Poikkeavuuksien ja erilaisuuden puolustus
Ihmiset ovat erilaisia ja silti heille kaikille kuuluvat samat yksilön oikeudet. Tämä on niin itsestäänselvä asia, että tekisi mieleni lopettaa kirjoittaminen tähän ja tehdä tästä lyhin blogikirjoitukseni ikinä, mutta monenlainen erilaisuuden vihaaminen on niin yleistä nykypäivänä, että asiasta joutuu kirjoittamaan vähän enemmänkin.
On olemassa hyvin tärkeä syy sille, miksi ihmiset ovat erilaisia, ja se on evoluutio. Varsinkin monimutkaisempien eläinlajien -- kuten ihmisen -- kehityksen ja menestymisen kannalta on suotuisaa, että väestössä esiintyy riittävästi vaihtelua. Tällöin yhden piirteen osoittautuessa huonoksi toinen piirre on olemassa ja saa tilaa yleistyä seuraavissa sukupolvissa. Voidaankin sanoa -- paitsi evoluutiobiologisista myös sosiaalisista, kokemusperäisistä ja kulttuurillisista vaikuttimista johtuen -- että mikä tahansa inhimillinen ominaisuus noudattelee normaalijakaumaa.
Kuva normaalijakaumasta ja keskihajonnasta: Petter Strandmark / Wikimedia Commons
Millä tahansa mittarilla (johon yksilö ei voi itse juurikaan vaikuttaa eikä valita) noin kaksi kolmannesta väestöstä on yhden keskihajonnan ja noin 95% kahden keskihajonnan sisällä väestön keskiarvosta, oli kysymys sitten vaikkapa älykkyydestä tai pituudesta. Tämä suuri massa koetaan yleisesti "samanlaisena" tai normaalina, ja kaikki ihmiset jakauman kummasta tahansa ääripäästä koetaan jollain tavoin erilaisina tai poikkeavina. Vaikka juuri nämä poikkeavimmat yksilöt saattavat lajin tulevaisuuden kannalta olla avainasemassa, jos esimerkiksi muuttuva ympäristö kääntyy vihamieliseksi jollekin ominaisuudelle, niin silti he kohtaavat helposti vieroksuntaa, syrjintää ja jopa väkivaltaa erilaisuutensa vuoksi.
Vaikka en mikään biologi olekaan, uskallan silti tuoda julki arveluni, että fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös monet muut inhimilliset ominaisuudet kuuluvat tähän luonnollisesti normaalijakautuvien asioiden joukkoon, kuten erilaiset käyttäytymismallit: seksuaalisen vietin voimakkuus, seksuaalinen suuntautuminen, jne. Esimerksiksi juurikin seksuaalinen suuntautuminen on asia, jossa erilaisiksi koetut ihmiset ovat saaneet kärsiä paljon "normaalien" taholta.
Kuten sanottua, kaikenlainen poikkeavuus ja erilaisuus on kuitenkin täysin luonnollista ja jopa olennaista esimerkiksi evoluution kannalta. Myös yksilölle itselleen se on osa identiteettiä, enemmän tai vähemmän keskeinen. Erilaisen käyttäytymisen kieltäminen tai rajoittaminen on yksilöä kohtaan yhtä väkivaltaista kuin fyysisen erilaisuuden "tasaaminen", esimerkiksi pitkän henkilön lyhentäminen sääriluita kirurgisesti lyhentämällä. (Tätä sivuten suosittelen vilkaisemaan Kurt Vonnegutin "Harrison Bergeroniin" pohjautuvan Tammy Brucen lyhytelokuvan nimeltä 2081 trailerin...)
Koska yksilön oikeudet kuuluvat kaikille, ei fyysinen eikä henkinen väkivalta ole hyväksyttävää pelkän erilaisuuden vuoksi. Ainoastaan silloin, kun yksilö -- oli sitten "normaali" tai "poikkeava" -- aiheuttaa tai aikoo aiheuttaa haittaa muille, voidaan häntä väkivaltaisesti estää, pysäyttää tai rangaista. Esimerkiksi pedofilia on sellainen poikkeavuus, jonka harjoittajia on oikeutettua estää tekemästä tekojaan, koska ne ovat uhreille selvästi haitallisia, mutta pelkkä haitallisesti poikkeava suuntautuminen sinänsä ei riitä oikeutukseksi vastatoimille, jos yksilö ei ryhdy tai aio ryhtyä muita haittaaviin toimiin. Jos taas vaikkapa keskimääräisestä poikkeava seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu keskenään vapaaehtoisesti kanssakäyviin aikuisiin (esimerkiksi vaikkapa homous tai polyamoria), niin siihen ei ole kenelläkään oikeutta puuttua, sillä se olisi perusteetonta väkivaltaa kyseisiä henkilöitä kohtaan.
Onkin moraalitonta vaatia ja pystyttää erilaisia kieltoja ja rajoituksia, jotka estävät kaikenlaisia ja erilaisia ihmisiä toteuttamasta omia harmittomia taipumuksiaan ja mieltymyksiään, oli sitten kysymys seksuaalisuudesta, alkoholin tai huumeiden käytöstä, ampuma-aseiden näpräämisestä ja niin edelleen. Kaikki sellaiset lait ja rajoitukset, jotka puuttuvat sellaisiin ihmisten toimiin, joista ei ole kenelläkään ulkopuoliselle haittaa vastoin tahtoaan, ovat väkivaltaa ja tyranniaa kyseisiä ihmisiä kohtaan. Niiden, jotka eivät siedä erilaisuutta, olisi vain hyväksyttävä tämä, keskityttävä omiin asioihinsa ja niin kutsutusti hankittava elämä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvä! Viimeinen kappale on erityisesti siteeraamisen arvoinen!
Aivan totta että erilaisuus on hyväksyttävää mutta alkoholin ja huumeiden käyttöön tai ampuma-aseiden näpräämiseen on vaan pakko jonkun puuttua. Muuten näes joutuvat sivulliset kärsimään eikä sekään oikein ole.
Ai vähän kuin New Hampshiressä, jossa on ehkä maailman vapaimmat aselait ja samalla pienemmät murhaluvut kuin Suomessa? Miksei puututa niiden sivullisten kärsimyksiin ja todellisiin vaikutuksiin, eikä siihen itse käyttöön? Kun 10% aiheuttaa ongelmia, kiristetään lainsäädäntöä 90% osalta.
#3 Eli mitä vapaammat ase ja huumelait sitä vähemmän ongelmia? Tätä en aikaisemmin tiennytkään.
#4, erilaiset kieltolait ovat useimmiten hyvää tarkoittavien poliitikkojen vilpittömässä tarkoituksessa tehtyjä yrityksiä ratkaista ongelmia. Tai vähintäänkin vilpittömässä tarkoituksessa suoritettuja tanssiliikkeitä, joiden tarkoitus on luoda mielikuvaa, että asioille ollaan todella pontevasti tekemässä "jotain".
Aseisiin liittyen erityisesti, tuolla on sangen hyvä paketti kommentteja yleisimpiin asevastaisten fanaatikkojen aivopieruihin:
Mikko (#4), kyllä. Henri unohti mainita, että tuo New Hampshire on tilastojen valossa ollut jo pitkään Yhdysvaltain kahden turvallisimman osavaltion joukossa, välillä ykkönen, välillä kakkonen. Naapuriosavaltio Vermont, jossa on yhtä vapaat tai vieläkin vapaammat aselait, on se toinen kahden turvallisimman kärjessä. Tosin aselakien vapaus ei välttämättä ole ainoa tekijä asiassa, mutta varmasti vaikuttava: jos kenellä tahansa potentiaalisella uhrilla voi olla puolustautumiseen käyttökelpoinen ase sekä taito käyttää sitä, rikollisuuden kannattavuus muuttuu välittömästi paljon, paljon huonommaksi.
Portugalissa vapautettiin kaikkien huumeiden käyttö, myös kovien heroiinista ja kokaiinista lähtien, ja kuinkas kävikään? Huumerikollisuus laski dramaattisesti ja samoin itse huumeiden käyttö!
Se, että yksilöllä on oikeus omistaa mitä tahansa (kuten huumeita ja aseita) ja tehdä sillä mitä tahansa (kuten sniffata, piikittää ja näprätä), kunhan ei vahingoita muita, ei tarkoita sitä, että hän saisi piikittää tai ampua muita! Sehän olisi juuri sitä haitan aiheuttamista! Eikä oikeus omistaa ja käyttää huumeita oikeuta myöskään huumepäissään harjoitettuun rikollisuuteen. Itse asiassa itse näkisin huumeiden käytön raskauttavana asianhaarana rikostapauksessa, jos ja kun on oletettavaa, että vahvasti päihtyneenä kynnys ryhtyä rikollisuuteen on alhaisempi.
Suurin ongelma on se, että valtio on sosialisoinut niin monta elämän aluetta, ettei ole ongelmatonta määritellä, mitä voidaan pitää "oikeutena". Esimerkiksi kaupungeista on tehty väkisin "julkisia" tiloja, jolloin pitäisi määritellä niitä asoita, jotka ovat "oikeuksia". Esimerkiksi mielenosoitukset ja sananvapauden ilmaisu katsotaaan oikeudeksi julkisissa tiloissa, mutta yksityisissä tiloissa ei niihin ole oikeutta ilman omistajan lupaa. Yksityisessä teatterissa ei ole oikeutta sanavapauteen, kosa möykkäävä yksilö häiritsee muita maksavia asiakkaita. Julkisessa tilassa taas möykkää pitää sietää sananvapauden nojalla. Toisaalta jokainen on vapaa olemaan alasti omassa kotonaan tai hippileirillä, mutta kaupungilla nakuilu taas on ärsyttävän näköistä muiden mielestä, ja se ei siksi ole kenenkään "oikeus". Samoin ongelmia tulee ammatinhajoittajien kanssa, "julkisissa" paikoilla ei saisi tarjota prostituutiopalveluita, tai ajaa taksia kuulumatta suljettuun kartelliin. internetissä taas saanee tarjota prostituutiota, muttei kerjätä rahaa. Kadulla taas saa kerjätä riippuen vallitsevasta lainsäädännöstä.
Pedofiilien tapauksessa, vaikka itse sairaus ei ole rikollista, niin myösskään mahdollisuus toimia joissain ammatissa ei senkään pitäisi olla mikään oikeus, joka kuuluu kaikille. Koska valtio on kollektivisoinut myös työnteon, niin joku pedofiili voi vaatia, ettei häntä saisi syrjiä sairautensa vuoksi ammatinvalinnassa, vaan työnantajan pitäisi päinvastoin tarjota hänelle oman suuntautumisen muaisia virikkeitä. Englannissa sossu lähetti jo erään miehen hollantiin huoriin veonmaksajien rahoillla, koska muuten nuorison oikeuksia rikottaisiin. Koska valtio on kolletivisoinut terveydenhoidon koittaa se argumentoida kieltoaan kypäräpakoista, alkoholiveroista tai päihteiden kiellosta ja sikarokotuksista sillä, että se hoidon maksajana joutuu korvaamaan haitalliset tavat. Toisena puolena sitten jos jokin pahe sallitaan, niin sitten valtio puolestaan määrää, että ketään ei saisi syriä tai moittia paheestaan, vaan tämä tarve pitäisi olla verorahoin tyydytetty. Koska valtio on myös kollektivisoinnut ihmissuhteet, aiheutuu älyttömiä keskusteluja ihmisten oikeuksista mennä "naimisiin" muiden ihmisten kanssa.
Se mikä ei ole kiellettyä, on verovaroin kustannettua. Jos et halua tukea jotain asiaa, joudut kannattamaan sen kieltämistä. Jos et halua kieltää jotain asiaa, joudut kannattamaan sen tukemista. Mikä onkaan parempi tapa saada alamaiset liikkeelle toisiaan vastaan, siitä vallanpitäjät saavat valtansa. Hajoita ja hallitse.
#7
"Se mikä ei ole kiellettyä, on verovaroin kustannettua. Jos et halua tukea jotain asiaa, joudut kannattamaan sen kieltämistä. Jos et halua kieltää jotain asiaa, joudut kannattamaan sen tukemista. Mikä onkaan parempi tapa saada alamaiset liikkeelle toisiaan vastaan, siitä vallanpitäjät saavat valtansa. Hajoita ja hallitse."
Jos ei halua tukea jotain asiaa, niin miksei voi kannattaa ettei sitä kustannettaisi verovaroin?
Osku (#7), hyvä kommentti. Sinä toki tiedät, että tarkoitin vain ja ainoastaan negatiivisia oikeuksia (eli klassisia yksilön oikeuksia), mutta hyvä tämä oli tarkentaa nyt muillekin. Positiiviset oikeudet eivät ole mitään oikeita oikeuksia, jos ja kun se tarkoittaisi jonkun toisen negatiivisten oikeuksien polkemista.
#9: Olisi hyvä lakata käyttämästä negatiivisten ja positiivisten oikeuksien termejä, koska on olemassa vain oikeuksia samalla tavalla kuin on olemassa vain aviollisen uskollisuuden käsite negatiivisen uskollisuuden ja positiivisen uskollisuuden käsitteiden sijasta. Kieli on voimakas instrumentti ja todennäköisesti, jos vaivautuisin miettimään vartin, kykenisin konstruoimaan deskriptiiviset määritelmät yllämainituille epäkäsitteille, mutta se ei kykenisi silti luomaan niitä. Käsitteen on oltava ristiriidaton ollakseen olemassa.
Mukava nähdä välillä tästäkin aiheesta kirjoituksia jotka perustuvat ajatteluun eikä alkukantaiseen erilaisuuden pelkoon.
Oieuksilla yleisesti tarkoitetaan oikeutta siitä, että jotain sopimusta noudatetaan. Sopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai jopa implisiittinen. Jos ostan naapurilta kesällä omenoita ja lupaan maksuksi lapioida talvella lunta hänen pihaltaan, niin naapurilla on oikeus sopimuksen nojalla saada pihansa lapioitua. Oikeus omaisuuden kunnioittamiseen tulee niukkuuden aiheuttamasta tarpeesta tehdä sopiimuksia yleispätevien periaatteiden mukaan näiden niukkojen resurssien jaousta. Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen tuleee ihmisten tarpeesta vältellä niitä ihmisiä, jotka käyttävät väivaltaa muita vastaan. Tällaisten ihmisten ei voida katsoa noudattavan implisiittistä sopimusta ruumiillisesta koskemattomuudesta. Jos joku yksilö ei pysty, tai halua noudattaa eksplisiittisiä tai implisiittisiä sopimuksia esimerkiksi maksamalla laskujaan myöhässä, varastamalla omaisuutta tai tappamalla muita ihmisiä, sopimuksia ei kannata hänen kanssaan solmia, jolloin ihmisestä tulee hylkiö. Tietenkään maksamalla laskun myöhässä, tämä yksilö ei menetä oikeuttaan ruuumiilliseen koskemattomuuteen, mutta menettää oikeutensa kuulua parhaaseen luottoluokitukseen. Murhaamalla ihmisiä, voi ihminen menettää oikeutensa liikkua vapaasti muiden ihmisten joukosta. Tällaisia implisiittisä oikeuksia, joita ihmisten katsotaan luonnostaan noudattavan voidaan pitää "ihmisoikeuksina".
Eläimet eivät useimmiten noudata sopimuksia, joten niiden ei voida kunnioittaa ihmisten sopimusta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Siksi esimerkiksi vaarallisia eläimiä ei voida päästää asutusalueille. Tietenkään eläinten turha tappaminen tai niille kärsimyksen aiheuttaminen, on vastenmielistä, ja pitäisi asettaa tekijänsä huonoon valoon, mikä heikentää tämän mahdollisuuksia tehdä sopimuksia muun yhteiskunnan kanssa. Nämä olkoon sitten "eläinten oikeudet".
Jos ihmiset kohtaavat ulkoavaruuden eliöitä, jotka pystyvät muodostamaan sopimuksia, niin näiden sopimusten noudattamiskyvystä muodostuu sitten "alienoikeudet"
Yhteiskuntaa loisivat parasiitit kuitenkin rikkovat näitä sopimuksia, ja väittävät, että ihmiset ovat tehneet jonkin mystisen sopimuksen omien rikollisjärjestöjensää kanssa. Tästä he käyttävät nimitystä "yhteiskuntasopimus". Tätä sopimusta ei kukaan ole kuitenkaan tehnyt, vaikka monet siihen uskovat. Tämä "sopimus" on kuitenin väkivallalla pakotettu ja sitä muutetaan taroittamaan mitä milloinkin tilanteen mukaan, eikä tätä valtiosopimusta voida pitää mitenkään sitovana, eikä voida käyttää oikeuksien määrittelemiseen.
Tietenkin, jos joku perustaa tällaisen valtion omille mailleen, ja kutsuu ystäviään valtion kansalaisiksi ja määrittelee jonkin sopimuksen tästä tavasta, niin silloin voitaisiin puhua kansalaisten oikeuksista. Yleensä vallitsevat rikollisorganisaatiot ovat hyökänneet sotavoimin tällaisten kokeilujen kimppuun.
Aseiden näpläämien, päihteiden käyttö, tai jokin seksuaalinen suuntaus voi alentaa jonkun ihmisen luotetttavuutta tehdä sopimuksia muiden ihmisten silmissä. Jos he haluavat, voivat he olla olematta tekemisissä näiden ihmisten kanssa, jolloin molemmat kärsivät, koska heillä ei ole mahdollisuutta tehdä molempia hyödyntäviä sopimuksia. Jos muut ihmiset kuitenkin närästyksissään alkavat itse rikkomaan vaikka implisiittistä sopimusta ruumiillisesta koskemattomuudesta, pitäisi heidät toimivassa yhteiskunnassa asettaa korvausvastuuseen ja alentaa heidän luotettavuuttaan.
8# Tarkoitin yleisellä tasolla valtion toimintamekanismeja ja ihmisten ajatusmaailmaa. Poliittisessa päätöksessä vaihtoehdot monesti supistuvat noihin kahteen. Tietenkin yksilön tasolla juuri noin normaali ihminen toimisi vapaassa yhteiskunnassa, mutta tämä on sitä vaikeampaa, mitä kollektiivisempi yhteiskunta on. Jos vanhempi haluaa, että koulussa opetetaan tiettyjä asioita hänen lapsilleen, niin hän joutuu ajamaan sen valtakunnalliseen oopetusohjelmaan, yksityisopettajaa tietylle aiheelle normaalin koulun lisäksi.
9# Joo, olen tietenkin itse artikkelista samaa mieltä. Hieman sekavasti ja aiheen vierestä kirjoitin :)
#12: Oikeudet ovat vapauksia toimia. Oikeuden loukkaukset merkitsevät yksilön toimintavapauksien rajoituksia. Oikeuksien ensisijainen kohde on verbi, ei substantiivi. Oikeus omenoihin tarkoittaa yksinomaisesti oikeutta kohdistaa toimenpiteitä omenoihin: oikeutta myydä ne, oikeutta tuhota ne, oikeutta työntää niitä erinäisiin ruumiinaukkoihin. Omistusoikeuden ydin on se, että nämä vapaudet toimia ovat eksklusiiviset (metafyysisestä pakosta, tähän liittyy toki niukkuuden käsite, mutta se ei ole välttämätön). Se, että sinulla on oikeus kohdistaa toimenpiteitä tiettyihin omenoihin merkitsee automaattisesti sitä, että jos joku toinen kohdistaa omat toimenpiteensä niihin, sinun oikeuksiasi on loukattu.
Niin ikään on metafyysistä, että ihmisen elämälle on välttämätöntä pitää oikeuksia. Ihmisen on välttämätöntä saada omistaa ruokaa; ts. olla ruoan tai happimolekyylien vihoviimeinen käyttäjä (ennen kuin hänen fysiologiansa suorastaan vaatii aineenvaihdunnan lopputulosten poistamista ruumiista.) Jos ihmiseltä poistetaan oikeus hengittää, hän kuolee. Jos ihmiseltä poistetaan oikeus omistaa, oikeus ajatella, oikeus ilmaista itseään, oikeus tavoitella omaa onnellisuuttaan, hän lakkaa elämästä ihmisenä ja hän vaipuu ameeban tasolle.
Oikeudet ovat sosiaalinen johdannainen yksilön elämälle välttämättömästä etiikasta, eli periaatteista, joiden tarkoituksena on edistää yksilön elämää kuoleman sijasta. Siten niiden sisältö ei ole sopimuskysymys. Riippumatta ihmisen haluista tai "sopimuksista" pään työntäminen tuulettimeen ei tuota hyvää tulosta. Myöskään ihmisten väliset sopimukset, jotka ovat ristiriidassa ihmisten elämälle välttämättömien oikeuksien kanssa, eivät sopimuksen nojalla voi olla elämälle otollisia.
Suomessahan on sopimusten kanssa paljon hauskuutta, kun on yleissitovia työehtosopimuksia ja mahdollisuuksia tehdä laiton sopimus, jota pelon alla noudatetaan koska ei ole varaa mennä oikeuden eteen miettimään istuuko se päivän uusimpiin pykäliin.
Olisi kovin helppoa, jos kaikki laki johtaisi objektiivisesta etiikasta, joka perustuu ihmisten vapaan elämän rajoittamattomuuteen.
Lakipykäliä olisi n. yksi.
Hyvä kirjoitus!
15# Mitä tarkoitat objektiivisella etiikalla? Kristillisiä arvoja? Vai jotain vielä laajempaa?
#16: Markus saattaa käyttää terminologiaa omalla tavallaan, mutta objektiivinen etiikka tarkoittaa egoismia, joka on kristillisen etiikan antiteesi. Kristillisen etiikan arvoja ovat "usko, toivo ja rakkaus (charity)".
Rationaalisen etiikan arvoja ovat järki, tuottavuus ja itsetunto. On huomattavaa, että egoismi eli itsensä hyvinvoinnista kiinnostuminen tarkoittaa automaattisesti rationaalista egoismia, koska on mahdotonta saavuttaa niinkin kompleksista tavoitetta, kuin onnellista elämää tavoittelemalla sattumanvaraisia asioita. Sitä ei voi edes saavuttaa tavoittelemalla yksin *nautintoa*, koska nautinto ei ole oikea mittapuu sille, mikä on ihmisen ainoan ja koko elämän kannalta hyödyksi: triviaaleina esimerkkeinä sattumanvarainen seksi, addiktiivinen huumeiden käyttö, ylensyönti. Ihminen ei voi saavuttaa onnellista elämää myöskään ottamalla mittapuuksi toisten elämän ja yrittämällä saavuttaa toisten elämän maksimaalista hyvinvointia. Paitsi, että se on jo määritelmällisesti mahdotonta, puuttuu myös luonnosta täysin sellaisen toiminnan mahdollistava takaisinkytkentä. Wiccalaisuus uskoo, että sellainen on olemassa. Kristinusko puolestaan sanoo, että ihmisen ei edes pidä yrittää etsiä omaa onnellisuutta, vaan toisten: lähimmäisten ja Jumalan. Jeesuksen esimerkki oli täydellinen tulkinta kristillisestä etiikasta ja sen seurauksena hän hankki vain oman kuolemansa.
Kristinuskon syvä ydin kertoo mm. aina syntiinlankeemuskertomuksen ja vuorisaarnan kautta, että ihminen on paha, kelvoton elämään (maan päällä); että ne asiat, jotka tekevät hänestä ihmisen, ts. kyky ajatella, kyky tuottaa, kyky nauttia mm. seksistä, tekevät hänestä kelvottoman. Ihmisen standardi tämän mukaan ei ole Bill Gates tai Rockefeller, vaan varpunen, joka ei kylvä, eikä korjaa, vaan jonka taivaallinen Isä ruokkii. Kristillisen etiikan mukaan elämällä ihminen ei voi saavuttaa itsetuntoa, eikä se ole edes tämän tarkoituskaan. Sen mukaan ihmisen on oltava nöyrä ja hävettävä omaa "lihallista" ruumistaan. Tähän toki on vaikuttanut syvästi platoninen dualismi: ihminen, joka koostuu ruumiista ja hengestä, edustavat molemmat kuolemaa. Ideamaailma-käsitteen kautta, jossa jossain epätodellisessa ideamaailmassa on olemassa täydellinen ihminen ja josta maallisen maailman "vajavaiset" ihmiset ovat pelkkä heijastuma, tämä oppi kertoo, että meidän on suhtauduttava tähän maailmaan ja omaan materiaaliseen persoonaamme anti-arvona. Meidän on sen sijaan kristillisen etiikan mukaan tavoiteltava tuonpuolista.
Itse aiheesta(?) voisi vielä lisätä sen, että ihmisten erilaisuus mahdollistaa paremman työnjaon yhteiskunnassa ja maailmassa ja sitä kautta yhteisen hyvinvoinnin. Matemaattisesti lahjakas voi erioistua matemaattiseen ammattiin, ja musikaalisesti lahjakas voi erikoistua muusikon ammattiin. Tietysti jotkut ihmiset voivat olla monilahjakkuuksia, mutta heilläkin on jokin rajallinen mahdollisuus erikoistua valitsemissaan taidoissa. Henkilö, joka ei ole missään lahjakas, voi erikoistua johonkin vähemmän vaativaan ammattiin. Jos joku taas on täysin kehitysvammainen, eikä pysty tekemään mitään hyödyllistä, niin hänellä ei välttämättä ole "oikeutta" tehdä sopimuksia tai liikkua yksin ulkona, mutta terveessä yhtesikunnassa ei hänenkään ihmisyyttä poljeta, vaan hänelle riittää myötätuntoa. Sairas yhteiskunta, jossa nykyisin elämme pitää kaikkia "kansalaisiaan" kehitysvammaisina, jotka eivät pysty huolehtimaan itse itsestään ilman valtion apua.
Sen lisäksi, että evoluutiossa on muodostunut lukuisille eliöille kaksi sukupuolta ylläpitämään tarpeellista genettistä variaatiota varsinkin immuunipuolustusta koodaaville geeneille, niin sukupuolet tomivat myös työnjaollisina keinoina. On paljon taloudellisempaa tuottaa jälkeläisiä niin, että toinen sukupuoli keskittyy jälkeläisten kantamiseen, kun toinen sukupuoli keskittyy ravinnonhankintaan ja fyysisiä uhkia vastaan puolustautumiseen. Ihmisillä naisilla on monia biologisia tekijöitä, mitkä ovat kohdistuneet lapsen kantamiseen ja hoitamiseen, mutta haittaavat jotain muuta aluetta. Esimerkiksi naisen lantio on paljon leveämpi mahdollistaakseen synnyttämisen, mutta heikentää naisen kykyä joihinkin muihin fyysisiin suorituksiin. Mies taas ei tarvitse leveää lantiota, koska ei synnytä, vaan voi keskittyä niihin asioihin, joita naisen on vaikeampi hoitaa synnytyskykynsä vuoksi. Koska mies taas hoitaa näitä asioita voi nainen keskittyä synnyttämiseen. Jos molemmat sukupuolet synnyttäisivät, joutuisivat kaikki tinkimään muista osa-alueista ja synnytykseen käytetyistä resursseista.
Monet poliittiset liikkeet koittavat kieltää työnjaon tuoman edun, ja katsovat että naisilla ja miehillä olisi "oikeus" olla biologisesti samanlaisia. He vaativat kaikenlaisia kiintiöitä ja palkkavääristelyjä vaikka vain sen vuoksi, ettei naisissa ole yhtä paljon kilpailuhaluisia yksilöitä, jotka päätyisivät johtajapaikoille. Tällaisella politiikalla, jolla estetään suokupuolten tarjoamat hyödyt, aiheutetaan eripuraa, ajetaan ihmiset erilleen ja tehdään riippuvaisiksi valtiosta, joka on jo ottanut myös vastakkaisen sukupuolen roolin. Tietenkin on myös niitä kollektivisteja, jotka katsovat, että biologinen ero jotenkin velvottaisi miehiä erikoistumaan "miehekkäisiin" taitoihin ja naisten erikoistumaan "naisellisiin" taitoihin, riippumatta yksilön omasta haluista ja kyvyistä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 19 kommenttia