Pasi J. Matilainen "Älä anna periksi pahalle, vaan käy yhä rohkeammin sitä vastaan." --Vergilius

Savolaiset ovat oikeassa

Sananvapautta vastaan hyökkäävät poliitikot, kolumnistit ja bloggarit ovat jälleen aktivoituneet. Heidän lempiaivopierunsa on tyypillisesti se, että sananvapaus on toki todella tärkeä, mutta että sananvapauteen liittyy aina vastuu. Tällä perustellaan sitä, että ihan kaikkea ei saisikaan sanoa, vaikka sana onkin vapaa, ja jos sitten sanookin jotain tähän kategoriaan kuuluvaa, niin sakkojen lisäksi voi häkki heilahtaa.

Kuten kaikki tietävät, Savossa asiat ovat toisin. Siellä vastuu siirtyy kuulijalle, ainakin siis ehdan savolaisen huastellessa. Vaikka tämä asia todetaankin useimmiten enemmän tai vähemmän huumorimielessä, niin silti se näyttää tekevän Savosta likipitäen ainoan paikan koko mualimassa, jossa asia ymmärretään oikein.

Mutta otetaanpas hieman pakkia ja palataan perusasioihin. Meillä kaikilla on aivot ajattelemiseen; äänihuulet, kieli, keuhkot, henkitorvi, hampaat ja huulet, jotka osallistuvat äänen ja puheen tuottamiseen; korvat sisäosineen kuulohavaintojen tekemiseen; sekä sormet, joista on suunnaton apu kirjoittamisessa, puhumattakaan koko joukosta muita ruumiinosia, joilla voimme tehdä yhtä jos toistakin.

Voinemme myös melkoisella varmuudella todeta, että jokainen meistä omistaa yksinoikeudella oman kehonsa kaikkine sen osineen, eikä näin ollen kukaan omista kenenkään muun kehon mitään osaa. Eikö niin? Minun ei tarvinne kertoa, mitä eriävän mielipiteen jättäminen tähän asiaan käytännössä tarkoittaisi.

Aivomme ovat meille täysin yksityiset. Niiden tilaa ja sisältöä ei voi kukaan muu havainnoida. Ajattelunvapaus on siis väistämättä aina täysi, koska vaikka ajatusrikokset lisättäisiinkin rikoslakiin, rikollisia ajatuksia ei voitaisi koskaan löytää ennen kuin aivojen omistaja pistää ajatuksensa täytäntöön. Toisin sanoen, koska omistamme aivomme, voimme tehdä niillä mitä ikinä haluammekin. Tietynlaisten ajatusten kieltäminen tai tietynlaisten ajatusten pakottaminen loukkaisivat omistusoikeuttamme omiin aivoihimme, vaikka tällaisen kiellon tai pakon toimeenpano ja valvonta olisivatkin mahdottomia.

Kuten edellä todettua, myös ääni- ja kirjoituselimemme ovat meidän jokaisen loukkaamatonta yksityisomaisuutta. Voimme siis tehdä niillä mitä ikinä haluammekin eli sanoa, laulaa, huutaa, kuiskata sekä kirjoittaa ja piirtää mitä ikinä mieleen juolahtaakin. Sananvapaus, tiedättehän. Tietynlaisen puheen tai kirjoituksen kieltäminen (tai pakottaminen) loukkaisi omistusoikeuttamme näihin oman kehomme osiin.

Omaa kehoamme koskeva omistusoikeus kohtaa rajansa siinä, että vaikka voimme tehdä kehollamme mitä ikinä haluammekin, niin emme voi tehdä sellaisia asioita, jotka loukkaavat jonkun toisen samaa oikeutta. Emme siis voi nyrkillämme lyödä toista ihmistä, koska se loukkaisi tuon toisen ihmisen omistusoikeutta hänen kehoonsa. Itseämme toki voimme lyödä, jos siltä tuntuu.

Puheen ja kirjoituksen kohdalla ristiriita tulee vastaan korvissa ja silmissä. Se, että omistamme korvamme ja silmämme, tarkoittaa oikeuttamme päättää muun muassa siitä, mitä kuuntelemme, mitä luemme, mitä emme kuuntele ja mitä emme lue. Sananvapauden rajoittaminen loukkaisi myös oikeuttamme kuulla ja lukea noita kiellettyjä asioita. Toisaalta, jos henkilö A puhuu jotain, mitä henkilö B ei halua kuunnella, ristiriita on valmis. Molemmilla on yhtä suuri omistusoikeus puhe- ja kuuloelimiinsä, joten itsensä omistamisen oikeudesta ratkaisua riitaan ei voi juontaa. Tällöin avuksi on otettava muut omistusoikeudet. Esimerkiksi jos B omistaa tilan, jossa A puhuu, hän voi pyytää A:ta lopettamaan tai poistumaan. Jos taas tilan omistaja on A, hän voi pyytää B:tä jatkamaan kuuntelemista, tukkimaan korvansa tai poistumaan. Jos tilan omistaa C, hän voi pyytää haluamaansa osapuolta tai heitä molempia poistumaan.

Kirjoitusten ja piirrosten kohdalla asia on toki vielä yksinkertaisempi. Jos B ei pidä A:n tuotoksista, hän voi kääntää sivua, vaihtaa nettisaittia tai tv-kanavaa, tai ihan vain ummistaa silmänsä. Jos taas C omistaa sanomalehden, hän ja vain hän päättää mitä sen sivuilla julkaistaan, eikä A:lla tai B:llä ole mitään oikeutta saada kirjoituksiaan julkaistua siinä lehdessä. Sananvapaus ei sisällä oikeutta saada sanomaansa julki muiden omistamissa medioissa.

Entä jos A kertoo B:lle, että C on tyhmä ja että tyhmät ihmiset pitäisi hakata, ja B tästä innostuneena menee ja hakkaa C:n? Onko A:lla tällöin sen paljon puhuttu sananvapauteen liittyvä vastuu puheestaan ja onko A osasyyllinen B:n tekoon?

Ei ole. Edellä esitetyn mukaisesti tässä tilanteessa A käyttää omistusoikeuttaan puhe-elimiinsä ja B käyttää omistusoikeuttaan kuuloelimiinsä. Kun viesti saavuttaa B:n itseomistamat aivot, kaikki mitä tapahtuu sen jälkeen, on vain ja ainoastaan B:n käsissä. Hän voi päättää, että A on itse tyhmä kun moisia puhuu, eikä tyhmiä muuten saa hakata. Hän voi siis päättää olla luottamatta A:han. Toisaalta, hän voi ottaa A:n viestin vakavasti ja vieläpä uskoa hänen älyttömän väitteensä hakkaamisesta. Kolmanneksi, hän on jo aiemmin saattanut päättää hakata B:n omien syidensä vuoksi.

Jos B sitten hakkaa C:n, se on ensinnäkin hänen oma päätöksensä ja toisekseen hänen ja vain hänen oma tekonsa. Kukaan muu ei voi olla siitä teosta vastuussa kuin B, ei edes vaikka voisimme jotenkin osoittaa, että kimmoke tekoon tuli A:n puheista eikä B:n omista aiemmista ajatuksista, mitä emme tietenkään voi tehdä, koska B:n aivojen sisältöön emme pääse käsiksi.

Mitä yhteiskunta siis voi tehdä A:lle, joka ilmiselvästi pyrkii yllyttämään ihmisiä hakkaamaan toisia ihmisiä? Ei mitään. Emme voi koskaan etukäteen tietää, ottaako kukaan A:ta vakavasti, emmekä jälkikäteen voi varmasti tietää, johtuiko jonkun muun teko A:n puheesta. Ja vaikka voisimmekin, vastuu on silti vain ja ainoastaan tekijän. Ajankohtaisesti verraten, ei sen paremmin lutkamainen pukeutuminen kuin lutkamainen puhekaan oikeuta raiskaukseen. Vastuu on aina vain ja ainoastaan tekijän.

Yksilöinä voimme kuitenkin tehdä jotain jokaiselle "A":lle, jos nämä heittäytyvät tuollaiseen naurettavaan käyttäytymiseen. Voimme kertoa jokaiselle A:n kuulijalle, että A on väärässä, pyrkien siten vähentämään A:n mahdollista onnistumista. Ja koska A on naurettava väittäessään, että ihmisiä saa hakata, voimme myös ihan vain nauraa A:lle. Toki itse suosittelen perusteltua keskustelua A:n argumenttien virheistä, mutta joskus nauraminen on ihan hyvä vaihtoehto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen
Jouni Kokkonen

Aivan noin pitkälle sananvapaudessa en olisi valmis menemään. Jotkut ihmiset voivat olla yllättävän helposti manipuloitavissa, tai henkisesti sellaisessa tilassa, että heitä voi manipuloida kuten vajaaälyiset tai henkisesti sairaat.

Jos sitten manipuloi toisen vaikka väkivaltaan tai itsemurhaan, niin en ymmärrä, miten manipuloija voisi vedota sananvapauteen.

Entä suulliset sopimukset? Jos A tekee suullisen sopimuksen palkkamurhasta B:n kanssa ja tämä surmaa C:n. Voiko A vedota, että tuotin vain ääniaaltoja ja B tulkitsi sen itse näin. Sopimukset ovat vain ja ainoastaan ihmisten välistä kommunikointia kuten muukin puhe ja kirjoitus. Miksi sopimukset poikkeaisivat muusta ihmisten välisestä kommunikoinnista?

Puhe on materialistisen maailman fysikaalinen ilmiö kuten myös nyrkillä lyönti. Se ei tapahdu vain jossain astraalitasolla, josta ei voi rangaista. Mutta rikos ja syy ja seuraus tulee osoittaa selkeästi järkiargumenteilla eikä tunteella. Tekoon johtava yllyttäminen, manipuloiminen tai sopimus teosta pitää todistaa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Lapset ja vajaakykyiset ovat luonnollisesti vanhempiensa ja holhoajiensa vastuulla. Ei niin, että holhoaja olisi holhokkinsa teoista suoraan vastuussa, mutta on holhoajan tehtävä pitää holhokkinsa oikealla polulla.

Ja tosiaan, mitenkäs sitten sopimukset? Käytit esimerkkinä palkkamurhaa, ja kappas, vastasit samalla omaan kysymykseesi. Avainsana on palkka. Sopimus eroaa muusta ihmisten välisestä kommunikaatiosta tarkalleen juuri siinä, että siinä luvataan maksu, korvaus, palkkio tai palkka vastapuolen tekemästä suorituksesta, palvelusta tai työstä tai tämän antamasta tavarasta.

Puhe ei tapahdu astraalitasolla, mutta puhe ei loukkaa kenenkään oikeuksia, joten siitä ei voi rangaista. Kirjoituksessani käsittelin ristiriitatilannetta, jossa suun ja korvan oikeuksien välille voi muodostua ristiriita, jos suu puhuu mutta korva haluaa olla kuulematta. Tällöinkään ei voi rangaista, koska suun ja korvan oikeudet ovat yhtä vahvat, vaan ratkaisu pitää löytää muista oikeuksista.

Jos väität, että joku puhe on rangaistavaa, loukkaat jokaisen ihmisen - puhui tai ei - omistusoikeutta omaan kehoonsa ja esität omistavasi suuremman vaateen näiden äänielimiin ja kehoon kuin mitä heillä itsellään on. Toisin sanoen, pyrit tekemään heistä orjiasi, ainakin mitä puheenkäyttöön tulee.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Hyvä kirjoitus. Minä voin ymmärtää että lasten kohdalla ei ole soveliasta puhua tai antaa nähdä mitä tahansa, mutta nämä keskustelut mihin viittaat koskevat aikuisia, oikeustoimikelpoisia ihmisiä. Miten yllättäen joku muu voi olla heidän valinnoistaan vastuussa ja ihminen vain jonkinlainen behaviorismin kaunein kukka, joka marionettina heiluu ulkoisten ärsykkeiden tempomana?

Jounille sellainen tieto, että vajaaälyiset ja henkisesti sairaat eivät ole syyntakeisia ylipäätään, ainakaan täysin, eikä yhteiskunnan kehittämisen ensisijaiseksi perustaksi voida heitä laskea, sillä tyypillisimmin he ovat holhouksenalaisia.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Noin ohimennen mainiten, tällä samalla päättelyllä päästään myös siihen, että esimerkiksi kunnianloukkaus ei voi olla rikos. Jokaisen ihmisen kunnia sijaitsee jokaisen muun ihmisen aivoissa; se on heidän käsityksensä kyseisen ihmisen kunniasta.

Koska jokainen omistaa aivonsa ja siten ajatuksensa itse, vain jokainen itse voi olla vastuussa muita ihmisiä koskevista käsityksistään, kuten arviostaan näiden kunniallisuudesta.

Jos A haukkuu B:tä ja väittää tätä kunniattomaksi C:lle, on C:n oma asia uskooko hän A:ta vai B:tä. Valheellisilla lausunnoillaan B:stä A voi ainoastaan tehdä itsensä naurunalaiseksi pitkässä juoksussa ja menettää oman kunniansa. Jos taas lausunnot ovat totuudenmukaisia, lienee vain oikein, että B:n kunnia joutuu kyseenalaiseksi. Joka tapauksessa, A:ta ei voi kummassakaan tapauksessa rankaista, koska kysymyksessä on C:n päätös.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Kuten tiedät, savolaiset ovat melkein aina oikeasa. Kuulija tekee päätelmät ja vastuu on tietenkin kuulijalla. Minä olen onneksi vain puoliksi savolainen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Näpsäkkä uusi kuva sulla, Pasi. Millä kameralla?

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Työkaveri otti Chengdun lähellä olevalla järvellä omalla kamerallaan, oisko ollu Canon EOS 550D.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kuuntelijan vastuu voisi hyvinkin olla nykyistä laajempi; esimerkkinä vaikka tulee vielä muutamia vuosia sitten promovoitu "medialukutaito", jonka voisi olettaa olevan parempi vaihtoehto lainsäädännölle, joka vaatii kosmetiikkamainostajia kertomaan, että heidän mallinsa eivät *todellisuudessa* ole näin kauniita.

Mainoksethan ovat joka tapauksessa mallinäyte marxilaisesta 'materialisesta dialektiikasta' yms. huuhaasta, jonka mukaan ihminen on aivoton kuluttajarobotti, jonka tietoisuus muodostuu koneiden ja pääoman rakenteista ja jolla ei ole omaa tahtoa vastustaa "hyödyttömien" tuotteiden ostamista. Meidän kaikkien onneksemme proletariaatti ei sentään ole rakenteen ohjelmoimana valmiita veriseen vallankumoukseen.

Kuitenkin varaisin takaportin sananvapauden absoluuttisuudelle: yllyttäminen rikokseen (ei siis ainoastaan de jure rikokseen, vaan ihmisoikeuksien loukkaamiseen) muistuttaa erittäin läheisesti petoksen tunnusmerkkejä, jonka tarkoituksena on esittämällä valheellista informaatiota todellisuudesta saada toinen ihminen toimimaan vastoin omaa etuaan.

Kumpikin teko loukkaa yhden tai useamman ihmisen ihmisoikeuksia ja on siis de facto rikos, olkoonkin, että käytännössä voi olla vaikeaa haalia oikeudessa pätevää todistusaineistoa.

Jyrki Suhonen

Ainakin sä vastaat.

Kuin monesti itse selittelet (kiertelet) totuuksia ystävillesi ja tänne tuubiin.

Totuus: Maailma, jonka näemme, on anglosaksinen maailma. Vielä.
Muistinko sanoo, että kapitalismi on muokannut tämän sellaiseksi kuin sen näemme. Miten itse näet sen?
Parhaillaan katson TV:stä "Gadget show":ta. Tiesitkö, että Vertuakin kalliimpi puhelin on tehty. Goldvish.

Jyrki Suhonen

Pasi, ovatko ne ääniaallot sinun omaisuutta loppuun asti?
Voidaanko niitä edes määrittää kenenkään omaisuudeksi?
Missä kulkee rajat?

Miksi muuten asetat eriarvoiseen asemaan ihmisen kyvyn vastaanottaa valoa silmien välityksellä ja ääniaaltoja korvien välityksellä?
Sanot, että silmät voi ihminen sulkea, mutta korvien kans homma onkin hankalampaa.

Minusta sinä yrität luoda teoriaa maailmaan, jossa sitä ei ole olemassakaan.

Jyrki Suhonen

Siis anarkokapitalistiseen malliin, jossa kaikki materia voidaan määritellä jonkun (ihmisen) omaisuudeksi. Ak-mallissa nimenomaan ihmisen.

Happiatomia myöten ?

Jyrki Suhonen

Eli jos ryhdyn netissä levittämään juttua, että olet lastenraiskaaja, vastuu on vain lukijoilla eikä minulla. Katsothan toki aivoista lähtevän informaation samanarvoiseksi oli se sitten suullista tai kirjallista?

Toimituksen poiminnat