Yhteiskunnan tukien hyväksikäyttö on oikein!
Björn Wahlroosin äskettäisen täysin väärinymmärretyn lausunnon seurauksena Nallea on kritisoitu kovasti muun muassa suurten maataloustukien nostamisesta. Kriitikot huomauttavat mielestään varmaan hyvinkin oivaltavasti, ettei Nallella ole oikeutta vastustaa muiden saamia tukia, kun itsekin on jopa hyvin huomattava tuensaaja. Argumentti on kuitenkin virheellinen ja päinvastoin, Wahlroosille tulisi pikemminkin myöntää mitali hänen toiminnastaan, niin tukien kritisoinnista kuin niiden nostamisestakin!
Parin viikon takaisessa artikkelissani "Sananvapaus ei riitä!" argumentoin sen puolesta, että oikeus olla eri mieltä on lähes yhtä tyhjän kanssa, jos erimielisyyttään ei saa toteuttaa, sikäli kun se ei suoranaisesti vahingoita muita ihmisiä. Yhteiskunnan tukiviidakon hyväksikäyttäminen onkin ainoa laillinen keino toteuttaa sitä mielipidettä, että valtio verottaa liikaa ja käyttää verovaroja liikaa sekalaisten asioiden tukemiseen.
Jos Wahlroos tukien nostamisen sijasta kieltäytyisi maksamasta veroja (joita hän varmasti maksaa enemmän kuin saa maataloustukia) kokonaan tai edes kritisoimiinsa tukiin menevän osuuden verran, hän joutuisi vankilaan.
Jos hän taas jättäisi tuet nostamatta, hän itseasiassa tukisi järjestelmää, jota hän kritisoi. Tällöin hän jättäisi kyseiset varat valtiolle käytettäväksi johonkin muuhun, kuten esimerkiksi kritisoimaansa köyhyyden tukemiseen. Juuri tällöin hänen sanansa ja tekonsa olisivat ristiriidassa. Vain nostamalla kaikki mahdolliset tuet hän (ja kuka tahansa muu tukien vastustaja tai kriitikko) voi käytännössä lain asettamissa rajoissa paitsi vastustaa tukia, myös osoittaa niiden todellisen mielettömyyden, sillä todellakin, miksi ihmeessä valtion pitäisi tukea varakkaita tai hyvin toimeentulevia ihmisiä, saati sitten ketään?
Mistä pääsemmekin kätevästi siihen Wahlroosin väärinymmärrettyyn lausuntoon. Alkuperäisessä Financial Timesin artikkelissa Wahlroosia lainattiin seuraavasti:
“We need to think about our social economic model. We can’t keep taxing people the way we do and we can’t go on subsidising poverty and broken families.”
"Meidän täytyy harkita sosiaaliekonomista malliamme. Emme voi jatkaa ihmisten verottamista nykyiseen tapaan emmekä voi jatkaa köyhyyden ja rikkinäisten perheiden tukemista." (minun käännökseni)
Vaikka sensaatiohakuinen media muuta haluaakin uskoa, näin sanoessaan Wahlroosilla ei ollut mitään köyhiä tai rikkinäisiä perheitä vastaan, vaan nimenomaan verottamista ja julkista, vastikkeetonta tukemista vastaan. Verotuksessa sekä julkisissa, vastikkeettomissa tuissa on nimittäin se ongelma, että ne aiheuttavat köyhyyttä ja rikkonaisia perheitä luomalla kieroutuneita kannustimia jäädä elämään tukien varaan tai hankkia niitä lisää esimerkiksi "rikkomalla" perheitä paperilla.
Englannin kielen sana "subsidy" toimii tässä yhteydessä paremmin kuin suomen kielen "tuki", sillä "subsidyillä" on perinteisesti ohjattu markkinoiden toimintaa. Jos esimerkiksi on haluttu lisää joukkoliikennettä, sen tuottajille on myönnetty "subsidy", jolloin vähemmän kannattavasta tai kannattomattomasta toiminnasta tulee kannattavaa ja sitä saadaan lisää. Sama juttu tietysti maataloustukien kanssa. Sitä mitä tuetaan, saadaan lisää. Ja valitettavasti tämä pätee myös köyhyyteen ja rikkonaisiin perheisiin.
Siksi esimerkiksi köyhyyden tukemista pitää vastustaa, jotta ei syntyisi lisää köyhyyttä. Köyhyyden tukemisen vastustaminen ei ole köyhien vastustamista vaan köyhien kannustamista ryysyistä rikkauksiin. Köyhyyden tukeminen on köyhien vastustamista, sillä juuri se pitää köyhät köyhinä ja tekee entistä useammasta köyhän. (Yksityinen vastikkeellinen ja väliaikainen köyhien avustaminen, siis hyväntekeväisyys, ei pääsääntöisesti aiheuta samaa, koska se ei ole köyhiltä itseltään pois eikä salli tukiriippuvuuden muodostumista.)
Kuten vakituiset lukijat tietävätkin, minäkin vastustan verotusta ja yhteiskunnan tukia, jopa huomattavasti enemmän kuin Björn Wahlroos. En ainakaan usko, että hän vastustaisi niitä kaikkia eikä niin ehdottomasti kuten allekirjoittanut. Ja kriitikoiden, kuten nimimerkki Vanhan demarin, harmiksi minäkin nostan yhteiskunnan tukia mahdollisimman paljon vastustaakseni niitä ja osoittaakseni niiden mielettömyyden. (Tai no, todennäköisesti en nosta niitä mahdollisimman paljon, koska en jaksa ottaa selvää mitä kaikkia hullunkurisia tukia voisin saada.)
Poikkeuksellisesti kerron esimerkin omasta elämästäni, sillä viimeisin saamani tukipäätös on kyllä älyttömyyden huippu. Jään nimittäin juhannukselta kesälomalle, jonka jälkeen käytän isäkuukauden. Samalla vaimoni menee kesken vanhempainrahakauden kesätöihin. Kun vaimoni kysyi Kelasta vanhempainrahan ja kesätyön yhteensovittamisesta, Kelan virkailija suositteli, että loput vanhempainrahakaudesta -- siis jo ennen isäkuukautta -- kannattaisi siirtää tässä tilanteessa allekirjoittaneelle parempien tukien vuoksi. Vaimoni joutuikin sitten kotona selittämään tukijärjestelmän hienouksia minulle aika monta kertaa, ennen kuin pystyin asian ymmärtämään sen järjettömyydeltä.
Tilanne on siis se, että kesälomallani, jolloin siis palkka juoksee normaalisti, saan lisäksi bruttona 102,94 euroa päivässä vanhempainrahaa. Tässä ei ole mielestäni järjen hiventäkään, ja voin hyvin kuvitella kuinka kohtuuttomalta tuo voi monistakin ihmisistä tuntua. Minustakin se on kohtuutonta. Tämä tuki ei edes tässä tapauksessa kannustanut isää jäämää kotiin hoitamaan lapsia, sillä näin oli sovittu ja järjestelty jo aiemmin, ennen tietoa tukijärjestelmän nyansseista. Minun ei tarvinne alkaa toistamaan itseäni siitä, että verotus on varkautta, osoittaakseni tällaisten tukien mielettömyyden.
Niin, lopuksi siis vinkki muille kesälomalaisille: ei ole mitään syytä jättää siirtämättä vanhempainrahaa kesäloman ajaksi äidiltä isälle, sikäli kun isän tuki useimmiten on korkeampi kuin äidin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Uuden Suomen haastattelussa tri Tuomala kritisoi Nallea ja lausuu jotain kerrassaan uskomatonta:
"Veronmaksajat ja valtio ovat Wahlroosinkin tehneet rikkaaksi, mutta hän on tätä kiittämätöntä lajia, joka ei sitä ymmärrä."
Haha! Jos veronmaksajat ja valtio kerran pystyvät tekemään kenestä tahansa rikkaan ilman näiden omaa kykyä tai panosta, niin tottahan toki veronmaksajat ja valtio voisivat hyvässä hyvyydessään tehdä meistä kaikista rikkaita, eikö niin? :-)
Hehe, tuleekohan tästä yhtä suuri show, kun maahanmuuttopoliittisesta. Ainakin älähdysten perusteella Wahlroosin kalikka aika moneen koiraan osui. Yhtymäkohtiakin on aika paljon, sillä aivan samoin kuin holtittoman maahanmuuttopolitiikan kannattajat, myös Wahlroosin kritisoijien (joista luultavasti ainakin osa on samoja henkilöitä tai puolueita) keskeisin "argumentti" tuntuu perustuvan sanotun asian väärin ymmärtämiseen.
Maahanmuuttopolitiikka on jo muuttumassa, ehkäpä sosiaalipolitiikkakin ajastaan muuttuu. Harmi, että muutos tapahtuu näin päin. Jos sosiaalipolitiikka olisi saatu järkeväksi, niin maahanmuuttopolitiikkaa ei olisi välttämättä tarvinnut muuttaa lainkaan (ei ainakaan tiukempaan suuntaan).
Jani (#2), totta, sinäpä sen sanoit. Muille lukijoille viittaan vanhan kirjoitukseni "Maahanmuuttopolitiikka vs. sosiaalipolitiikka", joka avaa aika hyvin tuota Janin kommenttia.
"Tilanne on siis se, että kesälomallani, jolloin siis palkka juoksee normaalisti, saan lisäksi bruttona 102,94 euroa päivässä vanhempainrahaa."
Onko näin? Maksaako joku työnantaja normaalia palkkaa vanhemman ollessa kotona hoitamassa lapsiaan, jota vastaan vanhempainrahaa maksetaan. Jos näin niin onnittelut.
Siinä kelan lomakkeessa oli muistaakseni kohta jossa palkanmaksua kysyttiin ja vaihtoehdot olivat kyllä ja ei. Itse olen vastaavassa tilanteessa ollut kuukauden palkattomalla, joten isyyskuukauden aikana ei palkkatuloja ole herunut.
jhhbew (#4), olen siis neljä viikkoa kesälomalla ja sen jälkeen neljä viikkoa isäkuukaudella. Kesälomalla palkka juoksee, isäkuukausi on palkatonta vapaata. Tuet pyörivät koko 8 viikkoa.
Ensimmäisen virkkeen viimeinen lause virheellinen. Virkkeen tulisi kuulua "Hehe, tuleekohan tästä yhtä suuri show kuin maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta."
"Englannin kielen sana ”subsidy” toimii tässä yhteydessä paremmin kuin suomen kielen ”tuki”, sillä ”subsidyillä” on perinteisesti ohjattu markkinoiden toimintaa. Jos esimerkiksi on haluttu lisää joukkoliikennettä, sen tuottajille on myönnetty ”subsidy”, jolloin vähemmän kannattavasta tai kannattomattomasta toiminnasta tulee kannattavaa ja sitä saadaan lisää. Sama juttu tietysti maataloustukien kanssa. Sitä mitä tuetaan, saadaan lisää. Ja valitettavasti tämä pätee myös köyhyyteen ja rikkonaisiin perheisiin."
Nerokasta eli kannattaa tukea ainoastaan rikkaita tällä tavalla saamme rikkaita lisää :)
Nalle olisi sopivan kova, karski ja härski rahaministeriksi. Varmasti julkinen ja työtätekevien talous balanssoituisi niinku lähtökohtaisesti. (Oikeasti työkyvyttömiä unohtamatta).
Se vasta vasemmistoa ja ammattiliittoja repisi, kun asiat järjestyvät.
Nallen pitäisi vaan ymmärtää liittyä oikeaan puolueeseen.
Tahvo (#7), :D. Rikkaus on varmasti riittävän suuri kannustin jo itsessään siihen pyrkimiseksi, mutta eiväthän rikkaustuet sitä kannustinta ainakaan vähentäisi, joten sinänsä olet oikeassa. Sen sijaan verotus noiden rikkaustukien kustantamiseksi saattaisi tehdä rikastumisen vaikeammaksi. Joka tapauksessa, en kannata tulonsiirto suuntaan tai toiseen, oli se sitten rikkailta köyhille tai köyhiltä rikkaille, sillä se verotus tosiaankin on varkautta.
#7: Tuossa on se periaatteellinen ero, että hyvän palkitsemisen mekanismi on toinen. Se perustuu vapaaehtoiseen kauppaan, arvon vaihtamiseen arvoon.
Rationaalisessa vuorovaikutuksessa rikas/hyvä saa palkintonsa tuottamalla hyödykkeitä (goods) markkinoille. Markkinat, jotka puolestaan koostuvat ahneista, egoistisista, rationaalisista kuluttajista (hekin ovat todellisuudessa tuottajia), palkitsevat ostopäätöksillään parhautta. Markkinat palkitsevat niitä tuottajia, jotka hyödyttävät heitä itseään eniten; heitä, jotka tuottavat parasta laatua vähimmillä resursseilla ja halvimmalla.
Tämä teoria siitä että sitä mitä tuetaan, saadaan lisää. Hyvä teoria mutta miksi esimerkiksi pankkien määrä on vähentynyt, vaikka niitä on tuettu tosi avokätisesti viime aikoina veronmaksajien toimesta. Ovatko pankkituet mielestäsi varkautta?
Eivätkö pankit ole kannustinloukossa kun niitä tuetaan jatkuvasti verovaroilla?
Hyvin purit tuon Nalleen kohdistuneen epärationaalisen kritiikin.
Noista vanhempainrahahässäköistä muistan omalta kohdaltani, kuinka Kelalta pamahti prosyyrit, jossa rehvakkaasti todettiin Kelan tukevan lapsiperheitä. Tuumasin hiljaa mielessäni, että taitaa olla tämän perheen osalta hieman toisin päin. No, joka tapauksessa systeemi osoitti sittemmin odotetun toimivuutensa, kun Kelan virkailija ei osannut Kelan toimistossa sanoa kuinka meidän tilanteessa tulisi vanhempainraha ja -vapaa-asioissa toimia ja asiaa selvitettyään onnistui vielä neuvomaan meitä väärin. Lopulta asiat loksahtivat paikoilleen, ja systeemi aikansa rattaita kirskuteltuaan tiristi maksetuista veroeuroista muutaman makoisan tukisentin meidänkin perheen nautittaviksi. Voi sitä ihanaa nektaria!
Heh. Jos Nalle tappais jonkun niin varmaan täällä perusteltaisiin kyseinen tappo sillä, että Nalle itseasiassa kritisoi nykyjärjestelmää :D
Björn Wahlroos ei ole vaivautunut selvittämään mitä tarkoitti vaikka toimittajat ovat sitä häneltä kysyneet.
Björn Wahlroos ei ole sanonut nostavansa tukia kritisoidakseen järjestelmää ja tukiaisia.
Björn Wahlroos ei ole myöskään kritisoinut maataloustukia.
Todellisuudessa tämä herra kannattamillaan veroratkaisuilla suosii varojen siirtämistä köyhiltä ja vähätuloisilta rikkaille. Ei sen kummempaa. Voitte yrittää selittää sitä mitenpäin haluatte, mutta se ei muuta totuutta. :)
Eikö tämä nykyisin käytössä oleva asuntolainojen verovähennysoikeus ole pahimmanlaatuista köyhyyden tukemista?
Tuomala käy wannabe-rikkaiden kimppuun. Vaikka hänen pitäisi käydä nallen sanomisten kimppuun. Tuomalan kirjoissa on ihan hyvää asiaa. Tuomala suree julkisesti debatin puuttumista suomalaisesta yhteiskunnasta ja sitten sanoo ettei keskusteltavaa ole. Se on juuri sitä oman kulttuurin (keskustelu) vajetta, josta hän muita syyttää.
Jos eurooppalainen malli on niin hyvä niin miksi vajeet kasvavat lähes kaikissa maissa, samaan aikaan kun taloudelliset erot kaventuvat muihin alueisiin.
Wahlroos on sanonut EU:n maatalousuudistuksen olevan välttämätöntä vaikka se viekin hänen pöydästään leipää. Tämä on tullut monessa yhteydessä esiin. Nalle ei siis kannata nykyisiä malleja, jotka johtavat ylituotantoon EU:n alueella. Olen sen monasti lukenut eri yhteyksissä.
Se miksi pankit saavat tukia, kun yhteiskunnat (yhteisöt ja ihmiset) elävät johtuvat enemmän järjestelmän puutteista kuin pankeista, jotka rahoittavat yhteiskuntia. Se että pankit saavat tukia(rahaa), joita sitten lainataan markkinoille on monen asian summa ja rikkinäisen kodin yhteistä leipää syövän(verovaroja) ja häntä valvovan byrokratian osuus on järjetön kokonaisuuden kannalta.
Asian voi nähdä laajemmin, kokonaisuutena. Terve 60-vuotias joka on pantu työkyvyttömyyseläkkeelle eli kovaa palkkaa maksetaan kotiin on eräs esimerkki.
Kategorian alle mahtuu siis monta asiaa.
#15,
Todellisilla köyhillä ei ole varaa ostaa asuntoa eikä heilä ole juuri tulojakaan, joten tämä verovähennys"oikeus" ei koske heitä.
Tämä laillistettu varkaus tekee käsitteistä perverssejä. Jos valtio varastaa joltain vähemmän kuin toiselta, niin silloin puhutaan oikeudesta tai tukemisesta. Mitä tukea tai oikeutta se sellainen on, jos varas varastaakin 100 rahan sijaan "vain" 99 rahaa.
Tuli lauseeseen ajatushärö. Onko siis pankkien(markkinoiden) vika se että esim. Kreikassa on eletty yli varojen. Kenen vastuulla on jos velallinen on epärehellinen ja vääristelee taloudellista tilaansa. Markkinat perustuvat lopultakin luottamukseen(muistamme kun luotto markkaan meni).
Oliko vahvan markan politiikka pankkien vika ? Vai hölmöjen politiikkojen ja kansalaisten. Sitäkin voidaan pohtia.
17
On suuri tragedia se, että ruma tosiasia rikkoo kauniin teorian :)
#14
Olen koittanut etsiä tapausta jossa toimittaja kysyisi Wahlroosilta tuosta lausunnosta. En ole moiseen törmännyt, joten olisi huippua jos voisit jakaa lähteesi tässä asiassa, kiitos!
Kirjoitin itseasiassa Uusi-Suomen toimitukseen tuosta käännöskukkasesta ja koitin myös selventää köyhyyden tukemisen ja köyhän auttamisen välisen eron taloustiedelingossa. Huusko vastasi ystävällisesti ja ilmoitti että he selvittävät asiaa ja julkaisevat uuden jutun jos on syytä epäillä että Wahlroos tarkoitti jotain muuta kuin köyhien kyykyttämistä.
Tämän jälkeen julkaistussa Tuomalan evankelissa ( http://www.uusisuomi.fi/raha/94456-wahlroosin-kumma-heitto-–-”wannabe-rich-porukan-sankari” ) oli kyllä maininta että toimitus oli soittanut Sammon viestintään kysyäkseen asiasta, mutta tuskin se on jonkun viestintäosaston tehtävä selittää heille tuntemattoman tieteenalan terminologiaa. En oikeastaan usko että Wahlroosia pahemmin kiinnostaa selittää itse sitä minkä taloustieteeseen perehtyneet ymmärtävät selittämättäkin - ei vaikka häneltä sitä mikrofoni kädessä kysyttäisiinkin. Ei ainakaan minua kiinnostaisi jos tilin saldo näyttäisi samoja lukemia.
Lauri Arra (kommentti 20): "Huusko vastasi ystävällisesti ja ilmoitti että he selvittävät asiaa ja julkaisevat uuden jutun jos on syytä epäillä että Wahlroos tarkoitti jotain muuta kuin köyhien kyykyttämistä."
Sitähän varmaankin tarkoitti Wahlroos tarkoitti, mutta noin ilmaistuna asian sisältö muuttuu. "Köyhien kyykyttäminen" kun voi tarkoittaa lähes mitä tahansa. Esimerkiksi, jos tulkitsin oikein, niin erään omaa blogiani kommentoineen mielestä kyykyttämistä on se, jos köyhälle ei kustanneta mahdollisuutta asua omassa yksiössä keskustan lähellä.
Nalle on saanut rahansa poliittisina hyvävelikauppoina, kuka tahansa rikastuisi kun rahaa syydetään joka puolelta joten en näe verottamisessa mitään ongelmaa. Toista on keinottelu meidän rahoillamme joista eräkerahastot muodostavat ison siivun. Minnekäs se suomalaisten Postipankki hävisi?
#19: On myös mahdollista yrittää ymmärtää asiat oikein. Esim. kun köyhää tuetaan, saadaanko lisää köyhiä? Kun pankkeja tuetaan, saadaanko lisää pankkeja? Kun atk:ta tuetaan, saadaanko lisää atk:ta?
Vastaus on se, että tuen lopullinen kohde on periaate. Köyhää on mahdollista tukea hän arvojensa takia hänen heikkouksiensa sijaan. Pankin tukeminen tarkoittaa yritystä väistää totuutta, se merkitsee sen valheen hyväksymistä, että arvoa voi luoda tyhjästä tai että roskalainat ovat sijoituksia. ATK:n tukeminen merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ohjelmistot ovat vaikeita suunnitella ja on taloudellisesti kannattavampaa maksaa laitteistojen ylläpidosta, kuin suunnitella valmiiksi jokaiselle ihmiselle täydellinen ohjelmisto.
"Haha! Jos veronmaksajat ja valtio kerran pystyvät tekemään kenestä tahansa rikkaan ilman näiden omaa kykyä tai panosta, niin tottahan toki veronmaksajat ja valtio voisivat hyvässä hyvyydessään tehdä meistä kaikista rikkaita, eikö niin"
Miljonäärejä ainakin, jossei rikkaita. Saksa kokeili 20-luvulla. :D
Kreikka ei kykene maksamaan velkojaan. Koska me olemme yhteistalousalue, niin sukulaiset pelastavat Kreikan. Näin sen pankkituen voisi yksinkertaistaa.
Moni sukulainen on vipannut Kreikalla ja jos Kreikka julistettaisiin varattomaksi myös sukulaiset köyhtyisivät.
Eli Kreikassa on jaettu lainattua rahaa kansalle ja on salattu (velallisen epärehellisyys) talouden kehno tila. Tästä on kai kyse pankkituessa ?
On jaettu rahaa pankeille jotta nämä kykenisivät luotottamaan rahapulassa olevia euroyrityksiä ja kansalaisia. Jos pankit kaatuisivat moni menettäisi kaiken ja omaisuusarvot romahtaisivat.
25
Eli siis köyhien tukeminen itse asiassa hyödyttää meitä kaikkia, aivan päinvastoin kuin Walhroos on sanonut. Kuten tämä Kreikan tukeminen meille osoittaa.
Kreikan tukeminen on vastenmielistä, mutta kyllä. Minun tulkintani Wahlroosista on se että köyhiä on tuettava mutta byrokratia köyhille on järjetön. Eli kun euron jakaminen maksaa sata euroa niin ei siinä taloustiedettä taida edes tarvita, kun osaa sanoa mitä mieltä sellaisessa on.
Matilainen, hyvä meininki! Mites Liberaalien suunnitelmat eduskuntavaaleja ajatellen etenevät? Millaisia ehdokkaita teillä on täällä Uudenmaan suunnalla?
Mites vaaliliitot esim. kokkeleiden, RKP:n tai jopa persujen kanssa?
JuustoPää (#28), kiitoksia. Eduskuntavaalien suhteen näyttää pahalta, sillä kannattajakorttikeräyksen tilanne on 638/5000. Jos (ja kun, huoh) tahti ei kesällä kiihdy ennennäkemättömäksi, niin Liberaalit ei ole puoluerekisterissä eduskuntavaaleihin nähden ajoissa, jolloin vaihtoehdoiksi jää valitsijayhdistykset tai muiden puolueiden listoilla ratsastaminen.
Jälkimmäinen vaihtoehto, jota kunnallisvaaleissa kokeiltiin, on huono, sillä siten liberalismi/Liberaalit eivät saa juuri mitään näkyvyyttä vaan jäävät listan täyte-ehdokkaiksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee siis valitsijayhdistykset ja niiden yhteislistat, jotka eivät voi muodostaa vaaliliittoja puolueiden kanssa.
Ehdokasvalintojakaan ei ole vielä tehty, en tiedä onko niistä Uudellamaalla edes keskusteltu.
#29 Pasi, Pasi. Internet voi muuttaa tilannetta. Nämä 2011 vaalit ovat Suomen ensimmäiset kunnon Facebook-Youtube-eduskuntavaalit. Ei tarvitse välttämättä olla kärkiehdokas missään puolueessa. Riittää, että kannattajat löytävät sinut, vaikka haistattaisit P:t puoluekurille.
Matilainen, minä mielelläni tuen liberaaleja ajatuksia. Eduskuntavaaleissa tosin toivoisi ääneen menevän niin, että viimekädessä ääneni menee suhteellisen vaalitavan/vaaliliiton kautta esim. oikeisto-vasemmisto-akselilla "oikein":)
Pekka (#30), haluaisinpa nähdä sen puolueen, joka nykyisin ottaisi minut edes täyte-ehdokkaaksi listoilleen (muu kuin Liberaalit). :-)
JuustoPää (#31), en tiedä muista Liberaaleista, mutta minulle annettu ääni ei enää koskaan mene suhteellisen vaalitavan tai vaaliliiton kautta perinteisille, kollektivismia ja etatismia kannattaville puolueille (joita ovat mm. SDP, Kesk., Kok., Vas., Vihr., PS, KD, RKP, M2011, jne.). Oikeastaan Liberaalien lisäksi PP voisi olla ainoa, jolle se voisi mennä, mutta sekin johtuu lähinnä PP:n tavoitteiden suppeudesta. Mutta toisaalta, painin tällä hetkellä kovasti sen ajatuksen kanssa, että onko mieltä tukea järjestelmää lainkaan asettumalla ehdokkaaksi ollenkaan.
Matilainen kommentoi omaa kirjoitustaan (1): "Haha! Jos veronmaksajat ja valtio kerran pystyvät tekemään kenestä tahansa rikkaan ilman näiden omaa kykyä tai panosta, niin tottahan toki veronmaksajat ja valtio voisivat hyvässä hyvyydessään tehdä meistä kaikista rikkaita, eikö niin?"
Matilainen hyvin tietää, että valtion ei ole tarkoitustaan tehdä kaikista rikkaita koska valtio on olemassa olevien rikkaiden asialla. Ja sitä paitsi jos kaikki rikastuisivat niin kukaan ei olisi enää rikas. Rikkauden olemassaolo nimen omaan edellyttää köyhyyttä rinnalleen. Sitäpaitsi Wahlroosin edustama kapitalismi ei toimisi jos ei olisi köyhiä päähän potkittavaksi. Wahlroosin ajatuksen takana siis on minimoida köyhien elättämisen kustannukset jotta rikkaille riittäisi vielä enemmän.
Matilaisen haluama mitali Wahlroosille on täysin linjassa tähän astisen valtion toiminnan kanssa. Hänet onkin jo palkittu monenmoisilla prenikoilla ja killuttimilla aina maanpuolustusmitalia myöten.
#33,
"Rikkauden olemassaolo nimen omaan edellyttää köyhyyttä rinnalleen."
Perustele.
"Sitäpaitsi Wahlroosin edustama kapitalismi ei toimisi jos ei olisi köyhiä päähän potkittavaksi."
Oletko aivan varma, että kyseessä on kapitalismi? Perustele
Hyvää tekstiä mutta eri mieltä olen. Suomessa ei tueta köyhyyttä. Sosiaaliturva ei lisää köyhyyttä vaan nimeomaan estää sitä. Tuet on tarkoitettu tukemaan ihmisiä niissä tilanteissa kun ei mene niin hyvin. Opintotuki antaa mahdollisuuden kaikille. Sen avulla on mahdollisuus opiskella vaikka vanhemmat olisivat sairaita, alkoholisteja tai muusta syystä rahattomia ja kykenemättömiä maksamaan opiskelusta. Lasten ei siis tarvitse maksaa vanhempien mokailuista vaan kaikki ovat tasa-arvoisessa tilanteessa tässä asiassa. Työttömyyskorvaus auttaa jos jäät työttömäksi. Näin sinun ei tarvitse menettää koko omaisuuttasi ennen kuin löydät uuden työn. Sitten on vielä vammaiset joiden elämä ei olisi ihmisarvoista ollenkaan ilman apua. Itse en saa mitään tukia tällä hetkellä mutta nuorempana sain. Tulin raskaaksi kesken opintojen mutta kiitos suomen sosiaaliturvan sain pitää lapseni ja jatkaa opiskeluja! Nyt minulla on hyvä työpaikka, maksan veroa mielelläni ja olen kiitollinen. Suomi on ollut turvallinen paikka elää kun on tiennyt että elämä ei mene pilalle vaikka joskus sattuisi joku vastoinkäyminen tielle. On tietenkin olemassa niitä jotka käyttää hyväkseen tukia. Talouskriisit eivät johdu köyhien tukemisesta vaan rikkaiden tukemisesta. Kun mikään ei riitä niin tähän se menee.
# 35 Minä puolestani komppaan Nallea (ja Pasia).
Otetaanpa esimerkiksi tämä mainitsemasi niin kovin mainio ja mahtava opintotuki. Mitä tapahtuu kun opiskelija haluaa hieman kohentaa elintasoaan ja menee töihin?
Hänen on oltava erityisen tarkka, ettei asetettu tuloraja ylity. Jos ylittyy on tulevat tuet peruttava tai maksettava tukia takaisin. Jos tämä ei ole köyhyyden tukemista niin mitä se sitten on?
Opintotukijärjestelmä on muutenkin varsinainen byrokratian kukkanen. Pohdin mm. tällaista tapahtumasarjaa (jos jollain on kokemusta ja/tai tietoa niin kerro ihmeessä). Opiskelija tienaa yli tukikuuaisiensa mukaisen tulorajan vuonna 20XX. Hän maksaa samana vuonna liikaa maksetut tuet takaisin (jotta ei menettäisi ao. tukikuukausia). Seuraavana vuonna valmistuu vuoden 20XX lopullinen verotus ja siinä hyväksyttyjen vähennysten jälkeen vuoden 20XX tuloraja ei olisikaan ylittynyt. Voiko hän silloin hakea takaisin maksamiaan tukia takaisin itselleen? Jos maksetaan, niin minkä vuoden tuloiksi nämä lasketaan ja millä perusteella? Jos taas ei makseta, niin miksi?
Kaunista!
Kultaraha (kommentti 34): "”Rikkauden olemassaolo nimen omaan edellyttää köyhyyttä rinnalleen.”
Perustele."
No kyllähän sitä tuntee itsensä köyhäksi, vaikka tallissa makaisi Ferrari ja laiturissa kelluisi 15-metrinen huvijahti, jos naapurilla on kaksi Ferraria ja 20-metrinen jahti. :)
Kultaraha vaatii 34:nnessä perusteluja rikkauden vaatimalle köyhyydelle. Korhonen tuossa 37:nnessä vastaa asian leikiksi lyöden.
Rikkaus on nimen omaan varallisuuden määrää suhteellisesti kuvaava termi, aivan kuten köyhyyskin. Jos kaikilla on saman verran varallisuutta, kukaan ei ole rikas, eikä kukaan köyhä. Kun oikeasti varallisuus jakautuu epätasaisesti niin ne joilla on enemmän, ovat rikkaampia ja toiset taas köyhempiä ja rikkain on se jolla on eniten. Tämä on asian toinen, semanttinen puoli.
Toisaalta rikkaat eivät pysty hankkimaan varallisuuttaan jollei heillä ole köyhiä tekemässä niitä töitä joita rikkaammat eivät ehdi, halua tai pysty. Rikkaudet kasautuvat nimen omaan toisten, köyhempien työstä. Köyhät pysyvät köyhinä koska he eivät saa koko työpanoksensa tulosta itselleen vaan jotkut vievät oman työpanoksensa tuloksen lisäksi myös osan heidän tuloksestaan. Kovasti mainostettu omalla yrittämisellä ja työllä onnistuva säätykierto tässä kokonaisuudessa on vain marginaalinen ilmiö joka vaikuttaa yksilötasolla.
Toiseksi Kultaraha vaatii samassa kommentissa perusteluja kapitalismin olemassaololle. Kapitalismi tarkoittaa, että tuotantovälineet ja sitä kautta yhteiskunnan tuotantosuhteet ovat pääomien omistajien hallussa ja käskyvallassa. Meillä käytännössä se tarkoittaa niitä tahoja joilla on mahdollisuudet käydä kauppaa merkittävillä pääomilla rahoitusmarkkinoilla. Siis niitä joilla on pääomia ostaa ja myydä pääomia ja sitä kautta vaikuttaa tuotantosuhteisiin eli siihen mitä tuotetaan, missä tuotetaan, miten tuotetaan, kuka tuottaa ja kuka vie hyödyn. Vaikka tässä suhteessa syytetään n.s. markkinavoimia niin kyseessä on kuitenkin pääomat ja pääomien omistajat (tai palkkarengit joiden haltuun pääomien omistajat ovat pääomansa antaneet kaupankäyntiä varten). Kyseessä on siis pääomien eli kapitaalien omistajien valta eli kapitalismi.
#38: Korhosen vitsi 37:ssa paljastaa egalitaarisen käsitteenmäärittelyn onttouden. Vastaavasti köyhyyden määritelmä tilastollisena suureena on puhdasta marxilaista dialektiikkaa.
Rikkaudet ovat konkreettisia hyödykkeitä, mukaanlukien tieto ja ihmisten väliset suhteet, joiden *arvo* on siinä, että ne edesauttavat yksilön elämää. Enemmän on parempi. Rikkauksien määrä on pääsääntöisesti kasvanut koko ihmiskunnan historian ajan ajattelevien ja työtä tekevien ihmisten ansiosta.
Pääomalla ei nyt, eikä historiallisesti ole ollut kuin kahdenlaista valtaa: valtaa tuottaa ja valtaa vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Valta tuottaa merkitsee sitä, että sinäkin pikkukätösin voit kotonasi 'tuottaa' ostamistasi aineksista vaikkapa pitsan. Tämä valta on peräisin siitä, että omistat ainakin jossain laajuudessa oman kehosi, oman mielesi ja voit käyttää sitä myymällä työtäsi markkinoille. Tai jos haluat pidättäytyä markkinoilta, voit kasvattaa viljan ja porsaan ja tehdä niistä lopulta pitsan. Kaikki nämä materiaaliset hyödykkeet, sosiaaliset suhteesi perheeseesi ja tietosi ovat pääomaa.
Nokian 'valta' puhtaan kapitalistisessa teoriassa rajoittuu sen valtaan tuottaa kännyköitä. Jos se epäonnistuu tehtävässä, sen valta loppuu, koska rahat loppuvat. Jos se onnistuu tehtävässä, markkinat antavat sille rahan avulla valtaa jatkaa tai laajentaa bisneksiään.
Poliitikolla ei puolestaan ole valtaa, ei kykyä eikä halua tuottaa. Hänellä on vain halu, valta ja kyky hallita -- ts. vaatia voiman käytöllä muita ihmisiä tekemään asioita, joita he muutoin eivät tekisi. Perustelut ovat pääsääntöisesti kollektivistiset, ts. määrittelemätön "yleinen hyvä", joka poikkeuksetta tarkemmassa tarkastelussa osoittautuu erikoiseksi hyväksi, joka on joltakulta toiselta pois. Tämän vanhan antikapitalistisen politiikan olemassaolo on jäänne, jota yritykset ja "pääoma" voivat käyttää vastoin valtion ainoaa objektiivista tarkoitusta ja vastoin yksilönoikeuksia ja vastoin yleistä hyvää.
#38,
Korhonen havainnollisti sosialistisen rikkauskäsitteen ansiokkaasti. Sosialisti on mielestään aina köyhä, jos jollain on jotain enemmän, riippumatta siitä, kuinka paljon hänellä itsellään on. Sosialisti käyttää tätä suhteellista käsitettään oikeuttaakseen laillisen ryöstön. Sosialistin sairaan moraalin mukaan toiselta on oikein varastaa, jos hänellä on jotain enemmän.
Käsityksesi kapitalismista on marxilainen. Poliittisesti neutraali kapitalimin määritelmä koskee ainoastaan tasavertaista yksityistä oikeutta omistaa. Se ei ota kantaa siihen, ovatko omistukset suuria vai pieniä. Se tarkoittaa puhtaasti vain sitä ettei yhdenkään yksilön omistusoikeutta saa loukata. Poliittisesti neutraalissa kapitalismissa yksityistä omistusoikeutta ei määritellä minkään poliittisen dogmin mukaisesti, vaan se on väkivallaton luonnonoikeudellinen normi.
Neutraali kapitalismi ei myöskään ota kantaa omistuksen laatuun. Polkupyörä tai jakoavain - henkilökohtainen käyttöhyödyke tai tuotantoväline - ovat molemmat kapitalismin neutraalin määritelmän kannalta merkityksettömiä.
Neutraali kapitalismi tarkoittaa sitä, että yksilö omistaa yksinoikeudella oman omaisuutensa. Kenelläkään muulla ei ole käskyvaltaa tähän omaisuuteen. Kukaan muu ei voi päättää sen käytöstä eikä varastaa sitä yksin eikä isolla demokraattisesti valitulla joukolla.
Neutraalissa kapitalismissa omaisuus voi vaihtaa omistajaa vain kahdenkeskisellä vapaaehtoisella sopimuksella, jota kukaan ulkopuolinen ei sääntele. Tämä kapitalistinen sopimus syntyy vain silloin, kun molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä vaihtokaupasta. Molemmat saavat silloin itselleen arvokkaamman asian kuin antoivat vaihdossa. Kapitalismissa vaurautta voi lisätä ainoastaan tuottamalla toisille jotain sellaista, mitä nämä haluavat. Se on jotain, mikä lisää toisten vaurautta tai tuottaa heille mielihyvää, jotain jota toinen osapuoli arvostaa enemmän kuin pois vaihtamaansa hyödykettä, joka on yleensä raha. Raha on pohjimmiltaan hyödyke, vaikka valtiososialistit ovatkin varastaneet sen pohjalla olevan fyysisen hyödykkeen ja jättäneet vain abstraktin paperiin painetut numerot jäljelle.
Neutraali kapitalistinen vaihtokauppa ei siis ole nollasummapeliä, jossa toisen hyöty on toisen tappio, vaan molempia osapuolia hyödyntävä tapahtuma. Tämä tapahtuma mahdollistaa työjaon ja edelleen omavaraistaloudesta luopumisen. Kapitalistisella vaihtokaupalla ei ole mitään tekemistä vihjaamasi marxilaisen riiston kanssa. Tämä koskee työntekijän ja yrityksen vaihtokauppaa työpanoksesta ja rahasta, yrityksen ja kuluttajan (työntekijän) vaihtokauppaa hyödykeestä ja rahasta, työntekijän ja toisen työntekijän vaihtokauppaa hyödykkeestä, työstä ja rahasta jne. Kaikki vaihtokaupat ovat vapaaehtoisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä.
Neutraalista kapitalismista seuraa ehdotoman vapaat markkinat. Näillä markkinoilla kuka tahansa voi ryhtyä tarjoamaan palveluitaan, myös oikeasti köyhät ihmiset, eivät vain suhteellisesti köyhät. Korporaatiososialistisessa järjestelmässä köyhien markkinoilletulo estetään sääntelemällä markkinoita. Sääntely suojaa vanhaa suurpääomaa kilpailulta ja estää väestön sosioekonomisen nousun. Tämä on pääasiallinen syy siihen, miksi "säätykierto tässä kokonaisuudessa on vain marginaalinen ilmiö".
Vapaat markkinat synnyttävät vaihtoehtojen valtavan määrän. työntekijän ei tarvitse tyytyä vaihtokauppaan vain sen yhden korporaatiososialimin siunaaman monopoliyrityksen kanssa, vaan hänellä on lukuisia vaihtoehtoja valittavanaan. Jos työntekijä ei arvostaa yritykseltä saamaansa rahasummaa korkeammalle kuin omaa työpanostaan, niin työntekijällä on mahdollisuus etsiä paremmin maksava yritys. Vapaat markkinat synnyttävät työntekijän markkinat. Yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistään toistensa kanssa. Sääntelyn siunaaman monopoliyrityksen ei tarvitse kilpailla työntekijöistään, vaan sillä on kaikki valta sanella ehdot.
Aikana jolloin Amerikka vielä ei ollut Suomen kaltainen yrittäjävihamielinen korporaatiososialismi, suurten Amerikkalaisten yritysten johtajat kertoivat pahimmaksi uhakseen omien työntekijöidensä perustamat pienet yritykset. Heille uhka ei tullut toisista suurista yrityksisä, vaan pienistä. He pelkäsivät uutta kilpailua. He tiesivät, että he eivät suurena yrityksenä pysty saamaan työtekijästään irti niin paljon kuin työntekijä itsestään omassa pienessä yrityksessään. Pienen yrityksen luovuus ja ketteryys päihittää ison ja kankean. Isot yritykset halusivat päästä tästä uhasta vaatimalla sääntelyä, jolla pienten yritysten toiminta tehdään mahdottomaksi.
Mielenkiintoista, että marxilaiset näkevät yrittäjän riistäjänä, vaikka yrittäjien saama korvaus taloudellisesta riskistään ja 24x7 työpanoksestaan on keskimäärin alle 10 % yrityksen liikevaihdosta. Valtio sen sijaan ottaa siitä n. 60 % veroina. Kuka on siis riistäjä? Yrittäjä vai tämän rahan nauttiva sosialistinen virkamiehistö?
Mielenkiintosta, että suurpääomalla ja marxilaisilla ovat samat keinot eli kapitalististen markkinoiden sääntely, vaikkakin motivaatio on eri. Kummat lienevät väärässä. Ei ole vaikea päätellä, että marxilaiset ovat väärässä ja toimivat tahtomattaan vastoin työntekijän ja köyhän etua. Vai onko kyseessä sittenkään tahtomattaan väärässä olo vai marxilaisen eliitin keino saada valta.
Neutraali kapitalismi on ainoa vallitseva olotila, jossa suurpääomalla eikä marxilaisella eliitillä ole valtaa "työläiseen".
Kultaraha kirjoitti (40.): "Käsityksesi kapitalismista on marxilainen. "
Terävä havainto, sillä niin on.
Kultaraha kirjoitti (40.): "Poliittisesti neutraali kapitalimin määritelmä..."
Poliittisesti neutraalia kapitalismia ei ole joten sitä ei voi määritelläkään.
Kultaraha kirjoitii (41.): "... kapitalismi ei myöskään ota kantaa omistuksen laatuun. Polkupyörä tai jakoavain - henkilökohtainen käyttöhyödyke tai tuotantoväline - ovat molemmat kapitalismin neutraalin määritelmän kannalta merkityksettömiä."
Omistamisen luonteen määrittelee omistettavan asian käyttötarkoitus: onko se tuotannontekijä vai henkilökohtaista omaisuutta. Silloin jakoavaimellakin voi olla erilainen luonne sen mukaan onko se osa tuotantoa vai henkilökohtaista. Jos tätä eroa ei oteta huomioon, menee analyysit metsään.
Kultaraha kirjoitti (40.): "Neutraali kapitalismi on ainoa vallitseva olotila, jossa suurpääomalla eikä marxilaisella eliitillä ole valtaa ”työläiseen”."
Pääomat ovat aina jonkun hallussa, hallinnassa ja määräysvallassa. Kapitalismissa ne ovat pääomien yksittäisten omistajien omistuksessa ja se määrää niiden mukanaan tuoman määräysvallan käyttön. Silloin pääomien omistajilla on valta työläiseen ja mitä isompia omistetut pääomat ovat, sitä suurempi tuo valta on.
Kultaraha kirjoitti (40.): "Mielenkiintoista, että marxilaiset näkevät yrittäjän riistäjänä, vaikka yrittäjien saama korvaus taloudellisesta riskistään ja 24×7 työpanoksestaan on keskimäärin alle 10 % yrityksen liikevaihdosta. Valtio sen sijaan ottaa siitä n. 60 % veroina. Kuka on siis riistäjä? Yrittäjä vai tämän rahan nauttiva sosialistinen virkamiehistö?"
Yrittäjä tippuu vähintään 24x2:n jälkeen kun nukkumatti alkaa heittää unihiekkaa simmuun. Liikevaihtoon vertaaminen on taas sumutusta jossa menee yrityksen ja omat rahat sekaisin. Sitä paitsi voiton ja panostuksen suhteen aleneminen on kapitalismiin sisäänrakennettu ominaisuus. Valtio ei ota yrittäjältä 60%:ia. Suomessa ei ole sosialistista virkamiehistoä vaan kapitalistinen, koska kapitalismissa elämme.
Silarius kirjoitti (39.): "Pääomalla ei nyt, eikä historiallisesti ole ollut kuin kahdenlaista valtaa..."
Pääoma sinällään on väline joka antaa valtaa ja mahdollisuuksia haltijalleen. Sikäli on väärin puhua pääomasta vallanhaltijana vaan pitäisi puhua kapitalistista joka omistaa pääomat. Nykyisin kapitalisti ei vain ole se entisenlainen paksumahainen tehtaanpatruuna vaan pieni joukko ihmisiä jotka ovat peittäneet kasvonsa monimutkaisten omistusketjujen taakse ja jotka ovat ulkoistaneet markkinaoperaatiot erilaisille rahamarkkinatoimijoille, pankeille j.n.e. joita markkinavoimiksi kutsumme.
# 41
"Suomessa ei ole sosialistista virkamiehistoä vaan kapitalistinen, koska kapitalismissa elämme. "
Jos virkamiehistöllä tarkoitetaan valtion virkamiehiä ja kapitalismilla vapaata markkinataloutta, niin ei ole olemassa kapitalistista virkamiehistöä. Jos kapitalismin määritelmä pidetään ennallaan, Suomikaan ei ole kapitalistinen, vaan sekatalous.
Tuotantovälineet tai osuudet tuotantovälineistä ovat henkilökohtaista omaisuutta. Kommunistisissa järjestelmissä yritettiin muuta ja me kaikki tiedämme niiden lopputuloksen. Nykyjärjestelmässä yritetään maltillisempaa kommunismia, mutta niinpä tämäkin järjestelmä on menossa metsään. Kommunismi ei toimi missään muodossa.
Maalari voi omistaa sutinsa ja muurari lastansa ja muuttaa "omistamisen luonnetta" tarjoamalla palveluitaan muille, jolloin ne ovat tuotantovälineitä. Maalari ja muurari voivat yhdistää tuotantovälineensä perustamalla osakeyhtiön. He voivat palkkta lisää maalareita ja muurareita ja hankkia lisää suteja ja lastoja. Työläiset voivat hankkia omistamillaan sutilla ja lastalla pääomia. Sekö sinua kommunistina risoo? Vai miksi et halua työläisten omistavan tuotantovälineitä?
"Pääomat ovat aina jonkun hallussa, hallinnassa ja määräysvallassa. "
Niin niiden pitääkin olla, aivan kuten muidenkin tuotannontekijöiden. Ja ne aina ovatkin. Kommunismissa pääomat ovat kommunistieliitin hallussa, korporaatiososialismissa virkamiesten ja suuromistajien hallussa. Kapitalismissa pääomat hajautuvat tehokkaimmin vapaiden markkinoiden ja kilpailun ansiosta myös työläisille.
Yrittäjä kantaa vastuun ja riskin 24x7 ja tämä on osa yrittäjän työpanosta. Yrittäjä kantaa huolta yrityksestään unissaankin. Palkkatyöläinen pistää 8 h työpäivän jälkeen työpaikkansa oven kiinni, unohtaa duunit ja siirtyy vapaalle. Tähän yrittäjällä ei ole käytännössä koskaan mahdollisuutta.
Valtio ottaa yrittäjältä vähintään 60 % liikevaihdosta:
-Arvonlisävero 22% liikevaihdosta
-Palkan sivukulut max 33,374 % palkkasummasta
-yhteisövero 26 % verotettavasta tulosta
-pääomatulovero 28 % voitosta
-kunnan tulovero max 22 % palkkasummasta
-valtion ansiovero max 45 % palkkasummasta
-sairaanhoitomaksu 1,28 % palkkasummasta
-päivärahamaksu 0,7 % palkkasummasta
-työeläkevakuutusmaksu max 5,4 % palkkasummasta
-työttömyysvakuutusmaksu on 0,2 % palkkasummasta
Yrittäjä tilittää valtiolle kaikki nämä verot ja maksut, huolimatta siitä, kenen veroiksi verottaja ne lukee tai kenen näkökulmasta asiaa katsoo.
"Suomessa ei ole sosialistista virkamiehistoä vaan kapitalistinen, koska kapitalismissa elämme."
Kommunistien "omistamisen luonteen" määrittelystä seuraa, että 99 % sosialismikin on kapitalismia.
#44 oli tarkoitettu kommentiksi #41.
Lisäksi:
-pääomatulovero 28 % voitosta
=>
--pääomatulovero 28 % maksetusta osingosta
#43,
"Suomikaan ei ole kapitalistinen, vaan sekatalous."
Aivan. Kun tämä käsite luotiin, niin kuviteltiin pystyttävän yhdistämään kommunismin ja kapitalismin parhaat puolet. Nyt olemme huomanneet, ettei kommunismissa ole parhaita puolia ja kapitalismia siihen ei ole koskaan yhdistetykään.
Sekataloudessa yhdistyvät poikkeuksetta vain kommunismin ja korporatismin piirteet.
Myyryläinen (kommentti 41): "Omistamisen luonteen määrittelee omistettavan asian käyttötarkoitus: onko se tuotannontekijä vai henkilökohtaista omaisuutta. Silloin jakoavaimellakin voi olla erilainen luonne sen mukaan onko se osa tuotantoa vai henkilökohtaista."
Tuon mukaanhan jakoavaimen "luonne" muuttuu sen mukaan, käyttääkö sen omistaja sitä polkupyörän rakentamiseen, vai paperipainona. Eikö tuo ole aika, miten sen nyt sanoisi... erikoinen määritelmä. Varsinkin, jos noita omistamisen eri luonteita kohdellaan eri tavoin. Jakoavaimella on huomattavasti enemmän arvoa polkupyörän rakentamisen tuontantovälineenä, mutta sillä on myös jonkin verran arvoa henkilökohtaisena paperipainona. Jos vaihtoehtoina on se, että tuotantovälineenä jakoavainta ei voi omistaa, vaan se kuuluu kaikille, mutta paperipainona sen voi omistaa, niin veikkaanpa, että aika moni jakoavain muuttuu paperipainoksi.
"Silloin pääomien omistajilla on valta työläiseen ja mitä isompia omistetut pääomat ovat, sitä suurempi tuo valta on."
Vain, jos joillain määräyksillä säädellään työläisen käyttäytymistä. Täysin vapaassa markkinataloudessa työläinen on vapaa vaihtamaan työpaikkaa, opiskelemaan uuden ammatin tai perustamaan oman yrityksen.
Ajattelet vallankäyttönä ilmeisesti tilanteen, jossa työntekijä on vaikkapa paikkakunnan ainoan autotehtaan leivissä, ja pystyy palkallaan maksamaan omakotitalon vuokran ja autolainan lyhennykset. Jos vielä oletetaan, että työntekijä ei jostain syystä pysty vaihtamaan ammattia eikä asuinpaikkaa (eikä tietenkään perustamaan omaa autotehdasta), niin ilmeisesti ajattelet, että autotehtaalla on valtaa työntekijään, koska se pystyy tarvittaessa lopettamaan työsuhteen, jolloin työntekijä joutuisi luopumaan autostaan ja muutettamaan halvempaan asuntoon. Jos autotehdas antaisi työntekijälleen potkut, niin tämä joutuisi todennäköisesti menemään paljon huonommin palkattuun työhön, koska olisi autonvalmistusta lukuunottamatta ammattitaidoton.
Minä en kuitenkaan näe tuota autotehtaan vallankäyttönä, koska kukaan ei pakottanut kyseistä työntekijää opiskelemaan ainoaksi ammatikseen autonvalmistusta, eikä myöskään menemään kyseiseen yritykseen töihin. Autotehdas kenties tarjosi muita yrityksiä paremmat edut, tai sitten työntekijämme ei halunnut muuttaa paikkakunnalta muualle, eikä muuta koulutusta vastaavaa työtä ollut tarjolla. Joka tapauksessa päätöksen mennä kyseiseen autotehtaaseen töihin teki työntekijä itse. Parhaan palkan, tai mieluisimman asuinpaikan tarjoaminen ei vastaa minun käsitystäni vallankäytöstä.
Kultaraha kirjoitti (44.): "Tuotantovälineet tai osuudet tuotantovälineistä ovat henkilökohtaista omaisuutta. "
Eivät ole vaan on henkilökohtaista, yksityistä työtä yksin tai perhepiirissä ilman vaihdantaa ja yhteiskunnallista tuotantoa yhdessä muiden kanssa ja vaihdantaa harjoittaen. Ja kun tuotanto erotellaan noin niin silloin myös siinä käytettävillä välineillä on erilainen luonne riippuen kumpaan niitä käytetään. Tämä ero näkyy jo ihan klassisessakin taloustieteessä kansantuotteen käsitteessä.
Kultaraha kirjoitti (44.): "Valtio ottaa yrittäjältä vähintään 60 % liikevaihdosta:
-Arvonlisävero 22% liikevaihdosta"
Voisi ottaa perusasioista sen verran selkoa, että tietäisi ALV:n olevan vero jonka loppuasiakas maksaa täysimääräisesti ja yrittäjä vain tilittää siitä sen osuuden joka on muodostunut hänen yrityksessään ja perii sen hinnassa tuotantoketjussa seuraavalta. ALV ei ole missään vaiheessa yrityksen rahaa eikä varsinkaan yrittäjän rahaa.
Kultaraha kirjoitti (44.): "kunnan tulovero max 22 % palkkasummasta
-valtion ansiovero max 45 % palkkasummasta" y.m.
Taas menee yrityksen ja yrittäjän rahat sekaisin. Nuokin rahat ovat yrityksen maksamaa palkkaa eikä yrittäjän rahaa.
Kultaraha kirjoitti (44.): "rittäjä kantaa huolta yrityksestään unissaankin. Palkkatyöläinen pistää 8 h työpäivän jälkeen työpaikkansa oven kiinni, unohtaa duunit ja siirtyy vapaalle. Tähän yrittäjällä ei ole käytännössä koskaan mahdollisuutta."
Voivoi ja hellanlettas sentään. Koetappas nyt elää edes jonkin verran reaalimaailmanpuolella.
Korhonen kirjoitti (47.): "Vain, jos joillain määräyksillä säädellään työläisen käyttäytymistä. "
Vallankäyttö on muutakin kuin vain työläisten käyttäytymisen säätelyä. Sitä paitsi työläinen ei ole vapaa työstä vaan riippuvainen palkastaan ja suhteellisen liikaväestön tilanteessa hän ei ole vapaa valitsemaan työtään ja sen ehtoja. Ja kapitalismin vapaus on nimen omaan kapitalistien vapautta liikutella pääomiaan, ei työläisen vapautta. Toisaalta kukaan kapitalistikaan ei ole täydellisen vapaa vaan riippuvainen toisistaan.
Korhosella on ilmeinen utopia jostakin "kaikkea kivaa vapautta kaikille" ihanneolotilasta. Rupinen maailma ei vain ole eikä voi sellaiseksi tulla.
#47,
"Minä en kuitenkaan näe tuota autotehtaan vallankäyttönä, koska kukaan ei pakottanut kyseistä työntekijää opiskelemaan ainoaksi ammatikseen autonvalmistusta, eikä myöskään menemään kyseiseen yritykseen töihin. "
Kommunistit eivät kykyne katsomaan asiaa tuosta näkökulmasta. Heille vapaa valinta on täysin tuntematon käsite. Heille kaikki ihmissuhteet ovat väkivaltaisia ja pakkovaltaisia ja jokainen ihmissuhde on heidän mielestään komentosuhde. Tämän näkökulman ohjaamina he ovat opeissaan päätyneet ratkaisuun, jossa kuvittellut hajautetut komentosuhteet korvataan keskusjohtoisella komentotaloudella, joka määrää mihin ammattiin kukin työläinen koulutetaan ja missä kombinaatissa hänen on viilattava tiettyä panssarivaunun osaa.
#48,
Tämä voi tietysti olla hieman liian abstrakti asia kommunistien ymmärtää, mutta kuten sanoin aikaisemmassa kommentissani, niin "Yrittäjä tilittää valtiolle kaikki nämä verot ja maksut, huolimatta siitä, kenen veroiksi verottaja ne lukee tai kenen näkökulmasta asiaa katsoo."
Samaan asiaan voi siis olla useita näkökulmia. Verottajan tai lainsäätäjän näkökulma, johon sinä niin kiihkeästi vetoat, on vain yksi niistä. Verottaja hajauttaa mielellään esim. palkkauksen verot peitelläkseen verotuksen todellista määrää. Verottaja on hajauttanut työntekijän bruttopalkkasummasta perittävät verot työnanjalle ja työntekijälle, vaikka se on työnantajan näkökulmasta täysin yhdentekevää kenen verotuksessa nämä verot näkyvät. Hän joutuu maksamaan koko lystin.
Esimerkiksi palkkakustannukset työnantajan näkökulmasta:
palkkakustannus = palkansivukuluverot + bruttopalkka
<=>
palkkakustannus = palkansivukuluverot + ennakonpidätys + nettopalkka
Työntekijän näkökulmasta yleensä vain työnantajan työntekijänsä palkasta verottajalle tilittämä ennakonpidätys on oma vero ja palkan sivukulut ovat työnantajan veroja. Yhtä hyvin työntekijä voisi kuitenkin katsoa myös palkan sivukulujen olevan hänen verojaan, sillä ne aiheutuvat hänen palkaamisestaan ja maksetaan perustuen hänen bruttopalkkaansa, eivätkä siis eroa periaatteessa mitenkään hänen ennakkoveroinaan perityistä. Mutta koska työntekijä ei näe näitä veroja omassa veroilmoituksessaan, niin hän ei yleensä osaa ajatella asiaa tästä näkökulmasta.
Kun katsotaan asiaa kuluttajan näkökulmasta, niin kuluttaja maksaa ostamansa tuotteen hinnassa kaikki koko tuotteen elinkaaren aikana maksetut maksut ja verot lähtien raaka-ainetuotannosta ja tuotantovälineiden valmistuksesta. Kuluttaja voi omasta näkökulmastaan pitää kaikkia näitä veroja kulutusveroina. Kuluttaja voi katsoa maksavansa kulutusveroja vähintään 60 % jokaisen hyödykkeen hinnassa.
Asiasta toiseen. Olen aina ihmetellyt, miksi kommunistit käyttävät aina nimimerkkeinään kaikenlaisten rosvopäälliköiden ja murhaajien nimiä. Haluatteko niin vahvasti samaistua heihin ja toistaa heidän rikoksensa?
Kultaraha kirjoitti (50.): "Yrittäjä tilittää valtiolle kaikki nämä verot ja maksut, huolimatta siitä, kenen veroiksi verottaja ne lukee tai kenen näkökulmasta asiaa katsoo."
ALV on veroa jonka yritys tilittää verottajalle ja perii sen tuotteidensa hinnoissa. Lopulta tuotantoketjun lopussa kuluttaja maksaa ALV:n koko tuotantoketjun osalta. Yrittäjä ei maksa siitä penniäkään.
Muiden verojen osalta sinulta menee yrittäjä ja yritys sekaisin. Lisäksi ei kaikki yrityksen hallussa jollakin ajanhetkellä oleva raha ole yrityksen saati yrittäjän rahaa.
Kultaraha kirjoitti (50.): "Asiasta toiseen. Olen aina ihmetellyt, miksi kommunistit käyttävät aina nimimerkkeinään kaikenlaisten rosvopäälliköiden ja murhaajien nimiä. Haluatteko niin vahvasti samaistua heihin ja toistaa heidän rikoksensa?"
Et varmaankaan osoittanut kommenttisi viimeistä kappaletta minulle koska:
a) En ole kommunisti vaikka olen päätynyt pitämään joitakin marksilaisia tieteellisiä selityksiä asioiden todellista laitaa muita paremmin kuvaavina. Kommunisti on henkilö joka on aatteen tasolla sitoutunut kommunismiin ja leniniläiseen puoluekäsitykseen. Minä en ole sitoutunut kumpaakaan. enkä myöskään mihinkään muuhun aatteeseen tai puolueeseen.
b) Myyryläinen on oma nimeni enkä tunnista ketään Myyryläinen nimistä rosvopäällikköä.
c) En lähde arvailemaan miksi käytät valitsemaasi nimimerkkiä ja mihin haluat sillä samaistua.
#51,
Enkö minä juuri selittänyt näkökulmat. Kannattaa lukea uudestaan. Suosittelen myös yrityksn perustamista, niin saat kokea kantapään kautta yrittäjän näkökulman.
Yrittäjä ja yritys on verottajan ja lainsäätäjän näkökulmasta eri asioita, mutta yrittäjän näkökulmasta ne voivat olla sama asia. Monet varjotaloudessa toimivat yrittäjät eivät edes pidä yrityksessään kirjanpitoa. He käyttävät samaa lompakkoa yrityksensä ja oman taloutensa kassana.
Vapailla markkinoilla yrittäjän raha-asiat eivät kuulu verottajalle, vaan ovat yrittäjän henkilökohtaisia asioita. Yhteisyrityksissä asia on hieman eri, sillä siinä eri omistajien rahat pitää pystyä erottamaan toisistaan, mutta sekin on omistajien keskinäinen asia, eikä kuulu valtiolle ja verottajalle millään tavalla. Itse asiassa vapailla markkinoille ei edes ole verottajaa ja valtionkin olemassaolo on kiikunkaakun.
Ole mikä olet, mutta kommunistin mielipiteet sinulla on.
Emme voi tietää onko Myyryläinen oikea nimesi, mutta jos on, niin saatat jopa olla sukua rosvopäällikkö Myyryläiselle
Kultaraha kirjoitti (52.): "Yrittäjä ja yritys on verottajan ja lainsäätäjän näkökulmasta eri asioita, mutta yrittäjän näkökulmasta ne voivat olla sama asia. Monet varjotaloudessa toimivat yrittäjät eivät edes pidä yrityksessään kirjanpitoa. He käyttävät samaa lompakkoa yrityksensä ja oman taloutensa kassana."
Yrittäjä ei voi elää jossakin omassa kuplassaan vaan hän on osa yhteiskuntaa ja silloin hänen toimintaansa on katsottava yhteiskunnallisessa näkökulmassa. Silloin yrittäjä ja hänen yrityksensä ovat kaksi eri asiaa (joilla tietenkin on riippuvuuksia keskenään). Iso syy yrittäjien kohtaamiin ongelmiin on juuri, että he eivät osaa eivätkä aina halua tehdä eroa itsensä ja yrityksen välille eikä omien ja toisten rahojen välille.
Minä en sotkisi tähän varjotaloudeksi nimittässäsi tilassa eläviä sillä he ovat rikollisia jotka olisi saatava elämään yhteiskunnan yhteisillä pelisäännöillä.
Kultaraha kirjoitti (52.): "Ole mikä olet, mutta kommunistin mielipiteet sinulla on."
Tuo ei ole keskustelussa argumentti mihinkään suuntaan, ei puolesta eikä vastaan.
Kultaraha kirjoitti (52.): "... mutta jos on, niin saatat jopa olla sukua rosvopäällikkö Myyryläiselle"
Tunnen toki Frans "Janne" Myyryläisen aka Jahvetti Moilasen a.k.a. Juuso Materon maineen ja elämänkaaren vaiheet pääpiirteissään. Hän ei ollut rosvopäällikkö vaan metsuri, metsätyönjohtaja, osuuskaupan pitäjä ja tarkastaja, punakaartin värväri, upseeri ja myöhemmin lehtimies kunnes sai surmansa Stalinin puhdistuksissa. Mitä todennäköisimmin olen sukua hänelle koska kaikki Myyryläiset polveutuvat 1500-luvun lopulla Visulahden Vehmaskylään (nyk. Mikkeliä) muuttaneesta Muurmiehestä.
Minusta nuoren, 22v, Urho Kekkonen sisällissodan jälkimainingeissa ja Itä-Karjalan retkeilyjen tunnelmissa kirjoittama poliittinen hyökkäys poliittista vastustajaa vastaan ei ole varsinaisesti objektiivinen todistus Jannen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Eikä todennäköinen sukulaisuutemmekaan saata minua vastuuseen hänen tekemisistään eikä häntä vastuuseen minun tekemisistäni eikä taaskaan ole argumentti tässä keskustelussa mihinkään suuntaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 53 kommenttia