*

Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Se oikeasti epämiellyttävä totuus

Tällä viikolla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Al Gore julkaisi elokuvansa Epämiellyttävä totuus. Elokuvansa ensi-illassa hän julisti maailmalla olevan enää kymmenen vuotta aikaa rajusti hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä jälkeen se olisi liian myöhäistä ja planeetta olisi hätätilassa.

Päästöjen hillitseminen jäi Al Goren pelottelusta huolimatta tekemättä. Päinvastoin, päästöjen kasvu vain kiihtyi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi 22 miljoonasosaa, joka on noin viidennes koko teollisen ajan eli 265 vuoden aikana tapahtuneesta kasvusta.

Hillitsemistoimenpiteiden puutteesta ei silti ole kyse. Esimerkiksi täällä Suomessa olemme luoneet rahantekoautomaatin kansainvälisille pääomasijoittajille erittäin anteliaiden tuulivoimatukiaisten muodossa. Myllyt eivät tietenkään pyöri silloin kun sähkön hinta ylittää tukien tason eli kovilla pakkasilla, mutta eihän niiden tarvitsekaan.

Tukiaiset ovat osaltaan ajaneet sähkön hintaa ennätyksellisen alas ja tehneet muista investoinneista kannattamattomia, mutta kuluttajien sähkölaskuilla se ei näy, mistä pitävät huolen siirtohintoihin sisältyvät ennätykselliset sähköverot.

Sama ilmiö näkyy huoltoasemilla. Öljyn markkinahinta on alimmillaan kolmeentoista vuoteen, mutta silti bensiinin litrahinta on korkeampi kuin Goren leffan aikaan. Kiitos osittain kalliille etanolille, jota polttoaineeseen on lain mukaan lisättävä, mutta erityisesti polttoaineen korkealle verotukselle. Autoilija maksaa kiltisti ja samalla lainsäätäjä poltattaa hänen moottorissaan maissintähkän kehitysmaan köyhän lapsen suusta.

Rakennamme liian tiiviitä hometaloja, ajamme puhdasta teollisuuttamme ja työpaikkojamme likaisiin maihin, väsäämme risupaketteja, näpertelemme loputtomiin mitättömien yksityiskohtien parissa ja tuhoamme valmiutemme varautua luonnollisiin ilmastonmuutoksiin.

Samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole hiilidioksidipitoisuuden kiihtyvästä kasvusta huolimatta enää lämmennyt lähes kahteen vuosikymmeneen, pohjoiset merijäät ovat palautuneet normaalitasolle, eteläiset merijäät ovat nakutelleet useana vuotena uusia laajuusennätyksiä ja jääkarhujenkin kanta on suurimmillaan puoleen vuosisataan. Lisääntynyt hiilidioksidi on sen sijaan lisännyt maapallon vihreyttä ja kasvillisuutta sekä auttanut maanviljelyssä hehtaarisatojen kasvua uusiin ennätyksiin, myös Suomessa.

Mitä vielä pitää tapahtua, että heräämme tästä häpeällisestä unesta oikeasti epämiellyttävään totuuteen, siihen, että meitä on huijattu pahan kerran?

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
www.ilmastofoorumi.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mitä kauemmin aikaa kuluu tuosta Al Goren leffasta, niin sitä huvittavammaksi sen sanoma muodostuu. Joskus vuosisadan puolivälin paikkeilla sitä katsotaan naureskellen tyyliin "heh, heh, se oli sitä ilmastohypetysaikaa, kyllä minä sen vielä hyvin muistan."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saksalaisilla riittää vielä toivoa että uskoa, että kyllä siitä Energiwendestä vielä hyvää seuraa? Nyt on hiilidioksidipäästöt kääntyneet 1% alaspäin.

Taitaa kuitenkin lämmin talvi olla siinäkin taustalla vaikuttamassa.

[Rechne man den warmen Winter heraus, „dürften die CO2-Emissionen um etwa 1 Prozent gesunken sein“. ] http://www.taz.de/!5024883/

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Onhan Euroopassa muistaakseni jo jonkin aikaa tuotannon CO2-päästöt olleet lievässä laskusuunnassa, mutta kun huomioidaan kulutuksen CO2-päästöt, niin kasvu on Euroopassakin rajua, päästöt on vain ulkoistettu Aasiaan. Ympäristönkin kannalta harmi, koska toisin kuin täällä, Aasiassa päästetään ilmaan muutakin kuin harmittomia hiilidioksidia ja vesihöyrä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saksa ja Tanska vaan ei ole päässyt CO2-päästöjen osalta muun Euroopan vauhtiin siinä suhteessa, kun heillä on niitä tuulivoimaloita.

Saksan ja Tanskan teollisuudella nyt menee hyvin vielä, toisin kuin muulla Euroopalla. Mikä logiikka tässä piilee.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Näköjään olet kateellinen jo kiinalaisten hengenahdistuksestakin. Olisi hirmuisen kiva uskoa sinun fantasioihisi, mutta odotellaan mielummin ihan oikean tiedeyhteisön näkemystä ilmaston lämpenemisen etenemisestä.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Ei kiinalaisten, tai kenenkään muunkaan, henkeä ilmakehän hiilidioksidi ahdista. Hengityksen ja terveyden päälle Kiinassa käyvät erityisesti hiilivoiman NOx- ja SOx-yhdisteet sekä muut pienhiukkaset, joita siellä ei käytännössä puhdisteta savukaasuista.

Kiinalaiset eivät selvästi osaa polttaa hiiltä oikein. Vertaa vaikka Hanasaaren laitokseen, joka on maailman puhtaimpia ja päästää ilmoille lähes pelkästään harmittomia hiilidioksidia ja vesihöyryä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Sen Hanasaaren piipun tuotosten puhtaus on muuten ihan saman ympäristönsuojelun lopputolos kuin ilmastonmuutoksen vastainen taistelukin. Sinun kaltaiset ovat aikanaan vastustaneet kaikkia "turhia" kuluja. Niin rikkipesureita, autojen katalysaattoreita, hehkulamppukieltoa ja nyt fosiilisten CO2 päästöjen vähennyksiä. Todellisuudessa kaikki nuo on kannattanut tehdä ja silti Suomi ja Eurooppa ovat vaurastuneet kaiken aikaa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #12

Väärin. En ole vastustanut esimerkiksi rikkipesureita tai katalysaattoreita, joten ilmeisesti en ole "itseni kaltainen" sitten.

Ei voida myöskään puhua "ihan samasta ympäristönsuojelusta", sillä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on hyvin monilta osin ympäristönsuojelun vastainen.

Ensinnäkin, ilmastopolitiikka aiheuttaa ympäristöongelmia, joita ei muuten olisi, esimerkkeinä vaikka tuulimyllyjen koko elinkaaren aikaiset ympäristöhaitat alkaen harvinaisten maametallien louhinnasta ja käsittelystä teurastettuihin lintuihin ja lepakoihin sekä pystyynruostuviin hylättyihin myllyihin, tai öljypalmuviljelmien tieltä poltetut sademetsät.

Toisekseen, se syrjäyttää oikeaa ympäristönsuojelua, sillä yhtäältä se hotkaisee leijonanosan ympäristönsuojeluun käytettävistä voimavaroista ja toisaalta nykyään lähestulkoon kaikki ympäristöaiheet liitetään tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen, jolloin niihin puututaan kokonaan tai osittain ilmastopolitiikan kautta eikä suoraan, mikä olisi tehokkaampaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #13

Kirjoitin "sinun kaltaiset". Aina on löytynyt tiedeyhteisön ympäristönsuojelun näkemyksiä vastustavia, jotka perustelevat sen taloudelle aiheutettavalla vahingolla. Ei siis mitään uutta auringon alla, kuten ilmastodenialisti sen sanoisi.

Jos ongelma on aluksi väärin sammutettu, niin parannetaan. Hehkulamput yritettiin korvata pienloisteputkilla, vaikka led oli oikea ratkaisu. Korjausliikkeillä kohti hyvää ratkaisua.

Tuulimyllytkin luultavasti kehittyvät. Tuuliruuvia yritetään skaalata Valkeakoskelle teolliseen mittakaavaan. Saas nähdä löytyykö rahoitus.

Mauri Timonen

Kommentti 1 ilmaston lämpenemisen etenemisestä (Uimonen).

Paleotutkimusten perusteella on pääteltävissä, että ilmasto on mieluummin viilenemässä kuin lämpenemässä lähivuosikymmeninä. ”Lämpenemispaussi” saattaa olla osa noin 85-vuotisen aurinkoperäisen Gleissberg-syklin maksimivaihetta ja sen orastavaa kaartumista viileneväksi trendiksi. Jos tämä pitää paikkansa, vuosisadan puolivälissä oltaisiin minimivaiheessa ja vuosisadan lopulla jälleen maksimivaiheessa (http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto12_sf_syklit... - vihreä pisteviiva).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kotimaisilla myllyillä eli WidSide tuuliruuveilla olisi voinut tuottaa sähköä niin pakkasilla kuin kovassa myrskyssä ilman että laitetta tarvitsisi pysäyttää. Entä kun ilmaston lämpeneminen joka huolettaa ihmisiä? No se on lisännyt ilman kosteutta ja tuonut sateita esim Saharaan vaikka samalla pohjolan talvet ovatkin leudontuneet ja lumet hävinneet. Ilmastonmuutoksen myötä ollaan ainakin euroopassa palaamaassa 1500-vuoden takaiseen tilanteeseen jossa tammi ja lehtikuusi viihtyy Suomessa. Ilmasto kyllä muuttuisi ilman ihmistäkin mutta ihminen tuo mukaan oman soppansa joka saastuttaa, pilaa pilaa luontoa. Milloin ilmansaasteita on niin paljon ettei ulkona voi hengittää, milloin joesta pumpataan vettä niin että järvet kuivuu. Meille muistuttaa myös puista paljaaksi hakattu Pääsiäissaari uhkaavasta ympäristötuhosta, eikä ole kuin 10 sukupolve siitä kun sama uhkasitoistua Brittein saarilla. Sitten on muovijätteiden ja kemikaalien päätyminen meriin, tai kyllä sitä ennemmin söisi lautaselta lohta kuin jonkun poisheittämää muovipussia.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Toit esille hyviä huomioita todellisista ympäristöongelmista. Mielestäni olisi hyödyllisempää ja tehokkaampaa ohjata voimavarat mm. mainitsemiesi ympäristöongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että tuhlataan massiivisesti voimavaroja ja resursseja hyödyttömään näpertelyyn ilmastonmuuutoksen parissa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Noi kaikki pitäisi toki ratkaista ilmastonmuutoksen hillitsemistä myöten. Pasikin ryhtyy nyt vaan tukemaan ympäristönsuojelua sen kaikilla rintamilla.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #14

Olen vuodesta 2007 lähtien yrittänyt tukea ympäristönsuojelua korostamalla ilmastopolitiikan ongelmia ja haittoja ja yrittämällä palauttaa huomiota takaisin oikeisiin ympäristöongelmiin ilmastopolitiikan varjosta.

Tässä videossa joitakin esimerkkejä ilmastopolitiikan haitoista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Olempahan vain pannut tästä ilmastohysteeriasta merkille sen että ilmastonmuutoksen hillitsemisen sijaan on alettu pikkuhiljaa puhumaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä mm takaisinkytkennällä keinotekoisesti teknologian avulla. Tälläiseen ilmaston ja sään säätelyyn kykenevän teknologiaan lupaa on hakenut ainakin Yhdysvallat.

Jos asiasta saisi päättä, olisin enemmin huolissani tälläisestä teknologiasta ja siitä millaista vastustusta ilmaston muuttuminen saa aikaan kuin itse ilmastonmuutoksesta, mutta koska enmmistö on päättänyt mitä mieltä saa olla niin puhun mieluummin näistä oikeista elämää suuremmista ympäristöogelmista.

Mauri Timonen

Kommentti 2 ilmaston lämpenemisen etenemisestä (Uimonen).

Onko ilmasto lämpenemässä?

Jatkossa ei välttämättä ole tarvetta ”lämmittää” ilmastomittauksia, sillä luonnolla itselläänkin on tapana kehitellä pidempiaikaisia lämpenemis- ja viilenemiskausia. Niistä tuoreimpina esimerkkeinä keskiajan lämpökausi ja pieni jääkausi. Gleissberg-sykli on vain eräs ilmaston syklisen vaihtelun ilmentymä. On olemassa sitä lyhempiä ja pidempiä syklejä, jotka yhdessä muodostavat syklisen ilmastonvaihtelun kokonaiskuvan. Ilmasto voi olla lämpenemässä lähivuosisatoina luontaisestikin, jos on uskominen mm. vuosilustotutkimuksen syklisyysanalyysien perusteella tehtyihin päätelmiin. Niiden mukaan keskiajan lämpökauden kaltaiset olot voivat olla toistumassa. Ilmiö liittyy 1000–1500-vuotisen syklisyyden vaihteluihin. Enemmän asiasta: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/onko_ilmasto_lammenn...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"...maapallon ilmasto ei ole hiilidioksidipitoisuuden kiihtyvästä kasvusta huolimatta enää lämmennyt lähes kahteen vuosikymmeneen..."

Kuitenkin samaan aikaan käydään ilmastokokouksia ja etsitään ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Miksi meidän poliittiset päättäjämme näin toimivat? Onko mielestäsi taustalla vihervasemmiston tai new world order -porukan salaliitto (kumpiakin selityksiä on esitetty) vai ovatko tutkijat vain hölmöjä?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Menit uskomaan lauseen vain koska haluaisit uskoa siihen?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Oliko kommenttisi osoitettu minulle?

Lisätään nyt että en uskonut, niin ei jää epäselvää.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

En usko salaliittoihin tässä asiassa. Jos salaliitto olisi, sen olisi oltava niin laaja, että se paljastuisi hyvin nopeasti. En myöskään usko kenenkään olevan hölmö, paitsi ehkä valitettavasti meidän koko lystin maksajien.

Kysymys lienee enemmän siitä, että yksinkertaisesti jokainen taho tavoittelee omaa etuaan käyttämällä hyväkseen yleisesti hyväksyttyä keppihevosta nimeltä ilmastonmuutos. Koska ilmastopolitiikan hyväksikäyttämisestä hyötyviä tahoja on paljon, tästä muodostuu itseään ruokkiva prosessi eli mitä enemmän toimijoita on mukana, sen uskottavampaa ja kannattavampaa toiminta on, ja sitä enemmän uusia toimijoita lähtee mukaan - kaikki pelkästään oman etunsa perässä, ilman mitään suurta salaliittoa.

Ilmastokokouksia käydään, koska ne ovat hyödyllisiä poliitikoille ja ilmastoaktivisteille, vaikka sitovia ilmastosopimuksia ei syntyisikään ja vaikka ilmastonmuutos ei noudattaisikaan ennustettua kaavaa. Ilmastokokousten ja löyhienkin ilmastosopimusten varjolla poliitikot ja aktivistit pystyvät kotimaissaan paremmin perustelemaan omia sääntelytavoitteitaan, jotka eivät aina edes liity kovinkaan suoraan ilmastonmuutokseen. Ovatpa jotkut poliitikot perustelleet jopa tulonsiirtoja ilmastonmuutoksella.

Muistaakseni tässä esityksessä yritin kuvailla tarkemmin käsitystäni siitä, että kysymyksessä ei ole salaliitto vaan eri toimijoiden omaehtoinen oman edun tavoittelu, joka ulkopuolisen tarkkailijan silmään voi näyttää salaliitolta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Koska ilmastopolitiikan hyväksikäyttämisestä hyötyviä tahoja on paljon..."

Toisaalta kun katsotaan globaalia TOP50 yritysten listaa, niin sitä kansoittavat öljy- ja kaasuyhtiöt. Voimasuhteet menevät siis ihan toisin kuin annat ymmärtää.

Kun väität, että ei ole lämmennyt, niin mitä oikeastaan yrität kertoa? Valehteleeko vaikkapa NASA meille päin naamaa? kts esim
http://www.nasa.gov/sites/default/files/atoms/file...

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #27

Öljy- ja kaasuyhtiöt ovat ilmastopolitiikan hyötyjien joukossa, minkä pitäisi olla ilmiselvää esimerkiksi tarkkailemalla alan yhtiöiden markkinointiviestintää. Esimerkiksi öljy-yhtiö Shell on Jorma Ollilan johdolla ollut ahkera biopolttoaineiden puolestapuhuja.

Mitä tulee NASA:an, on varmaankin tulkinnanvaraista onko se sitten valehtelua vai mitä, kun NASA(-GISS) noissa lämpötilaraporteissaan jättää huomioimatta muun muassa omien satelliittiensa keräämät mittaukset ja sisällyttää niihin ainoastaan monenlaisia häiriöitä sisältävät pintalämpötilamittaukset.

Troposfäärin satelliittimittaukset (ja radiosondimittaukset) näyttävät lämpenemistä 50% vähemmän kuin pintalämpötilamittaukset, vaikka ilmastomallien mukaan troposfäärin pitäisi lämmetä 30-50% voimakkaammin kuin maapallon pinnan. Satelliittiaikasarjat alkavat vuodesta 1979, mistä lähtien niissä on lievää lämpenemistä, mutta tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä niissä ei ole aikasarjasta riippuen 19-26 vuoteen. (http://dx.doi.org/10.4236/ojs.2014.47050)

Tämä ero voi johtua kolmesta syystä: joko 1) pintalämpötilamittaukset ovat väärin, 2) satelliittimittaukset ovat väärin, ja/tai 3) ilmastomallit ovat väärin.

Pintalämpötilamittauksissa on tunnettuja laatuongelmia, ja ongelmaisimmat mittauspisteet poistamalla ne näyttävätkin vähemmän lämpenemistä. Satelliittimittaukset ovat kattavimpia ja vähiten ongelmaisia, mutta harmillisesti niitä on vasta vajaalta neljältä vuosikymmeneltä. Ilmastomallit, joihin ilmastopolitiikka perustuu, ovat myös vahvasti epäilyksenalaisia pintalämpötilamittausten rinnalla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #28

"Öljy- ja kaasuyhtiöt ovat ilmastopolitiikan hyötyjien joukossa, minkä pitäisi olla ilmiselvää esimerkiksi tarkkailemalla alan yhtiöiden markkinointiviestintää"

Energiayhtiöiden pitäisi jättää valtaosa jo löydetyistä kivihiili- ja öljyesiintymistä hyödyntämättä. Rajoitukset ovat siten erittäin haitallisia niiden ydinbusinekselle.

Muutamat toki ovat tämän havainneet ja näpertelevät myös biopolttoaineiden saralla, pyrkien ottamaan siitä imagoedun irti. Mutta on aivan eri asia, mihin yrityksen viestintä painottuu, kuin mistä kassavirta tulee. Esimerkiksi sopii Neste oil, joka ei muusta puhukaan kuin biopolttoaineista, vaikka ne vastaavat vain luokkaa 10% liikevaihdosta.

Syytät siis NASAa ainakin tiedon vääristelystä ja vastineeksi esität yhtä dokumenttia, jonka nähtävästi on kirjoittanut taloustieteilijä...?

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #29

Onko se nyt vääristelyäkään, jos kattavimmat satelliittisarjat yksinkertaisesti jätetään huomiotta? Ehkä NASA-GISS:lla on siihen jokin perustelu, että he tyytyvät maa-alueilta pariin tuhanteen pistemittaukseen, joista osa näyttää tältä:

University of Arizona in Tucson, sääasema
(Kyllä, siinä on lämpötilamittausasema kanahäkissä asfaltin päällä. Se on haluttu pitää samassa paikassa kuin ennenkin, vaikka asfalttia ja betonia on tullut ympärille lisää. Auringon kuumentaman asfaltin aiheuttama mittausvirhehän voidaan laskea siitä helposti pois, eikö? No ei.) [Edit: Pöh, kuvan upottaminen ei toiminut, korvasin linkillä.]

, sekä merialueilta vanhoihin laivojen ämpärimittauksiin ja nykyisiin laivojen ja sukellusveneiden vedenottoaukkomittauksiin, sen sijaan, että käyttäisivät satelliittidataa, jossa toistakymmentä satelliittia mittaa joka päivä lähes koko maapallon (80N-80S välillä) ilmakehän lämpötilan, eikä vain sieltä täältä silloin tällöin. Toistaiseksi he eivät ole tiettävästi sitä perustelua esittäneet, mutta epäilemättä heillä sellainen on.

Mitä tulee McKitrickin paperiin, niin se ottaa lämpötilasarjat annettuina ja tekee niille ainoastaan tilastotieteellistä analyysiä. Usko tai älä, mutta taloustieteilijät usein ovat varsin hakoja tilastotieteissä. McKitrickin ei tarvitse olla ilmastotieteilijä vaan nimenomaan talous- tai tilastotieteilijä todetakseen, että mittaussarjoissa ei ole tilastollisesti merkitsevää trendiä jollain aikavälillä.

Kuten tuli toisessakin kommentissani todettua, fossiiliset polttoaineet kattavat yli 80% maailman primäärienergiantuotannosta. Lopusta iso osa tulee ydin- ja vesivoimasta sekä biopolttoaineista kuten puusta. Energiayhtiöt tietävät, että nykyisestä näpertelystä ei ole niiden ydinbisnekselle haittaa, koska suurista puheista huolimatta fossiilisia polttoaineita ei tulla koskaan kieltämään, koska se ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

Sen sijaan öljy-yhtiöt hyötyvät bensiinin laimentamisesta, jolloin bensalitraa kohti tarvitaan vähemmän öljyä, jonka monet uskovat olevan loppumassa. Kaasubisnes puolestaan hyötyy tuulivoiman lisäämisestä, koska tuulivoima on epäluotettavaa ja tarvitsee vara- ja säätövoimaa, joksi usein valikoituu puhtain ja helpoimmin säädettävä fossiilinen eli maakaasu.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #33

Aivan naulankantaan. Toit loistavasti nämä suhteellisuusasiat esiin.

Merkillisintä on se, että maapallon ei väitetä riittävän populaationsa ruokkimiseen uusiutuvilla, mutta fosiiliset ja ydinvoima ovat silti joidenkin mielestä kiellettyjä. Mikä on siis ratkaisu?

Uusiutuvat polttoaineet ovat tähän mennessä lisänneet nälkää kehitysmaissa ja kallistaneet energiaa Euroopassakin niille, jotka eivät ole pystyneet investoimaan tuuleen ja aurinkoon.

Mitä meidän täällä kylmässä ja talvisin pimeässä pohjolassa pitäisi tehdä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #33

Ensin sanot, että ei ole lämmennyt, ja sitten sanot, että mittauksiin ei voida luottaa. Ristiriitaista.

Tässä on muuten artikkeli mittatietojen käsittelystä. Pitkähkö stoori, mutta mielestäni mielenkiintoinen - satelliititkin ovat mukana
http://arstechnica.com/science/2016/01/thorough-no...

Paljonko Shellin tai Exxonin osakkeen hinta nousisi, jos joku pitävästi todistaisi ilmastonmuutosteorian vääräksi. 200%? 500%? Taloudellinen intressi on niin merkittävä, että jos skeptikoilla olisi jotain pitävää näyttöä, se ei olisi pysynyt pienen piirin tietona.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #27

Mikä sitten on valehtelua, mikä harhaanjohtamista ja mikä pelkkää tietämättömyyttä, kun on pitänyt poistaa arktisilta alueilta melkein kaikki mittausasemat.

Tästä 30:n listasta on enää vaivaiset viisi jäljellä:

http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/find_sta...

Edelleen voidaan kysyä, että miksi satelliittimittaukset ja maa-asemamittaukset ovat vasta viimeisen n. 10 v aikana ovat alkaneet poiketa toisistaan yhä enemmän?

Miksi sitten vaikka IPCC ei ota kuuleviin korviinsa satelliittimittauksia? Miksi IPCC taas uskoo pelkästään satelliittialtimetriaan merenpinnan korkeuksisa ja kalibroi sen avulla rannikkomittaukset ilman mitään perusteita?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tarkoitit varmaan, että NOAA:n datan mukaan on lämmennyt, aivan niinkuin on ilmastomallit ovat näyttäneet. Monet tiedemiehet ovat nyt asiasta eri mieltä. http://constitutionrising.com/archives/25394

Myöskään satelliittimittaukset eivä näytä yhtä paljon lämpenemistä, merenpinta ei ole noussut kiihtyvää tahtia eikä napajäätiköt ole sulaneet...

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Itse asiassa edes NOAA:n otsikoihin nousseen datan - josta jostain kumman syystä on jätetty pois kattavimmat ja häiriöttömimmät satelliitti- ja radiosondimittaukset - näyttämä lämpeminen ei ole yhtä voimakasta kuin ilmastomallien ennustama lämpeneminen. Satelliittiaikasarjoissa tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole havaittavissa 19-26 vuoteen, eikä absoluuttisestikaan 18 vuoteen 8 kuukauteen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #22

Kyllä löytyy hämmästyttävää yhtäläisyyttä kun katsoo tuolta climate models vs observations -grafiikasta, https://static-secure.guim.co.uk/sys-images/Guardi...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #23

Tuolla touhulla on oma nimensäkin, muistaakseni sitä kutsutaan käyränsovitukseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

Joo, kyllä se niinkuin haarukassa pysyy.

Ja on sitten taas kaikki hyvin kun ovat mallit nyt yhteneviä havaintojen kanssa.

Ja sitten nyt ne 300 tiedemiestä haraa konsensuksi kutsuttua tieteenfilosofiaa vastaan? No kun eivät ymmärrä Popperin kirjoituksia, niin ihmekös tuo. "Päätöksenteossa jokainen ottaa itse vastuun, kun se, minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu, ei riipu lainalaisuuksista, vaan tehdyistä päätöksistä."

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #22

Noiden satelliiteista tehtävien lämpötilamittausten kanssa kävi jotenkin köpelösti NASA:n kannalta, kun ne pääsivät "vääriin käsiin". Siksi NASA:n pitää luottaa enemmän jopa olemattomiin mittareihin kuin omien satelliittiensa tuloksiin, jotta rahoitus jatkaisi hurjaa kasvuaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen todistamiselle.

Satelliiteista tehtävä altimetria merenpinnan väitetyn, kiihtyvän nousun osoittamiseksi on monopolisoitu Coloradon yliopistolle. Sen mukaan merenpinnan nousu kiihtyi yli kaksinkertaiseksi sammalla hetkellä, kuin he aloittivat "mittauksensa".

Olen käynyt läpi mareografidataa rannikkojen mittausasemilta. Tähän mennessä olen tutkinut Euroopan ja Amerikoiden rannikkoja. Kummassakaan ei ole havaittavissa mitään kiihtymistä 1990-luvun alussa eikä sen jälkeenkään. Amerikan rannikoiden nousuvauhti näyttää jopa varsin pieneltä, vaikka nopeinta nousu on USA:n itärannikolla. Amerikoissa keskinousu näyttää olevan vain n. 1,3 mm/y.

Kunhan saan käytyä läpi vielä muutkin rannikot ja saaristot, annan mielelläni tulokset käyttöön niille, jotka haluavat.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Lämpiää se ilmasto tai ei, niin hiilen (sisältää myöskin sen hiilen esiasteen, eli puun ja turpeen) poltto olisi pidettävä näissä rajoissa. Tuuli- eikä aurinkoenergia voi koskaan olla vaihtoehto mutta mahdollisesti hyvä lisä, niin ja tuotettiinpa se tuulienergia sitten vaikka niillä huipputehokkailla kruuveilla.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Ei ole mitään syytä olla polttamatta hiiltä nykyisen tasoisesti tai enemmänkin. Fossiiliset polttoaineet kokonaisuutena kattavat 81,4% (v. 2013) maailman primäärienergian tuotannosta ja hiili yksinään 28,9%. Hiili on paitsi hyvin tärkeä, myös hyvin riittoisa energianlähde ja sitä riittääkin vuosituhansiksi. Oikein poltettuna, kuten esimerkiksi länsimaissa pääsääntöisesti tehdään, se on myös varsin puhdas energiamuoto.

Oikeastaan en nyt ala puhaltamaan hiileen tässä yhteydessä enempää, vaan hätistelen lukijat hyvän kirjallisuuden pariin. The Moral Case for Fossil Fuels on suosikkikirjani tällä hetkellä. Suosittelen lämpimästi.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Tällä Suomen talouden alamäen vauhdilla Suomi tullee kunniakkaasti saavuttamaan asetetut päästöjen säästötavoitteensa.

Toimituksen poiminnat