Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Verotuksen hinta

"Veroaste (kokonaisveroaste) on yleisimmin käytetty verotuksen tason mittari eri maissa. Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen." -- Veronmaksajien keskusliitto

Tämän määritelmän mukainen veroaste ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Esimerkiksi Suomen veroaste oli 43,1% viime vuonna, mikä ei ole lähellekään sitä määrää, minkä verran valtio (ja kunnat, mutta luen ne tässä kirjoituksessa valtion osiksi) todellisuudessa verottaa. Todellisen veroasteen laskeminen onkin sitten pari astetta työläämpää, mutta tässä kirjoituksessa esitän suuntaa antavan arvion siitä.

Kuinka paljon valtio kaiken kaikkiaan kerääkään veroja ja veroluonteisia maksuja siitä, että työntekijä tekee töitä ja ostaa antaisemillaan rahoilla tuotteita? Verokertymän purkaminen on itse asiassa yksinkertaisempaa aloittaa tuotantoprosessin alkupäästä.

Olen täältä löytyvään Google-taulukkoon (HTML-versio) laskenut geneerisen mielikuvitustuotteen (Gemitu) verokertymän aina raaka-ainetuottajasta lähtien, kuluttajan ostoskassiin saakka. Koska tuotteen valmistuksen jokaisessa vaiheessa kertyy muun muassa työhön liittyviä veroja ja yhteisöveroja, lopulliseen tuotteen myyntihintaan sisältyykin itse asiassa paljon enemmän veroja kuin pelkkä arvonlisävero. Gemitun hinnassa erilaisia veroja on melkein 43%, mikä pitää suuntaa antavasti paikkansa tavallisten tuotteiden kohdalla, paitsi ettei laskelmani ota huomioon kaikkia veroja, kuten erilaisia valmisteveroja. Tuotteiden keskimääräinen verorasitus on siis todellisuudessa vähintään 43%.

Jotta kuluttaja voi ostaa jonkin tuotteen, hänen on ensin ansaittava palkkaa tai muuta tuloa. Olettaen, että kuluttaja on jyväskyläläinen kirkkoon kuulumaton henkilö, jonka bruttopalkka on 2000 €/kk, hänen tuloveroprosenttinsa on 17. Tällöin hänen nettopalkkansa on 65% siitä summasta, jonka hänen työnantajansa maksaa palkkana, veroina ja sivukuluina hänen palkkaamisestaan. (Ks. Yrittäjät.fi:n Palkkalaskuri) Jotta kuluttajalle jäisi käteen Gemitun hinta 78,25 €, hänen työnantajansa on maksettava yhteensä 120,38 €.

Summa on naurettavan suuri siihen nähden, että Gemitun valmistaminen ja yrittäjien myyntikatteet yhteensä eli tuotteen täysin veroton hinta on 45,00 €. Kaiken kaikkiaan Gemitun valmistamisesta ja ostamisesta ostamiseen tarvittavat ansiot huomioiden valtio siis kerää veroja yhteensä 75,38 € eli noin 63% kuluttajan työnantajan maksamasta rahasta.

Jos verotusta ei olisi lainkaan, kuluttajan ostovoima olisi 1,5 - 2,7-kertainen nykyiseen nähden! Ja tämä on siis alaraja, todellinen veroaste on nykyisin vieläkin suurempi, kun kaikki erilaiset verot otetaan huomioon. Ostovoimakerroin riippuisi siitä, missä suhteessa säästyneet työnteon verot jakautuisivat työnantajan ja työntekijän kesken. Jos työnantaja pudottaisi palkan nykyisen nettopalkan tasolle, ostovoima olisi 1,5-kertainen, jos taas työnantaja maksaisi jo nykyisin maksamansa summan kokonaan työntekijälle palkkana, ostovoima olisi 2,7-kertainen.

Tällä kasvaneella ostovoimalla kuluttaja olisi verotuksen puuttuessa vapaa omien tarpeidensa, mieltymystensä ja harkintansa hankkimaan esimerkiksi niitä palveluita, joilla verotuksen tarpeellisuutta perustellaan.

Verotuksen poistamisella olisi lisäksi työllisyyttä voimakkaasti kehittävä vaikutus, sillä työnteettämisestä tulisi todellisen veroasteen poistumisen verran kannattavampaa. Jos kirvesmies nykyisin haluaa ostaa perheelleen sadalla eurolla ruokaa, hänen palkkaajansa on maksettava yhteensä noin 150 euroa, josta noin 50 euroa menee veroihin ja sivukuluihin. Ilman veroja saman ruokamäärän saisi noin 50 eurolla, jolloin kirvesmies voisi myydä työtään tuolla samalla 50 eurolla. Hänen palkkaamisensa olisi siis sata euroa halvempaa eli samalla rahalla saisi kolme kirvesmiestä, joista jokainen pystyisi ostamaan perheelleen saman verran ruokaa kuin mihin aiemmin vain yksi pystyi.

Lyhyesti sanottuna: Verotus nimenomaan luo juuri sitä työttömyyttä ja köyhyyttä, joilla sen tarpeellisuutta perustellaan. Verotus luo itseäänruokkivan kehän, joka synnyttää lisää työttömyyttä ja köyhyyttä ja sitä kautta tarvetta verottaa lisää, ja kun ei enää voida verottaa lisää, otetaan velkaa niin paljon ja kauan kuin mahdollista...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen
Vanha demari (nimimerkki)

Matilaisen lapsilta lapsilisät pois ja verot alas. Pelle mikä pelle.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Sopii. Missä voin allekirjoittaa?

Jaassu (nimimerkki)

Yksi mahdollisuus on että kaikkea verotusta ei oteta pois, vaan priorisoidaan niin että vain yhteiskunnan kannalta oleellisimmat toiminnot rahoitetaan varovaroilla.
Valtion menot ovat kasvaneet merkittävästi 1985-vuoden jälkeen, mutta kansalaisten palvelut eivät. Eli periaatteessa kaikki tämä jälkeen muodostetut rahareiät ovat turhia.

Tärkeinä peruspalveluina pidän:
- työttömyyden kannalta perusturva
- perusterveyden huolto
- maanpuolustus
- peruskoulutus, teollisuutta tai taloutta ei hyödyttävät yliopisto-opinnot eivät kuuluisi näihin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Sopii. Missä voin allekirjoittaa?"

Touché!

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Sen siitä saa, kun ei osaa puhua itse asiasta. Hei Vanha demari, oliko noissa laskelmissani jossain kohtaa virhe tai virheitä? Saa kertoa, jos huomaa, myönnän kyllä virheeni, jos olen sellaisia tehnyt.

Kyösti Markkanen (nimimerkki)

Tyypillinen puskista ammuttu kommentti. Sinänsä tuo sarkastinen ehdotus kuulostaa ihan järkevältä. Ei valtion tulisi ottaa tulonsiirtojen avulla kantaa lasten hankkimisen mielekkyyteen.

HeikkiR (nimimerkki)

Nykyisessä globaalitaloudessa, jossa yrityksillä on enemmän oikeuksia kuin ihmisillä, pien- ja keskituloisten verotus on toki nostettu tappiin asti. Verotusta olisikin kohdistettava suuryrityksiin ja suurituloisiin. Pääoman liikkeitä tulisi rajoittaa, valuuttojen vaihtokurssien vaihtelut tulisi saada kuriin uudella Bretton Woods- sopimuksella ja ottaa käyttöön Tobinin vero.

Paavom (nimimerkki)

Kaikki maailmanihmeet on rakennettu verovaroin (orjuuskin on laskettavissa veroiksi).

Progressiivinen verotus on tervettä jotta tuloerot eivät kasvaisi liian suuriksi.. Jotta ihmiskunnan ei tarvitsisi tarttua aseisiin eliittiä vastaan.

Totuus nyt vain sattuu olemaan se että 5% omistaa sen 95% prosenttia maailmasta ja siitäkin se prosentti omistaa seitsemisenkymmentä (heitto on lonkalta ja mututuntumaa.. Mutta pointti on varmasti selkeä).

Mikä on estänyt tähän asti sen WWIII:sen on (Helsingin Kauppiksen vanha Makrotaloustieteen proffan heitto) "mannaa from heaven"..
Eli kapitalistinen kansantalous kasvaa sen muutama prosentti/vuosi.
Köyhimmätkin (siis täällä) saavat ruokaa.

Ihmiset eivät tartu aseeseen esim. euron shampoo vs. viidentoista..

Kunhan perustarpeet tulee täytettyä.

Verotus.. Kuten kaikki nykykapitalismissa on maskeerattu monimutkaisuuksiin jotta me emme ymmärtäisi kuinka helppoa elämämme voisi olla. Tämä valta, maskeeraajilla (lue pankkiirit), humalluttaa.

Valta korruptoi.. Ja totaalinen valta korruptoi totaalisesti.

On todella perverssiä että pankkiireilla (jotka eivät oikeasti LUO mitään lisäarvoa) on niin suuri valta.

Ja parlamentarismihan maksaa ihan saatanasti.. (kuten olemme medioista nähneet).

Kalashnikov on se väline millä valtaa uudelleenjaetaan.. Sääli..

Vieras (nimimerkki)

Asiallinen teksti. Olen pohtinut itsekin työnantajamaksujen mielekkyyttä ja perusteita. Toki niillä saadaan sitä yhteistä hyvää ja kaunista, mutta se on tosiaan saanut aikaan sen, että kolmen kirvesmiehen sijaan palkataan vain yksi. Tämä yksi sitten joutuu opettelemaan kolmen taidot, koska jos hän ei sitä tee, niin joku muu tekee. Kiitos työttömyyden, jota tämä järjestelmä pitää yllä. Tämä saa aikaiseksi työssäuupumisen, joka varsinkin miesvaltaisilla on vaiettu salaisuus. Mieshän ei valita, mies kärsii stressistä ja kuolee sen aiheuttamiin sairauksiin sopivasti eläkeiän kynnyksellä. Suorittamista.

Torsti Virtanen

Asiallinen kirjoitus.

Verotus on ihan ok, kunhan sillä rahalle saisi vastineena kustannustehokkaita palveluja, joita olisi saatavissa kohtuullisen tarpeen vaatiessa. Ei siis nykyistä korruptiota.

Kaikki epäoleelliset valtion toiminnot tulisi kuitenkin karsia pois esim kehitysapu, kulttuurin ja taiteen tukeminen, hum. maah. muut. jne

Jättäisin kuitenkin verorahoista kustannettaviksi:

1) Kotimaan väkivalta- ja suojelukoneisto
2) Pelastuskoneisto
3) Terveydenhuolto
4) Minimitoimeentulotuki
5) Peruskoulutus, mutta jonkin verran maksulliset yliopisto-opinnot (mahdollisuus lainaan)
6) Oikeus ja muu välttämätön byrokratia

J. Gagarin

Tietty määrä valtion hallintoa tarvitaan ja tietysti poliisi ja puolustusvoimat. Koulutuksen ei silti tarvitsisi olla verovaroista kustannettua kuten ei terveydenhuollonkaan. Jälkimmäistä varten on jokaisella mahdollisuus ottaa vakuutuksia yksityisltä markkinoilta. Ja kun veroja ei olisi, olisivat tulot sen verran suuremmat, että siihen olisi varaa.

Byrokratia, joka verojen kokoamiseen ja tulonsiirtoihin tarvitaan, tulee kalliiksi ja näin ollen verotuksella ei kansalle anneta lähestulkoonkaan takaisin sitä, joka siltä kerätään.

Verotuksen poistaminen pääosin olisi todellista hyvinvointipolitiikkaa!

Vieras (nimimerkki)

Hyvin esitetty asia! Tätä on itsekin pohdittu monet kerrat, ja vaikka aina jostain kuuluu kommentteja "näitäkään et saisi ilman veroja" niin päädyn silti siihen, että mielummin maksan siitä tietystä, kuin että maksan mahdollisuudesta siihen tiettyyn.

Esim. ajan melko paljon autolla -> olen valmis maksamaan maantiestön ylläpitoa omalta osaltani. Terveydenhuollon palveluita käytän siinä missä muutkin -> maksan käyntini tai otan vakuutuksen. Maksan itse harrastukseni, joka tarkoittaa sitä, että jos haluan lukea kirjoja, ostan tai vuokraan kirjani -> kirjastoa en näkisi tarpeellisena nykymuodossaan.

Koko verotuksen poistoa en kuitenkaan näe mahdollisena vaihtoehtona. Mistä kustannettaisiin jatkossa esim. kaupunkien keskustojen tiet (joilla myös jalankulkijat ja pyöräilijät liikuskelevat) ja liikennevalot? Millä kustannettaisiin lainvaltonta? Radio- ja tv-uutiset ovat mielestäni jokaisen perusoikeus, joista en haluaisi erikseen maksaa. Muu ohjelmatarjonta sen sijaan voisi olla kulutuksen mukaan maksettua. Hyvinvointivaltiossa näen myös työttömyysturvan pakollisena menona, joka niinikään on jostain kustannettava.

Eläkkeet sen sijaan pysyköön tiettyyn ikään asti hyvin kaukana veroilla kustannettavista asioista -> jokainen maksakoon työuransa aikana vaikka pakollista maksua, joilla sitten elävät. Koska toiset elävät kauempaan kuin toiset, joutuu pientä säätöä tekemään, jotka ehkä sitten tulisivat veroista.

Viimeisenä pisarana yksilöt, jotka ovat itsensä omilla toimillaan (alkoholistit, huumehörhöt, yms) saaneet niin huonoon kuntoon, etteivät pysty itsestään huolehtimaan. Ei pahalla, mutta Darwinin teoria päteköön. Minä en heidän elättämistään ala maksamaan.

Vieras (nimimerkki)

Ennen nykyisten palveluiden karsimista voidaan veroja alentaa valtavan virkamies- ja byrokratiakoneiston purkamisella. Kaikenmaailman turhat paperinpyörittelijät joutaisivat oikeasti tuottavaan työhön.

J (nimimerkki)

Hieno kirjoitus.
Ja vielä pitää muistaa, että kun jalostusaste kasvaa niin veronkertymäkierroksia tulee aina lisää ja lisää.

Valitettava tosiasiahan on, että kun jostain julkiseta palvelusta leikataan niin leikkuri ei osu siihen valvovaan/paperinpyöritys koneistoon vaan suorittavaan portaseen. Virkamiehethän ne siellä keskenään päättävät säästökohteista. Kuka nyt omaa hallintoansa suostuu pienentämään kun resurssit eivät riitä edes nykyiseen valvomiseen.

Nykyinen demokratia ei pysty tätä meidän järjestelmää purkamaan, se on ihan fakta. Sekin voisi jo auttaa vähän, jos Suomeenkin saataisiin Teekutsujen kaltainen vastavoima nykyisten säännösten laatijien rinnalle. Nythän kaikki politiikot kilpailee kuka saa omat uudet säännökset voimaan ja virkamiehet kilpailet kuka ne saa hoitaa, jotaa saa lisää budjettirahaa.

Kokonaan toinen juttu on tietysti, että yksityinen sektori järjestäisi suorittavankin portaan toimeen tehokkaammmin. Yksittäiset suorittajat yleensä hoitaa leiviskänsä hyvin ja niin kuin se on ohjeistettu/järjestetty. Vika on kuitenkin juuri tässä vaaditussa byrokratiassa, joka tappaa koko prosessin.
Ja veikkaan että nykyisistä politiikoista kaikki osaavat keksiä paljon uusia ohjeita, joilla "varmistetaan" kansalaisten oikeudenmukainen ja laadukas palvelu. Tietysti sääntöjä pitää valvoa ja sitä vartenhan meillä onkin ministeriöt, johon palkataan muutama virkamies vahtimaan että sääntöjä noudatetaan. Eihän pari virkamiestä paljoa maksa...

Juuso -87 (nimimerkki)

Minarkistien logiikkaa: Valtion "palvelut" ovat aina tehottomampia ja laadullisesti huonompia kuin vapaiden markkinoiden tuottamat, joten jätetään valtion hoidettaviksi vain kaikkein keskeisimmät ja tärkeimmät yhteiskunnan toiminnot.

Kultaraha (nimimerkki)

Minarkisteilla ja varsinkin anarkolibertaareilla on toinenkin näkemys: Valtion palvelut ovat aina väkivalloin tuotettuja, joten ne ovat aina moraalisesti väärin. Osa minarkisteista suvaitsee yövartijavaltion verran väkivaltaa hyväksymällä verotuksen. Toinen osa ei hyväksy väkivaltaista verotusta, vaan ylläpitäisi minimivaltiota vapaiden markkinoiden rahoituksella. Anarkolibertaarit eivät hyväksy valtiota lainkaan, sillä he eivät usko valtion olevan hallittavissa. Esimerkkinä Ýhdysvallat, joka kasvoi perustajaisien tarkoittamasta ja perustuslakiin kirjatusta minimivaltiosta nykyisenlaiseksi totalitaristiseksi mammutiksi.

Toisin sanoen suuri osa minarkisteista ei hyväksyisi valtion palveluita vaikka ne olisivat tehokkaammin tuotettuja, kuin vapaiden markkinoiden vastaavat.

Juuso -87 (nimimerkki)

"Toisin sanoen suuri osa minarkisteista ei hyväksyisi valtion palveluita vaikka ne olisivat tehokkaammin tuotettuja, kuin vapaiden markkinoiden vastaavat."

Mutta tällöin he eivät enää ole minarkisteja. Jos oltaisiin tilanteessa, jossa valtio ei voisi pakottaa ketään maksamaan mistään "palveluistaan" eikä estää kilpailun syntyä väkivalloin (t.s. se olisi täysin yhdenvertainen muiden vapaiden markkinoiden toimijoiden kanssa), elettäisiin ainakin de facto anarkiassa.

Kultaraha (nimimerkki)

Pasilla näyttää olevan rajoitettu määrä vastaa-nappuloita:-)

Juuso -87,

Itse sanoit: "Valtion "palvelut" ovat aina tehottomampia ja laadullisesti huonompia kuin vapaiden markkinoiden tuottamat, joten jätetään valtion hoidettaviksi vain kaikkein keskeisimmät ja tärkeimmät yhteiskunnan toiminnot."

Tuohon kontekstiin liittyen totesin: "suuri osa minarkisteista ei hyväksyisi valtion palveluita vaikka ne olisivat tehokkaammin tuotettuja". Kyse oli siis muista kuin "keskeisimmistä ja tärkeimmistä yhteiskunnan toiminnoista." Toisin sanoen kaikki minarkistit hyväksyvät valtion väkivaltamonopolin eli oikeuslaitoksen, poliisin ja armeijan. Osa minarkistesta hyväksyy näiden väkivaltaisen rahoittamisen, mutta osa katsoo, että rahoitus on hoidettava vapaaehtoisesti. Rahoitus olisi vapaaehtoista, mutta vapaa kilpailu näiltä osin estetty.

Kyse ei ole siis "de facto anarkiasta".

Egonomisti (nimimerkki)

"Summa on naurettavan suuri siihen nähden, että Gemitun valmistaminen ja yrittäjien myyntikatteet yhteensä eli tuotteen täysin veroton hinta on 45,00 €. Kaiken kaikkiaan Gemitun valmistamisesta ja ostamisesta ostamiseen tarvittavat ansiot huomioiden valtio siis kerää veroja yhteensä 75,38 € eli noin 63% kuluttajan työnantajan maksamasta rahasta.

Jos verotusta ei olisi lainkaan, kuluttajan ostovoima olisi 1,5 - 2,7-kertainen nykyiseen nähden!"

Taulokossasi olevassa laskelmassa oli, että valtio kerää vero tuloja 75,38e per tuote. Tällöin valtion verotulot olisivat tuotteiden määrä*75,38e. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska laskelmissa ei ole otettu "kuluttajan" yrityksen tuottamaa tuotetta. Joten verotulot per tuote on tuo ensin mainitsemasi 43% per tuote, koska "kuluttajan" verot on maksettu hänen yrityksen tuotteen tuottamisen yhteydessä.

Myös ostovoiman lisäys on laskettu väärin. Tuossa ylärajassa (2,7 kertainen) olet olettanut, että jos verot poistetaan netto palkka muuttuu brotto palkaksi. Kuitenkaan et ole ottanut huomioon, että myös gemitun verotun hinta olisi tässä tapauksessa 78,25e 45,00e:n sijasta.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Mukavaa, että jotkut kriitikot puuttuvat itse asiaan sivuseikkojen sijasta, kiitos siitä!

"Taulokossasi olevassa laskelmassa oli, että valtio kerää vero tuloja 75,38e per tuote. Tällöin valtion verotulot olisivat tuotteiden määrä*75,38e. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska laskelmissa ei ole otettu "kuluttajan" yrityksen tuottamaa tuotetta. Joten verotulot per tuote on tuo ensin mainitsemasi 43% per tuote, koska "kuluttajan" verot on maksettu hänen yrityksen tuotteen tuottamisen yhteydessä."

Kuluttajan näkökulmasta kokonaisverot ovat tuo 75,38e, poislukien se erikoistilanne, että kuluttaja hankkii tuotteen, jota on ollut itse valmistamassa. Lopussa mainittu kirvesmiesesimerkki ehkä selventää tätä.

"Myös ostovoiman lisäys on laskettu väärin. Tuossa ylärajassa (2,7 kertainen) olet olettanut, että jos verot poistetaan netto palkka muuttuu brotto palkaksi. Kuitenkaan et ole ottanut huomioon, että myös gemitun verotun hinta olisi tässä tapauksessa 78,25e 45,00e:n sijasta."

Totta, tuo yläraja on laskettu väärin. Aioin alunperin käyttää pelkkää ylärajaa, mutta huomatessani tämän virheen otin mukaan myös alarajan, koska en jaksanut enää tehdä monimutkaisempaa laskelmaa, jossa tuo yläraja olisi oikein.

Egonomisti (nimimerkki)

"Lopussa mainittu kirvesmiesesimerkki ehkä selventää tätä."

Oletat että verojen lakkautamisen jälkeen ruoan hinta laskee verojen verran (verojen laskun vaikutus menee täysimääräisesti hintaan) kun taas kirvesmiehen kohdalla verojen laskulla ei ole vaikutusta puiden hintaa (verot menevät täysimääräisesti palkkoihin ja voittoon). Tämä tilanne olisi teoreettisesti mahdollinen, mutta hyvin epätodennäköinen. Tässä tilanteessa ruoan valmistajat eivät hyötyisi veronalennuksesta ollenkaan vaan kaikki hyöty menisi kirvesmiehille. Jos oletat että myös kirvesmiehillä veron vaikutus menisi suoraan hintaan olisi verojen jälkeinen nettopalkka summa 100e. Tällä saisi palkattua yhden kirvesmiehen lisää kahden sijasta. Tilanne olisi ruoan saannin kannalta sama kuin jos valtio olisi maksanut(tai työllistänyt) työttämälle kirvesmiehelle ruoan.

Egonomisti (nimimerkki)

"Kuluttajan näkökulmasta kokonaisverot ovat tuo 75,38e, poislukien se erikoistilanne, että kuluttaja hankkii tuotteen, jota on ollut itse valmistamassa. Lopussa mainittu kirvesmiesesimerkki ehkä selventää tätä."

Oletetaan että valmistetaan kahta identtistä tuotetta. "Kuluttaja" työskentelee tehtaassa, joka valmistaa tuotetta 1. Hän käyttää tulonsa tuote 1:een ja tuote 2:een. Tuotteiden hinnat on p1=p2=tuotantokustannukset + voitto + vero. Oletetaan että verot poistetaan ja verot siirtyvät suoraan hinnan alennukseen. Nyt hinnat ovat p1'=p2'=kustannukset+voitto. Miten on mahdollista, että tuotteet maksavat edeelleenkin saman verran "kuluttajalle" vaikka ennen veronpoistoa sinun mukaan tuotteen 2 vero oli suurempi "kuluttajan" näkökulmasta?

Kultaraha (nimimerkki)

"Tässä tilanteessa ruoan valmistajat eivät hyötyisi veronalennuksesta ollenkaan vaan kaikki hyöty menisi kirvesmiehille."

Pasin esimerkissä kirvesmiehet eivät saaneet "hyötyä"*, koska verojen poistumisen jälkeen he tyytyivät 50. Tämä piti heidän elintasonsa ennallaan.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että Pasi todennäköisesti oletti puutuotteen hinnan pysyvän samana veron poistumisesta huolimatta. Tämä on kuitenkin vain yksi esimerkkiseuraus useiden mahdollisten joukossa.

Pasin esimerkistä voi rakentaa myös muita skenaarioita, kuten esim. seuraavat.

Lähtötilanne:
Keinutuoli 150 = Vero 50 + Kirvesmies 100
Ruoka 100 = Vero 50 + Kokki 50

1. Kirvesmiehen elintaso kaksinkertaistuu verojen poistuessa:
Keinutuoli 100 = Kirvesmies 100
Ruoka 50 = Kokki 50
Lisäksi asiakas saa kirvesmiehen veistämän keinutuolin 33 % halvemmalla, jolloin hänenkin elintasonsa nousee vastaavasti.

2. Kirvesmiehen elintaso pysyy samana, mutta puusepänliike työllistää uuden kirvesmiehen vanhan ja väsyneen avuksi:
Keinutuoli 100 = 2 x Kirvesmies 50
Ruoka 50 = Kokki 50
Lisäksi asiakas saa kirvesmiesten veistämän keinutuolin 33 % halvemmalla, jolloin hänenkin elintasonsa nousee vastaavasti.

3. Kirvesmiehen elintaso pysyy samana, mutta kokin elintaso kasvaa, sillä nyt hän pystyy ostamaan keinutuolin.
Keinutuoli 50 = Kirvesmies 50
Ruoka 50 = Kokki 50
Kirvesmiehen veistämän keinutuoli on 66% halvempi. Kokin ostovoima suhteessa keinutuoliin kolminkertaistui lähtötilanteesta.

4. Koska kokin ostovoima suhteessa keinutuoliin kolminkertaistui, voi työtön kokki laskea palkkatoivomustaan saadakseen työtä. Tämä taas aiheuttaa uuden iteraation, joka lisää muiden ostovoimaa, joka taas edelleen ....

*Hyöty-käsitteen käyttö on väärin, sillä uhri ei todellakaan hyödy siitä, että häneltä jätetään varastamatta. Ainoastaan rosvo ei enää hyödy toisten kustannuksella.

Egonomisti (nimimerkki)

"Pasin esimerkistä voi rakentaa myös muita skenaarioita, kuten esim. seuraavat"

Tama on totta. Kuitenkin ostovoima (keskimaarin) pysyy taysin samana ilman verotusta kuin verotuksen kanssa, jos valtio laittaa verotulot takaisin kiertoon. Tassa mallissa verojen poistolla ei ole mitaan vaikutusta tyollisyyteen tai ostovoimaan. Verotuksella on todellisuudessa niin staattisia kuin dynaamisiakin haittoja, joilla voi argumentoida veroja vastaan. Kuitenkin kaikki taman blogikirjoituksen perustelut perustuvat virheelliseen logiikkaan/matematiikkaan.

"*Hyöty-käsitteen käyttö on väärin, sillä uhri ei todellakaan hyödy siitä, että häneltä jätetään varastamatta. Ainoastaan rosvo ei enää hyödy toisten kustannuksella."

Kaytan hyoty kasitetta neoklassisen taloustieteen nakokulmasta.

J (nimimerkki)

"Kuitenkin ostovoima (keskimaarin) pysyy taysin samana ilman verotusta kuin verotuksen kanssa, jos valtio laittaa verotulot takaisin kiertoon."

Ymmärrän mitä ajat takaa. Että verot jakautuvat loppujen lopuksi tasan kun ne soljuvat talouden rattaissa eteenpäin. Tosin jakautumisen alkupäässä vaikutukset ovat yksilötasolla suurempia.

Ongelma on että Valtio laittaa verot takaisin kiertoon virkamiesten palkkoina. Jos nämä varat olisi markkinoiden käytössä saataisiin sillä rahalla luotua talouskavua.

Sama ongelma olisi jos valtio perustaisi oman pankin ja valtion lainan korot käytettäisiin virkamiesten palkkioihin, kun ne nyt jakautuvat pankkien kautta markkinoille.

Kultaraha (nimimerkki)

"Kuitenkin ostovoima (keskimaarin) pysyy taysin samana ilman verotusta kuin verotuksen kanssa, jos valtio laittaa verotulot takaisin kiertoon."

Loogisesti tästä väittämästä seuraa, että verot voidaan nostaa 100 %:iin ostovoiman pysyessä (keskimäärin) täysin samana. Ihmettelen vain, ettei Katainen ole älynnyt tätä.

Jos asiaa tarkastellaan ei-neoklassisen taloustieteen näkökulmasta, niin väite siitä, että "ostovoima (keskimaarin) pysyy taysin samana", ei juuri lohduta. Neoklassisen taloustieteen mukaan ihmisellä on keskimäärin hyvä olla, kun pää on nuotiossa ja varpaat pakkasessa. Tällä keksimäärin samana pysyvällä ostovoimalla yritetään vain puolustella yksityisen sektorin ostovoiman siirtämistä julkisen sektorin ostovoimaksi. Lisäksi keskimäärin täysin samana pysyvä ostovoima ei millään tavalla anna moraalista oikeutusta varastamiselle.

Ostovoiman väkivaltainen siirtäminen yksityiseltä julkiselle sektorille tarkoittaa ehdottomasti vaurauden kasvun sijaan vaurauden tuhoamista. Vain yksityinen sektori pystyy luomaan vaurautta, mutta julkinen sektori ei koskaan. Mitä pienempi yksityisen sektorin osuus on taloudessa, sitä vähemmän uutta vaurautta tuotetaan. Mitä suurempi on julkisen sektorin osuus, sitä enemmän vanhaa vaurautta tuhotaan.

Vaurauden tuottaminen on sitä, kun kirvesmies veistää sellaisen keinutuolin, josta joku on halukas maksamaan vapailla markkinoilla enemmän, kuin mitä sen tuottamiseen on käyttetty resursseja.

Kun julkinen sektori ottaa ostovoimaa, seuraa siitä, että julkinen sektori alkaa kilpailla resursseista, kuten kirvesmiehistä ja puusta. Julkinen sektori on epäreilu kilpaija, sillä se voi rahoittaa resurssinsa väkivalloin. Yksityisen sektori joutuu hankkimaan rahoituksensa vapaaehtoisilta markkinoilta. Se ei voi osoittaa ketään aseella palkatakseen kirvesmiehen. Julkinen sektori voi tarjota aina enemmän, kuin yksityinen, saadakseen haluamansa. Jos rahat eivät riitä, niin verotetaan enemmän, mikä tarkoittaa oman ostovoiman kasvattamista kilpailijan ostovoiman kustannuksella. Yksityisen sektorin kustannukset nousevat ja käytettävissä olevan pääoman määrä pienenee. Olemme jo ohittaneet tilanteen, missä julkisen sektorin palkat ovat suurempia kuin yksityisen sektorin. Kun parhaat resurssit hakeutuvat parhaille palkoille, se heikentää edelleen yksityistä sektoria.

Koska julkisen sektorin palveluista puuttuu hintasignaali, se ei voi millään tietää, ovatko sen tuottamat palvelut käytettyjen resurssien arvoisia. Hintasignaalin puuttuessa julkinen sektori tuottaa väistämättä palveluita, joista se ei saisi vapailla markkinoilla niiden tuottamiseen kulutettujen resurssien arvoa. Tämä on resurssien haaskaus on vaurauden tuhoamista.

Egonomisti (nimimerkki)

"Loogisesti tästä väittämästä seuraa, että verot voidaan nostaa 100 %:iin ostovoiman pysyessä (keskimäärin) täysin samana. Ihmettelen vain, ettei Katainen ole älynnyt tätä."

Kommentoin ainoastaan Pasin esittämiä esimerkkejä/malleja. Lauseeni; "Kuitenkin ostovoima (keskimaarin) pysyy taysin samana ilman verotusta kuin verotuksen kanssa, jos valtio laittaa verotulot takaisin kiertoon.", viittaa vain ja ainoastaan Pasin kirvesmies/gemitu esimerkkeihin. Toistankin itseäni:

"Verotuksella on todellisuudessa niin staattisia kuin dynaamisiakin haittoja, joilla voi argumentoida veroja vastaan. Kuitenkin kaikki taman blogikirjoituksen perustelut perustuvat virheelliseen logiikkaan/matematiikkaan."

On kuitenkin aika surullista huomata, että ainakin joillakin liberaaleilla/libertaristeilla/anarkokapitalisteilla mainstream taloustieteiden tuntemus on lähes yhtä heikkoa kuin vasemmistossa.

Kultaraha (nimimerkki)

Mainstream-taloustieteiden mukainen finanssi- ja rahapolitiikka on luonut rajasykliattraktorin. Se on lukinnut talouden sen boom-bust-piirteeseen. Tämän mainstream-"egonomistien" tahattomasti typeryyttään luoman rajasyklin puitteissa talouden kuula etsii omaa energiakaivoaan konvertoituakseen rajapisteeseen, mutta turhaan. Koska mainstream-"egonomistit" eivät tunnista luomiaan attraktorialtaita, he eivät ymmärrä että talouden pallo jatkaa pyörimistä, koska se konvertoituukin rajapisten sijasta rajasykliin. He eivät tajua, että noususuhdanteet, korkeasuhdanteet, laskusuhdanteet ja matalasuhdanteet ovat vain tuokiokuvia tästä rajasyklistä.

Vaikka tämä dynaaminen systeemi toistaa itseään eivät mainstram-"egonomistit" ole oppineet ymmärtämään saati ennustamaan sitä. Yksikään top-mainstream-"egonomisti" ei ole osannut ennustaa ainuttakaan sen tuokiokuvaa. Boom-bust-piirre on täysin piilossa main-stream-"egonomisteilta".

Jos kuulentojen rata olisi ennustettu mainstream-taloustieteiden keinoin, niin Apollo 11 olisi lähdettyään muuttanut kurssinsa kohti maan keskipistettä. Mikään muu tieteenala ei suvaitse samanlaista pseudotieteellisyyttä, mutta miljardi kärpästähän ei voi olla väärässä. Vaikka tämä mainstream-talouden apollo jatkaa alustalleen räjähtelyä kerta toisensa jälkeen, niin mainstream-taloustiede ei kyseenalaista oppejaan.

Poppamiehet edustivat mainstream-lääketiedettä intiaanien keskuudessa. Kuten intiaanien mainstream-poppamiehet, mainstreamin talouspoppamiehetkin joutuvat väistymään toimivimpien menetelmien tieltä.

Mitä mainitsemaasi vasemmistolaisten taloustuntemukseen tulee, niin John Maynards Keynesin teoriat näyttävät olevan mainstream-taloustieteilijöiden keskuudessa hyvin suosittuja. Et tainnut edes tietää, että talouden keinotekoinen jako mikro- ja makrotaloustieteeseenkin on Keynesin ajatus. Se on täysin sosialistinen jako. Se on taivaan lahja keskusjohtoiselle taloussuunnittelulle - sosialismille. Joten se siitä.

Mainstream-taloustiede on astrologiaa ja sen poppamiehet ovat talousastrologeja.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Eräs esimerkki tästä tuokiokuvion ennustamisesta, Murphy vs. Krugman: http://mises.org/daily/4682.

Krugman on muuten itsepintaisesti kieltäytynyt väittelemästä livenä itävaltalaisten kanssa, vaikka blogissaan toistuvasti (ja joka kerta epäonnistuen) itävaltalaisia yrittääkin kumota. Nyt Bob Murphy on aloittanut haastekampanjan, jossa osallistujat lahjoittavat New Yorkin ruokajonotoimintaan satatuhatta dollaria, JOS Paul Krugman suostuu väittelemään livenä tunnin Bob Murphyn kanssa. Jos Krugman ei suostu väittelyyn, hän siis käytännössä riistää vähävaraisilta $100.000 arvosta ruoka-apua. Kampanjan sivu on täällä: http://www.thepoint.com/campaigns/campaign-0-1240, $41k jo kerätty.

Kultaraha (nimimerkki)

Jep, täytyykin pistää muutama kymppi "likoon".

E. Gonimisti

Itse en pidä Krugmania arvossa. Kampanjana vaikuttaa tosi hyvältä idealta. Toivottavasti Krugman suostuu väittelyyn.

Palaten itse asiaan odotan, että Pasi myöntäisi virheensä kuin lupasikin. Gemitu/kirvesmies laskelmilla ei voi osoittaa mitään ylimääräisiä verotuksen haittoja.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

E. Gonimisti, blogikirjoitukseni ei tietenkään ole täydellinen katsaus asiaan, vaan kuten heti kirjoituksen alussa mainitsinkin, vain suuntaa antava arvio. Sen syvempään analyysiin minulla ei harrastuspohjalta ja vähällä vapaa-ajalla ole mahdollisuuksia. Ehkä jonkun täysipäiväisen olisi hyvä perehtyä asiaan tältä näkökulmalta?

Sinulla on hyviä pointteja asiaan ja kultarahalla hyviä vastauksia pointteihisi. En kuitenkaan tämän keskustelun pohjalta pidä suuntaa antavaa arviotani mitenkään selvästi virheellisenä. Jos olisin väittänyt kirjoitustani ja pikaista laskelmaani tarkoiksi ja absoluuttisiksi totuuksiksi, olisit toki onnistuneesti osoittanut minun olevan väärässä jo ensimmäisellä kommentillasi, mutta siitä ei nyt kuitenkaan valitettavasti ollut kyse.

Kultaraha (nimimerkki)

Korjaus typoihin: kaikkien konvertoitumisien pitäisi olla konvergoitumisia.

E. Gonimisti

Pidän itävaltalaista taloussykli teoriaa mielenkiintoisena. Mitä laman ennustamiseen tulee itävaltalaisiin taitaa päteä vahnha vitsi: (itävaltalaiset) ekonomistit ovat onnistuneet ennustumaan oikein seitsemän viimeisestä kolmesta lamasta.

"Et tainnut edes tietää, että talouden keinotekoinen jako mikro- ja makrotaloustieteeseenkin on Keynesin ajatus."

Et ole tainnut seurata kansantaloustieteiden kehitystä viimeiseen 30 vuoteen? Et tainnut tietää, että nykyään kaikkilla makroteorioilla on ns. micro foundations eli lähtevät mikrosta. Jopa Keynsiläiset teoriat.

Toimituksen poiminnat