntaan ja hoitoon.
#34: Epidemiat ja katastrofit ovat täydellisen hienoja ja moraalisia bisnesmahdollisuuksia -- sillä edellytyksellä, että henkilö, joka vaikkapa ostaa ja varastoi miljardi hiekkasäkkiä tulvan varalta ei sattumoisin aiheuta tulvaa...
Vain altruistinen maailmankuva kertoo, että ihmisen velvollisuus on auttaa toista hädän hetkellä; totuus on toinen: jos vaikkapa tulvat ovat säännöllisiä tai todennäköisyys on suuri, rationaalinen ja itsenäinen ihminen varautuisi siihen itse hankkimalla sata hiekkasäkkiä varastoon, rakentamalla jonnekin muualle, tai ostamalla vakuutuksen, eikä säästämällä kustannukset ja vetoamalla toisten ihmisten sääliin.
On täysin rationaalista ja moraalista, että vaikkapa polttoöljyn hinta nousee tulva-alueella. Paitsi, että korkea hinta takaa sen, että kauempaa kannattaa tulla myymään öljyä (esim. pumppujen polttoaineeksi), myös se takaa polttoöljyn riittävyyden äärimmäiseen hätään sen sijaan, että paikalliset ihmiset jotka eivät kärsi tulvasta, täyttäisivät halvalla polttoaineella omat varastonsa.
Sinänsä on mielenkiintoista, että viimeisin maailmanlaajuinen kulkutautipandemia osoittautui rahasammoksi joillekin lääkevalmistajille. Sillä premissillä, että käyttäjä ei saa joutua maksamaan rokotteesta ja että kenelläkään ei saa olla oikeutta arvottaa omaa henkiinjäämistään valtion rankinglistan ohitse, rokotetehtaat nettosivat kohtuulliset windfall-voitot veronmaksajien kustannuksella.
#36:"Vain altruistinen maailmankuva kertoo, että ihmisen velvollisuus on auttaa toista hädän hetkellä"
Auttamisen velvollisuudesta tai katastrofilla rahastamisen moraalista en puhunut mitään.
"Sinänsä on mielenkiintoista, että viimeisin maailmanlaajuinen kulkutautipandemia osoittautui rahasammoksi joillekin lääkevalmistajille."
Olisiko se ollut sitä ilman nykyisen kaltaista tilastointia ja valtioita? Tämähän juuri osoittaa, että nykyisellä järjestelmällä jonkun kannattaa investoida tämän kaltaisten lääkkeiden tutkimukseen ja valmistukseen, ei suinkaan sitä että tilanne olisi sama valtioiden tilastoista vapaassa maailmassa.
Säännölliset ja todennäköisyydeltään suuret muuttujat eivät ole se ongelma vaan harvinaiset tilanteet joiden kassavirta on aluksi epämääräisen ajan varmasti negatiivinen ja vasta joskus, jos koskaan, positiivinen.
Enpä ole ennen nähnyt tai kuullut, että joku vastustaa tilastoja. Maailmaan mahtuu kaikkea.
Vanha demari (#38), tuo on aika kehno tahallinen väärinymmärrys artikkelini ja kommenttieni sisällöstä.
Kyllä tuo teksti pitää lukea kahteen kertaan.
Krittiikki taisi kohdistua siihen, että tilastoita käytetään vallnkäytönvälineenä. OK. Se voi johtaa kauheisiin epäoikeidenmukaisuuksiin. Hauskinta onkin, että ne tulokset saadaan monesti näyttämään sellaisilta, kuin halutaan. Lisäksi vankkakaan korrelaatio ei pysty kertomaan kaikista muuttujista ja tutkimuksesta piilotetuila muuttujilla voidaan saada aikaan monia tyydyttäviä tuloksia. Valitettavan monesti asia on muodossa: valhe, emävalhe, tilasto.
Tosin objektiivset tilastot ovat toki hyvä renki. Hakea nyt testaamattomia HIV- tartunnan tutkimuskohteita mahd. pienin kustannuksin Huippuvuorilta tai Etelä-Afrikan slummeista. :)
Tilastot sinänsä ovat hyviä ja mielenkiintoisia, jos ne ovat tosia. Mutta ongelmana on se, että niistä tehdään usein virheellisiä johtopäätöksiä. Ennen kaikkea, kun aletaan analysoida korrelaatioita ilman, että viis veisataaan kausaalisuuden puuttumisesta. Monilla asioilla voi olla yhteinen trendi, joillain asioilla voi olla yhteinen syykin, mutta sekään ei todista mitään asioiden keskinäisestä riippuvuussuhteesta. Esimerkiksi alkoholin kulutus Suomessa on kasvanut suurinpiirtein samaa tahtia autoistumisen kanssa. Tekeekö joku tästä johtopäätöksen, että ihmiset naukkailevat autoillessaan?
Toinen yleinen virhe tilastoja tulkittaessa on suhtautuminen prosenttimääräisiin muutoksiin. Jos kyse on harvinaisesta asiasta, prosentuaaliset vaihtelut voivat olla aivan sattumaltakin toisenlaisissa sfääreissä kuin vaikkapa BKT:n muutos tai inflaatioprosentit, y.m.
Asiaan vihkiytymättömille voidaan tilastoilla todistaa todellakin kaikenlaista.
Mitäs mieltä tämä raati on cannabiksen laillistamisesta, yhdysvalloissahan sitä saa jo lääkinnälliseen tarkoitukseen vaivaan kuin vaivaan? Sen kieltäminenhän aloitettiin, jotta saatiin meksikolaiset kuriin yhdysvalloissa(kansanryhmiä on hyvä hallita joillakin lailla), sillä ne olivat sen suurin käyttäjäkunta, peloteltiin tappohuumeena ja ties minä, eiköhän alkoholi ole se rähinätappojen aiheuttaja. Perinteinen kossupullo pöydässä ja sitten puukolla kaveria (tai täällä Kotkassa jopa veljeä) viinapäissään sydämeen. Silti en tiedä kannattaisiko alkoholia niinkään lähteä kieltämään täysin, prohibitionistit ovat perseestä aina.
Pasi. Oliko teillä koulussa aikoinaan tilastotiedettä tai tutkimusmenetelmäopetusta? Kerrottiinko silloin, kuinka tilastoja voidaan laatia ja millaisilla menetelmillä? Entä erilaiset virhemahdollisuudet oliko niistä puhetta? Jos oli niin kertaappas vähän, jos ei ollut niin etsippäs tietoa.
Se, että joku huuta, ettei tilastot koske häntä, koska hän on yksilö - väittämällä ei ole sen enempää tekemistä tilastotieteen kanssa, kuin ahvenen selkäevällä on tekemistä sään ennustamisen kanssa ;)
KAPITALISMI ON JO PÄÄTTYNYT
www.markusreed.julkaisee.fi/51 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:
KÄSI YLÖS, JOKA VASTUSTAA KOMMUNISMIA
Valitettavasti sinä et ymmärrä mitään näistä tilastoista:
#44:
"KÄSI YLÖS, JOKA VASTUSTAA KOMMUNISMIA"
HEP !!!!!
(Onko sinulla jo kivääri kädessä väkijoukon edessä, kun tuon kysymyksen teet?)
Aika vähän kommunusmin vastustajia liikkeellä ;)
No, liityn rintamaan.
45#
Täällä nostellaan kättä... Sitten ihan kokonaan aiheeseen liittymättömään aiheeseen ;)
Pudottivat näköjään äsken Kreikan valtionlainat BBB-luokkaan. Vapaat markkinat näkyvät vaativan Krikalta 10%.n lainakorkoa, sillä usko Kreikan kykyyn hoitaa lainojaan on laskenut 30-50%:iin. Portugali näyttäisi seuraavan perässä.
Näin laskelman, että Kreikan ajautuminen tuohon roskalainaluokkaan pakottaisi instituutionaaliset sijoittajat myymään Kreikan velkakirjat pois, sillä yleensä heidän sijoitus-säännöt eivät salli roskaluokitettuja sijoituksia. Noita Kreikan velkapapereita tulee siis nyt myyntiin n. 280.000.000.000 euron edestä.
Taitaa lähteä kohta inflaatio jylläämään... korkoelvytys on käytetty loppuun ja ainut keino on ilmeisesti jatkaa puhdasta "setelielvytystä" :( Vaikka en henkilöjohtaisesti usko, että sekään enää keskuspankkeja houkuttaa.
Eli miten nyt edetään?
1. Kreikka ajautuu selvitystilaan ja lainoittajat kirjaavat tappiot. Talous lähtee jälleen alaspäin ja työttömyys jatkaa kasvuaan myös Suomessa.
2. Kreikka ottaa IMF:n apupaketin ja sitoutuu tiukkaan säästökuuriin. Kreikalta vaadittiin mm. 20%:n leikkausta julkisiin palkkoihin. Inflaatio ei ehkä lähde käsistä, mutta Kreikkalaiset kärvistelee velkojensa kanssa seuraavan sukupolven ajan - ainakin. Talouden kasvu varmaankin pysähtyy tai lähtee taantumaan. Rahoitusmarkkinat kuitenkin säilyttävät uskottavuutensa.
3. Kreikalle syydetään vastikkeetta rahaa ja laitetaan inflaatiokone täyteen vauhtiin. Tätä vaihtoehtoa tuskin nähdään. Uskon, että ennen euro valuuttana lakkaa olemasta, kuin Saksa ja Ranska suostuvat lainoitukseen, ilman mitään lupauksia talouden vakauttamisesta.
Oletko Pasi käynyt ikinä mitään tilastotieteen kurssia? Suosittelen. Tilastoissa ei ole mitään pelättävää. Tilastotiede on periaatteessa aika helppoa "matikkaa". Tilastollinen tieto on muuten eksaktien luonnontieteiden (matematiikka, fysiikka, kemia) tuottaman tiedon jälkeen luotettavinta ihmisten saatavilla olevaa tietoa. Tilastostotieteellinen tieto on ehdottomasti luotettavampaa kuin yksittäisten ihmisten arkihavainnoistaan saama tieto.
Eduskunnassa ei tehdä päätöksiä yksittäisen ihmisen mittakaavassa, vaan vähän laajemmassa mittakaavassa. Tällöin arkihavainnoilla ei tee mitään. Arkihavainnot voivat jopa viedä suohon. Tilastollinen tieto on paljon käyttökelpoisempaa.
Esimerkiksi jos meillä on tilasto joka kuvaa eri maahanmuuttajaryhmien työttömyysastetta, tuota tilastoa ei kumoaisi yksittäisten havaintojen sarja työtä tekevistä somaleista. Somalien työttömyysprosentti olisi näistä havainnoista huolimatta korkeampi kuin kantasuomalaisten.
Alkoholi ei muuten ole mitään ihmeainetta jonka kulutus ei noudattaisi normaaleja talouden lainalaisuuksia: jos hinta nousee, kulutus laskee. Jos hinta laskee, kulutus nousee. Olen kirjoittanut alkoholipolitiikan vaikutuksista enemmän omaan blogiini. Varoitan että käytän argumentoinnissa pelkkien sanojen ja retoriikan lisäksi myös lukuja ja taulukoita.
http://sammalkieli.blogspot.com/2010/04/alkoholipolitiikasta.html
Alkoholi on toisaalta siitä ihmeellinen aine, että se todellakin muuttaa käyttäjäänsä. Kun ihminen juo viinaa, aivot virittyvät pysyvästi sillä tavalla että viina jatkossa maistuu paremmin ja paremmin. Tämän vuoksi entistä liberaalimpi alkoholipolitiikka ceteris paribus tuottaa lisää juoppoja. Eduskunnassakin tämä tiedettiin kun alkoholiveroa aikanaan laskettiin, asiasta tehtiin ennusteet ja ne pitivät aika hyvin paikkansa. Maksakirroosikuolemat todellakin lisääntyivät sen jälkeen kun alkoholin hinta laski.
Verotuksessa ei muuten ole mitään epäoikeudenmukaista. Verotus perustuu lakiin ja laki on kaikille sama. Valtio ei myöskään harjoita väkivaltaa vaan laillista voimankäyttöä. Toisaalta verotus ei oikeastaan edes perustu voimankäyttöön. Ei kukaan ainakaan täältä ole väkisin tullut keräämään mitään. Kysymys on hyvin automaattisesta prosessista. Esimerkiksi kun palkka tulee tilille, siitä on jo otettu verot pois. Väkivaltakoneisto ei tässä prosessissa oikeastaan ole mukana. Joten se niistä liberaalien valheista että kyse olisi ryöstämisestä.
Väkivaltaa on tietenkin se jos yksittäinen kansalainen yrittää rikkoa lakeja esimerkiksi kiertämällä veroja. Tällöin valtiolla on velvollisuus voimankäyttöön moraalitonta rikollista vastaan. Mutta sinun täytyy huomata että tällöinkin väkivallan aloittajana on aina yksilö, joka teoillaan rikkoo valtiota vastaan. Muuten, jos laillisesti haluat pienentää veroprosenttiasi, niin tee vaikka vähemmän töitä.
Jos oikeistoliberaali valtio turvaa vain kansalaisten oikeudet, mutta sosiaalivaltio pyrkii kansalaisten hyvään, sosiaalivaltio on moraalisesti parempi ja ylevämpi. Oikeastaan libertaristisella valtiolla ei olekaan minkäänlaista olemassaolon oikeutusta. Jos minarkistisia valtioita olisi, ne pitäisi tuhota ja hävittää parempien valtioiden tieltä -sellaisten, jotka pyrkivät kansalaistensa hyvään.
Sammalkieli (#48), olen käynyt yliopiston pakollisen tilastotieteen kurssin. Oletko sinä käynyt mitään kursseja luetun ymmärtämisestä? Kuten olen jo toistanut kommenteissa, en vastustanut tilastoja, vaan tilastopohjaista kollektivismia. Myönnän, varsinainen blogiartikkeli oli harvinaisen epäonnistunut sanomani välittämisessä.
Mitä tulee kommenttiisi muuten, onneksi olkoon, kirjoitit ensimmäisen kommentin, joka alkoi lähes oksettamaan minua. Esimerkiksi väitteesi "Verotuksessa ei muuten ole mitään epäoikeudenmukaista. Verotus perustuu lakiin ja laki on kaikille sama." on niin mielisairas, että ellen vastustaisi pakottamista ja väkivaltaa, tulisin perääsi ja pakkoluetuttaisin sinulla Frédéric Bastiatin esseen Laki, joka vastaansanomattomasti osoittaa näkemyksesi vääryyden. Mutta koska vastustan pakottamista ja väkivaltaa, tyydyn suosittelemaan tuon esseen lukemista. Saatavilla ilmaiseksi netistä ainakin suomeksi, englanniksi ja ranskaksi. Jos et tykkää lukea ruudulta, suomenkielinen teksti löytyy kirjakaupoista Bastiatin Kirjoituksia taloudesta -esseekokoelmassa. Mutta jotenkin veikkaan, että hukkaan menee kohdallasi.
Kun kirjoitat väkivallasta, tekee mieleni jälleen oksentaa, mutta toisaalta mietin, että mahdatko olla trolli. Mutta blogisi perusteella lienet aivan tosissasi. Aivan varmasti tuhlaan aikaani yrittäessäni selittää tätä sinulle, mutta verotuksessa (ja kaikessa muussakin valtion toiminnassa) väkivallan aloittaja on valtio itse. No, oikeastaan, en jaksa edes yrittää, vaan tarjoan jälleen kerran linkkiä: Vapauden filosofia (animaatio) tai sama tekstinä: Jonathan Gulliblen epilogi.
Minusta taas blogitekstisi oli oikein hyvä. Se oli populistinen ja vetosi varmasti monien ihmisten tunteisiin. Se oli juuri sellaista retorista propagandaa, jolle jo Platon dialogeissaan naureskeli. Et ole kuitenkaan tässä blogissa tai muuallakaan kyennyt vastaamaan siihen valtiollista alkoholipolitiikkaa puolustavien ihmisten väitteisiin.
Tuo linkittämäsi teksti on täyttä cacaa. Ensinnäkin Bastiat aloittaa esseensä vetoamalla Jumalaan. Nykyaikasessa poliittisessa keskustelussa tuollainen metafyysinen taustaoletus on vähintään vanhentunut ja obskurantti. Eikö tuota tekstiä olisi voinut suomentaa vapaammin tai sitten kirjoittaa kokonaan uudestaan? Vai onko tässä tarkoitus näyttää, että liberalismi oli jees jo 1800-luvulla, aikana jolloin työläiset kuolivat vapaiden työsopimusten tuottaman alhaisen elintason vuoksi krooniseen aliravitsemukseen jo varhaisessa keski-iässä.
Toisekseen 'yksilö', 'vapaus' ja 'omaisuus' eivät edellä yhteiskuntaa vaan ovat yhteiskunnan tuottamia asioita. Tälle on olemassa todella vankkaa etnografista näyttöä. Suosittelen pistäytymään lähimmän yliopiston kirjastossa ja samalla lopettamaan satoja vuosia sitten kuolleiden nojatuoliteoreetikkojen palvomisen.
#50: Yhteiskunta voidaan todellakin rakentaa siten, että suuri osa sen jäsenistä on orjia, että yhteiskunta ei koostu varsinaisesti autonomisista yksilöistä, jotka ovat tasa-arvoisia lain edessä ja joilla on jokaisella samat oikeudet. Etnografinen näyttösi tukee tätä teoriaa ja vain tätä.
Kukaan yksilö ei voi elää "lainaksi", kuten ei yhteiskuntakaan. On mahdollista luvata maksaa lainat takaisin, mutta olla maksamatta. Tämä merkitsee sitä, että joku toinen elää toisen ruumiillisen työn (ja myös ajatustyön) kustannuksella. Tällaisen yhteiskunnan kumulatiivinen elintaso on tosin järkyttävän alhainen -- ja sen tuloerot ovat myös huomattavat, vaikkakaan kyseisellä tilastollisella tiedolla ei ole mitään eettistä painoarvoa.
#51
Pointtini oli se että omistaminen, vapaus tai edes yksilö eivät ole mitään luonnonilmiöitä, vaan tietyn kulttuurin määrittämiä ilmiöitä, pohjimmiltaan pelkkää historian satunnaisuutta. Liberalismin perusarvot eivät ole luonnonlakien vaan tiettyjen historiallisten prosessien tuotetta. On myös tasa-arvoisia yhteisöjä, joissa käsitteille yksilö, vapaus tai omaisuus ei anneta sisältöjä tai merkitystä. Yksilöiden kuviteltu autonomisuus ei ole ihmisolentojen tasa-arvon edellytys. Esimerkiksi monien luonnonkansojen "yhteiskunta" ei koostu autonomisista yksilöistä joilla olisi vapauksia, oikeuksia tai omaisuutta, mutta näihin kansoihin kuuluvat ihmisolennot ovat silti keskenään tasa-arvoisia ja melko hyvinvoiviakin.
Mitä muuten tarkoitat tuolla lainaksi elämisellä?
Juuri kapitalismissahan ihmiset elävät toisten ruumiillisen työn kustannuksella. Tätä mystifioidaan puhumalla sijoituksista, sopimusvapaudesta, omistamisesta, pääomista yms, jolloin tuotteiden ja palvelujen todellinen alkuperä ja niihin sisältyvä riistosuhde hämärtyy. Kapitalismissa toisten työllä eläminen on helpompaa kuin missään muussa järjestelmässä, koska se tapahtuu omistamisen kautta ja omistamista pidetään hyväksyttynä. Esimerkiksi orjuudessahan oli aina se ongelma että orjat kapinoivat ja karkailivat, joten oli ihan kätevää ulkoistaa vartijanvastuu orjista orjille itselleen vapauttamalla nämä.
Mutta ei täällä silti näytä hirveän alhaiselta edes duunarin elintaso, vaikka systeemi perustuukin riistolle.
Vapaus on mitä suurimmassa määrin luonnonilmiö. Menepä autiolle saarelle tai toiselle planeetalle, niin olet vapaa toisen ihmisen aikaansaamista pakoista. Yhteiskuntakin on mahdollista perustaa siten, että se turvaa vapauden, eli yrittää eliminoida toisten ihmisten aikaansaaman pakon.
Yksilö ja omistaminenkin on myös samassa merkityksessä luonnonilmiö. Vain omistus*oikeus* on sosiaalinen konstruktio: se on sen metafyysisen ilmiön tunnistaminen ja tunnustaminen, että yksilö tarvitsee elääkseen vapauden kerätä "omaisuutta" oman harkintansa mukaan, vaihtaa sitä, käyttää sitä ja tuhota sen. Yksilö tarvitsee tämän vapauden niin autiolla saarella, kuin yhteiskunnassa. Kummassakaan luonto ei tarjoa hänelle automaattisesti elantoa, ei ruokaa, ei vaatteita, ei työpaikkaa, ei joukkoliikennettä, ei terveydenhoitoa. Autiolla saarella on itsestään selvää, kuka nämä hyödykkeet tuottaa, vain yhteiskunnassa asuminen ja yhteiskunnan mahdollistama tieto (tässä tapauksessa anti-tieto, myytit ja uskomukset) ovat saaneet jotkut ihmiset ajattelemaan, että mainitsemani tuotanto ja moni muukin hyödyke vain ilmestyy maagisesti joillekuille siunatuille ihmisille ja joka tarvitsee vain tasapuolisesti jakaa kaikille.
Lainaksi eläminen on mahdotonta, koska tuotanto edeltää kulutusta. Kaikki mikä on kulutettu on tuotettu; luonnonlait eivät salli matemaattista negatiivista varastoa. Ihmiskunta ei voi 'lainata' tulevilta sukupolvilta, kuten ei yksittäinen ihminenkään (miten yksittäinen ihminen voi edes maksaa takaisin kuluttamansa varaston?).
Varaston olemassaolo on välttämätön asia investointien ja teknologisen kehityksen kannalta: innovaatioiden kehittämisen ajan työvoima on poissa tuottavasta työstä. Sama varasto kuluu loppuun tulonsiirtojen ja muun sosialiturvaksi kutsutun riiston takia. Yhteiskunnan romahdus seuraa kun tuottavuuden kasvu ei riitä kääntämään varastojen balanssia nousuun.
Yksilöt kykenevät kapitalistisssa yhteiskunnassa tuottamaan erikoistumisen, vaihtokaupan ja tiedon jakamismahdollisuuden avulla järkyttävästi enemmän hyödykkeitä, kuin yksi McGyver autiolla saarella. He kykenevät myös suurempaan tuotannon määrään vapauden vallitessa, kuin suunnitelmataloudessa tai sekataloudessa tai muissa yhteiskunnissa joissa riistoa esiintyy. Riisto on täysin kapitalismin periaatteiden vastainen ilmiö -- sitä vastaan on olemassa lait. Ainoa ongelma on se, että todennäköisesti sinunkin kielenkäytössäsi riisto ei täytä objektiivisia kriteereitä, vaan se on kenties tämän blogin perusajatuksen mukaan johdettu tilastollisista parametreista -- tai siitä huomiosta, että kaksi ihmistä, jotka ovat molemmat olleet tekemässä samaa tuotetta, eivät saakaan samaa palkkaa.
Tilastot nuo jännät vekkulit, niistä voi ehkä nähdä alkoholin aiheuttamat euromääräiset menetykset niin ihmisille kuin yhteiskunnalle. Tosin todennäköisesti tällöinkin jää suuri osa haitoista tilastoimatta. Esimerkksi alkoholisti vanhempien lapsilleen aiheuttaman psyykkiset sairaudet ja näistä koituvat euromääräiset hoitokustannukset. Lisäksi tilastoista nähdään tai voidaan arvioida alkoholin myynti, verotulot ja euromääräiset haitat kullakin veroasteella. Eli valtio voi optimoida tätä yhtälöä.
Mutta tilastoista ei näe kaikkea haittaa, kärsimystä ja hyötyjä mitä alkoholi aiheuttaa. Tilastoista ei näy se hyöty mitä alkoholista saamme. Kuinka tilasto edes voisi mitata sitä hyötyä minkä saamme kun käymme "yhdellä" kavereiden kanssa tai kun nautimme hyvää punaviiniä ruuankanssa. Vastaavasti kuinka tilastot mittaavat sitä kärsimystä minkä alkoholismi aiheuttaa niin käyttäjälleen kuin hänen läheisilleen?
Kaikki valtion toimet perustuvat euromääräiselle hyöty/haitta analyysille, joka karkeasti laskee pelkkiä euroja. Kaikki millä on oikeasti väliä jää tilastojen taa. Vaikka tilastot mittaisivat kaikkia haittaja ja hyötyjä, ei siis pelkästään euromääräisiä, niin jäljelle jää kuinka näitä eri ihmisten kokemuksia voidaan vertailla. Esimerkiksi eri yksilöillä "mäyräkoira" tuottaa erilaisen haitan; toisilla armottoman kankkusen ja joillain ei juuri mitään. Lisäksi kuinka kukaan pystyy laskemaan näitä haittoja yhteen ja laskemaan keskiarvoa. Ihminen itse pystyy ainoastaan vertailemaan kokemiaan hyötyjä ja haittoja(ts. kannattiko juoda sitä mäyräkoiraa). Tilastot pyrkivät vertailemaan henkilön A hyötyjä, henkilön B haittoihin, tämä ei kuitenkaan voi onnistua, koska ei ole mitään yhteistä skaalaa ja mittaaja ei voi päästä henkilöiden A ja B päähän että edes nämä kokemukset saataisiin mitatuksi.Toisin sanoen ihmiset ovat yksilöitä eivät tilaston osia:D
Näin ainakin minä ymmärsin tämän blogi-kirjoituksen
#53
Autiolla saarella kysymys ei ole omistamisesta. Omistaminen on sosiaalinen suhde. Autiolla saarella ei ole tarvetta omistusoikeuksille. Autiolla saarella ihminen hallinnoi resursseja vähän samalla tapaa kuin autovaras hallinnoi varastamaansa autoa. Kysymys ei ole omistamisesta. Omistusvaateille kun ei ole mitään legitimiteettia. Täytyy olla olemassa muita ihmisiä jotka hyväksyvät nuo omistusvaateet, jotta edes voisi puhua omistamisesta. Tämän takia omistussuhteet ovat olemassa vain valtion armosta. Ne eivät ole primordiaalisia. Autioissa saarissa on muuten se vika, että ne saattavat jo kuulua jollekin, kuten siinä yhdessä Robinson Crusoe -leffassa, jossa saari olikin jo primitiivien kollektiivisen omistuksen kohteena.
Omaisuuden kerääminen ei ole elämisen reunaehto. Elämän jatkuvuuden reunaehtoja ovat riittävä ruoka, juoma ja uni, sekä sairauden uhatessa terveydenhoito. Yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan hyvän elämän reunaehtoihin kuuluvat edellisten lisäksi myös sosiaalinen kanssakäyminen, itsensä toteuttaminen, seksi ja ehkä vielä ajattelukin.
Jos kaipaat "vapautta", niin rakenna laiva ja lähde seilaamaan kansainvälisille merialueille. Perillä vedät mastoon oman lippusi ja sen jälkeen olet vapaa. Kukaan ei tule ikinä pakottamaan mihinkään. Valtioilla kun ei ole toimivaltaa kansainvälisillä merialueilla. Mutta jos jäät tänne, hyväksyt juuri sen että "negatiivista vapauttasi" rajoitetaan ja että resurssien täydellisen hallinnan sijasta joudut tyytymään oikeusjärjestyksen puitteissa määriteltyihin omistusoikeuksiin, joita myös määritellään jatkuvasti uudelleen esimerkiksi oikeudenmukaisen verotuksen keinoin. Täydellinen negatiivinen vapaus valtion ja yhteiskunnan pakoista on mahdollista vain valtion ja yhteiskunnan ulkopuolelle siirtymällä. Tuo siirtymä kuitenkin on mahdollinen, joten siitä vain nikkaroimaan paattia.
Yhteiskunnan romahtamista ei kannata jäädä odottelemaan, koska tulonsiirrot eivät uhkaa yhteiskunnan vakautta. Ne ovat pikemminkin tuon vakauden tae. Esimerkiksi rikollisuus lisääntyy jos ihmiset eivät kykene turvaamaan elämän jatkumisen edellytyksiä: jos siis ei esimerkiksi ole rahaa leipään. Yhteiskuntarauha ostetaan kun valtio turvaa jokaiselle säällisen elämän jatkumisen edellytykset. Pienet tuloerot parantavat viime kädessä myös hyväosaisten elämänlaatua, koska yhteiskunnassa vallitsevat todelliset ristiriidat pienenevät. Sosiaaliturvaa ei myöskään kuluta mitään varastoja vaan sen hintana on vain hyväosaisten kulutusmahdollisuuksien väheneminen. Sosiaaliturvaa pitäisi Suomessa kuitenkin muokata sellaiseen suuntaan, että se ei enää kannustaisi ihmisiä olemaan tekemättä työtä. Esimerkiksi nykyinen toimeentulotuki vaikeuttaa satunnaisen työn tekemistä. Kansalaispalkka taas vähentäisi byrokratian tarvetta ja loisi järjestelmän, jossa kaikki ihmiset pidettäisiin leivänsyrjässä kiinni mutta jossa työn tekeminen silti olisi aina kannattavaa.
Tarkoitan riistolla marxilaista riiston käsitettä. Työnantaja vie osan työpanoksen arvosta. Tämä on ihan vakiintunut riiston määritelmä, joten älä ala suotta määrittelemään käsitteitä uudelleen. Riisto on tavallaan sama asia kuin pääoman tuotto. Kysymys on hyvin objektiivisesta määritelmästä: riistoa tapahtuu kapitalistisessa järjestelmässä silloinkin, kun duunari saa palkkaa 6000 euroa kuussa, asuu omakotitalossa, viettää kesät mökillä ja talviloman etelässä. Sosiaaliturva sen sijaan ei ole riistoa vaan sosiaaliturvaa. Sinun olisi hyvä opetella puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Sosiaaliturva ei myöskään kuluta loppuun mitään varastoa, koska sosiaaliturvaa rahoitetaan jatkuvasti siitä ylijäämästä, mitä kapitalistinen taloudellis-teknologinen järjestelmä tuottaa. Eikä tämä verotuksella toteutettava rahoitus edes ole kovin ankaraa. Investointejakin varten jää resursseja. Miksi muuten BKT:n kasvu on hidastunut viime vuosikymmenet, vaikka samaan aikaan taloutta on liberalisoitu?
Ajatus minkäänlaisista yksilönvapauksista on pitkällisen aatehistoriallisen kehityksen tulos. Valistusfilosofien ja myöhempien liberaalien ajattelijoiden esittämät esimerkit luonnontilasta ja autiosaarista ovat epähistoriallisia. Epähistoriallisuus ei kuitenkaan sinänsä tee filosofisesta argumentista epäpätevää. Ongelmana ei olekaan oletetun luonnontilan epähistoriallisuus, vaan sen eksplikoima väärä oletus yksilön ja yhteisön välisestä ontologisesta suhteesta. Todellisuudessa yhteisö on aina ensisijainen yksilöön nähden ja yksilö on olemassa vain yhteisön osana. On helpompaa näyttää yhteisö ilman yksilöitä kuin ilman yhteisöä yksilöksi kasvanut ihminen.
Sillä eikös negatiivisen vapauden huipentuma ole susilapsi, joka on saanut elää lähes koko elämänsä vailla henkilökohtaiseen vapauteensa kohdistuvia loukkauksia? Sääli vain että lopputuloksena on pelkkä onneton kehitysvammainen, joka ei puhu eikä näin ollen myöskään tule vaatineeksi "luonnollisia oikeuksiaan". Mutta mitäs tuumaat, löytyykö kuoren alta silti universaali porvari, joka on kovinkin huolissaan oikeuksistaan:
http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/opinnot/ps/susi/kamala02.jpg
#55: Omistusoikeus on sosiaalinen suhde, mutta omistaminen ei ole. Se selviää välittömästi siitä ajatusleikistä, että rakentaisin laivan ja seilaisin kansainvälisille vesille. Silloin omistaisin laivan ja omistusoikeuden käsite olisi tarpeeton.
Näissä aution saaren skenaarioissa näyttäytyy erittäin typerällä tavalla tunnustamasi metafysiikka, jossa todellisuus konstruoituu vain joukkojen suvereenista halusta -- kuinka usein onkaan torpattu yksilönvapauden ja individualismin puoltajan halu muuttaa yhteiskunnallisia suhteita yksilönvapautta ja individualismia kunnioittavaksi -- se on mahdotonta: ratkaisuksi esitetään aina vain pois muuttamista.
Ruoka, juoma ja unikin ovat erittäin korkean jalostusasteen hyödykkeitä vaikka täällä Suomen leveyksillä -- puhumattakaan sitten abstraktiosta nimeltä terveydenhoito. Kuvitteletko todellakin sellaisen voivan esiintyä tuosta noin vain ilman omaisuuden keräämistä?
Marxilainen riistokäsite tarkoittaa sitä, että myydyn työvoiman hinnan ja tehdyn työn loppuarvon välissä on "voittoa". Marxin teorian mukaan tämä voitto kuuluu työntekijälle. Kaupankäynnin ainoa syy on se, että hyödykkeellä on eri arvo sen myyjälle, kuin ostajalle. Siten tähän vaihtokauppaan liittyy väistämättä toinenkin epäsuhta: työntekijä luopui omasta työstä kalliimmalla, kuin työn arvo hänelle oli. Miksi tämä teoreettinen erotus kuuluu työntekijälle, eikä työnantajalle? Samalla logiikalla ei miksikään. Tämän luonnollisen dilemman poistamiseksi Marx joutui turvautumaan hihasta ravistettuun metafysiikkaan, jonka mukaan ihmisen ajattelun soveltaminen työn avulla jokapäiväisen elämämme selviytymisongelmaan ei luo ympärillämme näkyvää vaurautta, vaan yhteiskunnan "omistusrakenteet" määrittävät ajattelun.
#56
Mielestäni kysymys olisi vain laivan hallinnasta, ainakin sen jälkeen kun laskisit Suomen lipun alas, nostaisit uuden lipun tilalle ja heittäisit passisi mereen. Omistukselle ei olisi yleistä legitimiteettia joten kyse olisi vain hallinnasta.
Syy sille miksi yksilönvapautta ei korosteta nykyistä enempää, on varmaa siinä että elämme demokratiassa ja ihmiset haluavat vapauden sijasta jotakin muuta, esimerkiksi hyvää elämää. Vapauden ja hyvän välille ei voi vetää mitään yhtäläisyysmerkkejä, joten liiallisia yksilönvapauksia ja yhteiskunnalle turmiollista individualismia vastustava kansa on kerrankin oikeassa. Yleistahto pitää liialliset sooloilijat kurissa. Kukaan ei ole saari.
Mitäs väliä sillä on, miten korkean jalostusasteen hyödyke ruoka tai terveydenhoito on? Kussakin historiallisessa tilanteessa niitä tuotetaan tuon historiallisen tilanteen ehdoilla. Kuten itsekin sanoit, näiden tuotteiden tuottamiseen tällä hetkellä tarvitut pääomat on jo kerätty. Nyt onkin niiden tuottojen osittaisen sosialisoinnin aika. Kohtuullinen sosiaaliturva ei edelleenkään vaaranna noita kerättyjä pääomia mitenkään.
Sekoitat työn subjektiivisen ja objektiivisen arvon. Työn objektiivinen arvo on niiden tuotteiden ja palvelusten arvo, joita tuolla työllä saadaan aikaan. Se että työläinen arvostaa työnsä arvon tuota arvoa matalammaksi, johtuu rakenteellisesta epäsuhdasta eli työläisen heikommasta asemasta työnantajaan nähden. Valtio voi omalla toiminnallaan auttaa heikommassa asemassa olevaa eli työläistä. Työn markkina-arvo on silti aina työn tuottoarvoa matalampi eli riistosta ei päästä eroon (ilman väkivaltaista vallankumousta).
Kapitalistisessa järjestelmässä tapahtuu siis työn mystifikaatio: omistusoikeuksien myytillä kapitalisti oikeuttaa elämänsä pelkkänä parasiittina työläisten tuottaman lisäarvon varassa. En sinänsä vastusta sitä asiaintilaa että näin on, mutta tosiasiat voisi silti kapitalistikin myöntää.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 57 kommenttia