Kreikan talouden pelastaminen ja Euron loppu | Philipp Bagus
Euron arvo on laskenut Yhdysvaltain dollarin suhteen viikkojen ajan. Finanssimarkkinoilla on herännyt epäilyksiä euroalueen niin kutsuttujen PIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Kreikka ja Espanja) julkisen talouden rahoituksesta. Kreikan kohdalla kriisi on pahin, kun sen kymmenvuotisten velkakirjojen korko lähenee 7 prosenttia. Kreikan hallitus arvioi valtion budjettialijäämäksi 12,7% BKT:sta vuonna 2009. Bruttovaltionvelka on 113% BKT:sta. Jos korko, jota Kreikka joutuu maksamaan veloistaan, jatkaa kasvuaan, maa saattaa joutua laiminlyömään sitoumuksensa.
Kreikan hallitus on pyrkinyt palauttamaan luottamusta valtion tulevaisuuseen julistamalla julkisen sektorin palkat jäädytetyiksi, virkamiesten määrää vähennettäväksi sekä korotuksia polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja suurten kiinteistöjen verotukseen. Näiden toimenpiteiden avulla budjettialijäämä olisi tarkoitus kutistaa kahdeksaan prosenttiin vuonna 2010. Markkinat eivät tosin luota onnistumiseen.
Vaikka veronkorotukset voivat aiheuttaa kreikkalaisille uusia ongelmia, muihin ongelmiin ei edelleenkään saada ratkaisua: valtava julkinen sektori säästyy merkittäviltä leikkauksilta. Palkat pysyvät kilpailukyvyttöminä vahvojen ammattiliittojen ansiosta.
Lisäksi ei ole lainkaan selvää, että hallitus voi pitää näistä pienistä menonkevennyksistä kiinni, koska helmikuussa on odotettavissa yleislakko. Joulukuussa 2008 Kreikassa mellakoitiin verrattain pieniä poliittisia uudistuksia vastaan. Koska enemmistö kansalaisista vaikuttaa olevan menoleikkauksia vastaan, hallitus ei välttämättä kykene estämään valtion menemistä konkurssiin.
Vuosien ajan Kreikan hallitus on näyttänyt esimerkkiä melko hillittömästä julkisesta kulutuksesta. Tämä korostui entisestään, kun Kreikka liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon, minkä seurauksena sen valtionvelkakirjojen korko laski reilusti.
Kreikan alhaista korkotasoa tuki vahvojen euromaiden epäsuora takuu siitä, että nämä tulevat tukemaan heikompia maita vaikeina aikoina. Joten Euron ensimmäisten vuosien aikana kreikkalaisten velkakirjojen korot laskivat; ne lähestyivät Saksan velkakirjojen tasoa. Kreikan valtio kulutti villisti, mutta maksoi korkoa huomattavasti konservatiivisemman julkistalouden mukaan. Tänä aikana Kreikan talous ja äänestäjäkunta tottuivat alhaisen korkotason tukemiin kasvaviin julkisiin menoihin.
Kun maailmanlaajuinen talouskriisi puhkesi, sekä vahvojen että heikkojen euroalueen maiden budjettialijäämät kasvoivat. Vahvoilla mailla oli omat ongelmansa ja ihmiset alkoivat epäillä, josko vahvat sittenkään tukisivat heikkoja maita hätätilanteessa. Lisäksi Kreikan ja Saksan velkakirjojen korkoero alkoi kasvaa.
Tänä päivänä kysytään, pelastavatko muut euromaat Kreikan taloudellisesti? Heikkojen maiden päättäjät tapaavat korostaa unionin solidaarisuutta, kun taas vahvemmat maat tekevät selväksi, että pelastusta ei ole tulossa.
Silti koko keskustelu on harhaanjohtava: muu unioni on jo koko ajan pelastamassa Kreikkaa. Euroopan keskuspankki (EKP) hyväksyy Kreikan valtion velkakirjoja vakuutena lainoista. Eurooppalaiset pankit voivat ostaa Kreikan velkakirjoja (joista saatava korko on tällä hetkellä yli 3% suurempi kuin Saksan vastaavista) ja käyttää näitä vakuutena ottaakseen lainaa EKP:lta yhden prosentin korolta — erittäin kannattava kauppa siis.
Pankit ostavat Kreikan velkakirjoja, koska ne tietävät, että EKP hyväksyy ne vakuutena uusille lainoille. Koska EKP:lle maksettava korko on pienempi kuin Kreikan maksama korko, kreikkalaisille velkakirjoille on kysyntää. Jos EKP ei hyväksyisi niitä vakuutena, Kreikka joutuisi maksamaan paljon nykyistä korkeampaa korkoa niistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Kreikkaa pelastetaan jo.
Euroalueen muut maat maksavat laskun. Uusia euroja lasketaan käytännössä liikkeelle EKP:n hyväksyessä Kreikan velkakirjoja vakuuksina. Kreikan velat arvopaperistetaan ja setelirahoitetaan, ja Kreikan hallitus käyttää velkakirjoista saamansa rahat vahvistaakseen kannatustaan väestönsä keskuudessa.
Hinnat alkavat nousta Kreikassa ja raha virtaa muihinkin maihin, nostaen hintoja ympäri euroaluetta. Muissa maissa ihmiset kokevat hintojen nousevan tulojaan nopeammin. Tämä on tulonsiirtoa Kreikan hyväksi. Kreikan valtiota pelastetaan jatkuvalla ostovoiman siirrolla muualta Euroopasta.
Euron tulevaisuus on niin pimeä sen vuoksi, että holtittomalle talouspolitiikalle on näin kovat kannustimet, ei vain Kreikassa, vaan myös muissa maissa. Eräät muut maat ovat samankaltaisessa tilanteessa kuin Kreikka. Espanjassa virallinen työttömyysaste lähestyy 20 prosenttia ja julkinen alijäämä on 11,4% BKT:sta. Portugali julkisti suunnitelman yksityistää kansallista omaisuutta alijäämänsä ollessa 9,3% BKT:sta. Irlannin asuntokupla puhkesi ja alijäämä on 11,5% BKT:sta.
Kannustimet vastuuttomaan käyttäytymiseen näille ja muille maille ovat selvät. Miksi kattaa menoja korottamalla epäsuosittuja veroja? Miksi ei sen sijaan myisi velkakirjoja, jotka ostetaan luomalla uutta rahaa, vaikka se lopulta nostaisikin hintoja koko euroalueella? Miksi ei ulkoistaa poliittiselle vallalle tärkeän julkisen sektorin menojen kustannuksia muille?
Rahajärjestelmässämme itse rahan omistusoikeuksia ei ole riittävän tarkkaan määritelty eikä niitä riittävästi puolusteta, mikä kannustaa inflationääriseen luoton laajennukseen. Fiat-rahaan ja osittaiseen kassavarantoon perustuva pankkijärjestelmämme tuottaa yhteismaan ongelman, jollaisesta aina seuraa resurssien liikakäyttö.
Tyypillinen esimerkki yhteismaan ongelmasta on merien liikakalastus. Koska kalaparvet eivät ole kenenkään omaisuutta, kalastamisen kustannukset kalakannalle ulkoistuvat kaikille muille kalastajille. Jos et kalasta niin monta kalaa kuin mahdollista niin nopeasti kuin suinkin pystyt, kilpailijasi kalastaa ne.
Vastaavasti pankkitalletusten omistusoikeuksia ei ole tarkasti määritelty. Pankeilla on kannustin laajentaa luottoa ja ulkoistaa kustannukset yhteiskunnalle.
Euroalueen jäsenmaat voivat myös jossain määrin ulkoistaa hillittömän talouspolitiikan kustannukset. Mikä tahansa hallitus, jonka velkakirjat kelpaavat vakuutena EKP:lle voi käyttää tätä rahapainokonetta rahoittamaan menojaan. Tämän strategian kustannukset siirtyvät osittain muille maille, kun vastikään luotu uusi raha nostaa hintoja kautta rahaliiton alueen.
Jokaisella hallituksella on kannustin synnyttää suurempia alijäämiä kuin muualla euroalueella, koska sen kustannukset voidaan ulkoistaa. Tästä seuraa se, että eurojärjestelmässä on sisäänrakennettu taipumus jatkuvaan ostovoiman heikkenemiseen. Tämän liikakäyttö voi lopulta aiheuttaa euron romahduksen.
Mikä tahansa yhteismaan ongelma voidaan ratkaista yksityistämällä kyseinen resurssi. Mutta yksityistämisen sijasta hallitukset yleensä suosivat sääntelyä.
Myös Euroopan rahaliittoon (EMU) lisättiin sääntelyä, jota kutsutaan Vakaus- ja kasvusopimukseksi (Stability and Growth Pact), joka edellyttää, että jokaisen euromaan vuosittainen budjettialijäämä on alle 3% ja bruttovaltionvelka korkeintaan 60% BKT:sta. Näiden sääntöjen noudattamiseksi määriteltiin myös sanktioita.
Sanktioita ei ole koskaan kuitenkaan määrätty ja yleensäkin sopimuksesta ei välitetä. Vuonna 2010 yhtä lukuunottamatta kaikilla euromailla odotetaan olevan suurempi alijäämä kuin 3% ja keskimääräinen euromaan valtionvelka on 88% BKT:sta. Saksa, joka oli tärkein näitä rajoituksia vaatinut valtio, oli ensimmäisten joukossa jättämässä niitä noudattamatta.
Mikä on siis euron tulevaisuus? Kuten olemme nähneet, synnynnäiset kannustimet eurojärjestelmässä kannustavat valuutan tuhoamiseen, koska alijäämien kustannukset voi ulkoistaa. Tämän vuoksi tulevaisuudelle on kolme pääasiallista vaihtoehtoa.
- Vakaus- ja kasvusopimusta aletaan lopulta noudattaa sanktioiden voimalla. Valitettavasti vahva poliittinen vastarinta tekee tästä vaihtoehdosta epätodennäköisen.
- Konservatiivisemmat jäsenvaltiot kieltäytyvät holtittomampien maiden avustamisen jatkamisesta. Taloudellisesti vahvemmat maat pakottavat heikot maat konkurssiin ja ulos rahaliitosta.
- Valtiot jatkavat alijäämiensä kasvattamista, yrittäen ulkoistaa kustannukset. Ne taipuvat kannustimille ja osallistuvat kulutuskilpaan, joka johtaa hyperinflaatioon ja euron romahduksen lähestymiseen.
(Tämä kirjoitus on vapaa suomennos Philipp Bagusin artikkelista The Bailout of Greece and the End of the Euro. Bagus toimii apulaisprofessorina Universidad Rey Juan Carlos -yliopistossa Madridissa ja vierailevana professorina Prahan yliopistossa. Sekä alkuperäinen artikkeli että tämä käännös on julkaistu CC-BY-lisenssin alla.)
Miten todennäköisenä Pasi J. Matilainen pitää deflaatio-oloissa hyperinflaatiota? Niin kauan kuin dollari keikkuu, on euronkin manipuloiminen samaan ränniin mahdollista.
Käsitykseni mukaan myös se, ettei Etelä-Euroopalle anneta roskaluottoja, on melko mahdotonta, koska EMU on jonkinlainen arvovaltaprojekti, jossa epäonnistuminen otettaisiin vallan kamarareissa raskaammin kuin EU:n sulkeminen komeroon Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Tapio O. Neva (#1), on muistettava, että nykyinen ”deflaatio” on vain hintadeflaatiota eli yleisen hintatason laskua. Käynnissä on kuitenkin keskuspankkien synnyttämä rahainflaatio, joka ilmenee hintainflaationa viiveellä, lisäksi pankkiluotonannon supistuminen on päättymässä, mikä tuo mukaan oman osansa inflaatioon.
Hyperinflaation mahdollisuus on todellinen, ellei korkopolitiikka tiukkene riittävän paljon riittävän nopeasti. Ison rapakon toisella puolen se riski on käsittääkseni tosin huomattavasti suurempi kuin täällä. Käsityksesi EMU:n luonteesta on varmastikin pääpiirteissään oikea, mikä ei lupaa hyvää tulevaisuudelle.
Ilmoita asiaton viesti
#1,
Ei EUssa mitään rakeenteellista ”deflaatio-oloa” ole. Väliaikainen kuluttajahintojen lasku aiheutui nopeasta dollarin heikkenemisestä, sekä öljyn kysynnän notkahduksesta. Nyt kun öljynkulutus on elpymässä ja eurollakin on uskottavuusongelmia, niin deflaatio on tiessään.
EKP joutuu taiteilemaan kahden ongelman välissä. Sen päätehtävä on euron vakaus, mutta toisaalta fiat-rahaisen rahaliiton sisäänrakennettu mekanismi johtaa vääjäämättä epävakauteen.
Kuten sanoit, EMU on myös arvovaltaprojekti. Se on euroopan mahtavan valtaeliitin lempilapsi ja vallan lähde. Koomista ja paradoksaalista tässä on se, että jokainen korjausyritys nakertaa sen arvovaltaa, mutta niin nakertaa myös ongelmiin puuttumattomuus.
Se ei oikein voisi painaa uutta rahaa auttaakseen holtittomia jäsenmaitaan. Jos se sen tekee, niin sillä on monia vakavia seurauksia, eikä inflaation lisäksi vähäisin ole se, että se kannustaa muitakin holtittomuuteen.
Jos holtittomat maat potkaistaan ulos rahaliitosta, niin se voidaan nähdä rahaliiton lopun alkuna ja euro voi menettää uskottavuutensa yhdessä yössä.
Jos se ei tee mitään, niin PIGS-maat saattavat konkurssillaan kaataa rahaliiton.
Vapaiden markkinoiden vapaalla rahalla ei näitä ongelmia ole. Fiat-raha pitäisi jättää keskusjohdolle ja sen virkamiehille, muun talouden hylätessä laillinen maksuväline ja siirtyessä oikeaan rahaan.
Ilmoita asiaton viesti
EMU:sta todettua, mm.
”70 hollantilaisen taloustieteilijän EMU-julkilausuma
Julkaistu de Volkskrantissa 13.2.1997
”EMUN MYÖTÄ EUROOPPA VALITSEE VÄÄRÄN TIEN”
ja…
”330 eurooppalaisen ekonomistin kirje päättäjille, allekirjoittajia oli lähes kaikista EU-maista
Tämä EMU, lyhyesti sanottuna, ei ole hyvä malli laajalle eurooppalaiselle talousintegraatiolle.”
http://www.kaapeli.fi/~veu/eusta2.html#eka
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan ja koko lännen vajoaminen kohti uutta pimeää keskiaikaa jatkuu niin kauan kuin pankkisektoria ei kansallisteta ja aloiteta konkurssijärjestelyt, joissa derivatiivit pyyhitään pois kirjoista. Sen jälkeen on tehtävä globaali Glass-Steagall ja uusi Bretton Woods-järjestelmä. Tämä on pohjana uudelle kehityskilpailulle.
Älkää tarttuko näiden itävaltalaisten (Matilainen, kultaraha ja kumppanit) valheisiin, että vapaat markkinat nostaisivat maailmantalouden nousuun. Tuloksena olisi vain lapsiperheitä kaduilla ja mm. terveydenhuollon romahtaminen. Tämä kaikki johtaisi todennäköisesti jonkinlaisen totaalitaarisen järjestelmän nousuun.
Ilmoita asiaton viesti
Philipp Bagus/ Pasi J. Matilainen:
”Kreikan alhaista korkotasoa tuki vahvojen euromaiden epäsuora takuu siitä, että nämä tulevat tukemaan heikompia maita vaikeina aikoina.”
Ei se matala korkotaso johtunut siitä, että sijoittajat olisivat odottaneet toisten euromaiden tukevan Kreikkaa.
Euroon siirtymisen aikaansaama korkotason lasku johtui siitä, että Kreikan valuuttaan aiemmin liittynyt devalvoitumisriski poistui.
Philipp Bagus/ Pasi J. Matilainen:
”Euroopan keskuspankki (EKP) hyväksyy Kreikan valtion velkakirjoja vakuutena lainoista.”
Näin ei tietenkään pitäisi tehdä.
EKP:n ei pitäisi hyväksyä Kreikan valtion obligaatioita liikepankeille antamiensa lainojen vakuudeksi, koska tämä menettely tarkoittaa de facto lainan antamista EKP:ltä Kreikalle: EKP antaa pankeille lainaa, jotta nämä voivat ostaa Kreikan valtion obligaatioita eli antaa lainaa Kreikalle. Tämä on väärin, koska näin toimimalla EKP subventoi a) pankkeja antamalla niiden tehdä arbitraasia korkomarginaalilla b) Kreikkaa antamalla sille keinotekoisen halpakorkoista lainaa pankkien välityksellä.
Kreikan valtion pitäisi antaa mennä konkurssiin. Kreikan valtion pitäisi myydä kaikki omaisuutensa ja maksaa esim. 50 % veloistaan. Tällöin Kreikan valtion obligaatioita ostaneet sijoittajat tajuaisivat, että konkurssikypsille banaanivaltioille ei pidä antaa lainaa.
Ilmoita asiaton viesti
#6. Valtiot eivät kai juridisesti voi mennä konkurssiin, muulla tapaa kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
#5,
Niin ja väkivallattomasta ja rehellisestä rahasta seuraa Sodoma ja Gomorra, ilmastonmuutos, meteoriitin isku, vedenpaisumus, maanjäristyksiä, maapallosta tulee litteä ja aurinkokunta rupeaa kiertämään jälleen maata.
Kiitos Heikki, että annat palautetta. Se paljastaa erinomaisesti sen, mikä saa parasiittieliitin housut tutisemaan. Se on heidän valtansa keskeisten tukijalkojen, kommunististen/fasististen rahajärjestelmien ja koululaitosten horjuttaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa pitää mielessä, että nyky-EU on ”ennenkaikkea sosiaalidemokraattinen projekti”.
Siksi kohellus kohti helvettiä on looginen ja luonnollinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiot pilaavat talouden ja syyttävät markkinataloutta. Syntipukkia on helppo potkia.
Ilmoita asiaton viesti
# 6
Yksi ratkaisu voisi olla, että EKP kieltäytyy ottamasta Kreikan valtion velkakirjoja vakuudeksi siltä osalta, joka ylittää vakaussopimuksessa mainitun 3% alijäämän BKT:sta. Tässä siis täytyy ottaa huomioon, että kaikki Kreikan valtion liikkeellelaskemat velkakirjat huomioidaan, ei ainoastaan euromääräiset.
Ilmoita asiaton viesti
Wanha sanotaanko nyt vaikkapa että jupiterilainen talousviisaus opettaa että suurimmat tilit tehdään silloin kun veri virtaa kaduilla. Uskoisimpa hyvinkin että monet tahot valmistautuvat jo kelpo tuloksiin ja omaisuuden uudelleenjärjestelyihin.
Ilmoita asiaton viesti
Saanko kysyä mihin ne pankit keräämiään EKPn rahoja/lainoja sijoittavat?
Alaskirjaukset ovat vasta alkaneet (asuntokupla ei todellakaan ole puhjennut vielä, korkeintaan vähän laskenut enimpiä ilmoja ulos), derivatiivisotkuja on €uropankeilla jo vuodentakaisenkin Telegraph’in jutun mukaan (muistaakseni) jossain 17000 Mrd €uron verran. Jenkkilän pankkeja paheksutaan, mutta olen monestä lähteestä lukenut miten €urolandian pankit on vivutettu 2-3x ”paremmin” – joka tietenkin ennakoi sitä myöten suurempaa romahdusta.
Lyhyesti siis: ei ole – eikä tule – mitään luottoekspansiota joka valuisi tavan kansan hintoihin. Sitä vastoin pankit yrittävät epätoivoisesti vain paikata taseitaan EKPn lainoilla, mutta eihän se tonnistu. Tilanne muistuttaakin ”kuuma peruna” -leikkiä, jolloin banksterit toivovat toisen kaatuvan, että saavat omat vedonlyöntinsä sitä kautta nollattua.
Kuvitelmat maailmankaupan elpymisestä ovat turhia, ylikapasiteettia on aivan käsittämättömät määrät kaikkialla. Seurauksena on vielä rajusti kasvava työttömyys – kaikkialla, sekään ei ennusta kulutuslainoja ja hintojen nousua. Investointejakin on turha odottaa valumaan hintoihin palkkojen yms. kautta. Samoin joka puolella ollaan pystyttämässä suojatulleja yms. kivaa varmistamaan, että globalisaatio on pysyvästi peruutusvaihteella.
Öljyn kulutus menee lopullisesti viemäriin, kun pörssit ottavat seuraavan askeleensa alamäkeen (tänä vuonna mennään ainakin -50% alas, luultavasti paljon enemmänkin riippuen seuratusta pörssistä). OPEC tuottaa jo nyt ”liikaa”, veikkauksia mitä hinnoille tapahtuu kun talous hyytyy? Itse näen öljylle 10 US$/tynnyrihinnan hyvinkin pian.
Niin, ja tässä leirissä on varmaan ”väärin” sanoa, mutta virallinen kullan hinta on samoin menossa viemäriin. Veikkaan jonnein 400 US$/oz tuntumaan vuoden, parin sisällä. Mitä fyysisen tavaran hinta on, on tietenkin ihan eri juttu – mutta kannattaa huomata, että viralliseen hintaan ostajat tulevat vetoamaan.
Se, että EU ja €uro leviävät kuin jokisen eväät (€urolle 1:1 suhde US$n kanssa on ”hyvä” saavutus), niin voi täällä tarkoittaa hintojen nousuakin – mutta ei luotonannon takia, vaan €uron kurahtamisen takia. Odottelenkin alkuperäisten valuuttojen paluuta jossain välissä ja sitten olemmekin mielenkiintoisten kysymysten edessä…
Täällä ollaan kovasti kultaperustan kannalla – itse olen enemmänkin talousdemokratian ajattelun kannalla. Se, että meillä on eri mielipiteitä ei pitäisi olla esteenä sen myöntämiselle että kumpaakaan meidän rahan perustetoiveistamme tuskin päästään kokeilemaan ennenkuin armaat johtoporsaamme ovat ajaneet kaiken roviolle.
Maailma seisoo SuperLaman kanssa kasvokkain, mutta harva katsoo sitä silmiin. 1930-luvun lama tulee olemaan piknikkiä alkavaan sirkukseen. Historia ei lupaa hyvää ratkaisuyrityksiin, pienet ja isotkin aseselkkaukset ovat 100varmoja tulevina vuosina.
Deflaatio, hands down.
Syykin on selvä, systeemiin pumpatut digitaalit eivät ole rahaa, vaan velkaa ja lupauksia. Ne haihtuvat bittitaivaaseen hyvin pian. Käteinen on kunkku, vaikka kuinka muuta toivoisimme. Niin, ja paperirahaa €urolandiassa on vaivaiset 1500€/per kärsä (EKPn 2008 luku)…
Aki
PS. Täällä varmaan löytyy ihmisiä, jotka eri kursseja katselevat teknisen Elliot-wave -analyysin kautta(?). Tässä on omat raapustukseni, joille voidaan nauraa nyt tai sitten joskus – jos eivät toteudu. Jos toteutuvat, niin…
http://www.samassaveneessa.info/tietopaketit/jolla…
PPS. Samoin vaikka emme ehkä ole raharatkaisusta samaa mieltä, niin keräämäni uutistiivistykset maailman talousasioista (ja vähän muistakin) luultavasti kiinnostavat lukijoita täälläkin. Saa siis pistäytyä noita lukemassa, tässä vimosin eiliseltä:
http://www.samassaveneessa.info/lyhyet-katsaukset/…
PPPS. Niin, ja itsellänikin on jonkin verran kolikoita, koska olen realisti. Lähivuodet tulevat olemaan vähintäänkin ”mielenkiintoiset”.
Ilmoita asiaton viesti
SamassaVeneessä (#13), ihan hyvä kommentti talousdemokraatilta. 😉 Nyt kiireessä kommentoin vain sen verran, että yo. kirjoituksessa Bagus ei väittänytkään luottoekspansion valuvan hintoihin, vaan tavallaan setelirahoituksen, siis sen, että Kreikan hallitus (ja muiden PIGS-maiden hallitukset) kuluttaa hillittömästi erilaisiin tarkoituksiin rahaa, jonka se obligaatioillaan kerää. Se on vain ”tavallaan setelirahoitusta”, koska EKP:n säännöt kieltävät EKP:ta ja kansallisia keskuspankkeja rahoittamasta valtioita suoraan, mutta tätä rajoitusta kielletään tietoisesti ja tehokkaasti kierrättämällä rahat yksityisten pankkien kautta, sallien näiden netota ohessa roimasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä juttu, kiitos suomennoksesta.
Paljon mielenkiintoisempi, kuin nuo ”ilmastotiede” jutut.
Ilmoita asiaton viesti
Ja hauskaksi tilanteen tekee se, että todellinen velkapommi on laukeamassa Espanjassa ja Italiassa. Kreikka on melko pieni nappula noiden maiden talouksien rinnalla.
No inflaatio lähtee laukkaamaan ja siinä sivussa korotkin kipaisee pilviin… Valtioiden velat sulavat nopsaan, kun lainoitukset niille on otettu kiinteillä korkosidonnaisilla, yleensä 5-30v. ajalle.
Moni asunto velallinen saattaa joutua pakkomyyntiin, kun korot nousevat, mutta saman aikaisesti asuntojen hinnat laskevat, koska ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ihmisiä, joilla olisi enää varaa ostaa asuntoja ja lainoituksia ei saa järjestettyä.
No eläkepommikin jää siinä melko suutariksi. Ei tarvitse olla huolissaa suurista eläkemenoista, kun maitopurkki maksaa kaupassa 5e – siinä ei enää isotkaan, yli 2000e eläkkeet paljon merkkaa, kun sen rahan arvo/ostovoima on sitten mitä on.
Tavan tallaajalle tämä merkitsee ostovoiman laskua, mutta selvisihän maailma 1930 romahduksestakin – toivottavasti uuteen kasvuun ei nyt tarvita sotaa.
Toisaalta maailma saattaa suurissa myllerryksissä muuttua melkoisesti. Ehkä ihmiset vihdoin tajuavat, että ei elämää kannata hukata rahan perässä juoksemiseen ja sen hemmetinmoisen asuntolainan kanssa kitumiseen – tai sitten eivät opi mitään ja sama meno jatkuu…
Ilmoita asiaton viesti
Sanoin aina, (olemme Kreikka-faneja) että reissataan nyt vielä sinne, kun vielä voi. Viime kesänäkin olimme vielä Kreikassa.
Nyt tuokin oraakkelimainen ennakkoaavistukseni on sitten täyttä totta. Kreikka on nyt sellaisessa sekamelskassa mukana, ettei sinne enää oikein voi mennä. Hinnat nousevat ja taatusti palvelut hyytyvät, kun ei riitä enää tarpeeksi turisteja.
Kreikkalainen luonne on itsepäinen, eikä niin vain alistu muiden ”käskyihin.” Siitä tulee seuraamaan oikea suma erilaisia lakkoja, joten ei maassa kohta mikään edes pelaa enää.
Siihen tuokin ainutlaatuinen polku, joka meillä alkoi jo 70-luvulla, nyt sitten päättyy. Olen todella surullinen asian johdosta, vaikka asiaa aavistelinkin viime vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
”Palkat pysyvät kilpailukyvyttöminä vahvojen ammattiliittojen ansiosta.”
Kenen tai minkä kanssa niiden palkkojen tulisi kilpailla? En tunne Kreikan työlainsäädäntöä, mutta varmaan liberaalit ovat jo kartoittaneet sen, että voiko pelkästään heidän palkkojaan alentaa ja alennuttaneet ne.
Olet mukana puolueessa, joka aivan pokkana pitää itseään Viron johtavan hallituspuolueen eli Reformipuolueen veljespuolueena. Pitäisikö kirjoittaa vaikka Ansipille, että Suomessa on 3-4 ihmistä, jotka ajattelevat näin?
Vieläkö on voimassa liberaalien ja nuorsuomalaisten sopimus, että tulevat eduskuntaryhmät yhdistetään? Jos on, niin minkälaista paikkamäärää teille kummallekin veikkaat?
Ilmoita asiaton viesti
”Kreikan valtion pitäisi antaa mennä konkurssiin. Kreikan valtion pitäisi myydä kaikki omaisuutensa ja maksaa esim. 50 % veloistaan. Tällöin Kreikan valtion obligaatioita ostaneet sijoittajat tajuaisivat, että konkurssikypsille banaanivaltioille ei pidä antaa lainaa.”
Olen samaa mieltä, että näin pitäisi menetellä valtion velkojen mitätöimisen kanssa. Valtion omaisuutta myymällä voidaan ehkä jokin osa saada maksettua veloista, mutta suurin osa on varmasti tuhlattu ja kadotettu.
Keneltäkään yksittäiseltä veronmaksajalta ei ole koskaan kysytty ”haluatko valtion ottavan x euroa lainaa nimissäsi?” joten valtion velka ei ole mikään legitiimi vaade veronmaksajia kohtaan. Velkojilla ei ole mitään oikeutta vaatia veronkorotuksia ym. velkojen maksamiseksi. Tietyssä mielessä voisi jopa ajatella, että velkojat ja veronmaksajat ovat samalla tavalla oikeutettuja valtion omaisuudesta saataviin myyntituloihin, koska molemmat ovat rahoittaneet valtion toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Olet mukana puolueessa, joka aivan pokkana pitää itseään Viron johtavan hallituspuolueen eli Reformipuolueen veljespuolueena. Pitäisikö kirjoittaa vaikka Ansipille, että Suomessa on 3-4 ihmistä, jotka ajattelevat näin?
Vieläkö on voimassa liberaalien ja nuorsuomalaisten sopimus, että tulevat eduskuntaryhmät yhdistetään? Jos on, niin minkälaista paikkamäärää teille kummallekin veikkaat?”
En kyllä ymmärrä mihin tähtäät. Koska demareita on moninkertainen määrä, heidän oppinsa muuttuu maagisesti toimivaksi?
Ilmoita asiaton viesti
”En kyllä ymmärrä mihin tähtäät. Koska demareita on moninkertainen määrä, heidän oppinsa muuttuu maagisesti toimivaksi? ”
Ei näin. Liberaaleja on niinvähän, että he itsekään pelkäävät, että heidän ”oppinsa” (mikä tahansa se lieneekin) muuttuu toimivaksi. On helppo heitellä kaikkea sekavaa, mitä ei ole koskaan kokeiltu ja väittää sen toimivan.
Ilmoita asiaton viesti
vanha demari (#18) kirjoitti:”En tunne Kreikan työlainsäädäntöä”
Taisipa olla päivän hesari, joka kirjoitti (lehti ei nyt käsillä), että jopa 10% Kreikan julkisen sektorin palkkalistoilla olevista olisi tekemättä mitään tähdellistä palkkansa eteen ja saanut työpaikkansa vaikutusvaltaisen tuttavan kautta. Että näin tehokasta verovarojen käyttöä Kreikassa!
Eikä tässä meillä suomalaisillakaan ole varaa paukutella henkseleitä, hyvää vauhtia tullaan perässä. Sitävastoin Virosta kantautuneet uutiset heidän vakavasta suhtautumisesta julkisen sektorin rahoituksen vajaukseen ja terveenä pitämiseen, kuulostavat minun korvaani hyvin miellyttävältä. Sen verran tunnen Virolaisia, etten epäile heidän onnistumistaan tässä tehtävässä. Katsotaampa muutaman vuoden päästä, mikä maa se porskuttaa elintasossa ylöspäin!
Ilmoita asiaton viesti
22#
Totta turiset… kun verot nousee ja valtio alkaa olla Pa. niin ihmiset kaikkoavat. Juuri oli taloussanomissa uutinen Islannista. Sieltä on viime vuonna muuttanut enemmän ihmisiä pois koko sinä noin 300v. aikana, kun siellä väestöä on laskettu.
Kaikki kynnellekykenevät lähtevät maasta, joka on korviaan myöten veloissa ja tarjoaa kansalaisilleen vain lisää maksettavia veroja, alenevia palkkoja, lisääntyvää työttömyyttä ja elintason laskua.
Mitenkähän ne meinaa sitten maksella velkansa (siis eivät maksa), kun kaikki koulutetut ja kouluutautumattomat, terveet aikuiset on poistuneet maasta paremman elintason perässä?
Kyllähän tämän näkee jo suomessakin.
Tänne tulee pakolaisia yms ”loiseläjiä” ja samaan aikaan väestö vanhenee. Nuoret, koulutetut ihmiset tekee täällä töitä muutaman vuoden, kunnes heidät rekrytoidaan ulkomaille (parempi palkka ja paremmat työolot). No jahka itse joskus saan omat opintoni loppuun (ei en pummi opintojani verovaroista, olen tehnyt töitä 15vuotta, ja nyt opiskelen uuteen ammattiin säästöjäni polttamalla. Edellisen ammattini hommasin töiden ohessa oppisopimuspohjaisena, eli se on selkänahalla maksettu.) niin teen varmaan töitä suomessa 1-3v. ja sitten lähden joko Amerikkaan, Australiaan tai Dubaihin töihin, jossa työstäni saaman palkan ostovoima on 50-70% suurempi, kuin mitä se olisi Suomessa. Sen jälkeen saatte nostaa verot vaikka 110%:aan ja palkata 500.000 uutta byrokraattia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Heikki (#5), tässä ainakin yksi itävaltalainen puolustaa Glass-Steagalia keskuspankkijärjestelmässä: Does It Make Sense to Resurrect the Glass-Steagall Act?
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse elänyt Kreikassa.
Käytäntönä Kreikassa on että mies (joka elättää perheen), virallisesti 750 eur/kk ja loput pimeästi.
Kreikkalaiset kehtaavat kyllä ruinata hätäänsä rahaa muulta Euroopalta, mutta eivät edes harkitse maksavansa veroja omaa maata rakentaakseen.
Tupakka-aski (valkoinen malboro) maksoi muistaakseni Kreikassa 2-3 euroa.
Ilmoita asiaton viesti