Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Hyvä, parempi, paras - kelvottomat vertailut

Suomi pärjää perinteisesti hyvin erityisesti erilaisissa hyvinvointi- ja koulutusvertailuissa. Vertailujen keskeinen, usein kritiikkiäkin herättänyt ongelma on usein niiden arvolatautunut mittaristo, eli esimerkiksi etsittäessä "hyvinvointia" julkisen sektorin suhteellisen koon perusteella, "hyvinvointia" yllättäen löytyy enemmän niistä maista, joissa julkisen sektori on suhteellisen suuri.

Toinen, vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta ehkä jopa tärkeämpi vertailujen ongelma on se, että vertailut ovat vertailuja. Vertailu ei siis kerro mitään siitä, onko jokin maa (tai muu vertailtava kohde) oikeasti hyvä jossakin, vaan ainoastaan sen, onko se parempi kuin jokin toinen tai ehkä paras vertailluista. Paraskaan ei vaan välttämättä ole hyvä, vaikka yleisesti komparatiivi ja superlatiivi käsitetäänkin positiivia eli perusastetta "suuremmiksi", ellei muuta ole vertailukonjunktiolla (kuin) ilmaistu.

Jos vertailuasteet asetetaan akselille huonosta hyvään, ne voivat esiintyä kahdessa eri kohdassa:

  • Huono < parempi < paras < hyvä < parempi < paras

Sekä parempi että paras voivat siis yhtä hyvin olla huonoja tai hyviä. Jos kaikki muut vertailtavat kohteet ovat huonoja, ei vertailun perusteella voida mitenkään tietää, onko edes paras hyvä. Hyvyys onkin ratkaistavissa vain objektiivisilla tai moraalisilla mittareilla.

Valitettavasti varsinkin politiikassa erilaiset vertailut saavat paljon huomiota ja johtavat keskustelua harhaan. Esimerkiksi käy vaikkapa Newsweekin "Suomi on maailman paras maa" -uutinen, jota on sittemmin ahkerasti käytetty argumenttina suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntakokeilun puolesta, tai PISA-tutkimus, joka julistamalla Suomen koulutusjärjestelmän parhaaksi muka todistaa jotain koulutusmallimme hyvyydestä.

Mutta onko pelkkä paremmuus edes tavoiteltava asia? Vastaus on jyrkkä ei. Toki paremmuus on houkutteleva ajatus, mutta kuten tiedämme, huonosta ei saa hyvää tekemälläkään. Onko tavoiteltava asia olla esimerkiksi vähiten väkivaltainen eli siinä mielessä paras tai naapuria vähemmän väkivaltaisempi eli siinä mielessä parempi puolisonhakkaaja? Ei tietenkään. Huonoa ei auta parantaa, vaan se on korvattava hyvällä. Huonon "parantaminen" on paitsi ajan ja vaivan haaskaamista, myös sen huonon pitkittämistä eli asian säilyttämistä huonona!

On mieletöntä perustella poliittisia muutosehdotuksia sillä, että sen jälkeen yhteiskunta olisi parempi tai vaikkapa vapaampi. Ainoat muutokset, joihin kannattaa panostaa, ovat ne, että tehdään yhteiskunnasta hyvä ja vapaa ja kaikkea muuta objektiivisesti määriteltävää ja mitattavaa hyvää. Unohdetaan vertailut ja katsotaan olemmeko oikeasti hyviä. Hyvästä kannattaa sitten vaikka pistää paremmaksikin.

Valitettava vastaus on tietenkin se, että nykyisin emme ole hyviä. Valtio välikätenämme me varastamme toisiltamme, määräilemme ja pakotamme toisiamme, estämme toisiamme yrittämästä ja tekemästä työtä ja jopa sairastutamme toisiamme luomallamme kontrolli- ja holhousyhteiskunnalla. Ei se ole hyvää, vaan huonoa, jopa pahaa. Jokainen meistä, joka tähän osallistuu, vaikkapa vain yrittämällä tehdä siitä paremman, ei voi rehellisesti pitää itseään hyvänä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Esimerkki vaikkapa tuon "paras maa" -vertailun vinoutuneisuudesta: Vapaasana.net: Maailman paras maa?

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Minusta näistä vertailuista ehdottomasti mielenkiintoisin vähään aikaan on ollut se, jossa mitattiin kansan tyytyväisyyttä. Siinäkin Suomi pärjäsi ja esim. Etelä-Euroopan valtiot sisälsivät tyytymätöntä kansaa. Minulle tuli siitä mieleen, että ehkäpä se johtuu siitä, että eteläeurooppalaiset esimerkiksi ovat huomattavasti hanakampia ottamaan kantaa ja osoittamaan mieltään epäkohtia vastaan, kun taas suomalaisilla on sellainen mentaliteetti, että on lottovoitto syntyä Suomeen, vaikka ei olisikaan. Että vähän niinku mietitään toisella tavalla asioita...

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Aivan, tuollaisten vertailujen, vaikka mielenkiintoisia ovatkin, lisähaaste on varmastikin se, että eri maissa ihmisillä on erilaisia kriteerejä tyytyväisyydelleen. Jopa niin, että omassa maassaan tyytymätön saattaisi hyvinkin olla tyytyväinen jonkun toisen maan olosuhteisiin ja kyseisen toisen maan tyytymätön voisi olla tyytyväinen edellisen maan olosuhteisiin. Hyvin subjektiivista siis kaiken kaikkiaan.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Mistä tulikin muuten mieleen eräs vuosien takainen tutkimus siitä, kuinka eroavat toisistaan länsimaiden ja kehitysmaiden nuorten käsitykset onnellisuudesta. Länsimaiset nuoret näkivät köyhyytenä ja kurjuutena juuri sen, että jos ei ole tiettyä materialistista omaisuutta, kun taas kehitysmaissa onnellisuuden takeeksi nousivat terveys ja olikohan yhteisöllisyys tms.
Arvot ovat niin toisenlaisia jo pelkästään Euroopan sisällä, että ihmettelen tätä hyvinvointitutkimustakin melkoisesti. Kun monessa Eurooppalaisessa kulttuurissa on esimerkiksi edelleen tapana, että vanhuksista ja lapsista huolehditaan perheen kesken, niin Suomessa sekä vanhukset että lapset monesti suljetaan laitoksiin. Ilmeisesti sitten onkin niin, vastoin yleistä käsitystä, että laitokset ovat kotia ja perhettä parempi vaihtoehto.

HeikkiR (nimimerkki)

Valtio olemme me, eikä mikään "välikäsi". Matilaiselle on toki kiusallista, että demokraattiset maat ovat listalla korkealla.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Valtio on työkalu tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä mielessä se ei eroa yrityksestä tai osuuskunnasta. Poikkeuksellista näihin nähden valtiossa on se, että valtio voi käyttää ja käyttääkin väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, kun yritykset ovat puolestaan vain vapaaehtoisen kanssakäymisen varassa.

Demokraattisissa valtioissa on tyypillisesti suurempi yksityinen sektori ja "vapaampi" toimintaympäristö kuin ei-demokraattisissa valtioissa, siksi ne pärjäävät näissä vertailuissa. Sekään ei kuitenkaan kerro mitään demokratian hyvyydestä, vaan ainoastaan siitä, että demokratia on parempi huono kuin muut huonot.

Juuso -87 (nimimerkki)

Joku libertaari (en ihan muista kuka, olisikohan ollut Stefan Molyneux) vertasi osuvasti valtioita maatiloihin. Jos elukoilla on väljemmät elinolot, ne voivat pääsääntöisesti paremmin, ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja - mikä tärkeintä - tuottavat enenmmän. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että eläimet ovat yhä farmilla ja farmari on se, jonka hyödyksi tuotteet menevät.

HeikkiR (nimimerkki)

"yritykset ovat puolestaan vain vapaaehtoisen kanssakäymisen varassa."

Täyttä roskaa. Yritykset ovat yksityisiä, voimakkaan hierarkisia ympäristöjä, joissa toimivilla on vielä vähemmän valtaa vaikuttaa kuin valtiossa.

Totta kai demokratiassa kansa voi uhata väkivallalla eliittiä, jotta kansalla pysyy ne perusoikeudet, joiden puolesta se on taistellut. Kansalaisoikeudet ei ole eliitiltä saatuja vaan ne on kamppailtu ruohonjuuritasolta nousseella organisoimisella ja taistelulla. Samalla kun kapitalistinen libertaari hautaa täysin luokkatietoisuuden, hän hautaa edellisten sukupolvien taistelemat perusoikeudet.

JTuomi (nimimerkki)

HeikkiR: Moni yritys todellakin on voimakkaan hierarkkinen ympäristö, jossa muiden kuin johdon vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat. Moni yritys elää suunnitelmataloudessa, jossa johto päättää viisivuotissuunnitelman ja sitten sen mukaan yritetään edetä. Maailma vain muuttuu niin vauhdilla, että avoimemmin toimivat ja vapauksia työntekijöilleen antavat firmat pärjäävät monesti paremmin ja ainakin houkuttelevat parempia duunareita tarjoamalla miellyttävämmän työympäristön.

Joka tapauksessa yrityksen ja valtion ero on seuraava:
- yksikään yritys ei voi pakottaa ketään töihin
- yksikään yritys ei voi pakottaa ketään ostamaan tuotteitaan

Siksi yritykset toimivat aina vapaaehtoisen kanssakäymisen varassa (paitsi silloin, kun poliitikot rajoittavat keinotekoisesti kilpailua). Jos yritykseen ei haluta töihin, se ei voi pakottaa ketään tulemaan sinne, vaan sen on parannettava työoloja, palkkoja ym. Jos yrityksen tuotteita ei osteta, se ei voi pakottaa kuluttajia ostoksille, vaan tuotteista pitää tehdä houkuttelevampia.

Valtiosta vain ei voi erota, joten sen toimet ovat aina pakkotoimia. Yritysten toiminta perustuu valinnanvapaudelle, valtion ei.

HeikkiR (nimimerkki)

Myös korkeimman johdon vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Mikäli johtaja ei patologisuuteen asti maksimoi yrityksen voittoa, osakkaat korvaavat hänet toisella henkilöllä.

Väitteesi, että "vapauksia työntekijöilleen antavat firmat pärjäävät monesti paremmin" on toki hyvin heikko. Osakkaat siirtävät toimintaa koko ajan maihin, joissa ei ole kansalaisten taistelemia perusoikeuksia eikä demokratiaa. Mielyttävät työympäristötkin ovat kapitalistilibertaarien vihaamien ay-liikkeiden saavutuksia, eivät osakkaiden antamia.

Kapitalistilibertaarin tavoite on toki hävittää sosiaalliset tukiverkot jolloin ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä yksityisessä yrityksessä (toki ilman minimipalkkaa jne.).

JTuomi (nimimerkki)

Olet oikeassa, että suorittavan työn tekijät pyritään hankkimaan mahdollisimman alhaisen kustannustason maista.

Korkeaa osaamista vaativissa tehtävissä yrityksellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarjota työntekijöille hyviä olosuhteita tai sitten joku muu tarjoaa kyllä ekspertille parempia työoloja ja vapaampaa toimenkuvaa. Yksi syy on varmaankin, että esimerkiksi IT-alalla hyvä työntekijä voi olla sata kertaa huonoa tehokkaampi ja siksi heistä on pakko kilpailla.

Muistaakseni esimerkiksi googlella työntekijät saavat käyttää 20% työajastaan omiin projekteihinsa täysin vapaasti. Ja usean tutkimuksen mukaan työntekijät ovat motivoituneempia, kun saavat vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja työnkuvaansa.

Siitä, että pärjäävätkö vapauksia työntekijöilleen antavat firmat paremmin kuin tiukan hierarkkiset ja jäykät organisaatiot, ei minulla ole mitään statistiikkaa, joten voin olla väärässäkin. Tietotyössä trendi tuntuu kuitenkin olemaan tuo vapauden lisääntyminen organisaatioissa.

Libertaarin tavoite ei ole hävittää sosiaalisia turvaverkkoja, vaan korvata valtion omimat ja yhteen muottiin pakottamat turvaverkot vapaaehtoisilla ja yksityisillä turvaverkoilla. Miksi tiukan keskitetty ratkaisu toimisi paremmin kuin hajautettu järjestelmä, jossa jokaisella on mahdollisuus miettiä, että millainen ratkaisu sopisi hänelle tai muille paremmin? Jos mielestäsi hierarkia ja kuri ovat paha asia yrityksen sisällä, niin miksi ne eivät valtiotasolla olekaan paha asia? Yrityksestä voi sentään lähteä ja vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen.

Edelleenkin erona tässä on pakottaminen.

HeikkiR (nimimerkki)

Vapaus vaikuttaa omaan tuotannolliseen eläämään kuuluu myös suorittavan työn tekijöille, ei ainoastaan eksperteille.

Yritysten ja valtion hierarkisuudeet ovat aivan erilaisia voimakkuudeltaan. Valtiossa vaikutusmahdollisuuteni ovat paljon suuremmat kuin yrityksessä.

"Hajautettu järjestelmä" tarkoittaisi, että turvaverkot olisivat eliitin hyväintekeväisyyden varassa. Kyyti olisi köyhille yhtä kylmää kuin se oli ennen ay-liikkeen saavutuksia.

JTuomi (nimimerkki)

Toki vapaus kuuluu jokaiselle, mutta luonnollisesti jos jollakin on markkina-arvoltaan korkeampaa osaamista, on hänellä myös enemmän neuvotteluvaltaa ja mahdollisuuksia valita, missä työskentelee. Jos ei osaa mitään ja ei ole valmis panostamaan osaamiseensa, ei vaihtoehtoja tietenkään ole niin paljoa. Kukaan ei silti pakota työskentelemään yhdessäkään yrityksessä.

Haluaisin kyllä kuulla perustelun, että miten vaikutusmahdollisuutesi valtiossa ovat suuremmat kuin yrityksessä? Äänestäminen?

Valtiossa yhden ihmisen käytännössä ainoa mahdollisuus vaikuttaa järjestelmään on omistaa niin paljon rahaa, että sillä voi voidella poliitikkoja. Tavallinen kansalainen vain joutuu sietämään kaiken, mitä ylemmällä tasolla päätetään. Ainoana keinona on oikeastaan muuttaa maasta toiseen siinä toivossa, että toisessa paikassa valtio puuttuisi elämään vähemmän. Yritystä voi aina vaihtaa, jos nykyinen työpaikka ei miellytä ja kukaan ei estä kouluttautumasta lisää tai perustamasta omaa yritystä.

OlliS (nimimerkki)

HeikkiR, nyt menee asiat vähän väärinpäin. Meillä ay-liike on kyennyt tekemään sen mitä on tehnyt nimenomaan siksi että täällä on ollut ihmisiä jotka ovat säästäneet ja siten luoneet pääomaa sekä vaurautta kaikille.

HeikkiR (nimimerkki)

Toki ensimmäiset maahamme tulleet suurpääomat olivat ulkomailta. Ne olivat muodostettu aikaisemmin siirtomaiden orjuuttamisella jne.

Nihilisti (nimimerkki)

PISA-tulokset ovat pelkkä vitsi millä opettajat röhistävät rintaansa. Niillä ei ole mitään käytännön merkitystä paitsi että meillä on maailman "koulutetuimmat" juntit. Suomalaiset tietävät yllättävän vähän näin pieneksi maaksi ja normaali kaupunkilais junttikin on suhteutettuna aika vastaavaan tyhmä kuin jenkki juntti.

Surkuhupaisin kyynelein olen myös seurannut tätä (huippu) Aalto-yliopistoa josta tulee Suomen super. Ensinnäkin jos tänne joskus edes saataisiin joku kovan luokan proffa niin se maksaisi hyvin, hyvin paljon ellei anneta jotain veroetuja, että käyvät täällä tekemässä 2v duunit minimi veroilla. Sitten jos sieltä joskus tulee kielitaitoisia (siis muutakin kuin huono enkku ja välttävä ruotsi) "huippu"koulutettuja osaajia niin TONNI vetoa, että heti kun nämä saavat paremman tarjouksen ulkomailta he lähtevät.

Illuusia liikkuvista työmarkkinoista EUssa on totta. Ei tänne ihmiset jää koska tämä on niin hyvä maa, tänne jäädään koska täältä on helvetin vaikea päästä pois.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Iso-H tiivistää tämänkertaisen blogini aiheen hieman ytimekkäämmin: "Jos muualla on vielä huonommin kuin täällä, miten se saa meidän tilanteen muuttuu yhtään paremmaks?" (ajassa 0:33) Iso-H: Vapaus.

J (nimimerkki)

Joku ajattelija(sori, en muista kuka ja missä) heitti hyvän arvion PISA tutkimuksesta, että se mittaa oikeasti oppilaiden huonointa kolmasosaa.
Ja hänellä oli ihan hyvät perustelutkin...pitäis varmaan kaivaa jostain...sori perjantai, nyt ei jaksa :)

Asatru (nimimerkki)

Jos Suomi haluaisi pärjätä vieläkin paremmin seuraavassa Newsweekin tutkimuksessa, niin tässä olisi pari keinoa, joiden avulla tämä tavoite voitaisiin saavuttaa:

Tuossa Newsweekin tutkimuksessahan pidettiin ihanteena mahdollisimman pieniä tuloeroja. Suomessa voitaisiin siis siirtyä suoraan yhteiskuntaan, jossa kaikkien tulojen veroprosentti olisi 100.
Valtio voisi sen jälkeen jakaa kaikille kansalaistulona vaikkapa 1000 euroa kuussa. Näin päästäisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tuloerojen tasaamisen suhteen. Lentokapteenit ja pultsarit tienaisivat tässä ihanneyhteiskunnassa täsmälleen saman verran. Näin toimien Suomi pärjäisi vieläkin paremmin seuraavassa Newsweekin tutkimuksessa. Köyhyyskin poistuisi kokonaan, kun jokainen saisi valtiolta 1000 euroa käteen kuussa.

Koulutuksen hyvyyttä mitattiin tuossa Newsweekin jutussa siten, että oletettiin pitkän koulussaoloajan merkitsevän sitä, että koulutus on tasoltaan hyvää. Mahdollisimman pitkiin opintoaikoihin päästäisiin tietysti siten, että säädettäisiin laki elinikäisestä oppivelvollisuudesta. Jokainen Suomessa asuva voitaisiin lakisääteisesti velvoittaa opiskelemaan marxismi-leninismiä valtion koululaitoksessa koko elämänsä ajan. Näin toimien pärjättäisiin vieläkin paremmin noilla Newsweekin raadin määrittämillä kriteereillä.

pikavippi (nimimerkki)

Erittäin hyviä pointteja. Eihän sillä niin suurta merkitystä pitäisi olla mikä se sijoitus on muihin verrattuna, vaan absoluuttinen asioiden tila on se minkä pitäisi ratkaista.

Vierailtuani Moskovassa viime keväänä toisaalta itseltäni hävisi se kitisemisen tarve mikä suurimmalla osalla suomalaisista edelleen on. Joskus voi myös olla ihan tyytyväinenkin siihen miten asiat ovat, oikeasti. :)

Sammalkieli (nimimerkki)

Kontrolliyhteiskunta luo sadoilletuhansille ihmisille puitteet siedettävälle elämälle, pelastaa vuosittain tuhansia ihmisiä turhalta kuolemalta, vähentää lukemattomien ihmisten itsetuhoisuutta ja estää kaikenlaisia typeriä hevosenleikkejä. Ovatko nämä jotenkin huonoja asioita?

Miksi omistusoikeus olisi jotenkin pyhempi tai tärkeämpi asia kuin esimerkiksi elämä? Eihän omistusoikeutta muutenkaan voi olla olemassa kuin valtion ylläpitämänä. Turha siis syyttää valtiota varkaaksi: korkeintaan veronkiertäjä voi olla varas. Valtio ottaa sen mikä valtiolle kuuluu.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Kontrolliyhteiskunta vie sadoiltatuhansilta ihmisiltä puitteet ihmisarvoiseen elämään, ajaa vuosittain tuhansia ihmisiä turhaan kuolemaan, lisää lukemattomien ihmisten itsetuhoisuutta ja synnyttää kaikenlaisia typeriä hevosenleikkejä. Ovatko nämä jotenkin hyviä asioita?

Omistusoikeus on oikeus omaan menneisyyteen, oikeus pitää itse ne asiat, jotka on itse omalla työllään tehnyt ja ansainnut. Omistusoikeus on olennainen osa oikeutta omaan elämään. Jos otat omistusoikeuden pois, otat pois osan ihmisen elämää.

Valtio ei ylläpidä omistusoikeutta vaan tuhoaa sen. Valtion takaama "omistusoikeus" ei ole omistusoikeutta ensinkään, kun valtio itse voi milloin tahansa yksipuolisesti päättää kenen tahansa "omistusoikeuden" mihin tahansa.

Tuotanto kuuluu sille, joka tuottaa. Valtio ei tuota mitään, ainoastaan kuluttaa, joten valtiolle ei kuulu mitään. Valtio elää varastamisella.

Sammalkieli (nimimerkki)

Mutta kun valtio tuottaa monia hyödykkeitä ja palveluja! Jos kunnat ja kuntien tuottamat hyödykkeet otetaan mukaan tarkasteluun, niin julkisen vallan tuottamia hyödykkeitä on todella paljon. Olet väärässä jos väität ettei valtio tuota mitään. Yhtä hyvin voisi sanoa, että yritykset eivät tuota mitään.

Omistusoikeus ei ole yksilön ja tavaran välinen suhde, vaan suhde eri ihmisten välillä. Omistaminen on aina muihin ihmisiin kohdistettua pakottamista ja potentiaalista voimankäyttöä: omistamisen nimissä osa maailmasta erotetaan omaksi ja kielletään toisilta sen käyttö.

Omistettu on aina pois yhteismaasta. Miksi kenenkään - etenkään osattoman - pitäisi suostua tällaiseen järjestelyyn? Eivät ihmiset suostukaan. Kymmenen koditonta ihmistä eivät vapaaehtoisesti hyväksy sitä että yksi omistaa palatsin. Omistusoikeus on pakottamista ja joskus lähes suoranaista väkivaltaa.

Jo Platon oli aikanaan oikeassa todetessaan, että valtion tai muun väkivaltakoneiston kadotessa "isännät" erotetaan omaisuudestaan hyvin nopeasti ja myös hyvin pysyvällä tavalla.

Kaikista valtioista minarkismi pohjaa eniten väkivaltaan. Köyhät eivät minarkismissa hyväksyisi rikkaiden omistusoikeuksia kuin pelkästään rangaistuksen ja suoran väkivallan pelosta. Hyvinvointivaltio taas on suuremman kansanosan hyväksymä: se on parhaimmillaan jatkuvan neuvottelun prosessi, jossa köyhät lahjotaan hyväksymään rikkaiden etuoikeudet. Tästä näkökulmasta kysymys on kaupanteosta: kuinka paljon haluat että hyväksyt minun "oikeuteni", jotka kuitenkin aina ja välttämättä loukkaavat sinun etujasi?

Suurin osa normaaleista ihmisistä onkin tyytyväisiä hyvinvointivaltioon omistusoikeuden ja yhteiskuntarauhan takaajana. Juuri hyvinvointivaltion olemassaolo takaa sen että ihmiset voivat nauttia työnsä tuloksista kaikessa rauhassa. Valtio mahdollistaa todellisen omistusoikeuden, ja hyvinvointivaltio takaa sen ettei kukaan tule kyseenalaistamaan esimerkiksi minun omistusoikeuttani. Omaisuusrikokset kun lisääntyvät tuloerojen kasvaessa. Hyvinvointivaltio on näin ollen väestön valtaosan intressien mukainen. Sitä on jokaisen syytä kannattaa jo oman mukavuutensa vuoksi, vaikka saisikin enemmän palkkaa kuin normiduunari.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

"Mutta kun valtio tuottaa monia hyödykkeitä ja palveluja!"

Mutta kun ei tuota. Tuottaminen tarkoittaa sitä, että joku hankkii resursseja ja sekoittaa niihin työtään siten, että lopputulos on arvokkaampi kuin alkuperäiset resurssit. Valtio (ja kunnat, joihin myös viittaan aina puhuessani valtiosta, ellen erikseen muuta sano, koska ne eivät ole itsenäisiä) hankkii (so. varastaa, mutta se ei vaikuta juuri tähän) resursseja ja muuttaa ne lopputulokseksi, joka on (talouslaskun ongelman vuoksi aina) vähemmän arvokas kuin alkuperäiset resurssit. Se ei ole tuottamista vaan juurikin sitä kuluttamista, tai kuten jotkut mielellään sanovat, varallisuuden tuhoamista, koska se pohjautuu pakkoon ja varkauteen.

Toinen tapa nähdä asia on se, että tuottamisesta seuraa varallisuuden eli säästöjen kasvu, kun taas kuluttaminen pienentää niitä säästöjä. Koska on selvää, että valtion toiminta ei kasvata vaan pienentää kansalaisten säästöjä, on yhtä lailla täysin selvää, että valtion toiminta on kuluttavaa, ei tuottavaa.

"Omistusoikeus ei ole yksilön ja tavaran välinen suhde, vaan suhde eri ihmisten välillä."

Väärin taas. Omistusoikeus on juurikin yksilön ja tavaran välinen suhde siinä mielessä, että voidakseen omistaa jotain, yksilön on täytynyt tehdä työtä tuottaakseen jotain omistettavaa. Oikeus omistaa on siis yksilön oikeus omaan menneisyyteensä, aiemmin tekemänsä työn tuloksiin.

"omistamisen nimissä osa maailmasta erotetaan omaksi ja kielletään toisilta sen käyttö."

Koska kenelläkään muulla kuin sinulla ei ole oikeutta sinun työsi tuloksiin. Jos väität muuta, hyväksyt orjuuttamisen ja varastamisen.

"Omistettu on aina pois yhteismaasta. ... Kymmenen koditonta ihmistä eivät vapaaehtoisesti hyväksy sitä että yksi omistaa palatsin."

Omistusoikeus on sen palatsin (ja kaiken muun aineellisen hyvinvoinnin) tuottamisen edellytys. Kukaan ei rakenna palatsia (eikä mitään muutakaan), ellei saa itse pitää oman työnsä tuloksia. Jos ihmiskunta sidottaisiin yhteismaahan ja kaiken yhteisomistukseen, taantuisimme metsästäjä-keräilijä-asteelle ja miljardit ihmiset nääntyisivät nälkään, elleivät kuolisi sitä ennen kulkutauteihin tai kylmyyteen.

"Omistusoikeus on pakottamista ja joskus lähes suoranaista väkivaltaa."

Ei koskaan, ellei joku muu ensin yritä väkivaltaisesti viedä sitä omistusoikeutta pois. Siinä tapauksessa puolustava väkivalta on täysin oikeutettua.

"Jo Platon oli aikanaan oikeassa todetessaan, että valtion tai muun väkivaltakoneiston kadotessa "isännät" erotetaan omaisuudestaan hyvin nopeasti ja myös hyvin pysyvällä tavalla."

Niin sen pitääkin mennä. Väkivallan uhreilla on täysi oikeus puolustautua väkivallan käyttäjiä vastaan. Valtion tai muun väkivaltakoneiston "isännillä" ei ole itse tuotettua vaan varastettua omaisuutta, josta heidät onkin syytä erottaa hyvin nopeasti ja tarvittaessa myös hyvin pysyvällä tavalla. Tämä väkivallan kierre päättyy sitten, kun valtioista ja vastaavista väkivaltakoneistoista ymmärretään luopua lopullisesti.

"Kaikista valtioista minarkismi pohjaa eniten väkivaltaan."

En ole samaa mieltä, mutta miten minarkismi liittyy mitenkään asiaan? Anarkokapitalistit vastustavat minarkiaa siinä missä muitakin valtion muotoja.

"Suurin osa normaaleista ihmisistä onkin tyytyväisiä hyvinvointivaltioon omistusoikeuden ja yhteiskuntarauhan takaajana."

Paitsi että hyvinvointivaltio ei takaa omistusoikeutta eikä yhteiskuntarauhaa. Omistusoikeus on jo nykyiselläänkin vitsi ja yhteiskuntarauhakin tulee olemaan kyseenalainen, kun "hyvinvointivaltio" porskuttaa eteenpäin ja sen päätepysäkki alkaa lähestyä. "Hyvinvointivaltio", kuten mikä tahansa muukin valtio, perustuu väkivaltaan ja väkivalta tuottaa aina epätoivottuja, odottamattomia seurauksia, kun ihmiset yrittävät kaikin keinoin minimoida itseensä kohdistuvan väkivallan ja sen sitä edellyttäessä maksimoida muihin kohdistuvan väkivallan. Esimerkki: näytä minulle iloinen veronmaksaja, joka ei ole koskaan kiertänyt tai väistänyt yhtään ainoaa veroa tai veroluonteista maksua.

"hyvinvointivaltio takaa sen ettei kukaan tule kyseenalaistamaan esimerkiksi minun omistusoikeuttani"

Etkös sinä juuri väittänyt, että "Omistusoikeus on pakottamista ja joskus lähes suoranaista väkivaltaa"? Jos näin on, miksi valtion pitäisi taata sinun omistusoikeutesi eli pakottamisesi ja estää muita kyseenalaistamasta sitä? Jos omistusoikeus on pakottamista, miksi käytät omistusoikeutta? Tykkäätkö pakottaa ihmisiä? Ai niin, eihän se ollutkaan epäselvää.

"Omaisuusrikokset kun lisääntyvät tuloerojen kasvaessa."

Väärin. Omaisuusrikokset lisääntyvät köyhyyden kasvaessa. Koska talous ei ole nollasummapeli (koska yksityiset ihmiset ja yritykset jatkuvasti tuottavat lisää; ihannoimasi yhteismaatalous toki voisi hyvinkin olla nollasummapeli, joten ymmärrän sekaannuksesi) tuloerojen kasvu ei välttämättä tarkoita köyhyyden kasvua. Itse asiassa vähemmän sosialistisissa (so. enemmän kapitalistisissa) maissahan köyhyys on vähentynyt nopeammin kuin tuloerot ovat kasvaneet, vaikka tuloerotkin ovat siis kasvaneet. Siksi vähemmän sosialistisissa maissa on vähemmän omaisuusrikollisuutta, ellei sitä kollektivistista omaisuusrikollisuutta lasketa.

Sammalkieli (nimimerkki)

"Mutta kun ei tuota. Tuottaminen tarkoittaa sitä, että joku hankkii resursseja ja sekoittaa niihin työtään siten, että lopputulos on arvokkaampi kuin alkuperäiset resurssit. "

-Valtio tuottaa esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluja. Nämä julkisesti tuotetut palvelut parantavat väestön laatua. Lopputulos, terve ja koulutettu kansa, on aidosti arvokkaampi kuin lähtötilanne. Kun valtio huolehtii kansalaisten kouluttamisesta sekä terveydenhoidosta, se todellakin tuottaa jotain eikä vain kuluta. Valtio tuottaa julkishyödykettä nimeltä väestön laatu.

"Se ei ole tuottamista vaan juurikin sitä kuluttamista, tai kuten jotkut mielellään sanovat, varallisuuden tuhoamista, koska se pohjautuu pakkoon ja varkauteen."

-Pakolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi Egyptin pyramidien rakentajat eivät olleet välttämättä vapaita, silti pyramidien arvo on valtavan suuri.

"Toinen tapa nähdä asia on se, että tuottamisesta seuraa varallisuuden eli säästöjen kasvu, kun taas kuluttaminen pienentää niitä säästöjä. Koska on selvää, että valtion toiminta ei kasvata vaan pienentää kansalaisten säästöjä, on yhtä lailla täysin selvää, että valtion toiminta on kuluttavaa, ei tuottavaa."

-Kysymys voi olla myös valtion varallisuuden kasvattamisesta tai julkishyödykkeen tuottamisesta.

"Väärin taas. Omistusoikeus on juurikin yksilön ja tavaran välinen suhde siinä mielessä, että voidakseen omistaa jotain, yksilön on täytynyt tehdä työtä tuottaakseen jotain omistettavaa. Oikeus omistaa on siis yksilön oikeus omaan menneisyyteensä, aiemmin tekemänsä työn tuloksiin."

-Väärin. Voitin pari päivää sitten kenossa kuusi euroa ja nuo rahat tulivat minulle ilman työntekoa. Uhkapeli, perinnöt ja kapitalistinen riisto ovat tunnettuja keinoja saada rahaa tekemättä työtä. Omaisuus ei ole sama asia kuin oikeus omaan menneisyyteen: menneisyys kun säilyy muistoissa vaikka omaisuus katoaisi. Esimerkiksi muisto pienestä kenovoitostani säilyy pidempään kuin ne kuusi euroa, jonka muuten käytin kahden olvin jouluoluen ostamiseen.

"Koska kenelläkään muulla kuin sinulla ei ole oikeutta sinun työsi tuloksiin. Jos väität muuta, hyväksyt orjuuttamisen ja varastamisen."

-Väärin. Orjuuttaminen on toisen pakottamista töihin ja varastaminen tapahtuu aina tietyn oikeusjärjestyksen sisällä ja tuota oikeusjärjestystä vastaan. Vaikka tulovero olisi Suomessa 99,999%, kyse ei olisi orjuudesta eikä varastamisesta. En jatka tätä säiettä, koska et ymmärrä mitä varastaminen ja orjuus normaalissa ja ei-propagandistisessa kielenkäytössä tarkoittavat.

"Omistusoikeus on sen palatsin (ja kaiken muun aineellisen hyvinvoinnin) tuottamisen edellytys. Kukaan ei rakenna palatsia (eikä mitään muutakaan), ellei saa itse pitää oman työnsä tuloksia."

-Väärin. Suurin tai ainakaan arvokkain osa rakennetuista kiinteistöistä ei ole koskaan kuulunut niiden rakentajille. Paljon on rakennettu talkoilla, orjatyöllä ja palkkatyöllä. Pidättäydyn tässä siinä itsestään selvässä "vulgaari-marxilaisessa" totuudessa, että rakentajien työn tulos ei ole näiden saama palkka vaan näiden rakentama palatsi.

"Jos ihmiskunta sidottaisiin yhteismaahan ja kaiken yhteisomistukseen, taantuisimme metsästäjä-keräilijä-asteelle ja miljardit ihmiset nääntyisivät nälkään, elleivät kuolisi sitä ennen kulkutauteihin tai kylmyyteen."

-Väärin. Maatalouskommunismi ja teollisuuden harkittu alasajo ovat mahdollisia. (Huomaathan etten vakavissani kannata tätä ratkaisua, vaikka pidänkin sitä mahdollisena. Kannatan rajoitettua omistusoikeutta joka se on muotoiltu "hegeliläisesti" eikä klassisen liberalismin mukaisena "luonnonoikeutena".)

"Anarkokapitalistit vastustavat minarkiaa siinä missä muitakin valtion muotoja."

-Tämän takia pidänkin sinua ideologisesti harvinaisen koherenttina ja älyllisesti rehellisenä propagandistina :)

"Paitsi että hyvinvointivaltio ei takaa omistusoikeutta eikä yhteiskuntarauhaa. Omistusoikeus on jo nykyiselläänkin vitsi ja yhteiskuntarauhakin tulee olemaan kyseenalainen, kun "hyvinvointivaltio" porskuttaa eteenpäin ja sen päätepysäkki alkaa lähestyä. "

-Myös hyvinvointivaltio voi vastata haasteisiin ja kehittyä evolutiivisesti. Esimerkiksi supererogatiivisen maahanmuuttopolitiikan suunnan voi kääntää (se on jo kääntymässä) ja sosiaaliturvastakin voi muokata kannustavamman. En siis hyväksy muissa kirjoituksissasi esittelemääsi "sosiologiaa" siitä miksi hyvinvointivaltion asiat on tuomittu epäonnistumaan.

"Esimerkki: näytä minulle iloinen veronmaksaja, joka ei ole koskaan kiertänyt tai väistänyt yhtään ainoaa veroa tai veroluonteista maksua."

-Linkittäisin Facebook-profiiliini, jos se olisi julkinen.

"Etkös sinä juuri väittänyt, että "Omistusoikeus on pakottamista ja joskus lähes suoranaista väkivaltaa"? "

-Mitä sitten? En pidä pakottamista yksiselitteisesti huonona asiana.

"Jos näin on, miksi valtion pitäisi taata sinun omistusoikeutesi eli pakottamisesi ja estää muita kyseenalaistamasta sitä?"

-Siksi että se on ihan reilu diili. Sosialismin ansiosta kenenkään olot eivät ole sietämättömät vain omistuksen jakautumisen vuoksi.

"Itse asiassa vähemmän sosialistisissa (so. enemmän kapitalistisissa) maissahan köyhyys on vähentynyt nopeammin kuin tuloerot ovat kasvaneet, vaikka tuloerotkin ovat siis kasvaneet."

-Suomessa köyhien määrä on viime vuosina kasvanut tuloerojen kasvaessa. Yhdysvalloissa köyhien määrä on kasvanut. Yhdysvalloissa on enemmän köyhiä kuin Suomessa. Venäjällä köyhien määrä kasvoi 90-luvulla tuloerojen kasvaessa. Mutta mitäpä mieltä tällaisten faktojen laukomisessa on? En usko että nyt on kyse vain tosiasioista.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

"Valtio tuottaa esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluja."

"Tuottaa" kyllä, mutta pakottamalla ja kuluttavasti, eli valtio rajaa tai estää yksityistä kilpailua terveys- ja koulutuspalveluissa, sekä "tuottaa" niitä huonompilaatuisina ja kalliimmalla kuin yksityinen sektori tuottaisi, johtuen talouslaskun ongelmasta, puhumattakaan siitä, että esimerkiksi peruskoulutuksen sisältö valitaan poliittisin perustein eikä sen mukaan, mitä maksavat asiakkaat (lasten vanhemmat) haluaisivat lapsilleen koulutettavan. Valtio ei siis näissäkään tapauksissa tuota mitään, vaan kuluttaa ja jopa estää tuottamista näillä aloilla.

"Esimerkiksi Egyptin pyramidien rakentajat eivät olleet välttämättä vapaita, silti pyramidien arvo on valtavan suuri."

Pyramidien arvo matkailunähtävyytenä ja kulttuurikohteena lienee nykyisin mittaamaton, mutta se ei varmaan ollut pyramidien rakennuttajien tavoitteena tuhansia vuosia sitten.

"Kysymys voi olla myös valtion varallisuuden kasvattamisesta tai julkishyödykkeen tuottamisesta."

Valtio ei voi aidosti omistaa varallisuutta eikä myöskään kasvattaa sitä, sillä se ei ole koskaan tuottanut itse mitään, mitä voisi omistaa tai sijoittaa tuottavasti. Varastettua omaisuutta ei voi omistaa, ainoastaan pitää itsellään kunnes rikos sovitetaan. Julkishyödykkeitä ei olisi olemassa, ellei valtio pakottaisi yksityisiä olemaan tuottamatta kyseisiä asioita ja varastaisi näiltä varallisuutta niiden tuottamiseen.

"Voitin pari päivää sitten kenossa kuusi euroa ja nuo rahat tulivat minulle ilman työntekoa. Uhkapeli, perinnöt ja kapitalistinen riisto ovat tunnettuja keinoja saada rahaa tekemättä työtä."

Putosiko voitokas Keno-kuponki taivaalta suoraan käteesi? Jos ei, olet oletettavasti tehnyt erittäisen riskipitoisen sijoituksen ostamalla kyseisen Keno-kupongin itse. Jos et, sinun on täytynyt saada kyseinen kuponki joltakin lahjaksi tai varastaa se. Varastaminen olisi selvästi väärin ja lahjaksi saaminen olisi ainoa tapa saada voitto ilman työntekoa.

Sijoittaminen yleisesti ottaen on kuitenkin työntekoa ja yhteiskunnalle hyödyllistä, joskaan asia ei ole niin selvä uhkapelikupongin tapauksessa. Joka tapauksessa sijoitit lappuun rahaa ja otit suuren riskin, että et saa mitään. Jos olet harrastanut uhkapelejä enemmänkin, olet todennäköisesti sijoittanut niihin enemmän kuin voittanut.

Uhkapelaaminen eroaa esimerkiksi osakesijoittamisesta siten, että jälkimmäisessä tapauksessa voit jopa vaikuttaa voittomahdollisuuksiisi sijoittamalla harkitsevasti ja mahdollisesti osallistumalla yhtiökokousten kautta yritysten kehittämiseen. Jätän nyt huomiotta sen, että Suomessa uhkapelaaminen on lähes täysin valtion monopolien käsissä, nettipelaamista lukuunottamatta.

"Orjuuttaminen on toisen pakottamista töihin ja varastaminen tapahtuu aina tietyn oikeusjärjestyksen sisällä ja tuota oikeusjärjestystä vastaan. Vaikka tulovero olisi Suomessa 99,999%, kyse ei olisi orjuudesta eikä varastamisesta. En jatka tätä säiettä, koska et ymmärrä mitä varastaminen ja orjuus normaalissa ja ei-propagandistisessa kielenkäytössä tarkoittavat."

Varastamisen määritelmä ei riipu oikeusjärjestyksestä, vaan on objektiivisesti se, että "A varastaa ottaessaan B:ltä jotakin, josta B ei vapaaehtoisesti kysyttäessä luopuisi ainakaan A:lle". On merkityksetöntä tarvitseeko A:n käyttää väkivaltaa vai riittääkö B:n taivuttamiseksi väkivallan tai vapaudenriiston uhka. Jos joku oikeusjärjestys määrittää tämän määritelmän mukaisen varastamisen sallituksi jollekin taholle X kieltäessään sen kaikilta muilta, se ei muuta yhtään miksikään sitä, että myös X:n suorittama toimenpide on varastaminen, ainoastaan sen, että kukaan ei rankaise eikä saa väkivallan uhalla rankaista X:ää kyseisestä varastamisesta. Sama koskee orjuuttamista.

Jos verottaminen (esim. "julkishyödykkeiden" tuottamiseksi) ei olisi varastamista, niin miksi minä en voisi perustaa esimerkiksi yksityistä peruskoulua ja käydä vaatimassa alueen asukkailta rahaa sen rahoittamiseksi (sekä lisäksi vaatia alueen lapsiperheitä lähettämään lapsiaan kouluuni)? Miksi valtio saa verottaa, mutta minä en, etkä sinäkään?

Varastamista ei yksinkertaisesti voida objektiivisesti määritellä siten, että "A varastaa ottaessaan B:ltä jotakin, josta B ei vapaaehtoisesti kysyttäessä luopuisi ainakaan A:lle, paitsi jos A on X". Luvaton ottaminen on aina varastamista, teki sen kuka tai mikä tahansa.

"Suurin tai ainakaan arvokkain osa rakennetuista kiinteistöistä ei ole koskaan kuulunut niiden rakentajille. Paljon on rakennettu talkoilla, orjatyöllä ja palkkatyöllä. Pidättäydyn tässä siinä itsestään selvässä "vulgaari-marxilaisessa" totuudessa, että rakentajien työn tulos ei ole näiden saama palkka vaan näiden rakentama palatsi."

Rakentajien työn tulos on näiden saama palkka (plus muut mahdolliset edut), jos he ovat tehneet sopimuksen palkkatyöstä. Se palatsi on sen rakennuttajan työn tulos. Kyllä, rakennuttajakin tekee työtä mm. etsiessään ja palkatessaan työvoimaa ja hankkiessaan raaka-aineita ja materiaaleja sekä sopivan tontin. Rakennuttaja aloittaa työnsä ensimmäisenä ja on maksanut jo pitkän pennin, ennen kuin palatsin perustuksia on edes aloitettu tekemään.

Jos ihminen rakentaa taloa tai palatsia itse itse hankkimillaan materiaaleilla, niin silloin hänen työnsä tulos on tuo kyseinen talo tai palatsi.

Talkootyöläisten työn tulos puolestaan on talkoista saatu hyvä mieli. Talkootyöläisten rakentama palatsi puolestaan kuuluu sille, jonka puolesta talkoolaiset ovat vapaaehtoisesti talkoita tehneet.

Kenelläkään ei ole oikeutta viedä pois rakennustyöläisiltä heidän palkkaansa, omatoimiselta rakentajalta hänen taloaan eikä talkoolaisilta heidän hyvää mieltään, mikä toki onkin talkoolaisten tapauksessa onneksi mahdotonta. Valtio kuitenkin syyllistyy varastamiseen ottaessaan osan työläisten palkasta itselleen sekä kiinteistöverottaessaan sekä omatoimisen rakentajan että rakennuttajan palatsia.

"Maatalouskommunismi ja teollisuuden harkittu alasajo ovat mahdollisia."

Väärin. Et edes perustellut tätä väärää väitettäsi mitenkään, joten en viitsi paneutua sen kumoamiseen yhtään sen enempää.

"Myös hyvinvointivaltio voi vastata haasteisiin ja kehittyä evolutiivisesti."

Niin voi. Romahdus on edessä lähitulevaisuudessa vain, jos valtio jatkaa valitsemallaan tiellä. Jos valtio vastaa lähestyvän romahduksen haasteisiin ja muuttaa toimintatapojaan kestävämmiksi, niin romahdus tulee vasta sitten, kun valtio seuraavan kerran jatkaa romahdukseen johtavalla tiellä loppuun saakka. Romahdus on kuitenkin lopulta vääjäämätön, koska hyvinvointivaltio ei voi kehittyä sille immuuniksi, vaan lyhyen tähtäimen etuun ja ylivelkaantumiseen keskittyvä poliittinen järjestelmä ei vaan pysty vastaamaan pitkän tähtäimen haasteisiin. Jossain vaiheessa hyvinvointivaltio ylittää pisteen, josta ei ole paluuta. En usko, että sitä on vielä ylitetty, mutta se on mahdollista ylittää vielä tässä lamassa.

""Esimerkki: näytä minulle iloinen veronmaksaja, joka ei ole koskaan kiertänyt tai väistänyt yhtään ainoaa veroa tai veroluonteista maksua."

-Linkittäisin Facebook-profiiliini, jos se olisi julkinen."

Eli et ole koskaan esimerkiksi polttanut verottomasti maahantuotuja savukkeita tai nauttinut verottomasti maahantuotua alkoholia? Varmasti olet myöskin maksanut tv-maksun tunnollisesti? Et myöskään ole koskaan kuljettanut muita ihmisiä autolla niin että he olisivat osallistuneet polttoainekuluihin? En toki kiellä, etteikö joitakin harvinaisia tapauksia voisi olla, jotka eivät olisi tarttuneet edes helpoimpaan mahdollisuuteen jättää verot maksamatta jostain asiasta, mutta väitän, että lähes kaikki kansalaiset pyrkivät jättämään ainakin pienen osan veroista maksamatta tavalla tai toisella.

"En pidä pakottamista yksiselitteisesti huonona asiana."

No se nyt ei varsinaisesti ollut epäselvää. Jos minun mielipiteeni ei ole vielä tullut selväksi, niin pidän pakottamista aina ja kaikkialla moraalittomana.

"Sosialismin ansiosta kenenkään olot eivät ole sietämättömät vain omistuksen jakautumisen vuoksi."

Niin, sosialismin ansiosta kaikkien (paitsi eliitin tietenkin) olot ovat sietämättömät myös kutakuinkin kaikista muista mahdollisista syistä, omistuksen jakautumisen lisäksi tietenkin.

"Suomessa köyhien määrä on viime vuosina kasvanut tuloerojen kasvaessa. Yhdysvalloissa köyhien määrä on kasvanut. Yhdysvalloissa on enemmän köyhiä kuin Suomessa. Venäjällä köyhien määrä kasvoi 90-luvulla tuloerojen kasvaessa."

Ylläolevassa blogikirjoituksessa kritisoin nimenomaan vertailuja ja kehtaat vielä tarjota suhteellista köyhyyttä argumentiksi? Noloa. Suhteellinen köyhyys luonnollisesti kasvaa tuloerojen kasvaessa, sillä se on määritelmällisesti riippuvainen tuloeroista. En näe mitään syytä suhteellisen köyhyyden käsitteen käyttämiselle ja onkin mielekästä puhua vain absoluuttisesta köyhyydestä, joka puolestaan on vähentynyt sanomani mukaisesti. Nykyisin vähemmän sosialististen maiden "köyhilläkin" on korkeampi elintaso kuin menneiden aikojen kuninkailla. Toki enemmän sosialistisissa maissa köyhät ovat usein edelleen äärimmäisen köyhiä, mutta äärimmäinenkin köyhyys on vähentynyt maailmassa sosialismin vähentymisen myötä.

"Mutta mitäpä mieltä tällaisten faktojen laukomisessa on? En usko että nyt on kyse vain tosiasioista."

Niin, eipä tunnu olevan.

Sammalkieli (nimimerkki)

""Tuottaa" kyllä, mutta pakottamalla ja kuluttavasti, eli valtio rajaa tai estää yksityistä kilpailua terveys- ja koulutuspalveluissa, sekä "tuottaa" niitä huonompilaatuisina ja kalliimmalla kuin yksityinen sektori tuottaisi, johtuen talouslaskun ongelmasta,"

Talouslaskun ongelma on näennäisongelma. Talouslaskun ongelmassa on pohjimmiltaan kyse siitä, että kun tuotanto ja resurssien käyttö on sosialismissa erilaista kuin markkinataloudessa, niin se on markkinauskovaisten mielestä "tehotonta". Organisaationa peruskoulu voi olla ja onkin aivan yhtä tehokas kuin yksityinen koulu. Se tuottaa toki silti palveluja tehottomasti eli liikaa: kouluun kun pääsevät nekin, joilla ei olisi markkinataloudessa siihen varaa.

Terveyspalvelujen kohdalla "tehottomuus" voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että köyhätkin hoidetaan tai että vanhainkodeissa on riittävästi henkilökuntaa. Markkinoilla nämä asiat voitaisiin ratkaista eri tavalla, esimerkiksi niin että infarktin saaneiden köyhien vanhusten annetaan kuolla. Tässä ja vain tässä mielessä koululaitos ja terveydenhuolto ovat välttämättä "tehottomia". Muu tehottomuus ratkeaa paremmalla johtamisella ja manageroinnilla.

Maksuton HIV-lääkitys on kaikkein paras todistus sosialistisen toiminnan yhdyskuntataloudellisesti järkevyydestä. Useissa länsimaissa on olemassa sosialistinen toimintamalli, jonka mukaan HIV-lääkitys on HIV-positiiviselle maksutonta ja julkisen vallan tarjoamaa. Kehitysmaissa tällaista toimintamallia ei ole. Lopputuloksena on HIV-epidemia, koska lääkitsemättömien HIV-positiivisten HI-virusmäärä on suurempi kuin lääkittyjen ja he ovat sen vuoksi tartuttavampia. HIV-epidemia lisääntyy, koska yksittäisillä toimijoilla ei ole tietoa parhaasta toimintamallista (kaikkien HIV-positiivisten lääkitseminen) eikä välttämättä myöskään haluja tehdä tätä (vapaamatkustajan ongelma). Koska olet kovasydäminen säännönpalvoja, en ala tarkemmin käsittelemään sitä inhimillistä kärsimystä joka syntyy siitä kun HIV-positiiviset kuolevat lääkityksen puutteessa. Totean vain että ennen sitä he ehtivät levittämään epidemiaa eteenpäin. Tällöin syntyy yhdyskuntataloudelle kalliiksi tulevaa spontaania epäjärjestystä (rikotun ikkunan ongelma).

Julkinen sektori on siitä poikkeuksellinen toimija, että se kykenee hankkimaan propositionaalista ja tieteellistä, validia tietoa paremmin kuin yksittäiset toimijat markkinoilla. Sillä on myös keinot ja motiivi tehdä lukuisia yhdyskuntataloudelle kannattavia investointeja.

"puhumattakaan siitä, että esimerkiksi peruskoulutuksen sisältö valitaan poliittisin perustein eikä sen mukaan, mitä maksavat asiakkaat (lasten vanhemmat) haluaisivat lapsilleen koulutettavan."

Vanhemmilla ei ole kykyä eikä tietoa päättää itse lastensa opetuksesta. Opetuksen sisällön määriytyminen poliittisin perustein tarkoittaa Suomen tapauksessa sitä, että opetuksen sisällöstä on päätetty demokraattisesti. Valtio kykeneekin oivallisesti määrittämään koulutuksen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Vanhemmat sen sijaan voisivat investoida lapsiinsa liikaa tai liian vähän. Köyhät vanhemmat eivät voisi investoida lapsiinsa tarpeeksi. Lasten potentiaali menisi hukkaan. Mutta maksuton ja pakollinen peruskoulu takaa sen että jokainen koulutetaan. Jokainen saa riittävät tiedot ja taidot. Kysymys on väestö -nimisen julkishyödykkeen tuottamisesta. Koululaitoksen tehokkuutta voidaan tarkastella esimerkiksi suhteuttamalla saavutetut tulokset kustannuksiin. Tutkimusten mukaan suomalainen koululaitos on erinomainen.

"Valtio ei siis näissäkään tapauksissa tuota mitään, vaan kuluttaa ja jopa estää tuottamista näillä aloilla."

Suomessa julkinen sektori tuottaa koulutus- ja terveyspalveluja. Tämä on tosiasia jota tuo sinun ideologinen suunsoittosi ei muuksi muuta.

"Pyramidien arvo matkailunähtävyytenä ja kulttuurikohteena lienee nykyisin mittaamaton, mutta se ei varmaan ollut pyramidien rakennuttajien tavoitteena tuhansia vuosia sitten."

Pyramidien arvo oli muinaisessa Egyptissäkin valtava. Miksi muuten ne olisi rakennettu?

"Putosiko voitokas Keno-kuponki taivaalta suoraan käteesi? Jos ei, olet oletettavasti tehnyt erittäisen riskipitoisen sijoituksen ostamalla kyseisen Keno-kupongin itse. Jos et, sinun on täytynyt saada kyseinen kuponki joltakin lahjaksi tai varastaa se. Varastaminen olisi selvästi väärin ja lahjaksi saaminen olisi ainoa tapa saada voitto ilman työntekoa."

Uhkapeli ei ole sijoittamista. Kysymys ei myöskään ole työnteosta. Uhkapeli on kuluttamista. Uhkapelistä saadut rahat eivät ole pääomatuloja eivätkä ansiotuloja.

"Uhkapelaaminen eroaa esimerkiksi osakesijoittamisesta siten, että jälkimmäisessä tapauksessa voit jopa vaikuttaa voittomahdollisuuksiisi sijoittamalla harkitsevasti ja mahdollisesti osallistumalla yhtiökokousten kautta yritysten kehittämiseen."

Miten tämä liittyy aiheeseen? Haluatko viritellä keskustelua osakesijoittamisesta? Omat sijoitukseni ovat kasvaneet ihan mukavasti, mutta en ole aiheen asiantuntija.

"Jätän nyt huomiotta sen, että Suomessa uhkapelaaminen on lähes täysin valtion monopolien käsissä, nettipelaamista lukuunottamatta."

Saattaa olla että lopetan lottoamisen jos Veikkauksen monopoli murtuu. Uhkapelin kuuluu mielestäni olla valtion monopoli.

"Jos verottaminen (esim. "julkishyödykkeiden" tuottamiseksi) ei olisi varastamista, niin miksi minä en voisi perustaa esimerkiksi yksityistä peruskoulua ja käydä vaatimassa alueen asukkailta rahaa sen rahoittamiseksi (sekä lisäksi vaatia alueen lapsiperheitä lähettämään lapsiaan kouluuni)? Miksi valtio saa verottaa, mutta minä en, etkä sinäkään?"

Valtio on ainoa institutionaalinen taho, jolla on oikeus näin tehdä. Tämä johtuu siitä että Suomen pinta-ala kuuluu Suomen valtion toimeenpanovallan piiriin. Perustuslain mukaan "Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta." Jos haluat eroon Suomen valtiosta, voit muuttaa Suomen valtion alueiden ulkopuolelle tai aloittaa sodan (vaikka yhdessä aatetoveriesi kanssa). Tällä hetkellä sinä olet rauhanomaisesti valtion alueella. Valtio saa verottaa sinua, koska sinä olet valtion alueella ja koska sinä olet valtion kansalainen. Jos homma ei miellytä, muuta pois tai aloita itsenäisyystaistelu. Lopeta kuitenkin valehtelu ja käsitteiden vääristely, se kun ei oikein ole miehekästä puuhaa. Asia on loppuunkäsitelty.

"Rakentajien työn tulos on näiden saama palkka (plus muut mahdolliset edut), jos he ovat tehneet sopimuksen palkkatyöstä. "

Rakentajien työn tulos on näiden tekemä palatsi. Jos tilannetta rakennustyömaalla havainnoisi kieltä osaamaton ja kulttuuria tuntematon henkilö, hän päätyisi samaan lopputulokseen. Sinä teet ajatteluvirheen, koska oma ideologiasi sokaisee sinut. Omistaminen on mystifikaatiota, joka peittää alleen esineiden todellisen alkuperän. Työn tulos on vain se esine, joka syntyy työn teon seurauksena. Isoissa rakennusprojekteissa suunnittelijat ja johtajat sekoittavat toki omaa työtään lopputulokseen.

"Valtio kuitenkin syyllistyy varastamiseen ottaessaan osan työläisten palkasta itselleen sekä kiinteistöverottaessaan sekä omatoimisen rakentajan että rakennuttajan palatsia."

Eikä syyllisty. Verotus ei ole varkautta. Liiallinen verotus on toki kohtuuttomuutta, mutta varkautta se ei ole koskaan. Edes korvaukseton pakkolunastaminen eli konfiskointi (esim. sota-aikana) ei määritelmällisesti ole varkautta.

"En toki kiellä, etteikö joitakin harvinaisia tapauksia voisi olla, jotka eivät olisi tarttuneet edes helpoimpaan mahdollisuuteen jättää verot maksamatta jostain asiasta, mutta väitän, että lähes kaikki kansalaiset pyrkivät jättämään ainakin pienen osan veroista maksamatta tavalla tai toisella."

Tämän takia verojärjestelmä on suunniteltava siten että veronkierto eli valtiolta varastaminen on mahdollisimman vaikeaa. Esimerkiksi tv-lupa pitäisi jyvittää tuloveroon. Verotus ei myöskään saa olla aivan kohtuutonta.

"Jos minun mielipiteeni ei ole vielä tullut selväksi, niin pidän pakottamista aina ja kaikkialla moraalittomana."

Omistaminen on aina ja kaikkialla pakottamista. Miksi minun pitäisi hyväksyä sinun omistusoikeuttasi?

"Niin, sosialismin ansiosta kaikkien (paitsi eliitin tietenkin) olot ovat sietämättömät myös kutakuinkin kaikista muista mahdollisista syistä, omistuksen jakautumisen lisäksi tietenkin."

Neuvostoliitossa miesten odotettavissa oleva elinikä kaksinkertaistui ja lapsikuolleisuus laski 90%. Kansan elintaso nousi sotavuosia lukuunottamatta jatkuvasti aina siihen asti, kunnes aloitettiin uudistukset. Sen jälkeen elintaso onkin laskenut huimasti.

"Ylläolevassa blogikirjoituksessa kritisoin nimenomaan vertailuja ja kehtaat vielä tarjota suhteellista köyhyyttä argumentiksi? Noloa."

Kumosin epätodet väitteesi. Jos vielä toistelet niitä, olet todistetusti valehtelija. Yhdysvalloissa nimenomaan alimpien tuloluokkien reaaliansiot ovat olleet jo pitkään laskussa. Kysymys on absoluuttisesta kurjistumisesta.

"En näe mitään syytä suhteellisen köyhyyden käsitteen käyttämiselle ja onkin mielekästä puhua vain absoluuttisesta köyhyydestä, joka puolestaan on vähentynyt sanomani mukaisesti."

Absoluuttinen elintaso on laskenut. Olet oikeassa siinä, että absoluuttisesta köyhyydestä ei voi puhua. Kehitys on kuitenkin huolestuttava.

"Nykyisin vähemmän sosialististen maiden "köyhilläkin" on korkeampi elintaso kuin menneiden aikojen kuninkailla."

http://www.leehedleyband.com/images/Street%20begga... <-- Olisin silti mieluummin esimerkiksi Kustaa Vaasa kuin tuo mies. Vai onko tuon irlantilaisen veijarin kurjuuden syynä kenties julkinen terveydenhoito ja tulovero?

"Toki enemmän sosialistisissa maissa köyhät ovat usein edelleen äärimmäisen köyhiä, mutta äärimmäinenkin köyhyys on vähentynyt maailmassa sosialismin vähentymisen myötä."

Esimerkiksi Neuvostoliitossa ei ollut äärimmäistä köyhyyttä, koska peruselintarvikkeiden hinta pidettiin matalalla. Äärimmäistä köyhyyttä esiintyy etenkin kehitysmaissa. Nämä maat eivät ole tosiasiallisesti sosialistisia marxismi-leninismin tarkoittamassa mielessä. Myöskään Kiina ei ole sosialistinen maa. Teollistuneissa sosialistimaissa eli käytännössä Neuvostoliitossa ja itäblokin maissa ei ollut äärimmäistä köyhyyttä (tai ainakaan se ei lisääntynyt). Venäjällä taas on enemmän köyhiä nyt kuin Neuvostoaikana. Tässä vertailussa ei ole mitään noloa, koska se tuo hyvin esille sen millaista onnea ja rattoa talouden liberalisoinnilla on tuotavanaan.

Kultaraha (nimimerkki)

"Verotus ei ole varkautta."

Verotus on "määritelmällisesti" ryöstö : "Ryöstö on Suomen rikoslaissa määritelty rikos, jossa toisen omaisuutta anastetaan tai otetaan luvatta käyttöön väkivallan tai sen uhan avulla." (wiki)

Toimituksen poiminnat