Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Minä en ole paha ihminen, etkä ole sinäkään

  • Hiilipelotonsuomi.fi lievittää ilmastoahdistusta
    Hiilipelotonsuomi.fi lievittää ilmastoahdistusta

Olen ilmastoskeptikko, denialistiksikin haukuttu. Olen ollut skeptikko jo pitkään. Vuonna 2007 perustin skeptisen kansalaisjärjestön, Ilmastofoorumi ry:n ja olen sen puheenjohtaja. Meillä on lähes kaksisataa jäsentä ja viime aikoina uusia jäsenhakemuksia on tullut lähes päivittäin.

Kaltaisiani skeptikoita tai "haalentajia" (lukewarmer), olivat he sitten taviksia kuten minä tai tutkijoita, kuten Roy Spencer, Judith Curry, Richard Lindzen, Roger Pielke Jr., Willian Happer, Freeman Dyson, Mauri Timonen, Antero Järvinen, Jyrki Kauppinen, Mikko Paunio ja moni, moni muu, haukutaan tosiaan denialisteiksi, viitaten holokaustin kieltäjiin. Meidän sanotaan olevan öljy- tai hiiliteollisuuden palkkalistoilla tai vähintäänkin niiden hyödyllisiä idiootteja. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

Mutta ymmärrän mistä pilkka ja vähättely johtuvat. Ymmärrän, että ilmastonmuutos pelottaa ja ahdistaa monia ihmisiä, ja että tarve ilmastoteoille tuntuu suurelta. Ja kuinka muuten voisikaan olla, kun media, poliitikot ja aktivistit rummuttavat päivittäin ilmastonmuutoksen kauhusanomaa kaikille, jotka vähänkin korvaansa asialle letkauttavat, ja itse asiassa vaikka ei kiinnostaisikaan.

Ymmärrän, että monella tämänkin blogin lukijalla huoli ilmastonmuutoksesta on suuri.

Mutta huoli, ja suuri sellainen, se ajaa minuakin eteenpäin. Ei fossiiliteollisuuden "likainen" raha, eikä idioottimainen typeryys, vaan ihan todellinen huoli.

Olen huolissani siitä, että vaikka ilmastotiede ei vieläkään tunne kovin hyvin ilmaston luonnollisia ja moninaisia syklejä, valtamerten kiertoja, pilvisyyden vaihteluita tai auringon aktiivisuuden ja kosmisten säteiden muutosten vaikutuksia, joista monen tuntemus on kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:nkin mukaan tasolla "Low Level of Scientific Understanding" (Low LOSU, alhainen tieteellisen ymmärryksen taso), niin silti meillä ja muualla ajetaan voimallisesti läpi laajaa ja kauaskantoista ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksia ja vaikutuksia ei niitäkään tunneta kovin hyvin.

Olen huolissani siitä, että globaalilla ilmastopolitiikalla haittaamme kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksia rakentaa parempaa elämää itselleen. Nautimme itse ennenkuulumattomasta yltäkylläisyydestä, joka olisi ollut entisaikojen kuninkaidenkin tavoittamattomissa, mutta samalla olemme valmiita ilmastonmuutoksen varjolla tuomitsemaan kehitysmaat pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen kieltämällä heiltä juuri sen keinon, jolla olemme oman varallisuutemme rakentaneet - nimittäin edulliset fossiiliset polttoaineet.

Ei kaikkein köyhimmillä ole varaa aurinkopaneeleihin ja tuulimyllyihin, vaan ilman fossiilisia he jatkavat kotiensa lämmittämistä ja ruoan valmistamista avotulella sisätiloissa, mikä on Mikko Paunion mukaan erittäin suuri kansanterveysongelma kehittyvissä maissa. Hänen mukaansa ilmastopolitiikka aiheuttaa 200 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa kehittyvissä maissa vuoteen 2050 mennessä, kaikista keuhkosyövistä, hengityselinsairauksista ja muista haitoista puhumattakaan.

Olen huolissani siitä, kuinka kotoisella ilmastopolitiikallamme ajamme teollisuutemme ja työpaikkamme kehittyviin maihin kuten Kiinaan ja Intiaan, joissa surkeiden työolojen lisäksi ympäristönsuojelusta piittaamattomuus on vertaansa vailla. Kun suljemme täällä tehtaan, jonka savukaasut on äärimmäisen tarkasti puhdistettu ja muutenkin päästöt ja jätteet käsitellään asianmukaisesti, niin samaan aikaan Kiinassa avataan lukuisia tehtaita ja voimalaitoksia, joiden piipuista ja putkista päästetään ilmaan ja luontoon kaikki saasteet suodattamattomina.

Kiinan suurten kaupunkien saastepilvet ovatkin monille tuttuja uutisista. Minulle ne ovat tuttuja omakohtaisestikin, asuinhan maassa puolitoista vuotta, joskaan en aivan pahimmin saastuneilla alueilla. Mutta kuinka moni tietää, että kolmannes Kiinan pinta-alasta kärsii happosateista? Siitä ongelmasta täällä lännessä päästiin eroon jo niin kauan sitten, että nuorimmat äänestäjämme eivät edes tunne koko termiä.

Kiinassa on muuten reilusti yli 90% maailman tunnetuista varoista niissä harvinaisissa maametalleissa, joita tarvitaan aurinkopaneelien, tuulimyllyjen ja sähköautojen komponentteihin. Kiinalaisen kaivosteollisuuden aiheuttamista järkyttävistä ympäristötuhoista ei voi edes puhua samana päivänä kuin jostain Talvivaarasta, joka niihin verrattuna on kärpäsen paska Tyynessä valtameressä. Kiinalaisten kaivosten läpeensä mustat jätealtaat aiheuttavat syöpiä ja epämuodostumia kymmenien kilometrien säteellä.

Mutta erityisesti olen huolissani siitä, kuinka nämä ja kaikki muut todelliset ympäristöongelmat lakaistaan maton alle käyttämällä sanaa ilmastonmuutos. Jo vuosien ajan ympäristöjärjestöjen ja poliitikkojen retoriikkakin on ollut pelkkää ilmastonmuutosta. Aivan kuin oikeita ympäristöongelmia ei enää olisikaan - tai jos onkin, niin aina ne jotenkin muka johtuvat ilmastonmuutoksesta tavalla tai toisella. 

Rahaa kerätään ja poliittisia toimenpiteitä tehdään enää lähes yksinomaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kaikkien konkreettisten ja kosketeltavien ongelmien jäädessä ikuiseen paitsioon. Korjautuvatko ne muka ehkäisemällä ilmastonmuutosta? Eivät, eivät todellakaan. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ei edes ehkäise ilmastonmuutosta, vaikka kuinka paljon kaataisimme rahaa, työtä ja sääntelyä siihen pohjattomaan kaivoon.

Olen huolissani myös siitä, millaisen maailman ja yhteiskunnan me jätämme jälkipolville. Siitä, kuinka lapset ja nuoret ovat päivä päivältä ahdistuneempia ja masentuneempia ilmastonmuutoksen edessä. Siitä, mitä kaikkia mahdollisuuksia he menettävät ylitsepursuavan ilmastosääntelyn ja -verotuksen vuoksi. Siitä, millaista heidän elämänsä on yhteiskunnassa, jossa jokaista pienintäkin tekoa säännellään ja kytätään ilmastonmuutoksen nimissä. Siitä, millaisiin kauhuihin näköalattomuuden ja toivottomuuden tilaan ahdistettu seuraava sukupolvi tulee ryhtymään. Jokelastahan se jo alkoi.

Lisäksi olen huolissani monesta muusta asiasta, kuten liikkumisen ja asumisen jatkumisesta meillä täällä Pohjolassa, meihin kaikkiin kohdistuvan verotaakan kiristymisestä, ja niin edelleen, mutta ikävä kyllä lista on loputon. Mihinpä ilmastopolitiikka ei vaikuttaisi? Suomen ilmastolakikin edellyttää sen vaikuttavan kaikkeen lainsäädäntötyöhön.

Onko tämä kaikki vain hyväksyttävä, jos ilmastonmuutos todella on niin paha asia kuin meille kerrotaan?

Ei, ei todellakaan ole. Niin kutsutun puolentoista asteen tavoitteen kustannuksiksi energiantuotannon uudistamisen osalta IPCC arvioi taannoin jopa 106 biljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä. Toisin sanoen pelkät taloudelliset kustannukset uusiin energialaitoksiin olisivat yli sata miljoonaa miljoonaa euroa vuoteen 2050 tai muutama miljoonaa miljoonaa euroa joka vuosi. Se on pahimmillan kymppitonni vuodessa per suomalainen kotitalous. Eikä se luku edes sisällä lukemattomia muita taloudellisia kustannuksia, eikä tosiaankaan noita edellä mainitsemiani muutamia esimerkkejä ilmastopolitiikan konkreettisemmista haitoista, joita ei voi edes rahassa mitata.

Toisaalta, jos edelleen mitataan rahassa, niin IPCC:n sangen monimutkaisesti muotoiltujen arvioiden mukaan torjumattoman tai ehkäisemättömän ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset olisivat ilmeisesti noin 1-2% maailman bruttokansantuotteesta vuosittain vuosisadan loppuun saakka. Se on "vain" 0,7-1,4 biljoonaa (miljoonaa miljoonaa) euroa vuodessa menetettyä globaalia kansantuloa. Mittaamattoman paljon sekin, mutta reilusti alle puolet siitä, mitä pelkkä energiantuotannon uudistaminen SR15-mallissa maksaisi.

Olettaen, että IPCC:n lähtökohtaisesti poliittinen näkemys ilmastonmuutoksesta jotenkin sattumalta pitäisi paikkansa, niin IPCC:n omien lukujenkin mukaan tulisi selvästi edullisemmaksi vain kylmästi ottaa vastaan se mitä on tulossa, ja lisäksi välttyisimme kaikilta ilmastopolitiikan haitoilta.

Ja koska kysymys on politiikasta, niin ei ole mitään syytä uskoa, että ilmastopolitiikka koskaan edes osuisi todelliseen maaliinsa, kaikista sen aiheuttamista haitoista ja kustannuksista huolimatta. Mikä massiivinen poliittinen hanke olisi koskaan onnistunut kunnolla, tai edes pieni? Mainitsiko joku jo soten?

Koska huoli on suuri, niin jotain on tehtävä. Ilmastofoorumi ry:ssä kannamme pienen kortemme kekoon paremman huomisen puolesta muun muassa avaamalla uuden hiilipelotonsuomi.fi -sivuston. Toistaiseksi sisältöä on vähemmän kuin tässä blogissa, mutta sivun tarkoitus on antaa toinen näkökulma, tiivistää ilmastopolitiikan ongelmakohdat ja tarjota niihin ratkaisuja, sekä antaa vinkkejä lisätiedon lähteille. Lisäksi esittelemme saman huolen jakavia eduskuntavaaliehdokkaita.

Todellisuus on se, että maailma on parempi paikka kuin koskaan aiemmin. Käyttämällä enemmän fossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa teemme maailmasta vieläkin paremman paikan, myös kaikkein köyhimmille. Emme saa nyt uhrata loistavaa tulevaisuuttamme ilmastopolitiikan alttarille. Älä ahdistu, vaan perehdy myös siihen, mitä sinulle jätetään kertomatta.

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja
Ilmastofoorumi ry

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

26Suosittele

26 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Hiilidioksiidi ei ole saaste ja nämä muut saastuttamiset on lopetettu tässä maassa jo aikoja sitten.
Järjetön ilmastopolitiikka euroopassa on aiheuttanut osan noista kuvien saasteista.
https://www.google.com/search?q=china+waste+lakes&...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tähän ikään mennessä on nähnyt jo niin monta "maailmaloppua", joilla ihmisiä on peloteltu, että tietty immuniteetti on muodostunut tällaiselle katastrofipropagandalle kuin nyt on meneillään tuota ilmastonmuutosta koskien. Jostain syystä aina pitää kollektiivisessa tietoisuudessa olla jokin uhka: ydinsota, ilmansaasteet, jääkausi, AIDS, happosateet, otsonikato ...

Siksi onkin yllättävää havaita kuinka tehokkaasti tuollainen pelottelu uppoaa nuorisoon. Ruotsalaista koulutyttö Gretaa pidetään idolina, kun hän järjestää aktiviteetteja ja paasaa arvostetuilla forumeilla sanomaansa aplodeerauksen siivittämänä. Mutta kuinka pitkä omakohtainen kokemus on 15-16 -vuotiaalla ilmastonmuutoksesta? Hänen muistamansa aika on noin kymmenen vuotta, mikä periodi ei luonnollisen vaihtelun puitteissa anna perustaa minkäänlaisiin johtopäätöksiin, vaikka vastoin todellisuutta tuona aikana olisikin merkittävää muutosta tapahtunut.

Ja kuinka syvällisesti hänellä on kykyä omilla aivoillaan analysoida tieteellisiä tutkimuksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä? Mielestäni hän on vain esimerkki siitä kuinka nuoria ihmisiä ahdistetaan julmasti jonkin ahneuteen perustuvan poliittisen agendan johdosta. Sellainen on äärimmäisen tuomittavaa.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen sinänsä on kannatettavaa, kun ajatellaa mitä kaikkea muuta käyttöä esimerkiksi öljyllä on erilaisten materiaalien valmistuksessa, kemianteollisuudessa j.n.e. Mutta tuota vähentämistä ja vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimista pitää tehdä juuri tuosta syystä eikä perusteettoman pelon lietsonnan kautta. Ja se pitää toteuttaa sitä mukaa, kun taloudelliset resurssit antavat myöten.

Teoriassakaan ei Suomella ole käytännössä minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa globaaliin hiilidioksidipäästötasoon, koska täällä asuu vain hiukan päälle puoli promillea maailman väestöstä. Sellaiset hallitukset, jotka pitävät vallassaan miljardeja kansalaisia (Kiina ja Intia) ovat avainbasemassa päätöksissä, joilla voi jotain merkitystä olla.

Suomessa puhutaan "ilmastovaaleista", mutta paras toimintatapa Suomelle on pitää huolta omasta taloudestaan niin hyvin kuin mahdollista samalla ylläpitäen korkeata koulutustasoa. Tällä tavalla Suomi voi osaltaan olla mukana innovaatiokehityksessä. Oman oksamme sahaaminen ilmastopolitiikan vuoksi on järjetöntä, koska mikään viisari ei värähtäisi vaikka me kaikki tänään kuolisimme.

Talouden kehittäminen on myös avainasemassa muualla kun ajatellaan mahdollisten ilmaston muutosten aiheuttamia tilanteita. Sellaisiin pitää pystyä vastaamaan tehokkaasti ja vain vankka talous mahdollistaa toimenpiteet, joita sitten tarvittaisiin.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Näinhän se on. Varsinkin tuosta talouden kehittämisestä olisi voinut kirjoituksessanikin puhua enemmän, mutta pituus meni jo yli kipurajan.

Tärkeä pointti on kuitenkin juuri se, että muuttui ilmasto miten tahansa, niin vahva talous antaa mahdollisuuden mukautua muutoksiin ja jopa kääntää ne voitoksi. Sen sijaan heikko, ilmastopolitiikalla kuristettu talous haittaa merkittävästi mahdollisuuksia mukautua muutoksiin, olivat ne mitä tahansa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jos joukkotuho olisi voitollinen niin ydinsota olisi aloitettu 50-luvulla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Siksi onkin yllättävää havaita kuinka tehokkaasti tuollainen pelottelu uppoaa nuorisoon. Ruotsalaista koulutyttö Gretaa pidetään idolina, kun hän järjestää aktiviteetteja ja paasaa arvostetuilla forumeilla sanomaansa aplodeerauksen siivittämänä. "

Eikä enää pelkästään idolina, nyt hänelle jo ehdotetaan Nobelin rauhanpalkintoa:

https://yle.fi/uutiset/3-10687970

No, eipä tässä mitään ihmeellistä ole: https://yle.fi/uutiset/3-5805543

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Eikä enää pelkästään idolina, nyt hänelle jo ehdotetaan Nobelin rauhanpalkintoa..."

Eräänlainen meidän aikamme Jeanne d'Arc?

Greta Thunberg on itse sanonut, että hänellä on Aspergerin syndrooma ja siksi hän suhtautuu asioihin ykstotisemmin kuin ihmiset keskimäärin. (Tai tarkkaan ottaen kausaliteetti menee tietysti toisinpäin; diagnoosi seuraa käyttäytymisestä.)

https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/asperger...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtym...

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #8

"Greta Thunberg on itse sanonut, että hänellä on Aspergerin syndrooma ja siksi hän suhtautuu asioihin ykstotisemmin kuin ihmiset keskimäärin."

Ja jos tuohon vielä lisätään se, että vielä teini-iässä ihminen ajattelee melkoisen musta-valkoisesti vailla harmaan sävyjä, niin onko tuollainen ilmastokatastrofin pelko ihmeteltävää. Tulee vain mieleen kuinka sitä itse ajatteli tuon ikäisenä, siis jos muistaa miten silloin ajatteli, kun siitä on kulunut kohta viisikymmentä vuotta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suositus kommenttisi ensimmäiselle puoliskolle.

Jälkimmäistä puoliskoa kommentoin toteamalla, että saastuminen ja ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvu korreloivat talouskasvun kanssa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Mutta saastuminen ja hiilidioksidi ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi, erään tutkimuksen (linkki hukassa nyt) mukaan yhteiskunnat alkavat kiinnittää enemmän ympäristöasioihin huomiota, kun ylitetään 5000 dollarin per capita bruttokansantuote. Toisin sanoen, kun Maslow'n tarvehierarkian alimmat portaat on täytetty, ihmisillä on paremmin aikaa ja varaa huomioida myös elinympäristön hyvinvointi. Vauraammissa maissa ympäristö voikin paremmin ja pahimmat ympäristöongelmat esiintyvät köyhemmissä maissa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jälkimmäistä puoliskoa kommentoin toteamalla, että saastuminen ja ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvu korreloivat talouskasvun kanssa."

Kuten listasin niitä kauhuskenarioita, joita vuosikymmenien saatossa on esitetty, niin ilmansaasteet olivat se uhka numero yksi 60-luvun lopulla. Silloin puhuttiin rikkidioksidista, hiilimonoksidista, typen oksideista j.n.e. Ja juuri niihin perustui mm. kirja "Äänetön Kevät".

Melko voimakkaasta talouskasvusta huolimatta, tai ehkäpä jopa sen ansiosta, nuo ilmansaasteongelmat on kehittyneissä teollisuusmaista käytännössä jo ratkaistu. Niistä ei olla huolissaan. Huoli on kohdistunut hiilidioksisiin, joka on ilmakehän normaalikomponentti ja jonka määrä on vaihdellut useita satoja prosentteja vuosituhansien saatossa.

Ei ole niin yksioikoinen totuus, että talouskasvu aiheuttaisi merkittävässä määrin hiilidioksidin määrän kasvamista myöskään. Monet tiedemiehet ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa hiilidioksidimäärän kasvuun ja ilmastohan on lämmennyt jonkinlaista aaltoliikettä noudattaen trendinomaisesti jo yli 300 vuotta. Nyt eletään tällaista jaksoa. Kukaan ei kuitenkaan varmuudella osaa sanoa kauanko se kestää.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Ymmärrän, että Sinunkin näkemyksesi sopii johtopäätökseeni, minkä mukaan vain menetyksiä tuottavat hiilidioksidipäästöjen leikkaukset on syytä korvatata toimenpiteillä, mitkä edistävät ihmiskunnan sopeutumista luonnollisiin ilmaston muutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Olen huolissani siitä, että vaikka ilmastotiede ei vieläkään tunne kovin hyvin ilmaston luonnollisia ja moninaisia syklejä, valtamerten kiertoja, pilvisyyden vaihteluita tai auringon aktiivisuuden ja kosmisten säteiden muutosten vaikutuksia, joista monen tuntemus on kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:nkin mukaan tasolla "Low Level of Scientific Understanding" (Low LOSU, alhainen tieteellisen ymmärryksen taso), niin silti meillä ja muualla ajetaan voimallisesti läpi laajaa ja kauaskantoista ilmastopolitiikkaa, jonka seurauksia ja vaikutuksia ei niitäkään tunneta kovin hyvin."

Hyvä,oikein hyvä.

Sinä tiedät ja siksi ajat edustamaasi kauaskantoista ilmastopolitiikkaa vai ammutko yhtälailla myös pimeyteen toivoen jatkamalla samaan tapaan kuin ennenkin?

Rahasummista on aivan turha puhua,koska toistaiseksi ne ovat mitättömiä puolustusbudjetteihin nähden.

Päädytään siis siihen prioriteetteihin. Minua pelottaa Paunion kaltaiset häijyt ihmiset jotka titteleillään koittaa päteä kaikissa asioissa kertomalla esim. Miten kiertotalous saastuttaa,koska Kiinassa muovia päätyy meriin. Faktat tiskissä..näin käy,mutta ei se ole siinäkään tapauksessa kiertotalouden toimivuutta vaan ihmisten piittaamattomuutta. Mikäli sitten ylistämme piittaamattomuutta,niin lähtekäämme sille tielle ja lopetetaan höpinät saastuttamisesta kokonaan.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Selailin sekä Suomen lukion että yliopistojen uusia kemian ja biologian oppikirjoja mitä nuorisolle, tuleville ylioppilaille ja fil. maist. opetetaan ilmastonmuutoksesta, esim ”Chemistry The. Central Science”, ”Biology A Global Approach”, jne

Lähtökohtaisesti kaikissa oppikirjoissa hiilidioksidipäästöt ovat pahasta ja IPCC ennusteita näytetään ja puolusteyaan ilman kritiikkiä. Sama pelottelu on siis jatkunut jo parin-kolmen opiskelijasukupolven ajan, joten nykyiset alle 35 vuotiaat korkeasti koulutetut ovat jo ’aivopesty’ yhteen ja ainoaan totuuteen.

Tämä huomaa esim YLEn tuoreesta vaalikoneen vastauksista 20 - 35 vuotiaiden joukossa (aihe ilmastonmuutos). Ainoastaan yli 50 vuotiaat miehet eivät ole nielleet median propagandaa, mutta valitettavasti 50+ naiset taas ovat melkein yhtä innokkaita kuin 20-30 vuotiaat kriitittömästi kiireellisten ilmastotekojen kannattajia. Taitaa olla syynä yksipuolinen uutisointi ...

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Näinhän se menee. Pitkään ja hartaasti on ilmastotyötä painettu. En ole tosin ihan varma meneekö raja 35-vuotiaiden kohdalla, luulen että se on lähempänä 30 vuotta tai jopa alle. Mutta kuitenkin. Hyvä huomio.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Öljykriisi oli 70-luvun alussa jo.

Sitä ennen ymmärrettiin kasvihuoneilmiö niin, että sillä tavalla ei voi jatkaa miten päästöjä tehtiin mutta siihen aikaan ydinaseista oli isompi huoli.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Peruskoulutuksella on ehdottoman tärkeä roolinsa propagandaa pohjustavana esipropagandana.

Viitisentoista vuotta sitten katsoin, mitä tytärpuoleni yläasteen oppikirjassa sanottiin hippiliikkeestä. Siellä sanottiin, että hipit vastustivat hyvinvointia!

(Eli propagandasanomana oli siis se, että hyvinvointi tarkoittaa samaa kuin kaupallisen kulutuksen maksimoiminen.)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

#10:

"Lähtökohtaisesti kaikissa oppikirjoissa hiilidioksidipäästöt ovat pahasta ja IPCC ennusteita näytetään ja puolusteyaan ilman kritiikkiä. Sama pelottelu on siis jatkunut jo parin-kolmen opiskelijasukupolven ajan, joten nykyiset alle 35 vuotiaat korkeasti koulutetut ovat jo ’aivopesty’ yhteen ja ainoaan totuuteen."

Koululakot yms. ilmastonmuutoksen vastustamiseen liittyvät mielenilmaukset muhivat juuri kouluissa syötettävästä propagandasta. Tätä kiihkoa tietenkin jotkut opettajat voivat vielä omalla kiihottamisellaan lisätä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Onko tämä kaikki vain hyväksyttävä, jos ilmastonmuutos todella on niin paha asia kuin meille kerrotaan?"

Ilmastonmuutos voi myös olla pahempi asia mitä sinulle on kerrottu. Sehän riippuu siitä miten ymmärrät fysiikkaa, biologiaa, geologiaa ja historiaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Vuonna 2007 perustin skeptisen kansalaisjärjestön, Ilmastofoorumi ry:n ja olen sen puheenjohtaja."

Eli ensin tehdään johtopäätös ja sitten aletaan keräämään sitä tukevaa aineistoa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Erittäin hyvä havainto.

Tuossa on korkea riski kognitiiviselle dissonanssille. Siis se sama efekti mikä tapahtuu kreationisteilla jotka päättävät että joku avaruus-parta-ukko luonut litteän maailman 6000v sitten ja sitten alkavat keräillä aineistoa tähän.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Tuossa on korkea riski kognitiiviselle dissonanssille. Siis se sama efekti mikä tapahtuu kreationisteilla jotka päättävät että joku avaruus-parta-ukko luonut litteän maailman 6000v sitten ja sitten alkavat keräillä aineistoa tähän."

Niinpä, co2 on kaiken pahan alku ja juuri, siitä ei poiketa pätkääkään sanoi todisteet mitä tahansa. Käsittääkseni IPPC-porukka toistaa tuota mantraa silmälaput silmillä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #24

"Niinpä, co2 on kaiken pahan alku ja juuri, siitä ei poiketa pätkääkään sanoi todisteet mitä tahansa."

Kaikki todisteet osoittavat, että CO2 on kasvihuonekaasu. Mikään todiste ei tästä ole poikennut.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #25

"Kaikki todisteet osoittavat, että CO2 on kasvihuonekaasu. Mikään todiste ei tästä ole poikennut."

Tuota tuskin epäilee kukaan, eli co2 on ns. kasvihuonekaasu mutta samainen kaasu on myöskin ehdottoman välttämätön kasveille. Ja ilmesestikin? co2-pitoisuus ilmakehässä on ollut monasti jopa huomattavasti korkeampi kuin mitä se on nyt.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #26

"Tuota tuskin epäilee kukaan, eli co2 on ns. kasvihuonekaasu mutta samainen kaasu on myöskin ehdottoman välttämätön kasveille."

Toki. Se on myös välttämätön että maapallo ei jäätyisi kun ollaan niin kaukana auringosta.

"Ja ilmesestikin? co2-pitoisuus ilmakehässä on ollut monasti jopa huomattavasti korkeampi kuin mitä se on nyt."

Niin on.

Ja tiedetään että siihen CO2 pitoisuuden nopeaan muutokseen liittyy joukkotuho: https://en.wikipedia.org/wiki/Extinction_event

4/5 suurimmasta joukkotuhosta liittyy ilmastonmuutokseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"ensin tehdään johtopäätös ja sitten aletaan keräämään sitä tukevaa aineistoa."

Käsittääkseni IPCC on juurikin toiminut noin. Se on itse asiassa jopa perustettu moiselle pohjalle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Syytä aina vastapuolta siitä, mihin olet itse syyllistynyt. Kuka se näin sanoikaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

"Syytä aina vastapuolta siitä, mihin olet itse syyllistynyt. Kuka se näin sanoikaan."

Miten tämä liittyy mihinkään? Enhän minä ole perustanut mitään tieteenvastaista kerhoa.

Matilaisen blogi antaa kyllä selityksen sille, miksi ilmastokeskustelu junnaa paikoillaan. Kun kerran on päätetty, että mehän ei uskota, ja oikein perustettu yhdistys sille, niin turha siinä on yrittää järkeä puhua.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #31

Kalevi, miksi oletat, että olisin v. 2007 yksinkertaisesti päättänyt olla uskomatta ilmastonmuutokseen ja hakannut sen päätöksen kiveen? Mistä tiedät kuinka paljon perehdyin aiheeseen sitä ennen, vai enkö perehtynyt?

Kuten Matille jo vastasin (tämä kommentti), minä olen "tiedeuskovainen" paremman termin puutteessa. Jos pidät minua tieteenvastaisena, voin vain olettaa, että olen lukenut esimerkiksi IPCC:n tieteellisiä raportteja (eikä vain poliittisia yhteenvetoja) enemmän kuin sinä - toisin sanoen oletan väitteesi olevan projektio.

Huomasitko, Kalevi, että en käsitellyt blogissani ilmastotiedettä lainkaan ja vain ohimennen vihjasin näkemyksiini CAGW-hypoteesin uskottavuudesta? Huomasitko, että kirjoitukseni käsitteli ilmastopolitiikan haitallisia seurauksia? Jos huomasit, niin miksi nillität täällä siitä, että minä tai muut skeptikot emme muka "uskoisi ilmastonmuutokseen"?

Kysymys ei nyt ollut siitä (ja ei, en edes kiellä ilmastonmuutosta sen tieteellisen määritelmän mukaisesti, poliittisen määritelmän kanssa sitten onkin vähän niin ja näin), vaan ilmastopolitiikan haitallisista seurauksista. Eivätkö ne kiinnosta sinua lainkaan? Onko sinulle aivan sama mitä ihmisille tapahtuu, jos vain hiilidioksidipäästöt saadaan laskemaan? Se on nähdäkseni hyvin vaarallinen tie, paljon vaarallisempi kuin väitetty ilmastonmuutos.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #42

"Onko sinulle aivan sama mitä ihmisille tapahtuu, jos vain hiilidioksidipäästöt saadaan laskemaan?"

Elintason laskua. Ja mielestäni olisi tärkeämpää ajatella tuossa nimenomaan resurssien riittävyyttä ja jatkuvuutta kuin sitä CO2:sta.

Se on pienempi paha kuin hallitsematon romahdus.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #42

Kyllä blogissa aika selvästi sanot, että löit kantasi lukkoon viimeistään v. 2007. Siitä, paljonko aikaa olet käyttänyt asiaan pohtimiseen, millä kompetenssilla ja mistä lähteistä, minulla tietenkään ei ole tietoa. Mutta huomattakoon, että vuoden 2007 jälkeen tieteellinen varmuus antropogeenisesta ilmastonmuutoksesta on kasvanut, ei vähentynyt.

Lisäksi luettelet litanian tunnettuja valehtelijoita. Kyllä, tiedän, teikäläisten kuplassa he edustavat 'riippumattomia tutkijoita' tjsp., mutta kyllä todellisuudessa kyse on porukasta, joka käyttää akateemista statustaan hyvin epäeettisesti.

Ilmastopolitiikka on sitten asia erikseen ja siitä, että se on monessa suhteessa ollut epäonnistunutta, olen kyllä samaa mieltä. Mutta taas väite, että kaikki viimeaikainen ympäristönsuojelu kytkeytyisi vain ilmastoon, on väärin. Mainittakoon yhtenä esimerkkinä vaikkapa laivojen rikkidirektiivi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei pidä paikkaansa.

Se tiedettiin viime vuosisadan alussa jo, että ihmisen päästöt vaikuttavat ilmastoon. 70-luvun alussa ymmärrettiin että tällä menolla ei voi jatkua.

IPCC sitten perustettiin että saatiin resursseja tutkimaan ihmiskunnan ihmiskunnan selviytymisen kannalta merkittävintä uhkaa. Painoarvo kasvanut aseistariisuntasopimusten ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

#20. Olet käsittänyt väärin. IPCC kerää yhteen ilmastotutkimuksessa syntynyttä tietoa. Jos tuo tutkimus osoittaisi, että ihmisen vaikutus on vähäinen, ei sen julkaisemiselle olisi estettä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #30

Wikipedia IPCC:stä: "... jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä."
Onhan tuossa perustettaessa jo päätetty, että ihmisen syyllisyyttä kannattaa tutkia, jos ei, että siinä se on. Esimerkiksi tuossa ei ole mukana "ihmisen aiheuttama viileneminen".
https://fi.wikipedia.org/wiki/IPCC

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #38

"Its initial task, as outlined in UN General Assembly Resolution 43/53 of 6 December 1988, was to prepare a comprehensive review and recommendations with respect to the state of knowledge of the science of climate change; the social and economic impact of climate change, and potential response strategies and elements for inclusion in a possible future international convention on climate."

https://www.ipcc.ch/about/history/

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #38

Harjoitetaanpa loogista päättelyä. Premissit:

1. Hiilidioksidi on ns. kasvihuonekaasu, ja tiedetään että se lämmittää ilmakehän alaosia.

2. Ihmiskunta päästää ilmakehään hiilidioksidia

Tästä voidaan päätellä, että ihminen vaikuttaa ilmastoon enemmän tai vähemmän sitä lämmittämällä. Se ymmärrettiin jo 1900-luvun alussa että ihmiskunta vaikuttaa ilmastoon. Ymmärrettiin ongelmaksi 70-luvun alkuun mennessä.

Kannattaa myös huomioida, että tutkijoiden ei tarvitse olla mitään "ilmastotutkijoita". Tutkijat voivat olla geologeja, paleontologeja, arkeologeja, fyysikoita, astronomeja.

Ilmasto vaikuttaa aika monessa asiassa ja IPCC sitten jäsennellyt sitä informaatiota.

Arvo Kukko

Maallikon kommentti aiheeseen, josta on jo melkein kaikki sanottu, paitsi viimeistä sanaa, ei paljon muuta tilannetta. Sen kuitenkin voisin mainita, että viime syksyn IPCC-raportista alkanut vyörytys ja kriittisen ajattelun kriminalisointi on saanut havahtumaan. Seurattuani kuukauden verran ilmastofoorumia, ole noteerannut vastavaäitteet hyvin varteenotettaviksi.

Mitä tulee Suomen tai suomalaisten mahdollisuuteen vaikuttaa globaaliin tilanteeseen tällä alueella, kuten muillakin elämän ja tenologian aloilla, on panostaa siihen miten imaston ja muun ympäristön saastuminen väkirikkaissa maissa saadaan kuriin. Nokia-isinöörit ja suunnittelijat jo näyttivät että heiltä se onistui - maailman muuttaminen. Jos meiltä nousisi tiedemiehiä, insinöörejä ja investoijia jotka pystyisivät kehittämään uutta teknologiaa ja nopeuttamaan kehitysprosessia siellä missä sen vaikuttavuus on suurin, riittäisi se kyllä omaksi panostukseksemme. Myös ilman kaikkien katujen muuttamista pyöräteiksi.

Vihreölle liikkeille ehdotan ikiomaksi tavoitteeksi: Käännyttäkää rokotevastaisuuliikkeet järjen ja vastuun tielle. Kyseessä on kutenkin teidän sielunveljenne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse olen havahtunut erääseen erittäin huolestuttavaan seikkaan:

Monet "ilmastokritiikot" tai "ei konsensusta" öyhöttäjät lienevät samaa porukkaa kuin kreationistit ja litteään maahan uskovat salaliittohörhöt.

Tälle löytyy vahvasti viitteitä siitä, että nämä toistuvasti viittaavat johonkin yhdysvalloissa elävän ihmisen sanomisiin (maassa jossa peräti yli 40% on kreationisteja) ja argumentaatiosta paistaa se, että EI IKINÄ mainita sanallakaan mistään tapahtumista mitä on tapahtunut yli 6000v sitten.

Kaikki havainnot yli 6000v takaisista tapahtumista on salaperäisesti vaiettu, ikään kuin niitä ei olisi.

Tiedevastainen roska on merkittävä ongelma asiallisessa keskustelussa. Pitää ymmärtää se, että se joka ei osaa vastata siihen onko ihminen nisäkäs, on kyvytön keskustelemaan mistään ilmastonmuutoksesta.

Yleisohje ilmastonmuutoskeskustelussa nähdäkseni on saada argumentteja maan ilmastohistoriasta. Jos ne puuttuu, on syytä olettaa että kyseessä on joku kreationistihörhö joka uskoo pingviinien kävelleen Antarktikselta Lähi-itään jossa 500 vuotias tyyppi rakentanut niille jonkun arkin siksi aikaa kun joku avaruus-parta-ukko täyttänyt maailman vedellä hetkeksi.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Matti: "Monet 'ilmastokritiikot' tai 'ei konsensusta' öyhöttäjät lienevät samaa porukkaa kuin kreationistit ja litteään maahan uskovat salaliittohörhöt."

Omista tiedettä koskevista näkemyksistäni voin sanoa muun muassa, että:

- ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut,
- ihminen on vaikuttanut ja vaikuttaa paikallisten ilmastojen ja globaalin ilmaston muutoksiin jonkin verran,
- maapallo on navoiltaan hieman litistynyt geoidi, ja sen ikä on reilut 4,5 miljardia vuotta,
- rokottaminen on järkevää ja hyödyllistä,
- ihminen on käynyt kuussa,
- evoluutiota tapahtuu sekä mikro- että makrotasoilla,
- homeopatia on hörhöilyä,
- ja niin edelleen.

Olen kenties "tiedeuskovainen", sillä mielestäni tiede on insinööritaidon ohella varmaankin paras asia, mitä ihmiskunta on koskaan kehittänyt. Olenkin hyvin huolissani myös siitä, millaiseksi tiedemaailma on viime aikoina kehittynyt. Huuhaa-tutkimuksia julkaistaan vertaisarvioiduissa journaleissa (viittaan nyt erityisesti sukupuolentutkimukseen), vertaisarvioinnista on tulossa kovaa vauhtia vitsi ja kansalaisten luottamus tieteeseen murenee kovaa vauhtia.

Sitä ei yhtään auta se, että ilmastotieteessä on nostettu tietokonemallit hyödyllisestä apuvälineestä kaiken kattavaksi totuudeksi. Tietokonemallit ovat tosiaankin hyviä apuvälineitä, mutta ne väistämättä heijastavat aina rakentajiensa käsityksiä todellisuudesta. Jos se käsitys todellisuudesta on virheellinen, niin myös tietokonemallin tulos on virheellinen. Tietokonemalli ei voi lähtökohtaisesti tuottaa uusia havaintoja todellisuudesta, vaan havaintoja todellisuudesta voidaan tehdä ainoastaan havainnoimalla empiirisellä menetelmällä todellisuutta itseään.

Huomasitko muuten, että kirjoitukseni koski ilmastopolitiikan haitallisia seurauksia? Miksi et useissa kommenteissasi puuttunut itse aiheeseen mitenkään, vaan aloit nillittämään salaliitoista ja kreationismista?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #41

Se koko pointti onkin siinä että ihmiset eivät eläisi kuin olisi joulu joka päivä. Elintaso laskee riippumatta siitä muuttuuko ilmasto. Ilmastopolitiikassa on kyse sopeutumisesta vähempään kulutukseen.

Olen samaa mieltä myös tiedemaailman rappiosta että nykyään tieteellisiä julkaisuja tehdään oikeastaan liikaa ja poliittisesti värittyneitä että niissäkin pitää olla lähdekriittinen.

Tietokonemallit itseasiassa ovat itseasiassa varsin hyvä lähtökohta kaiken kattavalle totuudelle koska: Ne ovat vapaasti käytytettävissä, muokattavissa ja arvioitavissa!

Sieltähän ne sorsat löytyy githubista että voi vapaasti ihan itse tutkia ja ajella simulaatiota, tehdä korjausta ja nostaa meteliä että tässä nyt on virhettä.

Itseasiassa en itse niele ihan tuota lämpenemistä tuolla nopeudella mitä niissä malleissa esitetään vaikka malli muuten olisi pätevä että suuntaa antavana "tällä päästöllä lämmittää" ja voi periaattessa lämmittää paljonkin kuten mallit esittää mutta lämpenemisnopeus ei välttämättä ole niin suuri.

Se liian nopea muutos sitten on tuhoisaa elämälle kun evoluutio on hidas prosessi. Pienimuotoinen massasukupuutto oli siinä paleoseeni-eoseenin lämpöhuipussa mutta siinä lämpeneminen tapahtui 20000v aikana. Ihmiskunta päästää nyt hiilidioksidia 50x nopeudella että ilmastonmuutoksen vaikutuksia helposti vähätellään. Ei maapallolla elämä ole sopeutunut kuin viimeisen miljoonan vuoden muutoksiin, että vaikka ilmastonmuutos olisikin ennusteita hitaampaa niin se on kriittistä että saa pidettyä niissä rajoissa missä siihen ehditään sopeutua. Siinä biljoonat on pieni raha. Sotakoneisiin menee enemmän.

"Tietokonemalli ei voi lähtökohtaisesti tuottaa uusia havaintoja todellisuudesta, vaan havaintoja todellisuudesta voidaan tehdä ainoastaan havainnoimalla empiirisellä menetelmällä todellisuutta itseään."

Näinhän se. Ne mallit käytännössä tarkentuu joka vuosi kun saadaan lisää dataa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen Vastaus kommenttiin #43

Matti: "Se koko pointti onkin siinä että ihmiset eivät eläisi kuin olisi joulu joka päivä."

Jos tämä on se pointti - josta itse asiassa olen samaa mieltä - niin ei siihen tarvitse mitään ilmastonmuutosta sotkea, saati ilmastopolitiikkaa. Jos ilmastopolitiikka on väline tähän ongelmaan tai johonkin muuhun ilmastoon liittymättömään ongelmaan, niin se on ensinnäkin valheellinen väline, ja toisekseen huono väline, koska ilmastopolitiikka perustuu pakkoon.

Pakottamista parempi, tehokkaampi ja ihmisoikeudellisesti sekä yksilönoikeudellisesti kestävämpi ratkaisu on puuttua kannustimiin.

Tässä kohdassa kannustimien muutos olisi se, että luopuisimme velkavetoisesta inflatorisesta rahajärjestelmästä ja siirtyisimme deflatoriseen rahajärjestelmään, joka kääntäisi kannustimet päälaelleen ja hullun velkaantumisen ja konsumerismin sijasta kannustaisi säästämiseen ja vain tarpeeseen tehtyihin hankintoihin, joissa etusijalla olisi nykyistä useammin kestävyys ja kertakäyttöisyyden vähentäminen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #45

"Jos tämä on se pointti - josta itse asiassa olen samaa mieltä - niin ei siihen tarvitse mitään ilmastonmuutosta sotkea, saati ilmastopolitiikkaa."

Ilmastonmuutos on semmoinen prosesi mikä käynnissä ja tämän hetken arvion mukaan, sillä tavalla mikä haittaa ihmiskuntaa ja maailman eliöstöä. Asian tarvitsee olla yleisessä tietoisuudessa.

Ilmastopolitiikka taas semmoista, että kun on tuo peliteoria kuitenkin että tarvittaisiin globaalia yhteistyöpeliä tai vaikutusta isompien liittojen kautta. EU on jo riittävän iso että voi vaikuttaa johonkin globaaleihin asioihin. Suomi ei oikein.

Vaihtoehtoisesti tarvitaan paikallista politiikkaa jossa ei voi niinkään globaaleihin asioihin vaikuttaa vaan keskittyä omaan selviytymiseen, mikä on CO2:n sijasta omavaraisuuteen pyrkimistä mikä toki vähentää sitä CO2:sta myös.

Se vaan että saivat jostain vähennyksistä sovittua Pariisissa että voi kokeilla globaalia yhteistyötä ja vähentää päästöä mutta keinojen pitäisi mielestäni olla ensisijaisesti näitä omavaraisuuteen pyrkimistä.

"Pakottamista parempi, tehokkaampi ja ihmisoikeudellisesti sekä yksilönoikeudellisesti kestävämpi ratkaisu on puuttua kannustimiin."

Joo-o. Pitäisi palkita siitä kun parantaa asioita, eikä haaskauksesta kuten nyt. Verotuksen pitäisi kohdistua kuluttamiseen, ei työntekoon.

"Tässä kohdassa kannustimien muutos olisi se, että luopuisimme velkavetoisesta inflatorisesta rahajärjestelmästä ja siirtyisimme deflatoriseen rahajärjestelmään, joka kääntäisi kannustimet päälaelleen ja hullun velkaantumisen ja konsumerismin sijasta kannustaisi säästämiseen ja vain tarpeeseen tehtyihin hankintoihin, joissa etusijalla olisi nykyistä useammin kestävyys ja kertakäyttöisyyden vähentäminen."

Tässä tarvittaisiin painostusta EU:n suuntaan. Vähän semmoista direktiiviä että kaikki roina mitä myydään pitäisi olla 10v virhevastuulla. Valmistaja vastaisi ja viimekädessä henkilökohtaisesti itse, että ei pääse konkurssillakaan irti roskan tuottamisesta.

Kaikissa skenaaroissa, ajattelee asian miten päin vain, elintaso laskee. Se pitäisi pystyä hyväksymään ja se tapahtuisi silloinkin vaikka kulutusjuhlat jatkuisi koska väestö ikääntyy.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

"Kiinassa on muuten reilusti yli 90% maailman tunnetuista varoista niissä harvinaisissa maametalleissa, joita tarvitaan aurinkopaneelien, tuulimyllyjen ja sähköautojen komponentteihin. Kiinalaisen kaivosteollisuuden aiheuttamista järkyttävistä ympäristötuhoista ei voi edes puhua samana päivänä kuin jostain Talvivaarasta, joka niihin verrattuna on kärpäsen paska Tyynessä valtameressä. Kiinalaisten kaivosten läpeensä mustat jätealtaat aiheuttavat syöpiä ja epämuodostumia kymmenien kilometrien säteellä."

Ylläoleva on suuri ongelma ja ongelman tekee vielä suuremmaksi se, että valmistava teollisuus on pitkälti siirtynyt Kauko-itään. Mikäli haluamme auttaa ilmastoamme, Euroopan on valmistettava tuotteensa yhä enemmän itse. Tuotteiden on oltava kestäviä, jotta kertakäyttökulttuuriin saadaan stoppi.Tämä koskee vaatteita, kodinkoneita, kännyköitä, atk-laitteita...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tuotteiden on oltava kestäviä, jotta kertakäyttökulttuuriin saadaan stoppi.Tämä koskee vaatteita, kodinkoneita, kännyköitä, atk-laitteita..."

Totta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

En tiedä pitäisikö nauraa vai sääliä näitä jatkuvasti telsussakin pomppivia "asiantuntijoita" jotka hourailee siitä 1.5 asteesta ja miten se saavutetaan tämän maan "ilmastoteoilla" yksistään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Laitahan lähde missä tämän maan toimilla yksistään saavutetaan jotain globaalia.

Todennäköisemmin hourailet itse eikä tuollaista ole kukaan sanonut.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Joo, tulee maailmanloppu. Hiilidioksin määrä ilmastossa tulee vain nousemaan ja haittaako se?? ei mielestäni.

Grönlanti oli muinoin jäätön ja merenpinta oli jotakuinkin 20 metriä korkeammalla. Maailmakin oli paljon vihreämpi silloin. Haittaako jos Tampereesta tulee merenranta kaupunki? no ei haittaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Hiilidioksin määrä ilmastossa tulee vain nousemaan ja haittaako se??"

Etkö ymmärrä että hiilidioksidin nousuihin liittyy massasukupuutot?

Ymmärrätkö miten evoluutio toimii?

Käyttäjän taivaanranta kuva
toivo mäkinen

Toistaiseksi käsittääkseni syy ja seuraussuhdetta CO2/lämpeneminen ei ole pystyttä osoittamaan tai edes haluttu selvittää.

Ensinnäkin luontainen CO2-emissioiden määrä on suurempi kuin ihmisen aikaansaama. Näin epäilyksen alla on se, johtuuko kasvava CO2-pitoisuus juurikin lämpenemisestä ja luontaisen CO2-emission kasvusta vai toisinpäin eli AGW-ykstotuuden esittämällä tavalla CO2 lisääntyminen johtaa lämpenemiseen.

Olemme vielä kovin, kovin huonosti informoituja ja tietoisia suurimmasta osasta elämänkehtomme ominaisuuksista, toiminnallisuuksista. Aivan samalla tavoin perustamme nyt uskomme liian heppoisiin oletuksiin, kuten aikanaan litteän maan, maakeskeisen aurinkokunnan ja muiden vallinneiden harhaoppien tapaan, mutta nyt uskomme ehdottomaan ihmispohjaiseen CO2-päästöön ja sen lämmittävään voimaan.

Toimituksen poiminnat