Spekulaattoreiden puolustus
Kuvakaappaus Pörssipelurin viestistä ja hänen saunaansa varastoidusta sokerivuoresta.
Netissä kiertää huumorimielessä kuvakaappaus Arvopaperin keskustelupalstalta, jossa nimimerkki pörssipeluri kertoo varastoineensa käyttämättömään saunaansa jo kolme tonnia (3.000kg) sokeria ja aikoo varastoida yhteensä ainakin kymmenen tonnia samaa tavaraa. Vaikka nimimerkki hamstraa sokeria varautuakseen talouden kunnolliseen -- ja ihan mahdolliseen -- romahtamiseen, niin häneen tunnutaan suhtautuvan vähintäänkin lievästi huvittuneesti. Naureskelijat unohtavat, että kyseessä on spekulaattori, joka saattaa olla tekemässä lähiseutunsa asukkaille merkittävää palvelusta.
Nimimerkki myöntää avoimesti aikovansa tehdä sokerivuorellaan räävittömät voitot siinä tapauksessa, että talous romahtaa ja sokerista tulee pulaa. Nimimerkki ei mainitse sitä, että jos myös rahajärjestelmä romahtaa, sokeri on mitä erinomaisin kandidaatti vaihdon välineeksi vaihdantataloudessa, jolloin hänen voittonsa olisivat vielä räävittömämmät.
Spekulaattoreita halveksutaan yleisesti siitä, että he tekevät räävittömiä voittoja rahastamalla hädällä ja niukkuudella. Totuus on kuitenkin se, että ne huikeat voitot ovat mahdollisia vain siksi, että spekuloimalla ja nimenomaan siinä onnistuessaan nämä henkilöt tekevät muille ihmisille palveluksen! Jos pörssipeluri ei varastoisi sokeria ja Suuri Rommaus tulisi, hänen lähiseudullaan sokerista tulisi vielä suurempi pula, kun sitä ei saisi mistään. Hänen hamstraamisensa mahdollistaa sen, että varastoituna on 10.000 ylimääräistä kilon pakettia sokeria, jos pulatilanne sattuisikin tulemaan.
Spekulaattori voi toki myös aina epäonnistua. Jos talous ei romahdakaan, niin sitten pörssipelurillamme on kymmenen tonnia sokeria saunassaan ja muissa varastotiloissaan sekä lähemmäs kymmenen tuhatta euroa vähemmän rahaa, eikä hän todennäköisesti saa myytyä sokeriaan pois täyteen hintaan. Hän siis ottaa riskin.
Jos romahdus tapahtuu, spekulaattori hyödyttää sekä itseään että satoja tai tuhansia muita ihmisiä hamstrauksellaan. Jos sitä ei tapahdu, hän kantaa itse riskinottonsa seuraukset. Ja hänelle vielä nauretaan?!
Pörssipeluri on toki pieni tekijä eivätkä hänen toimensa vaikuta sokerin nykyhintaan käytännössä mitenkään. Raaka-aine- ja johdannaismarkkinoilla toimivat ammattispekulaattorit kuitenkin pelaavat sellaisilla summilla, että ne vaikuttavat hintoihin jo spekulaatiovaiheessa. Kuitenkin he tekevät ihan samaa asiaa kuin nimimerkkikin eli ottavat riskejä ja niin tehdessään joko hyödyttävät itseään ja muita tai kärsivät riskinottonsa seuraukset, riippuen spekulaation onnistumisesta.
Jos ammattispekulaattorit esimerkiksi ostavat läjäpäin viljaa (tai viljafutuureja) hyvänä satovuonna, jolloin viljat ovat halpoja, he tulevat lisänneeksi viljan kysyntää ja siten saavat aikaan viljan hinnan nousua. Heidän tarkoituksensa on tietenkin tehdä räävittömät voitot jonain toisena vuonna, jolloin sato on heikompi ja viljaa on vähemmän markkinoilla.
Viljan säilyvyys on rajallinen, joten heillä on joitakin vuosia aikaa odottaa kovempaa hintaa. Jos huono vuosi tai jopa katovuosi tulee, spekulaattorit dumppaavat viljansa markkinoille ja paikkaavat siten tarjonnan vajetta. Tällöin markkinahinta laskee. Jos hyvät vuodet jatkuvat, spekulaattorit pyrkivät myymään vanhat viljansa vähitellen markkinoille ja korvaamaan ne varastoissaan tuoreemmalla tavaralla. Tällöin markkinahinta ei juuri muutu.
Käytännössä spekulaattorit saavat siis aikaan kausittaisen yli- ja alituotannon erojen tasaantumista ja niistä johtuvien hintaheilahtelujen tasaantumista. Ilman spekulaattoreiden riskinottoa esimerkiksi ruoan hintavaihtelut olisivat suurempia ja erilaisten ruokatuotteiden saatavuudessa olisi suurempaa vuosittaista vaihtelua. He tekevät kaikille palveluksen ja saavat vielä vasemmiston halveksunnan siitä hyvästä päälleen. Reilu meininki.
Tottakai he tekevät siinä sivussa räävittömät voitot, mutta se on paitsi heidän palkkansa riskinotosta, myös se syy, miksi se moiseen hommaan ryhtyvät. Jos spekulaattoreiden voittoihin puututaan, jossain vaiheessa toiminta muuttuu kannattamattomaksi ja spekulointi loppuu -- ja siitä kärsimme me kaikki.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tämä kirjoitus pitäisi pakkoluetuttaa kaikille, jotka vastustavat markkinataloutta ja pitävät kaikenlaista spekulaatiota jne. ryöstönä. Sokerin varastoiminen on paljon konkreettisempi esimerkki, kuin jokin osake- tms. kauppajuttu.
Ei pakkoluetuttaa, vaan vedota heihin voimakkaasti, että lukisivat. Pakottamalla ei saada aikaan mitään hyviä tuloksia. Esimerkiksi pakotettu lukija suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti lukemaansa, eikä edes yritä ymmärtää sitä, vaan todennäköisesti vain vahvistaa päinvastaista kantaansa. Vapaaehtoisesti lukeva puolestaan saattaa jopa suhtautua asiaan avoimin mielin ja vakuuttua riittävästi muuttaakseen aiempia kantojaan.
Toivottavasti hän osti myös aimo kasan aseita, nimittäin voipi olla että romahduksen sattuessa ei olla ihan yhtä suopeita omistusoikeutta kohtaan :P
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa vai pitäisikö sanoa makoisimmin ;)
Hyvä kirjoitus.
Tosin on toinenkin skenaario. Ensin hamstraajalle nauretaan, ja kun romahdus on tullut, hänet lynkataan muiden toimesta, ja koko sokerivarasto sosialisoidaan.
Niinpä täytyy tehdä lisäys: sokerin lisäksi pitää hamstrata ammuksia:-)
Itsekin olen ihmetellyt, miten monet unohtavat sen tosiasian, että kapitalistien, olivatpa he miten ahneita ja ilkeitä tahansa, on aina hyödytettävä ympäröivää yhteiskuntaa, jos he haluavat lisätä omia voittojaan. Onnistuessaan nimimerkin "Pörssipeluri" harjoittama sokerin hamstraus on malliesimerkki tästä.
Ps.
Pakko vielä saivarrella sen verran, että "Pörssipelurille" ei luultavasti naureskella sen takia, että hänen hamstrauksensa olisi yleisesti ottaen jotenkin hullua tai, että romahdus olisi mahdoton. Itse ainakin naureskelen hänen hamstraukselleen sen takia, että hän ei itse pääse siitä hyötymään mitenkään. Viestinsä perusteella "Pörssipeluri" on nimittäin mies, ja jos tilanne ajautuu niin katastrofaaliseksi, että Suomessa alkaa olla pulaa sokerista, niin valtio on kyllä taatusti määrännyt kaikki miehet asepalvelukseen.
Valtio voisi hoitaa homman, ja silloin hyötyisi koko yhteiskunta, ei pelkästään pörssipelurit.
Täh?! Etkö ymmärtänyt, ettei tuossa yksityisessäkään hamstrauksessa hyödy pelkästään pörssipelurit, vaan myös muut ihmiset? Hamstraajan ansiosta ihmisillä on mahdollisuus ostaa tuotteita, joita ei muuten olisi saatavilla. Sehän nimenomaan oli Matilaisen artikkelin (käsittääkseni) tärkein pointti.
Valtiolla ei olisi omat vaan veronmaksajien rahat kiinni spekuloinnissa, joten valtiolla ei ole mitään kannustinta yrittää spekuloida parhaalla mahdollisella tavalla tai edes välttämättä onnistua siinä. Päinvastoin, jos tällainen toiminta otettaisiin valtion tehtävälistalle, se muuttuisi varmasti hyvin pian tukijärjestelmän osaksi, eli "spekulointia" tehtäisiin poliittisin perustein: esimerkiksi kanafarmareiden äänestämä kansanedustaja lobbaisi kananmuniin kohdistuvaa "spekulaatiota" niiden kysynnän nostamiseksi, jne.
Koska spekuloinnista vastaavien virkamiesten ja poliitikkojen oma etu ei olisi millään tavoin kiinni spekuloinnin onnistumisesta, tuloksena olisi politikoinnin lisäksi epäonnistunutta spekulointia eli aiheettomien riskien ottamista ja niiden riskien realisoitumista useammin kuin voittojen toteutumista. Tästä seuraisi se, että valtiollinen spekulointi nostaisi tuotteiden hintoja sekä nostaisi verotusta ja kaiken lisäksi kasvattaisi hukkaan menevien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden määrää. Lose-lose-lose.
Et itse tainnut tajuta, että kun valtio hoitaisi varastoinnin pörssipelurin toimesta, niin sitä olisi jakaa normaaliin hintaa. Vaikkakin todennäköisesti rajoitetusti ruokakorteilla. Tämäkin skenaario olisi parempi kuin, että pörssipeluri voisi riistää yhteisöä.
Tuommoinen systeemi oli käytössä kaiketi Neuvostoliitossa ja varmuudella Kamputseassa, jossa metsästä löytyneet hedelmät oli pakku tuoda kommuunin laariin, jotta ne voitaisiin jakaa 'tasapuolisesti', ilman spekulaattoreiden voittoja. Seurauksena oli väkilukuun nähden suurin nälkäkuolemaepidemia, mitä ainakaan 1900 luvulla, tai todennäköisesti milloinkaan, on poliittisten päätösten seurauksena saatu aikaan. Jos tämä skenaario on mielestäsi oikeasti parempi, niin hyvää yötä sitten vaan.
"Tämäkin skenaario olisi parempi kuin, että pörssipeluri voisi riistää yhteisöä.
Miten saisi sen viestin perille, että hamstraaja hyödyttää yhteiskuntaa, ei riistä sitä? Ilman hamstraajaa hyödykkeitä ei saisi kukaan. Hamstraajan avulla hyödykkeitä saavat edes ne, joilla on jotakin, mitä hamstraaja puolestaan haluaa hyödykkeidensä vastineeksi.
Olisko valuuttaspekuloinnissa kuitenkin jotain ongelmallista, verrattuna spekulointiin hyödykkeillä tai niitä vastaavilla arvopapereilla?
No, miten sen nyt ottaa. Valuuttaspekulointi on mahdollista vain, jos valuutan arvossa on muutospaineita. Valuutan arvo voi muuttua vain, jos sen määrä muuttuu. Käytännössä, pitkällä aikavälillä minkä tahansa fiat-valuutan määrä muuttuu vain ylöspäin eli valuutan arvo laskee, johtuen poliitikkojen ja keskuspankkien toimenpiteistä. Jos siis poliitikot eivät raiskaisi maansa valuuttaa, sillä ei edes voisi spekuloida.
Spekulointi siis osaltaan pitää poliitikot kurissa, jolloin nämä eivät voi tuhota valuuttaa mielin määrin, mikä on sinänsä hyvä asia. Toisaalta, jos mikään ei pitäisi poliitikkoja kurissa, niin fiat-rahat romahtaisivat nopeammin ja oikeat rahat saisivat tilaisuuden palata, missä mielessä valuuttaspekulointi onkin huono asia.
Pistänpäs tännekin saman kommentin kuin Laasasen blogiin: Mielenkiintoista muuten, miten toisaalla Suomessa eräs sijoittaja hamstraa sokeria pahojen aikojen varalle, ja toisaalla taas feministit käyttävät miljoonia euroja tutkiakseen, kuinka monelle naiselle on kerrottu härskejä vitsejä tai tehty ei-toivottuja seksiehdotuksia. Jomman kumman edellä mainituista täytyy olla täydellisen irti reaalimaailmasta, mutta kumman?
Miten saisi perille... että hamstraaja riistää yhteiskuntaa ostamalla pääomallaan pois ihmisten tarvisemia hyödykkeitä/raaka-aineita ja laskee ne sitten kiertoon kunhan vetää oman provikkansa ensin välistä.
Ei aina ole kyse ns. ylijäämän ostajista vaan kunnon markkina manipulaatiosta.
Eikä aina ole kyse siitä että spekulaattori tasoittaa saatavuutta vaan nimenomaan rajoittaa sitä omien tarpeidensa mukaan.
Aito äijä täytyy myöntää, jos joku ottaa näkkäriä niin siinä oli se tyyppi. Ei mitään nokian warrantti peliä tulospäivänä vaan 10k eurossa sokeria XD
Ainoat ongelmat mitkä näissä "pörssipelureissa" on, niin se että esimerkiksi pankkiala on liian suuri päästää romahtamaan (ei mennä siihen, kuin valtion hyvää tarkoittava laki asuntoja köyhille aloitti koko homman).
Toinen minua vaivaava juttu on johdannaispeli, eli siis luodaan tuote joka on vaan marginaalisesti sidottu "oikeaan" rahaan, mutta sen sijaan voit ostella älyttömiä summia ties mitä ja niin monimutkaisilla tuotteilla, että niitä tekemään vaaditaan raketti-insinöörit.
Tuntuu välillä, että homma on lähtenyt täysin käsistä, ei pelkästään matemaattistin superkaavojen avulla voida tehdä tuotteita tai ostaa niitä. Järkiperäinen ajattelu on jäänyt jonnekin unholaan.
Hamstraajan ansiosta sokeria kaipaavat joutuvat tekemään jotain konkreettista sokerinsa eteen voivottelun sijasta. Joku heistä jopa saattaa kehittää kilpailevan tsydeemin hamstraajalle, jonka myötä sokerin hinta alenisi ostajien kannalta...
"He tekevät kaikille palveluksen ja saavat vielä vasemmiston halveksunnan siitä hyvästä päälleen."
He toimivat itsekkään voitontavoittelun motivoimina ja se voitontavoittelu voi johtaa menestykseen tai tappioon. Se, että vasemmistolainen sanoo tämän ilmiselvän asian ääneen negatiivisessa mielessä on muka paha asia, mutta kun libertaari sanoo saman ylistäen, on kyseessä hyvä asia. Tästä voineekin sopivasti tehdä hurjan loikan ja kysyä, minkä takia libertaarit vastustavat valtiollisia rakenteita yhteiskunnassa silloin, kun ne ovat (edustuksellisesti, mutta kumminkin) kaikkien yhteisessä ohjauksessa, mutta kannattavat niitä silloin, kun samat rakenteet, samoine epäkohtineen ovat yksityisten hallussa?
Itse ainakin kannatan yksityistä omistusta ja hallinnointia joustavuuden takia.
Jos esimerkiksi valtiollinen laitos toimii tehottomasti ja tuottaa kehnoa palvelua, sen toiminnan kehittäminen on aikaavievä prosessi. Pitää säätää uudet lait tai muuttaa vanhoja, homman pitää sopia taas uudestaan kaikille jne... Vielä kun kilpailu on estetty ei ole mahdollista saadakkaan muuta kuin tätä huonoa, tehotonta palvelua.
Jos taas samaista palvelua tuotettaisiin vain yksityisesti, olisi sitä tarjoamassa todennäköisesti useita yhtiöitä, jokaisen pyrkiessä olemaan paras, jotta asiakkaat valitsisivat juuri heidät. Mikäli joku näistä yrityksistä toimii tehottomasti tai tuottaa huonoa palvelua, sen asiakkaat kaikkoavat ja yritys kuolee pois tai kehittää toimintaansa. Samalla muut alan yritykset lisäävät tarjontaansa heidän kysyntänsä noustessa. Eli tehokasta, hyvää palvelua on tarjolla jatkuvasti kaikille eikä resurssien tuhlaamista tapahdu, kun kehnot yrityksen katoavat.
Tykkään sanoa, ettei kannata yrittääkään rakentaa virheetöntä yhteiskuntaa vaan sellainen joka kestää ja korjaa virheet mahdollisimman hyvin sekä nopeasti. Mielestäni yritysmaailma kykenee tähän, valtio ei.
Toivottavasti tämä vastasi jotenkin kysymykseesi.
"Et itse tainnut tajuta, että kun valtio hoitaisi varastoinnin pörssipelurin toimesta, niin sitä olisi jakaa normaaliin hintaa. Vaikkakin todennäköisesti rajoitetusti ruokakorteilla. Tämäkin skenaario olisi parempi kuin, että pörssipeluri voisi riistää yhteisöä."
Parin päivän mittaisella aikavälillä tämä saattaisi kuulostaa loistavalta idealta, mutta mitenkäs luulet sokerin riittävän siitä eteenpäin? Kun sokeri on niukkaa ja sen hinta nousee, tämä on kannuste ihmisille alkaa tuottamaan sokeria ja sen korvikkeita markkinoille, jotta tarjonta alkaisi vastata kysyntää. Toisin sanoen korkea hinta on viesti, että nyt kannattaa tuottaa kyseistä niukkaa tavaraa ihmisille, ja kaikki hyötyvät.
Sokeria tarvitaan lähinnä kiljun tekoon. Vehnästä syömme pyhäpäivien kunniaksi, kun se on kerta alkanut kasvamaan joinakin vuosina maan eteläosissa, ruis on menestynyt Koillismaan korkeudelta 1930-luvulta lähtien. Sokerista ja vehnästä on muka muutamassa vuosikymmenessä muodostunut jokin elintason mitta, joka oikeasti johtaa meidät vain elintasosairauksien tilastoihin. Miten luulette ihmisten hankkineen sokerinsa ja viljansa ennen nykyaikaa? Mitä jos tältä sektorilta aletaankin vastailla pitkän iän salaisuuteen?
Tulipa mieleeni; sokeri ei todellakaan ole varsinaisesti tärkeä elintarvike, mutta ihmiskeho tarvitsee energiaa toimiakseen. Ja ruoasta saamamme energia on usein hiilihydraatteina. Mitäs ne sitten on? Sokerit ovat sellaisia. Sokeri on siis tavallaan energiatiivistettä. Ei muuten kovin ravitsevaa, mutta polttoainetta siinä piisaa.
Tulipa mieleeni; sokeri ei todellakaan ole varsinaisesti tärkeä elintarvike, mutta ihmiskeho tarvitsee energiaa toimiakseen. Ja ruoasta saamamme energia on usein hiilihydraatteina. Mitäs ne sitten on? Sokerit ovat sellaisia. Sokeri on siis tavallaan energiatiivistettä. Ei muuten kovin ravitsevaa, mutta polttoainetta siinä piisaa.
Jälleen loistava kirjoitus Matilaiselta. Miten joku voi osua asian ytimeen uudestaan ja uudestaan.
Jos hyvänä vuonna spekulantti ostaa varastoon ja myy huonona, niin hyvän vuoden turhin käyttö korvautuu huonon vuoden tärkeämmällä tarpeella.
Tämä on valtava yhteiskunnallinen hyöty. Siitä osa menee spekulantille ja osa muille, mutta se on hyöty, ei nollasummapeliä.
Lisäksi spekulantteja on niin paljon, että voittoa saa vain analysoimalla tilanteen paremmin kuin muut, vain vähän. Muutenhan spekulanttien määrä lisääntyisi niin paljon, että hintavaihtelut tasaantuisivat lähes kokonaan pois ja näin spekulanttien voitoksi tulee vain pieni siru yhteiskunnan spekulaatiosta saamista kokonaishyödyistä.
Samat hyödyt on myös osake-, raaka-aine-, vilja-, ruoka- ja muilla spekulanteilla: ne tasaavat hintaheilahteluja siten, että saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin ja syntyy tehokkuushyötyjä, joista spekulantit saavat vain osan.
Jotkut esittävät, että on myös typerien spekulanttien irrationaalisuutta. Ehkä, mutta sellaiset yleensä häviävät rahansa ja katoavat spekuloimasta.
Raaka-ainejohdannaisilla pelaavat spekulantit tappavat köyhiä ihmisiä nälkään nostamalla esim. viljan hinnan kestämättömälle tasolle. Tietysti Pasi J. Matilaisen universumissa tämäkin on suuri palvelus yhteiskunnalle.
Aika hyvää kamaa pitää poltella, jos kuvittelee johdannaisilla spekuloinnin tasaavan hyödykkeiden hintavaihteluita. Mikäs siinä. Laissez-faire!
Jokohan sensuuri ehti poistaa kommenttini tähän? No, laitetaan uudestaan.
Hyödykejohdannaisilla spekuloivat pelurit tappavat köyhiä ihmisiä nälkään nostamalla esim. viljan hinnan kestämättömälle tasolle. Pasi J. Matilaisen mukaan tämä on toki suuri palvelus yhteiskunnalle. Kohtalaisen hyvä lääkitys pitää olla, jos kuvittelee spekuloinnin tasaavan hintavaihteluita.
Piti vielä sanomani, että nimimerkki pörssipeluri pelailee fyysisellä hyödykkeellä, mikä on radikaalisti eri asia kuin vivutetuilla johdannaisilla pelaaminen. Jälkimmäisessä pelataan tuhannen tai miljoonan vuoden sadolla, mikä puolestaan vaikuttaa oikean sadon hintaan. Siinä saattaa köyhälle tulla nälkä hintojen tasaantumista odotellessa. Mikä on tietysti vain hyvä asia, jos Pasi J. Matilainen on linkolalaisia.
Jos viljan hinta uhkaa nousta rajusti, spekulantit ostavat sitä varastoon sekä futuureina ja muina johdannaisina.
Tämä saa muut vähentämään viljankäyttöään ja tuottajat lisäämään tuotantoaan. Tästä syystä viljan hinta ei nousekaan ollenkaan niin paljon kuin pelättiin ja nälänhädät jäävät lievemmiksi, kun spekulantit sitten laittavat viljan myyntiin hinnan ollessa korkeampi.
Tämän on todennut mm. alan johtava proffa Suomessa, Jyrki Niemi.
Spekulantit siis aikaistavat hinnannousua mutta saavat sen jäämään lievemmäksi. Vastaavasti he tasaavat myös laskuja.
"Tämä saa muut vähentämään viljankäyttöään"
No niinpä saa. Köyhillä ei ole enää varaa syödä ja kuolevat pois, kuten jo aikaisemmin mainitsin.
Eipäs. Spekulanttien ansiosta hinta nousee vähemmän kuin se nousisi ilman heidän toimintaansa, joka antaa markkinoille varoitussignaalin ajoissa. Tästä syystä köyhiä kuolee nälkään vähemmän kuin kuolisi muuten.
Viljankäyttöä vähentävät hinnannousun vuoksi paitsi köyhät myös rikkaat, joten tästä tulee toinenkin hyöty köyhille: kun nousu tapahtuu aiemmin, rikkaatkin aloittavat turhimman käytön vähentämisen jo aiemmin.
Huomaa myös tuo vaikutus tarjontaan: kun hinnannousu tapahtuu aiemmin, tuottajat alkavat tuottaa lisää jo aiemmin, Brasiliassakin viljellään vaikka kolmas sato kahden sijaan vuodessa jne., tarvittaessa lisätään lannoitteitakin. Ilman spekulantteja tämä voisi viivästyä 1-2 vuotta, mikä olisi tuhoisaa maailman nälkäisille.
Todella siistit visiot, yhtymäköhtaa todellisuuteen ei tosin ole, mutta eihän se propellinpyöritystä haittaa. Kannattaa katsoa esim. parin vuoden takaista tilannetta. Jos siis todellinen maailma kiinnostaa esim. akateemisessa mielessä.
Muistaakseni pari vuotta meni näin: Tilanne näytti pahalta. Spekulantit ostivat futuureja. Tämä vähensi kysyntää ja lisäsi tuotantoa kuvaamallani tavalla, mikä olisi vähentänyt kärsimystä ja nälkäkuolemia, mutta tulikin yllättäen lama, joten viljan kysyntä putosikin itsestään, huoli olikin ollut tarpeeton.
Et varmaankaan laske sen varaan, että aina kun viljasta uhkaa tulla pula, tuleekin lama ja siksi varastointi ja lisäviljely ovatkin turhaa hätäilyä?
Kiehtova katsaus propellihattujen rinnakkaisuniversumiin.
Meanwhile, back in our universe:
http://www.foodpolitics.com/wp-content/uploads/The-Food-Bubble-pdf.pdf
http://apareena.arvopaperi.fi/forum/msg/id=analyysit/msg=7338702/
Moi moi! Tuossa juttua ennustuksestani kansainvälisen ruokatavara ja raaka-ainekeinottelun käynnistymisestä. Jos ei nyt ihan viel tänä syksynä käynnisty niin käsitykseni mukaan v. 2012 ainakin. Öljyn hinta toimii laukaisevana tekijänä. Sapuskan tuotantokustannukset räjähtää käsiin öljyn mukana, koska tuotantopanoksissa öljy on ratkaisevassa roolissa. 120 dollari on jo paha juttu jos sinne tai korkeammalle vakiintuu. Nythän öljy on tällä hetkellä 82 dollaria eli aikas paljon vaikka maailmalla eletäään taantumaa. Vapaata tuotantokapasiteettiä ei paljoa ole ja kysynnän noustessa maailmantalouden elpyessä myös öljyn hinta nousee ja se talousnousu ryytyy siihen. Seurauksena 20 vuoden lama ja ehkä ylikansoituksen purkautuminen, joka olisi kylläkin positiivinen asia maailman tulevaisuuden kannalta.
+ sokerivero. Ens hallituskaudella tullee sokerivero, niin MOT ohjelmassa juuri kerrottiin. Tietää siis sokerikilon hinnan nousua kaupassa 100-150 %, jotta sillä olisi fiskaalista ja terveydellistä vaikutusta. Näin esim. tavallinen suklaapatukka nousis hinnassaan 20 senttiä, jos siinä on 20 gramaa sokeria. Sitä veroa on sitten tietty helppo nostella tuleaisuudessa.
Mitä jos kaverin vaimo, tyttöystävä tai poikaystävä napsauttaisi saunan vahingossa päälle?
Vahinko voi olla aika vaikea tehdä, jos kiuas on melko syvällä tuolla kasan sisällä...
Huomaa sana napsauttaa? Ainakin täällä Etelä-Suomessa saunan kauko-ohjaukset ovat yleisiä, jopa kännykällä saa saunan päälle.
Jos saunan lämmitys on esim. kännykällä kauko-ohjattavissa, mutta saunaa ei ole tarkoitus käyttää saunana, niin ehkä kannattaa jättää naulaamatta kauko-ohjauksen käyttöohjeet ja tunnukset lähimarketin oveen. No ihan sama, tällaisten vahinkojen mahdollisuus tuskin on kovin oleellista itse asian kannalta? Voihan se koko talokin palaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 43 kommenttia