Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Kreikan meri, meri Kreikan...

Kreikka on siis jälleen askeleen lähempänä päätepysäkkiä. S&P luokitteli Kreikan roskalainat roskalainaluokkaan eikä Kreikka enää kykene ottamaan uutta markkinahintaista velkaa. Tämä ei ollut tietysti yllätys (lue tämä, skenaario #3), mutta aina jaksaa yllättää, kuinka yllättyneitä päättäjät tästä kaikesta ovat. Otetaanpa vaikka Taloussanomien juttu "Kreikan valtion rahoituskriisi pelättyä pahempi" ja siitä seuraavat katkelmat:
"Eurojohtajat uskoivat ensin pelkän lainalupauksen riittävän palauttamaan rahoitusmarkkinoiden luottamuksen Kreikan valtioon. Odotuksen mukaan Kreikan valtiolta vaadittavien markkinakorkojen piti painua niin alas, että valtio olisi voinut jatkaa alijäämänsä rahoittamista markkinarahoituksella."
Jo tällöin oli selvää, että lainalupaus voi ainoastaan pahentaa tilannetta: Kreikan ei tarvitse ryhtyä oikeisiin toimenpiteisiin, vaan sama pelleily saa jatkua.
"Seuraavaksi viranomaiset toivoivat, että markkinat rauhoittuisivat Kreikan esittämästä avunpyynnöstä."
Totta kai Kreikka ottaa tarjolla olevaa halvempaa rahaa kun vaihtoehtona on kaksinumeroinen korko markkinoilta! Miten täysin odotettu "käänne" rauhoittaisi ketään?

Päättäjät jatkavat toiveajatteluaan varmasti maailman tappiin. Tällä hetkellä toivomuksena on se, että muiden maiden Kreikalle lainaamista rahoista on jotain hyötyäkin ja että niistä saadaan jopa voittoa. Kreikka ei koskaan tule maksamaan niitä lainoja takaisin. Vaikka euromaiden tukilainat kaksin- tai kolminkertaistuisivat, kuten analyytikot uskovat, sekään ei riitä.

Lainaksi ei voi elää. Valtion menojen on oltavia korkeintaan niin suuria kuin tulojen. Valtionvelka ei ole tuloa, vaan tulevaisuuteen siirrettyä verotusta. Kreikka -- ja kaikki muutkin maat -- ovat jo niin velkaantuneita, että velkaa ei voida maksaa pois kymmeniin tai jopa satoihin vuosiin, vaikka verotus kiristettäisiin sataan prosenttiin.

Kreikan ja muiden ongelmavaltioiden tukemisella saadaan kyllä aikaan inflaatiota. EKP "painaa" euroja pian minkä ehtii, jotta pankit voivat ottaa siltä halpaa lainaa, jota lainaavat edelleen valtioille, jotka lainaavat sitä edelleen ongelmavaltioille. Valtiot kuluttavat lainarahaa villisti muka elvyttääkseen taloutta. Kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy ja hinnat alkavat nousta nopeammin.

Kysymys kuuluukin, näemmekö jo tänä vuonna tuhannen euron setelin vai meneekö ensi vuoteen. Perässä seuraavat viisitonninen, kymppitonni, viisikymmentonninen, satatonninen, miljoona...

Loppukevennys: Why Greece?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

KAPITALISMI ON JO PÄÄTTYNYT

www.markusreed.julkaisee.fi/51 ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja, Markus ”Red” Räsänen, kommentoi:

ELÄMME MASSONIN SUUNNITELMATALOUDESSA
Siitä on enää kukon askel kommunismiin

Kreikka toteutti juuri sitä liberaalia, vastuutonta rahankäyttöä ja niin siinä kävi.
Työväen juhlan kunniaksi:

www.markusreed.julkaisee.fi/72

Miksi Kreikan valtio ei voisi tehdä samaa kuin ylivelkaantuneet kansalaiset? Myymällä omaisuuttaan Kreikka saisi velat maksettua ja voisi kupin pohjalle jäädä pari drakmaa ylimääräistäkin. Siitä vain muutama lomaparatiisisaari huutokauppaan ja ellei se riitä, vaikkapa Ateenan Akropolis eniten tarjoavalle. Ostajia varmaan löytyisi.

Käyttäjän pasi kuva

Markus Räsänen (#1), "liberaali rahankäyttö" on täysin eri asia kuin liberaalinen talouspolitiikka. Liberaalit ovat talouskonservatiiveja eli kannattavat tasapainoista, velkaantumatonta budjettia. Liberaalilla talouspolitiikalla tässä tilanteessa ei oltaisi.

Käyttäjän pasi kuva

Setarkos (#2), niin, miksipäs ei. Eivät näytä tekevän. Lienee poliittisesti helpompaa ottaa lainaa niin kauan kuin sitä jollain ilveellä saa. Laitapa Akropolis myyntiin ja voit heittää poliittiselle uralle hyvästit. Poliitikkojen tavoitteena (kuten ihan tavallisten ihmisten) on aina ensisijaisesti varmistaa oma henkilökohtainen ja läheisten hyvinvointi sekä oman työpaikan jatkuminen (eli poliitikkojen tapauksessa uudelleenvalinta). On hyvin ennustettavissa, mihin tämä johtaa, kun poliitikoilla on teoriassa rajaton valta.

Kreikkaan lainatut rahat ovat mennyttä kalua. Jos olisin oikein optimisti, niin laskisin meidän joskus saavan takaisin kaksikymmentä senttiä eurolta. Tuskin saadaan sitäkään.

Asiasta pitäisi varmaan koittaa etsiä positiivisia puoliakin. Jos Kreikka romahtaa euro-maista ensimmäisenä, niin saammepa ainakin osviittaa kuinka alas oma elintasomme tulee putoamaan. Voisitko Pasi vielä tehdä kirjoituksia romahdukseen varautumisesta? :D Maatila ja velattomuus varmasti ovat kovia sanoja.

Jyrki Katainen on samassa tilanteessa kuin Angela Merkel. Kummallakin on vaalit tulossa. Analyytikoiden mukaan, vaikka Kreikalla syydettäisiin kuinka paljon veronmaksajien rahoja, Kreikka voi silti mennä konkurssiin. Tämä olisi katastrofi Merkelille ja Kataiselle. Kokoomus voisi sanoa good bye suurimman puolueen asemalle. Suurin voittaja olisi todennäköisesti Persut ja Vasemmisto, ehkä myös Demarit.

#2. "Miksi Kreikan valtio ei voisi tehdä samaa kuin ylivelkaantuneet kansalaiset? Myymällä omaisuuttaan Kreikka saisi velat maksettua"

Valtiot eivät ainakaan toistaiseksi voi mennä juridisesti konkurssiin, mutta kyllä Kreikan omaisuuksille tulee ottajia ja ostajia, kun halvalla myydään ;-)

"Kun maat eivät sitten selvinneet velkataakastaan, niiden ohjailijoiksi tulivat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kaltaiset laitokset. Velan verukkeella Yhdysvallat ja isoimmat yritykset siis käytännössä valtasivat käyttöönsä tarvitsemiaan resursseja ikään kuin laillisina siirtomaina.

Eniten tästä hyötyvät yritysten omistajat ja valtion eliitti. Maan kansalaiset jäivät velkataakan maksajiksi – velan maksukorvaukset kun otetaan yleensä valtion sosiaalisista menoista, kuten kouluista tai työttömyysturvasta…"

http://janrossi.blogit.uusisuomi.fi/2010/04/28/kohti-euroalueen-loppua/#...

Käyttäjän janikorhonen kuva

Napalteri (kommentti 6): "Voisitko Pasi vielä tehdä kirjoituksia romahdukseen varautumisesta? :D Maatila ja velattomuus varmasti ovat kovia sanoja."

Maatilan ymmärrän, mutta miksi velattomuus? Eikös tästä Kreikan ongelmasta ole juuri vaarana seurata voimakas inflaatio, jonka taas pitäisi tarkoittaa sitä, että velan reaaliarvo pienenee.

Käyttäjän kveikko kuva

Kyllä kreikka velkansa maksaa.

Ei mene aikaakaan, kun kreikan valtionvainministeri maksaa valtion velat kahvikupin vaihtorahaksi saamallaan sadan miljardin euron setelillä.

#6. Jani Korhonen

Samaa itsekin ajattelin, että eikös se maatila kannata ostaa mahdollisimman suurella velalla.

#9 ja muutkin

Ilman velkaa se maatila pitää ostaa, kun inflaatio vetää ylös korot tulevat perässä nopeammin, kuin mikään ansiotaso kehittyy. Eli kaikki joilla velkaa on defaulttaavat tässä tilanteessa. Jos valtio tulee väliin ja meinaa tukea näitä velallisia seuraa vielä pahempi inflaatiokierre, joka vain tarkoittaa sitä että ne joilla on jotain mikä aidosti säilyttää arvonsa (joku kiiltävä ainakin) ostavat muilta maat ja mannut pilkkahintaan kun muut näkevät nälkää.

Suomessa henkilökohtaista konkurssia ei voi tehdä, joten onnea kaikille velallisille.

Kreikka on mielenkiintoinen tapaus. Hyvä ystäväni oli EU:ssa komission palveluksessa ja joskus päivitteli Kreikan tilannetta ja erityisesti sen tilastoja. Lienee siis niin, että Kreikka petti EU:ta niin eipä sielläkään mitkään hälytyskellot soineet riittävästi.

Nyt mennään Kreikan aloittamalla tiellä. Sen maan pelastamiseksi on laskettu ensikäteen Suomen osuudeksi jotain 500 milj.euroa. Eipä taida tuo riittää. Katainen todennee kuitenkin, että "fantastista". Toivottavasti euro ei saa tästä kuoliniskua.

Käyttäjän janikorhonen kuva

HeroOfTheDay (kommentti 11): "Suomessa henkilökohtaista konkurssia ei voi tehdä, joten onnea kaikille velallisille."

Eiköhän sekin oteta pika pikaa ohjelmistoon, jos velallisten määrä nousee riittävän suureksi. Milloin on suomalaisen hyvinvoivanvaltion historiassa käynyt niin, että maksajiksi ei olisi valittu niitä, jotka ovat hoitaneet omat asiansa hyvin?

Käyttäjän nightwolf kuva

Jani Korhonen (#13): Ainakaan 90-luvun alku ei ollut riittävä, sillä tuolloinhan velallisia lahdattiin pankkien ja virkakoneiston toimesta aika huolella ja seurauksena jopa satoja tuhansia suomalaisia ajettiin pysyvästi kortistoon.

Mitä mieltä liberaalit ovat Milton Friedmanista? Eroaako ideologianne joissain asioissa? Missä ja miksi?

"Lainaksi ei voi elää. Valtion menojen on oltavia korkeintaan niin suuria kuin tulojen. "

TätäKÄÄN et tiedå? Totta kai valtio voi olla velkaa vaikka koko olemassaolonsa ajan kuten vaikkapa USA? Et sitten tiedä mitä eroa on makro- ja mikrotaloudella? 5 pisteen vihje: Valtio edustaa makrotaloutta.

Käyttäjän nightwolf kuva

Vanha Demari (#16): Valtio ottaa kyllä velkaa, mutta jostakin se raha on aina kuitenkin tultava. Mikään ei kumoa sitä, että säästöt tulevat aina ensiksi. Se, että onko se säästö omaa vai toisen ei vaikuta asiaan millään tavalla.

Käyttäjän pasi kuva

Vanha demari (#16), fail. TässäKIN olet väärässä. Ei USA voi olla loputtomiin velkaa sen enemmän kuin Kreikkakaan. Kumpikin kaatuu.

#16: Nollakorkoinen velka aiheuttaa aika vakavia ongelmia taloudelle -- se käytännössä lakkauttaa investoinnit ja siirtää talouden painopisteen julkiselle sektorille, eli vie fasismiin/kommunismiin.

Koron määrän pitää puolestaan olla aina kansantuotteen kasvua pienempi, muuten seurauksena on säästöjen ja investointien syönti ja valmistautuminen kuolemaan.

Tämän analogia on ihmiselämä: sen alkutaipaleella kulutus edeltää tuotantoa; se on mahdollista vain säästöjen/tulonsiirtojen takia. Työelämässä on puolestaan varauduttava siihen, kun tulot lakkaavat. Eläkkeellä on oltava säästöjä.

Vaikka en usko kollektiiviseen talouteen lainkaan, kansantaloutta voidaan silti mallintaa eri elämänvaiheessa olevien yksilöiden vaatiman taloudellisen toiminnan summalla, koska sitä ja vain sitä kansantalous on.

Vanha demari #16 "TätäKÄÄN et tiedå? Totta kai valtio voi olla velkaa vaikka koko olemassaolonsa ajan kuten vaikkapa USA? Et sitten tiedä mitä eroa on makro- ja mikrotaloudella? 5 pisteen vihje: Valtio edustaa makrotaloutta. "

Totta, valtio voi olla velkaa pitkään, JOS velka pysyy kohtuullisena. Nykyiset velkamäärät taas ovat kaukana kohtuullisesta. Velkarahaakaan ei saa loputtomasti, sillä se on otettu ihmisten säästöistä. Valtion menot ylittävät tulot, ja siinä on syy romahdukseen kaikista yksinkertaisimmillaan.

Onhan sitä otettava tähän Kreikan tilanteeseenkin kantaa, kun Matilainen joukkoineen odottaa vain perunakellareissaan romahdusta eikä esitä mitään keinoja tilanteesta pois pääsemiseksi.

1. EU:n laitettava kuriin hedgerahastojen hyeenat välittömästi Tobinin verolla. Aloitetaan yhdellä prosentilla, jos se ei riitä niin tuplataan kahteen. Alkaa hyökkäykset loppumaan.

2. Reittauslaitokset myös kuriin. Korruptiivinen toiminta oli niiden ja investointipankkien (eli hedgerahastojen) välillä ennen finanssikriisiä valtavaa ja nyt nekin ovat hyökänneet kansalaisia vastaan. Häkki heilumaan!

3. Zombie-pankkien sosialisointi ja konkurssijärjestelyjen aloittaminen

#21. Romahdus tulee varmasti ennemmin tai myöhemmin, jos kestämätön velkaantuminen ja inflationaarinen rahapolitiikka jatkuvat. Enempi sosialismi ei ole ratkaisu, vaan pahentaisi ongelmaa. Tilanteesta päästäisiin pois lopettamalla valtioiden rahamonopolit ja leikkaamalla rajusti julkisen sektorin kokoa. Tämäkään ei toki ole kestävä ratkaisu, koska pienelläkin julkisella sektorilla on tapumus kasvaa ajan myötä.

1. Miksi spekulatiiviset hyökkäykset pitäisi lopettaa? Kreikkaa vastaan "hyökätään" siksi, että se on romahdusvaarassa omien sähläyksiensä ansioista. Hyökkääjät eivät ongelmaa aiheuta, he vain reagoivat Kreikan kriisiin ("Don't blame the messenger"). Ongelma on Kreikan hallituksen luoma. Kreikkaa ei aja nurin mikään spekulatiivinen hyökkäys, vaan tietoinen ylivelkaantuminen. Tobinin vero ja muut vastaavat verot vain haittaavat pääomien tehokasta allokoitumista ja karkoittaisivat voimaantullessaan suuren osan rahastoista ja finanssi-instrumenttikaupasta niihin onnellisiin maihin, jotka eivät tälläistä veroa ota käyttöön.

2. Reittauslaitokset eivät hyökkää kansalaisten kimppuun alentaessaan maiden luottoluokituksia, tulevia sukupolvia riistävät velkaa kahmivat poliitikot vahingoittavat kansalaisiaan ajaessaan maansa kriisiin. Luokittajat tarjoavat tietoa eri maiden reaalisesta tilanteesta ja lainaamisen riskeistä. On toki totta, että luottoluokitustoiminta on valtion toimesta kartellisoitua, ja se toki kaipaa huomattavia uudistuksia, mutta tuskin tarkoittamiesi kaltaisia.

3. Zombie-pankkeja ei pidä sosialisoida vaan ne pitäisi pelkästään päästää nurin ja likvidoida, kuten vapailla markkinoilla tapahtuisi. Ilman kaatumisen riskiä ja luovaa tuhoa ei taloudessa tapahdu todellista kehitystä eikä yrityksillä ole pakottavaa tarvetta kehittää toimintaansa, jos ne selviytyvät toimintansa laadusta riippumatta.

"Lainaksi ei voi elää. Valtion menojen on oltavia korkeintaan niin suuria kuin tulojen. "

Totta kai voi elää. Koulutuksestasi huolimatta (vai siitä johtuen) et ilmeisesti tiedä eroa mikro- ja makrotalouden välillä?

Käyttäjän pasi kuva

Vanha demari (#23), tiedän kyllä mitä mikro- ja makrotaloudella tarkoitetaan, mutta vaikka yliopistoissa toisin opetetaankin, ei niillä todellisuudessa ole suurta eroa, varsinkaan tässä lainakysymyksessä. Lainaksi ei voi elää, ei yksittäinen ihminen eikä minkään suuruinen ihmisten joukko, ei edes ihmisten joukkoa edustava organisaatio, jota kutsutaan valtioksi.

Valtioilla ajatellaan olevan mahdollisuus elää velaksi, koska niillä on mahdollisuus verottaa, mutta silläkin on rajansa. Maltillinen velaksi eläminen on mahdollista hyvinkin pitkäaikaisesti (oliko esimerkiksi Englannilla ollut valtionvelkaa jo yli 300 vuotta, tms.), mutta mitä enemmän velkaannutaan, sitä nopeammin se käy kestämättömäksi.

Mikään velkaantumisen taso ei ole täysin kestävä, mutta vaikka olisikin, sillä ei ole merkitystä: kun velkaa on alettu ottaa, sitä otetaan aina vain lisää ja lisää ja lisää -- varsinkin kun yliarvostetut ekonomistit mielisairaasti säestävät, että sitä ei tarvitse ikinä maksaa takaisin.

Mielestäni ehdoton vähimmäisrajoitus valtion velkaantumiselle tulisi olla sen, että velka on maksettava pois samalla vaalikaudella kuin se on otettu, ts. velkaa ei voisi jättää perinnöksi tuleville päättäjille ja sukupolville. Koska velan lyhentäminen on aina muista valtion menokohteista pois, jokaisella hallituksella on hyvin suuri kannustin jättää velka seuraavien kannettavaksi. Tämä ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin siihen, että lopulta velkaa on niin paljon, että niiden maksaminen ei ole edes teoriassakaan mahdollista ja pienikin talouden notkahdus vaikeuttaa niiden uusimista ja koroista selviämistä, jolloin luotottajat viimeistään alkavat huolestua siitä, että saavatko koskaan rahojaan takaisin. Siitä alkaa syöksykierre. Näin on käymässä Kreikassa nyt. Muut maat seuraavat perästä.

Käyttäjän pasi kuva

Heikki (#21), vai on minulla oikein joukkoja nykyisin... No, perunakellaria ei ainakaan ole. Tilanteesta poispääsyyn on esitetty keinoja, mutta ne eivät tunnu kelpaavan. Lisäksi on kerrottu toistuvasti, että kriisin aiheuttaneiden toimenpiteiden toistaminen ei auta pois tilanteesta vaan pahentaa tilannetta. Silti ainoastaan juuri sellaiset toimenpiteet tuntuvat kelpaavan "ratkaisuiksi". Kriisi aiheutettiin valtioiden haitallisella sekaantumisella talouteen, ja kaikki kolme sinunkin ehdotustasi kuuluvat siihen samaan kategoriaan.

Otetaanpa analogia. Jos ihminen on vuotamassa kuiviin puukotushaavan vuoksi, niin siihen ei yhtään auta se, että joku neropatti päättää kokeilla, josko kyseisen kaverin puukottamisesta muutaman kerran uudelleen hieman eri kohtiin olisi apua. Päinvastoin, uhrin tilanne pahenee ja elintoimintojen romahdus tulee nopeammin.

Yhteiskunta poikkeaa vertauskuvan ihmisestä ainoastaan siten, että siinä missä puukotuksen uhri romahduksen tullen kuolee, yhteiskunta ja sen ihmiset eivät romahduksen tullen lakkaa olemasta. He vain joutuvat aloittamaan taloudellisen yhteistoiminnan kutakuinkin alusta. Siitä on hyvin suurta vaivaa ja haittaa, varsinkin kun jotkut yrittävät pitää kiinni aiemmin saavutetuista eduista (kuten poliittisesta vallasta, velkasaamisista, yms.) kynsin ja hampain -- ja asein, ja kun toiset yrittävät parantaa maailmaa pakottamalla muille oman maailmankuvansa ja yhteiskuntajärjestyksensä -- asein.

Romahdus itsessään aiheuttanee verrattain vähän ihmisuhreja (joskin varsinkin jatkuvaa terveydenhuoltoa vaativat vanhukset, vammaiset ja muut vastaavat ryhmät ovat erityisen suuren riskin alaisina), mutta romahduksen jälkeinen sekasorto, välienselvittely ja poliittiset sekä uskonnolliset intohimot johtanevat maan peittymiseen hurmeella. Ainoa moraalinen lähestymistapa romahdukseen ja sen jälkilöylyihin on aloitteellisesta väkivallasta pidättäytyminen ja muiden ihmisten valistaminen ja suostuttelu aloitteellisen väkivallattomuuden puolesta.

#23: Tarkoitat varmaan, että ihan helposti voi *luvata* maksaa lainan takaisin. Mutta jos ei maksakaan, niin mitäs sitten? Minäkin olen ollut tilanteessa, jossa vuokralainen ei ole maksanut vuokriaan -- ja hyvin on tuntunut menneen (vuokralaisella).

Toisin sanoen: nämä ihmiset eivät ole eläneet velaksi, vaan ne ovat loisineet luottavaisten työtätekevien ja tuottavien ihmisten kustannuksella.

Sofia Pankin kaatumisesta oli seuraamaisillaan valtava henkilökohtainen tragedia: pariskunta oli myynyt asuntonsa 800 tuhannella noin 6 kk aiemmin ja jättänyt rahansa tilille, josta ei lain mukaan olisi tarvinnut maksaa pankkiturvaa kuin 50000. Voisiko kansantalouden järjestää samanlaisen pyramidipelin varaan? Vai onko se jo järjestetty niin? Voisiko tämä jatkua ikuisesti: että valtion ponzi-järjestelmä nostettaisiin aina vähän välistä käyntiin uudelleen, että uusia "sijoittajia" löytyisi aina lisää, vaikka edelliset ovat aina menettäneet omaisuutensa.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja