Parlamentaarinen tie on yhden suunnan katu
Blogini kommenteissa on viime päivinä keskusteltu parlamentaarisen vapausvaikuttamisen järkevyydestä ja mahdollisuudesta. En ole ehtinyt keskusteluun osallistua, mutta on todettava, että väärinkäsityksiä on paljon. Esimerkiksi oma "halukkuuteni" eduskuntaan ei tosiaankaan perustu siihen harhaluuloon, että eduskunnassa voisi saada aikaan merkittäviä liberaaleja muutoksia. Ei voi. Parlamentaarinen demokratia vie nykyisin vain yhteen suuntaan, kohti sosialismia, eikä enää milloinkaan poispäin.
"Vaalikampanjassani" onkin kyse vain liberalismin/libertarismin/anarkismin esilletuomisesta. Olen jopa ajatellut sitä, että jos jollain ihmeen kaupalla tulisin valituksi (ja jos sitä ennen Liberaalit jollain ihmeen kaupalla pääsisi puoluerekisteriin), niin jatkaisin silti oikeassa työssäni, kieltäytyisin kansanedustajan palkasta verirahoista ja käyttäisin asemaa vain edellä mainittuun tarkoitukseen.
Mutta koska tuo kaikki on hyvin, hyvin epätodennäköistä, tällä kertaa käytän hetken parlamentaarisen menetelmän korjausehdotuksiin. Edustuksellista demokratiaa ei voi täysin korjata, vaan sen taipumus kohti totaalista valtiota on vääjäämätön. Kehitystä voinee kuitenkin hidastaa tai jopa hetkeksi pysäyttää. Parlamentaarisesti kehitystä ei voi kääntää tai viedä taaksepäin, vaan siihen tarvittaisiin vallankumous. (Väkivaltaisiin) vallankumouksiin en usko, joten tässä keinoja jarruttamiseen:
1. Virallisesta ehdokasasettelusta luopuminen
Äänestää pitäisi voida ketä tahansa (ja kenen tahansa, iästä, sukupuolesta, jne. riippumatta). Ei numeroa paperiin, vaan nimi ja mahdollisesti jokin tarkenne samannimisten vuoksi. Parhaimmillaan järjestelmä olisi sähköinen, väestörekisteriin kytketty ja auttaisi äänestäjää valitsemaan tarkoittamansa henkilön. Puolueiden nykyisin suorittama ehdokkaiden esivalinta ainoastaan kaventaa demokratiaa, sillä se tarkoittaa käytännössä sitä, että sisäpiiri valitsee ne, joita äänestäjät saavat äänestää. Luonnollisesti jos ketä tahansa voisi äänestää, valituksi tulleilla tulee olla oikeus kieltäytyä tehtävästä. Toimikaudet tulisi toki rajata, mielellään yhteen, korkeintaan kahteen.
2. Vaalipiiritön siirtoäänivaali
Miksi äänestäjän mahdollisuutta valita suosikkinsa pitäisi rajoittaa maantieteellisesti? Jos alue olisi äänestäjille tärkeä asia, he äänestäisivät vapaaehtoisesti oman alueensa ehdokasta. Ei sitä tarvitse pakottaa. Samoin jos puolue olisi äänestäjille tärkeä asia, siirtoäänivaalissa he suosisivat puoluetta, muutoin he äänestäisivät mieluisiaan ehdokkaita yli puoluerajojen. Näin ollen puolueidenkaan tukemista (nykyisin ääni menee puolueelle ensisijaisesti, ehdokkaalle vasta toissijaisesti) ei tarvitse pakottaa, jos kansanvallasta oikeasti on kyse.
3. Sähköinen vaalijärjestelmä
Sähköisistä vaalijärjestelmistä on puhuttu paljon pahaa, mutta oikein toteutettuna niistä olisi paljon iloakin. Järjestelmän tulisi ehdottomasti olla täysin avoin, enkä tarkoita vain avointa lähdekoodia, joka on vähintäänkin oletusarvo. Äänestyksen tulosten tulisi olla reaaliaikaisesti seurattavissa, jolloin paperijäljen lisäksi kuka tahansa voisi pitää äänestyksestä kirjaa ja havaita vilpit. Äänestäjällä tulisi olla mahdollisuus valita äänestyshetkellä onko ääni julkinen vai salainen. Salaisista äänistä julkaistaisiin vain äänestetty. Äänestää pitäisi voida mistä tahansa, niin vaalikopista kuin kotisohvaltakin netitse, ja ääntä tulisi voida vaihtaa äänestysaikana niin usein kuin huvittaa.
4. Tasavaltalainen perustuslaki
Yksilö on maailman pienin vähemmistö, ja perustuslain tehtävä on turvata se, että demokratia ei muutu enemmistön mielivallaksi vähemmistöjä kohtaan. Vääräleuat ovat todenneet, että sanojen "Congress shall make no law" olisi pitänyt olla Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen viimeiset sanat, sen lisäksi että ne olivat sen ensimmäiset. Ehkä näin, mutta perustuslain tehtävä on todellakin rajata valtiota ja demokratiaa, ei mahdollistaa tai kannustaa sen laajenemiseen. Lisäksi perustuslailla tulisi turvata kansalaisten oikeus vallankumoukseen, jos (ja kun) valtiovalta murtautuu ulos perustuslain asettamista rajoista. Perustuslain tulisi myös olla koskematon, ei muutoksia eikä lisäyksiä. Perustuslain valvonnan tulisi olla riippumattoman perustuslakituomioistuimen vastuulla.
***
No, siinä tärkeimmät, tärkein tietenkin viimeisenä. Paljon enemmänkin korjattavaa olisi, mutta noilla voisi päästä alkuun. Totta kai olisi vielä parempi, jos vakituista keskitettyä hallintoa ei olisi lainkaan, vaan kulloinkin mahdollisesti tarvittava kollektiivinen päätöksenteko järjestettäisiin spontaanisti niin alhaisella tasolla kuin mahdollista. Kuten eräs kommentoija totesi, siitä toki seuraisi vain "utopiaa ja anarkiaa", mutta sehän se olisi tarkoituskin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Suomalaisen "parlamentarismin" tie vie Punavarjon alle.
Toisaalta se on ainoa paikka, josta Punavarjon voi repiä alas, ilman, että koko maa menee ensin konkurssiin.
Muutamankin lipilaariyhdistyksen 60-luvulla perustaneena olen aina aika-ajoin seuraillut blogiasi. Puoluepoliittinen liberalismi Suomesta katosi kun Kepu lunasti Berneriltä konkurssipesän. Sillä edes ajatus siitä, että kepu olisi muuta kuin maalaisliitto fiktio.
Taisin joskus ehdottaa, että liberaalit ajatukset voisi saada toteutumaan helpoiten vetämällä matto nykyisten puolueitten, erityisesti 3 suuren, alta. Se on ainakin vielä tehtävissä muistamalla käydä äänestämässä ja kirjoittamalla lippuun mitä muuta tahansa, paitsi numeroita. Itse kirjoitan JOKU MUU.
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/10241/erkki-toivanen-lontoo-br...
JOKU MUU on imagollisesti kohentunut Kirkkovene. kvg
Näkisin, että paras tapa pitää esivalta kurissa, on mahdollisuus alueelliseen iratutumiseen. Yhdysvalloissa perustuslailla rajoitettu liittovaltio muodostettiin vapaaehtoisten valtioiden toimesta, joilla oli oikeus irtautua siitä. Lisäksi jaloillaan äänestäminen muuttamalla viereiseen valtioon oli helppoa. Irtautumisyritys liittovaltiosta kuitenkin johti veriseen sisällissotaan, joka poisti tämän mahdollisuuden, ja liittovaltio kartellisoi osavaltiot. Kun liittovaltiota valvomaan kirjoitettu perustuslaki jäi pelkästään liittovaltion itsensä tulkittavaksi, menetti se tietenkin merkityksensä.
Euroopassa muutto valtioiden välillä on hankalampaa, koska kieli ja kulttuuri ovat erilaisia. EU, jonka tarkoitus on tasta valtioiden väliset veroerot, kulkee myös kohti samansuuntaista kartellisointia, kuin Yhdysvallat. Jos Lissabonin sopimus kestää yhtä kauan, kuin Yhdysvaltojen perustuslaki, niin EU:n sisällissota koittaa vuonna 2093. Todennäköisesti EU:lle ei saada kuitenkaan yhtä suurta kannatusta, vaan se hajoaa talouellisesti mahdottomana rauhanomaisesti ennen tätä. Tosin jäsenvaltioissa itsessään puhkeaa levottomuuksia, jotka johtavat paikallisiin sosialistidiktatuureihin.
eagles fly singly (kommentti 2): "Taisin joskus ehdottaa, että liberaalit ajatukset voisi saada toteutumaan helpoiten vetämällä matto nykyisten puolueitten, erityisesti 3 suuren, alta."
Minä en jaksa uskoa, että tyhjän äänestäminen muuttaisi mitään. Ei edes, vaikka irrotettaisiin molemmat jalat maasta ja oletettaisiin, että vaikkapa 80% Suomen kansalaisista äänestäisi ensi eduskuntavaaleissa tyhjää. Mitä se muuttaisi mihinkään? Tyhjät äänet, kirkkoveneet, akuankat ja jokumuut hylätään armotta, ja vaalien tulokset lasketaan vain hyväksytyistä äänistä, ja vaaleille löytyisi voittaja, toiseksi tullut jne. ja eduskuntapaikat jaettaisiin hylättävien äänien määrästä huolimatta.
Puolalaiset ystäväni ovat kertoneet, että sikäläisissä kunnallisvaaleissa äänestysprosentti todella on jossakin kolmenkymmenen paikkeilla, mutta kyllä Puolassa silti vain on joka kaupungissa ja kylässä toimivat kunnanvaltuustot, ja päätöksiä tehdään ja sääntöjä otetaan käyttöön riippumatta siitä, että vaikka valtuusto kannattaisi esitettyä ehdotusta sataprosenttisesti, niin itse ehdotuksen takana on teoriassakin vain korkeintaan 30% asukkaista.
En usko, että tyhjän äänestäminen auttaa mitään. Melkeinpä päinvastoin, mitä useampi äänestää tyhjää, sitä enemmän kunkin yksittäinen ei-tyhjä ääni merkitsee. Voisinpa väittää, että puheistaan huolimatta suurimpien puolueiden johtajat oikeasti toivovat, että mahdollisimman harva äänestäisi, jolloin äänstämään valjastettujen omien joukkojen painoarvo olisi mahdollisimman suuri.
#4: Äänestyksessä ei ole muuta moitittavaa kuin että se on ilmaista. Sen ansiosta äänestyksessä saa yhtäläisen "sananvapauden" sekä ihminen, jolla ei ole mielipidettä, että ihminen jolla on. Koska poliittiset päätökset koskevat nykyisin eniten toisten omaisuuden kuluttamista omiin tarkoituksiin, on peliteoreettisestikin arveluttavaa päästää ihmiset poliittisen kasinopöydän ääreen nollapanoksella.
Olet hyvin hyvin perinteisen muotoisen järjestelmän kannattaja kuitenkin. Itse kannatan paljon radikaalimpia muutoksia nykyiseen.
Eli meillä on jokin ongelma vaikkapa pitäisikö sitä ydinvoimaa rakentaa lisää, vai ei. Tällöin valtion virassa oleva virkamies aloittaa selvitystyön miten ongelma tulisi ratkaista. Tämä selvitystyö olisi täysin avointa kaikille, eli dokumentti lähteineen, jossa on esitetty edut ja haitat perutuen faktoihin asiasta. Avoimuden lisäksi kansalaisille annettaisiin tässä mahdollisuus esittää kritiikkiä dokumenttia kohtaan. Jos joku olisi sitä mieltä, että taivas voisi pudota niskaan, jos ydinvoimaa tulisi lisää jäisi se ainakin sähköisessä muodossa tietoon, ja käytännössä kritiikin ollessa asiallista pakottaisi se ottamisen huomioon. Lopulta dokumentti, jossa olisi hyvin perustellusti otettu kantaa ongelmaan sen kaikista esiintulleista puolista esitettäisiin eduskunnalle, jonka tehtävä olisi tehdä dokumentissa esitettyjen faktojen, eikä minkään muun avulla (kritiikkiä sitä kohtaan pystyi esittämään aiemmin, ja mikäli uutta tietoa ei ole tullut asiallinen kritiikki vaikeaa) paras päätös. Jos sitten ihmiskunta saisi merkittävää uutta tietoa asiat otettaisiin uudelleen käsittelyyn, ja tarkastettaisiin pitäisikö lakeja muuttaa sen takia, että nyt meillä on uutta tietoa, joka mahdollistaisi ihmisille paremman päätöksen asiasta.
Tälläinen valtarakenne olisi ajatuksiltaan lähellä liberaalia. Siinä uskotaan ihmisiin, ja heidän kykyynsä ratkaista heille tärkeissä asioissa esiintyviä ongelmakohtia. Samalla pakotetaisiin puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillään, ja poistuttaisiin henkilöpalvonnasta, jossa pakotetaan luottamaan virkamiehiin/poliitikkoihin/esivaltaan ja heidän haluunsa sekä kykyynsä ratkaista ongelmia ihmisille hyvällä tavalla.
Jani Korhonen
Ei kai se minun syyni ole, kun et sinä usko? Voisiko se johtua siitä, että et ole seurannut mitä tapahtuu kun esimerkiksi 10% annetuista äänistä joudutaan hylkäämään? Siis niiden nukkujien lisäksi. Muistatko mitä tapahtui eduskunnan viimeisessä puhemiehen vaalissa? Kun jo tällä hetkellä on kiikun kaakun ketä valitut edustavat, sen jälkeen se on varmaa. He eivät ainakaan edusta kansalaisia.
Saatat olla aivan oikeassa kun sanot "Voisinpa väittää, että puheistaan huolimatta suurimpien puolueiden johtajat oikeasti toivovat, että mahdollisimman harva äänestäisi". Mutta äänestämättä jättäminen ei ole teko. Tietoisesti hylättävän äänen jättäminen on. Saattaa olla jopa merkittävämpi, kuin numeron jättäminen.
Jos tavoitteena on muutos poliittiseen kulttuuriin ja järjestelmään, taviksella ei muuta mahdollisuutta realistista mahdollisuutta ole. Muta sekin luonnollisesti riippuu siitä, onko hylättäviä ääniä 5, 10, 15 tai 20 %. Ihan samalla tavalla kuin eläviä puolueitten antamia vaihtoehtojakin äänestettäessä.
Tyhjän äänestäminen ei kannata, koska sitten seuraava kysymys kuuluukin että millä se valta otetaan pois? Siinä vaan viestitetään ettei nykyinen meno kelpaa, mutta lapsellisesti jätetään kertomatta että keiden meno sitten kelpaisi. Jos äänestetään tyhjää sen sijaan että annettaisiin ääni vaikka jollekin eduskunnan ulkopuoliselle puolueelle, ihan sama mille, saavutettaisiin paljon enemmän. Jos äänestät tyhjää teet kyllä aktiivisen teon, mutta mitä tuosta teosta pitäisi sitten päätellä? Mitä sinä sitten haluat jos kaikki nykyiset vaihtoehdot ovat huonoja ja mikään ei kelpaa? Jokainen tyhjää äänestänyt voisi ostaa itselleen tutin ja vaipat viimeistään kotimatkalla.
Oletko Matilainen nyt ihan varma, ettei ensimmäinen kohta aiheuttaisi tuhokapitalismiin perustuvan nykyjärjerjestelmän korvaamista jollakin konkreettisen sosialismin projektilla? Suomalaiset kun ovat perinteisesti aika vasemmistolaisia.
Kannatan kohtia 1-3, mutta pääosin siksi että uskon niiden johtavan aivan toisenlaiseen kehitykseen.
#9,
Nykyjärjestelämä on sekataloutta ja lähempänä sosialismia kuin kapitalismia. Puhdasta kapitalismia ei esiinny missään muodossa. Valtio kontrolloi kaikkia talouden osia.
#6: Ydinvoiman "tarvetta" ei voi ratkaista virkamies. Tuo on vapaassa yhteiskunnassa yksityisasia aivan samoin, kuin "tarvitaanko" Suomeen formularataa tai mäkihyppyhallia.
#11 Aina on tarvetta politiikkaan, koska vaikkapa tuulivoimapuisto aiheuttaa ympäristöönsä meluhaittaa, jonka korvaaminen ja haitallisuus ovat luonnollisesti subjektiivisia kokemuksia. Kyllä päätös siitä, että saako joku toimia toisten elämää häiriten täytyy olla yhteisesti päätettävissä, jolla estetään toisaalta se, että muita ei tarvitsisi ottaa huomioon ollenkaan ja toisaalta se, että tämä estettäisiin täysin vaikka siitä olisi hyvin selkeitä hyötyjä.
Meidän ei pitäisi yrittää hidastaa vääjäämätöntä. Järjestelmä on hyvässä syöksykierteessä eikä hidastamisella saada kuin muutama vuosikymmen lisäaikaa. Jos meillä ei ole hyvää käyttöä tuolle lisäajalle, niin miksi tuhlata resursseja. Ihminen ottaa opikseen vasta käytyään kunnolla pohjalla, joten annetaan tämän järjestelmän romahtaa sen omilla ehdoilla.
Kun romahdus tapahtuu, niin kaikille pitäisi olla selvää millainen järjestelmä romahti. Yhdenkään ei saa sillä hetkellä olla tietämätön kaikesta siitä totalitarismista, jolla valtio sääntelee taloutta ja elämää. Yhdenkään ei pidä elää siinä illuusiossa, että jollain toisella tavalla toteutettuna tämä hyvinvointisosialistinen totalitarismi olisi toiminut. Eikä siinä uskossa, että tällä järjestelmällä on jotain tekemistä kapitalismin, vapaiden markkinoiden tai ylipäätään vapauden kanssa.
Minä kannatan hidastamisen sijaan kaasun painamista pohjaan, punalippujen nostamista salkoon ja yhtymistä Internationaaliin ja Erikaan, jotta kaikkien mieleen painuisi varmasti se, mistä tässäkin järjestelmässä on pohjimmiltaan kyse. Tämä järjestelmä on sosialismia ilman esikuviensa brutaalisuutta, mutta voi tämäkin järjestelmä kuolinkouristuksissaan näyttää senkin puolen itsestään.
Mikäli poliitikot eivät voisi tehdä velkaa lisääntyisi kansalaisten mielenkiinto politiikkaan aivan varmasti. jo tämä auttaisi, tyhjän äänestäminen on ääni "3 suurelle" ja niiden sosialismille.
eagles fly singly (kommentti 7): "Voisiko se johtua siitä, että et ole seurannut mitä tapahtuu kun esimerkiksi 10% annetuista äänistä joudutaan hylkäämään?"
Siitä se johtuu. En nimittäin usko, että siitä tapahtuisi yhtään mitään.
"Muistatko mitä tapahtui eduskunnan viimeisessä puhemiehen vaalissa?"
Muistan. Niinistö sai vain 89 ääntä, joka on istuvalle puheenjohtajalle hämmästyttävän vähän. Tästä shokeeraavasta vaalituloksesta seurasi ... ei yhtään mitään! Niinistö istuu edelleen eduskunnan puhemiehen penkillä.
"Kun jo tällä hetkellä on kiikun kaakun ketä valitut edustavat, sen jälkeen se on varmaa. He eivät ainakaan edusta kansalaisia."
Eiköhän tuo ole selvää jo nyt.
"Mutta äänestämättä jättäminen ei ole teko. Tietoisesti hylättävän äänen jättäminen on. Saattaa olla jopa merkittävämpi, kuin numeron jättäminen."
Minä en näe eroa äänestämättä jättämisen ja hylättäväksi tulkittavan äänen välillä. Vaikka miten suuri osuus ihmisistä jättäisi äänestyskopissa tyhjän lapun, niin annettujen äänien perusteella valituksi tulleilla vallanpitäjillä olisi silti lain mukainen oikeus hallita. Ei kai Suomen laissa ole mitään pykälää, joka määräisi, että äänestysprosentin pitäisi olla jokin tietty, jotta eduskunnalla säilyisi laillinen määräysvalta?
Eikö lain mukaan ääritilanteessa, jossa kukaan ei äänestä, muodostettaisi hätätilahallitus (käytännössä ko. vaaleja edeltävä sen hetkinen hallitus ja eduskunta), joka jatkaisi niin kauan, kunnes vaaleissa saataisiin järkevä tulos. Täydellinen äänestyslakko siis vain tarjoaisi nykyisille vallanpitäjille keinon jatkaa vallan kahvassa ihan ilman mitään vaalejakin. Teoria siitä, että nykyiset vallanpitäjät reagoisivat jotenkin hylättyjen äänien osuuden noustessa riittävän korkeaksi, olettaa heidän olevan todella korkeamoraalisia. Että he vapaaehtoisesti, pelkästään kansan tahtoa kuunnellen luopuisivat vallastaan tai harjoittamastaan politiikasta, vaikka heillä olisi jopa lain vahvistama oikeus jatkaa entiseen malliin. Minä en usko, että noin korkeamoraalinen olisi kukaan muu kuin minä itse. ;-)
Jani Korhonen
"annettujen äänien perusteella valituksi tulleilla vallanpitäjillä olisi silti lain mukainen oikeus hallita" olen samaa mieltä. Mutta miten hallita, kun kansalaisten huomattava osa ilmoittaa, että "up yours".
Matemaattisesti ja "sääntöjen" mukaan olet oikeassa. Minä väitän, että reaalimaailmassa siis tilanteessa, jossa vain 300.000 äänestäjää ilmaisee tyytymättömyytensä jättämällä hylättävän äänen, tässä maassa tapahtuu arvojen vallankumous.
Mutta sehän on todennettavissa vain panemalla "potti nokkiin".
eagles fly singly (kommentti 16): "Mutta miten hallita, kun kansalaisten huomattava osa ilmoittaa, että ”up yours”."
Voi, helposti. :-) Tai no, ehkä pikemminkin. :-( Eiväthän nykyisetkään puolueet kovin kummoisella kannatuksella hallitse. Edellisissä eduskuntavaaleissa oli noin 4084000 äänioikeutettua, joista nykyisiä hallituspuolueita äänesti n. 1618000. Nykyinen hallitus hallitsee siis n. 40% kannatuksella. Vielä dramaattisempi lukema saadaan, jos lasketaan nykyisen hallituksen ministerien saamaien henkilökohtaisten äänten osuus äänioikeutettujen määrästä.
Presidentinvaaleissa 2006 äänioikeutettuja oli 4273000 ja nykyinen istuva presidentti Tarja Halonen sai ensimmäisellä kierroksella 1397000 ääntä. Halosella on siis n. 33% kannatus. Tämä ei kuitenkaan estä häntä esiintymästä häpeilemättä "koko kansan presidenttinä".
Jani Korhonen
Turhaa meidän on tästä eipäs-juupastella. JOKU MUU on konsepti, joka ei istu kaikkien pirtaan. Mutta tiedät varmasti, että olet väärässä ;-) , kun JOKU MUU saa massiivisen äänivyöryn. Muista miten Sauli tulkitsi tilanteen.
Äänestystapa on merkityksellinen. Myös, miten sen antaa. Olen tähän asti kyennyt isänmaani lipun liehuessa kävellyt tai pyörätuolissa jotakuta kuskannut. Jokaisella äänensä.
Miettikää edustajat.
Jos en kävelemään pysty vaan pää toimii, kyllä sohvalta äänestäisin.
#17: "The Totalitarians do not want your active support. They do not need it. They have their small, compact, well-organized minority and it is sufficient to carry out their aims. And they want from you is your indifference."
http://fare.tunes.org/liberty/library/taifc.html
Kirkkoveneen aanestaminen on turhaa. Se on parhaimmillaankin vain geneerinen vastalause jollekin, jota ei ole koskaan lausuttu aaneen. Totalitaarit ovat harvalukuinen vahemmisto. Niin kauan kun vastalausetta ei ole purettu auki, totalitaarit vaittavat olevansa sen puolella.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 20 kommenttia