Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 11 Oct 2018 18:55:54 +0300 fi Kymppitonni vuodessa ilmastonsuojeluun? Ei kiitos. http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos <p>Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti <a href="http://www.ipcc.ch/report/sr15/">SR15</a> arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi <a href="http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf">maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä</a>. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista.&nbsp;</p><p>Biljoonat - kyllä, <strong>biljoonat</strong>, tämä ei ole käännösvirhe - ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.<br /><br />Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.<br /><br />Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)">IMF 2017</a>). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.</p><p><strong>Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (<a href="https://www.stat.fi/til/vaerak/index.html">4,45 milj. v. 2017</a>) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa.</strong>&nbsp;Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.<br /><br />Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.<br /><br />Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!<br /><br /><strong>Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi.</strong> Pelkästään globaalin energiasektorin &quot;korjaamiseen&quot;, IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?<br /><br />Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?<br /><br />Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.<br /><br />Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.</p><p>--&nbsp;</p><p>Pasi Matilainen<br />Puheenjohtaja, <a href="http://ilmastofoorumi.fi/">Ilmastofoorumi ry</a>&nbsp;(<a href="https://www.facebook.com/groups/ilmastofoorumi/">Ilmastofoorumi Facebookissa</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista. 

Biljoonat - kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe - ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.

Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.

Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (IMF 2017). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.

Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (4,45 milj. v. 2017) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa. Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.

Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.

Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!

Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi. Pelkästään globaalin energiasektorin "korjaamiseen", IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?

Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?

Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.

Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.

-- 

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry (Ilmastofoorumi Facebookissa)

]]>
63 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos#comments Ilmastonmuutos IPCC Thu, 11 Oct 2018 15:55:54 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262398-kymppitonni-vuodessa-ilmastonsuojeluun-ei-kiitos
Kuinka kaikki voivat olla yht'aikaa sekä oikeassa että väärässä abortista? http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256106-kuinka-kaikki-voivat-olla-yhtaikaa-seka-oikeassa-etta-vaarassa-abortista <p>Jälleen on aborttikeskustelu roihahtanut. Debatti on joka kerta yhtä käsittämätön, sillä keskustelun molemmat osapuolet onnistuvat olemaan yht&#39;aikaa sekä oikeassa että väärässä, ja juoksuhaudat on vieläpä kaivettu niin syviksi, ettei ole toivoakaan, että kummankaan puolen ikiaikaiset argumentit vakuuttaisivat toista puolta liikahtamaan tuumaakaan. Yritetäänpäs korjata se asia.</p><p>Kuten sanoin, väittelyn molemmat puolet - siis abortin kannattajat ja sen vastustajat - ovat oikeassa.</p><p>Abortin kannattajat ovat täysin oikeassa siinä, että naisella on täysi määräämisoikeus omaan kehoonsa. Itse lisäisin tähän tarkennuksena sen, että sama täysi määräämisoikeus omaan kehoonsa koskee kaikkia ihmisiä, ei ainoastaan naisia. Ei ole naisten oikeuksia, on vain ihmisoikeuksia. Myös miehet ja nykyään myös muunsukupuoliset omaavat täysin samat oikeudet.</p><p>Abortin vastustajat ovat myös täysin oikeassa siinä, että lapsella on oikeus elämään, ihan kuten jokaisella muullakin ihmisellä. Lasta ei saa tappaa sen paremmin kuin ketään muutakaan ihmistä, eikä tähän vaikuta piirun vertaa se, onko lapsi sattunut jo omia aikojaan siirtymään kohdun ulkopuolelle vai ei.</p><p>Nämä näkökulmat - eli kummankin osapuolen oleminen oikeassa - saattavat vaikuttaa vastakkaisilta ja yhteensovittamattomilta, ja sitä mieltä keskustelijat tuntuvat olevan. Kaikki uskovat, että täytyy valita jompi kumpi eikä näiden näkökulmien sovittaminen yhteen ole mahdollista. Ja juuri tässä kohtaa keskustelun osapuolet ovat väärässä.</p><p>Ratkaisu on äärimmäisen yksinkertainen. Naisella (tai miehellä tai jollain muulla) tulee olla täysi oikeus <strong>häätää</strong> toinen ihminen oman kehonsa sisäpuolelta. Tämä ei kuitenkaan suo kenellekään oikeutta tappaa tätä toista ihmistä. Sen sijaan äidin (tai isän) kehosta häädettyä&nbsp;<strong>lasta tulee hoitaa kuten mitä tahansa keskosta</strong>.</p><p>Tällöin sekä aikuisen että lapsen ihmisoikeudet toteutuvat. Aikuisella on täysi määräämisoikeus kehoonsa ja lapsella on oikeus elämäänsä. Himpskatin iso win-win, ja hyvin ansaittu loppu tälle(kin) keskustelulle.</p><p>(Myönnetään, tässä jää vielä harmaaksi alueeksi se aikaväli, jolloin sikiö on liian kehittymätön selviytyäkseen edes kehittyneimmän mahdollisen keskoshoidon kanssa. Mutta jos debatti siirtyisi siihen aikaväliin, niin keskustelu voisi olla hedelmällisempää, koska fokus olisi tarkempi.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen on aborttikeskustelu roihahtanut. Debatti on joka kerta yhtä käsittämätön, sillä keskustelun molemmat osapuolet onnistuvat olemaan yht'aikaa sekä oikeassa että väärässä, ja juoksuhaudat on vieläpä kaivettu niin syviksi, ettei ole toivoakaan, että kummankaan puolen ikiaikaiset argumentit vakuuttaisivat toista puolta liikahtamaan tuumaakaan. Yritetäänpäs korjata se asia.

Kuten sanoin, väittelyn molemmat puolet - siis abortin kannattajat ja sen vastustajat - ovat oikeassa.

Abortin kannattajat ovat täysin oikeassa siinä, että naisella on täysi määräämisoikeus omaan kehoonsa. Itse lisäisin tähän tarkennuksena sen, että sama täysi määräämisoikeus omaan kehoonsa koskee kaikkia ihmisiä, ei ainoastaan naisia. Ei ole naisten oikeuksia, on vain ihmisoikeuksia. Myös miehet ja nykyään myös muunsukupuoliset omaavat täysin samat oikeudet.

Abortin vastustajat ovat myös täysin oikeassa siinä, että lapsella on oikeus elämään, ihan kuten jokaisella muullakin ihmisellä. Lasta ei saa tappaa sen paremmin kuin ketään muutakaan ihmistä, eikä tähän vaikuta piirun vertaa se, onko lapsi sattunut jo omia aikojaan siirtymään kohdun ulkopuolelle vai ei.

Nämä näkökulmat - eli kummankin osapuolen oleminen oikeassa - saattavat vaikuttaa vastakkaisilta ja yhteensovittamattomilta, ja sitä mieltä keskustelijat tuntuvat olevan. Kaikki uskovat, että täytyy valita jompi kumpi eikä näiden näkökulmien sovittaminen yhteen ole mahdollista. Ja juuri tässä kohtaa keskustelun osapuolet ovat väärässä.

Ratkaisu on äärimmäisen yksinkertainen. Naisella (tai miehellä tai jollain muulla) tulee olla täysi oikeus häätää toinen ihminen oman kehonsa sisäpuolelta. Tämä ei kuitenkaan suo kenellekään oikeutta tappaa tätä toista ihmistä. Sen sijaan äidin (tai isän) kehosta häädettyä lasta tulee hoitaa kuten mitä tahansa keskosta.

Tällöin sekä aikuisen että lapsen ihmisoikeudet toteutuvat. Aikuisella on täysi määräämisoikeus kehoonsa ja lapsella on oikeus elämäänsä. Himpskatin iso win-win, ja hyvin ansaittu loppu tälle(kin) keskustelulle.

(Myönnetään, tässä jää vielä harmaaksi alueeksi se aikaväli, jolloin sikiö on liian kehittymätön selviytyäkseen edes kehittyneimmän mahdollisen keskoshoidon kanssa. Mutta jos debatti siirtyisi siihen aikaväliin, niin keskustelu voisi olla hedelmällisempää, koska fokus olisi tarkempi.)

]]>
22 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256106-kuinka-kaikki-voivat-olla-yhtaikaa-seka-oikeassa-etta-vaarassa-abortista#comments Abortti Liberalismi Vapaus Wed, 30 May 2018 15:27:32 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256106-kuinka-kaikki-voivat-olla-yhtaikaa-seka-oikeassa-etta-vaarassa-abortista
Vaihtoehto rajojen sulkemiselle http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241511-vaihtoehto-rajojen-sulkemiselle <p>Olen sanonut sen usein ennenkin ja nyt Turun tapahtumien jälkeen sanon sen taas uudelleen: <a href="http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28236-maahanmuuttopolitiikka-vs-sosiaalipolitiikka">vapaa maahanmuutto ei ole ongelma</a>, vaan ongelmia aiheuttaa alistava ja syrjivä sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka.</p><p>Vaikka tämä johdonmukainen selviö ei suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ole lähes kenellekään selviö, niin miten tämä liittyikään Turkuun ja terrorismiin?</p><p>Vastausta sivusi hyvin tänään <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708192200337151_u0.shtml">Iltalehden näkökulmassaan</a> tutkija <strong>Alan Salehzadeh</strong>: &quot;tietyt segmentit Euroopassa jo asuvasta muslimivähemmistöstä ovat <strong>heikentyneessä sosio-ekonomisessa asemassaan</strong> yhä vastaanottavaisempia jihadistiselle propagandalle.&quot; (Korostus minun.)</p><p>Miksi maahanmuuttajat ovat &quot;heikentyneessä sosio-ekonomisessa asemassa&quot;? Koska he eivät saa töitä. Miksi he eivät saa töitä? Vastaus ei ole rasismi, vaan se, että takapajuinen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka (puhumattakaan muutenkin ahdistavan talouspolitiikan aiheuttamasta taantumasta) tekee työllistymisestä yhtäältä vaikeaa ja toisaalta kannattamatonta jopa niille, joilla on paikallinen kieli hallussa ja edes jonkinlainen ammattitaito hallussa - tarkoitan siis kantaväestön suurta työttömien ja työvoimasta syrjäytyneiden joukkoa.</p><p>Hulluja joukkomurhaajia on aina, mutta silloin kun ihmisillä menee muuten hyvin, niin &quot;normaali&quot; hullujen määrä on mitättömän pieni ja samalla heidän hoitamiseensa on enemmän resursseja. Uskonnollinen ideologia saattaa kenties synnyttää enemmän joukkomurhaajia kuin sekulaari yhteiskunta muuten, mutta elintason nousu vähentää uskonnollisuuden merkitystä ja sitä kautta myös uskonnollisten joukkomurhaajien ja terroristien määrää.</p><p>Vapaa maahanmuutto on sinänsä oikea vastaus, mutta liberalismi maahanmuutossa ei toimi yhdistettynä epäliberaaliin sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan. Työmarkkinapolitiikan liberalisointi parantaisi kaikkien työllistymistä, niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin, kun taas sosiaalipolitiikan liberalisointi vähentäisi elintasoon liittyvän maahanmuuton kannustimia.</p><p>Talouspolitiikan laajempi liberalisointi puolestaan nostaisi kaikkien elintasoa, myös kolmannessa maailmassa, sillä kehitystukien, tullien ja vientitukien lopettaminen lopettaisi myös niiden haitallisen vaikutuksen kehitysmaiden omaan talouteen ja kasvumahdollisuuksiin.</p><p>Vaikka liberalismi ei olekaan sellainen pulla, josta voidaan valita rusinat (esim. vapaa maahanmuutto) päältä, niin jos jonkin kotimaisen poliittisen linjan kannattajia pitäisi syyttää maahanmuuton haitoista ja terrorismista (itse tekijöiden sijasta tai lisäksi), niin vapaan maahanmuuton kannattajia en syyttäisi. Sen sijaan lähettäisin peilin ääreen ensisijaisesti nykyisen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikan puolesta äänestäneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen sanonut sen usein ennenkin ja nyt Turun tapahtumien jälkeen sanon sen taas uudelleen: vapaa maahanmuutto ei ole ongelma, vaan ongelmia aiheuttaa alistava ja syrjivä sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka.

Vaikka tämä johdonmukainen selviö ei suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ole lähes kenellekään selviö, niin miten tämä liittyikään Turkuun ja terrorismiin?

Vastausta sivusi hyvin tänään Iltalehden näkökulmassaan tutkija Alan Salehzadeh: "tietyt segmentit Euroopassa jo asuvasta muslimivähemmistöstä ovat heikentyneessä sosio-ekonomisessa asemassaan yhä vastaanottavaisempia jihadistiselle propagandalle." (Korostus minun.)

Miksi maahanmuuttajat ovat "heikentyneessä sosio-ekonomisessa asemassa"? Koska he eivät saa töitä. Miksi he eivät saa töitä? Vastaus ei ole rasismi, vaan se, että takapajuinen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikka (puhumattakaan muutenkin ahdistavan talouspolitiikan aiheuttamasta taantumasta) tekee työllistymisestä yhtäältä vaikeaa ja toisaalta kannattamatonta jopa niille, joilla on paikallinen kieli hallussa ja edes jonkinlainen ammattitaito hallussa - tarkoitan siis kantaväestön suurta työttömien ja työvoimasta syrjäytyneiden joukkoa.

Hulluja joukkomurhaajia on aina, mutta silloin kun ihmisillä menee muuten hyvin, niin "normaali" hullujen määrä on mitättömän pieni ja samalla heidän hoitamiseensa on enemmän resursseja. Uskonnollinen ideologia saattaa kenties synnyttää enemmän joukkomurhaajia kuin sekulaari yhteiskunta muuten, mutta elintason nousu vähentää uskonnollisuuden merkitystä ja sitä kautta myös uskonnollisten joukkomurhaajien ja terroristien määrää.

Vapaa maahanmuutto on sinänsä oikea vastaus, mutta liberalismi maahanmuutossa ei toimi yhdistettynä epäliberaaliin sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan. Työmarkkinapolitiikan liberalisointi parantaisi kaikkien työllistymistä, niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin, kun taas sosiaalipolitiikan liberalisointi vähentäisi elintasoon liittyvän maahanmuuton kannustimia.

Talouspolitiikan laajempi liberalisointi puolestaan nostaisi kaikkien elintasoa, myös kolmannessa maailmassa, sillä kehitystukien, tullien ja vientitukien lopettaminen lopettaisi myös niiden haitallisen vaikutuksen kehitysmaiden omaan talouteen ja kasvumahdollisuuksiin.

Vaikka liberalismi ei olekaan sellainen pulla, josta voidaan valita rusinat (esim. vapaa maahanmuutto) päältä, niin jos jonkin kotimaisen poliittisen linjan kannattajia pitäisi syyttää maahanmuuton haitoista ja terrorismista (itse tekijöiden sijasta tai lisäksi), niin vapaan maahanmuuton kannattajia en syyttäisi. Sen sijaan lähettäisin peilin ääreen ensisijaisesti nykyisen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikan puolesta äänestäneet.

]]>
28 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241511-vaihtoehto-rajojen-sulkemiselle#comments Liberalismi Maahanmuuttopolitiikka Sosiaalipolitiikka Terrorismi Työmarkkinapolitiikka Sat, 19 Aug 2017 15:41:12 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241511-vaihtoehto-rajojen-sulkemiselle
Automaatio ei ole uhka vaan mahdollisuus http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229472-automaatio-ei-ole-uhka-vaan-mahdollisuus <p>Viime aikoina on puhuttu pitkästä aikaa enemmän siitä, että automaatio tuhoaa työpaikat eikä kaikille riitä enää töitä. Moni muistaa tasoitella, että tuohan se samalla niitä myös lisää, jos kohta ne ovatkin hieman erilaisia työpaikkoja. Keskustelijoilta kuitenkin unohtuu yksi tärkeä näkökulma.</p><p>Viedäänpä tilanne ääripäähänsä ja kuvitellaan, että automaatio tuhoaa kaikki työpaikat. Siis aivan kaikki. Mitä silloin tapahtuu? Kuolevatko kaikki nälkään, kun kenelläkään ei ole töitä eikä siten tuloja eikä siten rahaa eikä siten ruokaa? Eivät, mutta tätä ei huomata, koska ajatusketjua ei koskaan viedä loppuun saakka.</p><p>Ymmärrämme sen, kun ajattelemme hetkisen, kuinka tuotteiden, kuten ruoan, sekä palveluiden hinnat muodostuvat. Oikeastaan hinnassa on aina neljä komponenttia. Työ, työvälineet sekä raaka-aineet, verot, ja vähäisimpänä liikevoitto.</p><p>Työn hinnasta emme pääse mihinkään, paitsi tietenkin automaatiolla, joka kuuluu työvälineisiin ja raaka-aineisiin. Mutta miten niiden hinta muodostuu? Kas, kuinkas muuten kuin niihin sisältyvän työn kautta. Sillä mitäs muuta työvälineet ja raaka-aineita ovat kuin muiden tuottamia tuotteita ja palveluita?</p><p>Jos viljelet perunaa, käytät työssäsi traktoreita ja lannoitteita, jotka olet ostanut joltain muulta. Tai jos myyt puhelimia, olet ostanut kokoonpanolinjat, sirut ja näytöt joltain muulta. Näiden muiden tuotteiden valmistamisen kustannus on aivan vastaavasti koostunut työstä sekä työvälineistä ja raaka-aineista. Ja onpa niidenkin valmistaja halunnut liikevoittoa vielä niiden maksamiensa verojen jälkeenkin.</p><p>Kun viemme ketjun loppuun saakka, aivan vihoviimeiseen, jopa myyttiseen alkutuottajaan, joka tuottaa pelkästään omalla työllään, voimme todeta, että työvälineet ja raaka-aineet ovat itse asiassa vain säilöttyä työtä, ja siten kaikki hinnatkin muodostuvat vain kolmesta komponentista: työstä, veroista ja liikevoitosta.</p><p>Jos siis käy niin, että aivan kaikki työ joskus automatisoidaan, eikä työpaikkoja enää ole, niin kukaan ei myöskään maksa palkkoja eikä kenelläkään ole enää tuloja eikä työllä siten ole enää hintaa, niin tuotteiden ja palveluiden hinta muodostuu enää vain kahdesta komponentista: veroista ja liikevoitosta.</p><p>Mutta mitä varten veroja kerätään? Karkeasti yleistettynä verotus on kaikissa muodoissaan tulojen tasaamisen keino, jos eliitin elättämistä ei lasketa. Niiden avulla ostetaan tuotteita ja palveluita niille, joilla ei olisi niihin muuten varaa, sekä niille, jotka eivät olisi niitä muuten kuin ilmaiseksi halunneet.</p><p>Mutta jos kenelläkään ei ole tuloja, niin miten niitä voisi enää yhtään sen enemmän tasata? Verotuskin siis menettää merkityksensä ja näin pääsemme siihen, että tuotteiden ja palveluiden hinnalla on enää vain yksi komponentti: yrittäjän edelleen haluama liikevoitto.</p><p>Ja eikö se olekin kaikista jaloin ja puhtain &quot;kustannuserä&quot;, kysyvät heti eräät. Sillä eikö koko tämän kaiken hyvän edellytyksenä olekin aina se, että yrittäjät koordinoivat hintasignaalin avulla koko talouden toiminnan ja siten ovat mahdollistaneet kaiken edistyksen ihmiskunnan aamunkoitosta saakka?</p><p>Kyllä, kyllä se on juurikin sitä. Ilman yritteliäitä yksilöitä emme olisi koskaan päässeet puusta pidemmälle.</p><p>Ja toisaalta sitten taas ei. Sillä jos tuotteiden ja palveluiden hinnan ainoa peruste olisi liikevoitto, niin mitä yrittäjät sillä liikevoitolla oikein tekisivät? Ostaisivat tuotteita ja palveluita, joiden hintojen ainoa komponentti olisi niin ikään pelkkä liikevoitto? Ja niin kävisi, että talous olisi pelkkää yrittäjien rahanvaihtoa keskenään.</p><p>Siksi edes liikevoitosta ei ole hinnan komponentiksi automatisoidussa maailmassa. Siitä huolimatta yrittäjätkin, nuo monasti myyttisiksikin mainitut, jatkaisivat yrittämistä, sillä he saavat siitä muutakin arvoa kuin rahaa, eikä ihmiskunnan kehitys siihen päättyisi, vaikka kaiken hinta olisikin nyt nolla.</p><p>Näin havaitsemme, että automaation päätepiste on se, että mikään ei enää maksa mitään. Onko se sitten mahdollinen tai edes todennäköinen skenaario, on toissijaista. Olennaisempaa on huomata, että kuljemme polulla, jolla kaikki maksaa aina vain vähemmän, eikä tarvetta suurille tuloille enää ole.</p><p>Realistisestikin olemme melko piankin tilanteessa, jossa suurin osa hinnoista on enää veroja ja liikevoittoa, kun työ on mahdollisimman pitkälle automatisoitua. Eliitin elättämisestä emme hevillä pääse, eivätkä he suostune heidän oman &ldquo;työnsä&rdquo; automatisointiin, mutta onneksi elättämisestäkin tulee aina vain halvempaa.</p><p>Syytä huoleen ei siis ole. Automaation osalta siis. Päinvastoin, etenevän automatisoinnin ansiosta meillä kaikilla on edessämme loistava tulevaisuus. Vielä kun eliitti lopettaisi oman ihanne-elämäntapansa pakottamisen kaikille muillekin. Pah, aloittaisivat edes itsestään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina on puhuttu pitkästä aikaa enemmän siitä, että automaatio tuhoaa työpaikat eikä kaikille riitä enää töitä. Moni muistaa tasoitella, että tuohan se samalla niitä myös lisää, jos kohta ne ovatkin hieman erilaisia työpaikkoja. Keskustelijoilta kuitenkin unohtuu yksi tärkeä näkökulma.

Viedäänpä tilanne ääripäähänsä ja kuvitellaan, että automaatio tuhoaa kaikki työpaikat. Siis aivan kaikki. Mitä silloin tapahtuu? Kuolevatko kaikki nälkään, kun kenelläkään ei ole töitä eikä siten tuloja eikä siten rahaa eikä siten ruokaa? Eivät, mutta tätä ei huomata, koska ajatusketjua ei koskaan viedä loppuun saakka.

Ymmärrämme sen, kun ajattelemme hetkisen, kuinka tuotteiden, kuten ruoan, sekä palveluiden hinnat muodostuvat. Oikeastaan hinnassa on aina neljä komponenttia. Työ, työvälineet sekä raaka-aineet, verot, ja vähäisimpänä liikevoitto.

Työn hinnasta emme pääse mihinkään, paitsi tietenkin automaatiolla, joka kuuluu työvälineisiin ja raaka-aineisiin. Mutta miten niiden hinta muodostuu? Kas, kuinkas muuten kuin niihin sisältyvän työn kautta. Sillä mitäs muuta työvälineet ja raaka-aineita ovat kuin muiden tuottamia tuotteita ja palveluita?

Jos viljelet perunaa, käytät työssäsi traktoreita ja lannoitteita, jotka olet ostanut joltain muulta. Tai jos myyt puhelimia, olet ostanut kokoonpanolinjat, sirut ja näytöt joltain muulta. Näiden muiden tuotteiden valmistamisen kustannus on aivan vastaavasti koostunut työstä sekä työvälineistä ja raaka-aineista. Ja onpa niidenkin valmistaja halunnut liikevoittoa vielä niiden maksamiensa verojen jälkeenkin.

Kun viemme ketjun loppuun saakka, aivan vihoviimeiseen, jopa myyttiseen alkutuottajaan, joka tuottaa pelkästään omalla työllään, voimme todeta, että työvälineet ja raaka-aineet ovat itse asiassa vain säilöttyä työtä, ja siten kaikki hinnatkin muodostuvat vain kolmesta komponentista: työstä, veroista ja liikevoitosta.

Jos siis käy niin, että aivan kaikki työ joskus automatisoidaan, eikä työpaikkoja enää ole, niin kukaan ei myöskään maksa palkkoja eikä kenelläkään ole enää tuloja eikä työllä siten ole enää hintaa, niin tuotteiden ja palveluiden hinta muodostuu enää vain kahdesta komponentista: veroista ja liikevoitosta.

Mutta mitä varten veroja kerätään? Karkeasti yleistettynä verotus on kaikissa muodoissaan tulojen tasaamisen keino, jos eliitin elättämistä ei lasketa. Niiden avulla ostetaan tuotteita ja palveluita niille, joilla ei olisi niihin muuten varaa, sekä niille, jotka eivät olisi niitä muuten kuin ilmaiseksi halunneet.

Mutta jos kenelläkään ei ole tuloja, niin miten niitä voisi enää yhtään sen enemmän tasata? Verotuskin siis menettää merkityksensä ja näin pääsemme siihen, että tuotteiden ja palveluiden hinnalla on enää vain yksi komponentti: yrittäjän edelleen haluama liikevoitto.

Ja eikö se olekin kaikista jaloin ja puhtain "kustannuserä", kysyvät heti eräät. Sillä eikö koko tämän kaiken hyvän edellytyksenä olekin aina se, että yrittäjät koordinoivat hintasignaalin avulla koko talouden toiminnan ja siten ovat mahdollistaneet kaiken edistyksen ihmiskunnan aamunkoitosta saakka?

Kyllä, kyllä se on juurikin sitä. Ilman yritteliäitä yksilöitä emme olisi koskaan päässeet puusta pidemmälle.

Ja toisaalta sitten taas ei. Sillä jos tuotteiden ja palveluiden hinnan ainoa peruste olisi liikevoitto, niin mitä yrittäjät sillä liikevoitolla oikein tekisivät? Ostaisivat tuotteita ja palveluita, joiden hintojen ainoa komponentti olisi niin ikään pelkkä liikevoitto? Ja niin kävisi, että talous olisi pelkkää yrittäjien rahanvaihtoa keskenään.

Siksi edes liikevoitosta ei ole hinnan komponentiksi automatisoidussa maailmassa. Siitä huolimatta yrittäjätkin, nuo monasti myyttisiksikin mainitut, jatkaisivat yrittämistä, sillä he saavat siitä muutakin arvoa kuin rahaa, eikä ihmiskunnan kehitys siihen päättyisi, vaikka kaiken hinta olisikin nyt nolla.

Näin havaitsemme, että automaation päätepiste on se, että mikään ei enää maksa mitään. Onko se sitten mahdollinen tai edes todennäköinen skenaario, on toissijaista. Olennaisempaa on huomata, että kuljemme polulla, jolla kaikki maksaa aina vain vähemmän, eikä tarvetta suurille tuloille enää ole.

Realistisestikin olemme melko piankin tilanteessa, jossa suurin osa hinnoista on enää veroja ja liikevoittoa, kun työ on mahdollisimman pitkälle automatisoitua. Eliitin elättämisestä emme hevillä pääse, eivätkä he suostune heidän oman “työnsä” automatisointiin, mutta onneksi elättämisestäkin tulee aina vain halvempaa.

Syytä huoleen ei siis ole. Automaation osalta siis. Päinvastoin, etenevän automatisoinnin ansiosta meillä kaikilla on edessämme loistava tulevaisuus. Vielä kun eliitti lopettaisi oman ihanne-elämäntapansa pakottamisen kaikille muillekin. Pah, aloittaisivat edes itsestään.

]]>
22 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229472-automaatio-ei-ole-uhka-vaan-mahdollisuus#comments Automaatio Hinnat Mahdollisuus Robotisaatio Työmarkkinat Sat, 14 Jan 2017 09:32:28 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229472-automaatio-ei-ole-uhka-vaan-mahdollisuus
Se oikeasti epämiellyttävä totuus http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210755-se-oikeasti-epamiellyttava-totuus <p>Tällä viikolla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Al Gore julkaisi elokuvansa Epämiellyttävä totuus. Elokuvansa ensi-illassa hän julisti maailmalla olevan enää kymmenen vuotta aikaa rajusti hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä jälkeen se olisi liian myöhäistä ja planeetta olisi hätätilassa.</p><p>Päästöjen hillitseminen jäi Al Goren pelottelusta huolimatta tekemättä. Päinvastoin, päästöjen kasvu vain kiihtyi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi 22 miljoonasosaa, joka on noin viidennes koko teollisen ajan eli 265 vuoden aikana tapahtuneesta kasvusta.</p><p>Hillitsemistoimenpiteiden puutteesta ei silti ole kyse. Esimerkiksi täällä Suomessa olemme luoneet rahantekoautomaatin kansainvälisille pääomasijoittajille erittäin anteliaiden tuulivoimatukiaisten muodossa. Myllyt eivät tietenkään pyöri silloin kun sähkön hinta ylittää tukien tason eli kovilla pakkasilla, mutta eihän niiden tarvitsekaan.</p><p>Tukiaiset ovat osaltaan ajaneet sähkön hintaa ennätyksellisen alas ja tehneet muista investoinneista kannattamattomia, mutta kuluttajien sähkölaskuilla se ei näy, mistä pitävät huolen siirtohintoihin sisältyvät ennätykselliset sähköverot.</p><p>Sama ilmiö näkyy huoltoasemilla. Öljyn markkinahinta on alimmillaan kolmeentoista vuoteen, mutta silti bensiinin litrahinta on korkeampi kuin Goren leffan aikaan. Kiitos osittain kalliille etanolille, jota polttoaineeseen on lain mukaan lisättävä, mutta erityisesti polttoaineen korkealle verotukselle. Autoilija maksaa kiltisti ja samalla lainsäätäjä poltattaa hänen moottorissaan maissintähkän kehitysmaan köyhän lapsen suusta.</p><p>Rakennamme liian tiiviitä hometaloja, ajamme puhdasta teollisuuttamme ja työpaikkojamme likaisiin maihin, väsäämme risupaketteja, näpertelemme loputtomiin mitättömien yksityiskohtien parissa ja tuhoamme valmiutemme varautua luonnollisiin ilmastonmuutoksiin.</p><p>Samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole hiilidioksidipitoisuuden kiihtyvästä kasvusta huolimatta enää lämmennyt lähes kahteen vuosikymmeneen, pohjoiset merijäät ovat palautuneet normaalitasolle, eteläiset merijäät ovat nakutelleet useana vuotena uusia laajuusennätyksiä ja jääkarhujenkin kanta on suurimmillaan puoleen vuosisataan. Lisääntynyt hiilidioksidi on sen sijaan lisännyt maapallon vihreyttä ja kasvillisuutta sekä auttanut maanviljelyssä hehtaarisatojen kasvua uusiin ennätyksiin, myös Suomessa.</p><p>Mitä vielä pitää tapahtua, että heräämme tästä häpeällisestä unesta oikeasti epämiellyttävään totuuteen, siihen, että meitä on huijattu pahan kerran?</p><p>Pasi Matilainen<br />Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry<br /><a href="http://www.ilmastofoorumi.fi/" target="_blank">www.ilmastofoorumi.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Al Gore julkaisi elokuvansa Epämiellyttävä totuus. Elokuvansa ensi-illassa hän julisti maailmalla olevan enää kymmenen vuotta aikaa rajusti hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, minkä jälkeen se olisi liian myöhäistä ja planeetta olisi hätätilassa.

Päästöjen hillitseminen jäi Al Goren pelottelusta huolimatta tekemättä. Päinvastoin, päästöjen kasvu vain kiihtyi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi 22 miljoonasosaa, joka on noin viidennes koko teollisen ajan eli 265 vuoden aikana tapahtuneesta kasvusta.

Hillitsemistoimenpiteiden puutteesta ei silti ole kyse. Esimerkiksi täällä Suomessa olemme luoneet rahantekoautomaatin kansainvälisille pääomasijoittajille erittäin anteliaiden tuulivoimatukiaisten muodossa. Myllyt eivät tietenkään pyöri silloin kun sähkön hinta ylittää tukien tason eli kovilla pakkasilla, mutta eihän niiden tarvitsekaan.

Tukiaiset ovat osaltaan ajaneet sähkön hintaa ennätyksellisen alas ja tehneet muista investoinneista kannattamattomia, mutta kuluttajien sähkölaskuilla se ei näy, mistä pitävät huolen siirtohintoihin sisältyvät ennätykselliset sähköverot.

Sama ilmiö näkyy huoltoasemilla. Öljyn markkinahinta on alimmillaan kolmeentoista vuoteen, mutta silti bensiinin litrahinta on korkeampi kuin Goren leffan aikaan. Kiitos osittain kalliille etanolille, jota polttoaineeseen on lain mukaan lisättävä, mutta erityisesti polttoaineen korkealle verotukselle. Autoilija maksaa kiltisti ja samalla lainsäätäjä poltattaa hänen moottorissaan maissintähkän kehitysmaan köyhän lapsen suusta.

Rakennamme liian tiiviitä hometaloja, ajamme puhdasta teollisuuttamme ja työpaikkojamme likaisiin maihin, väsäämme risupaketteja, näpertelemme loputtomiin mitättömien yksityiskohtien parissa ja tuhoamme valmiutemme varautua luonnollisiin ilmastonmuutoksiin.

Samaan aikaan maapallon ilmasto ei ole hiilidioksidipitoisuuden kiihtyvästä kasvusta huolimatta enää lämmennyt lähes kahteen vuosikymmeneen, pohjoiset merijäät ovat palautuneet normaalitasolle, eteläiset merijäät ovat nakutelleet useana vuotena uusia laajuusennätyksiä ja jääkarhujenkin kanta on suurimmillaan puoleen vuosisataan. Lisääntynyt hiilidioksidi on sen sijaan lisännyt maapallon vihreyttä ja kasvillisuutta sekä auttanut maanviljelyssä hehtaarisatojen kasvua uusiin ennätyksiin, myös Suomessa.

Mitä vielä pitää tapahtua, että heräämme tästä häpeällisestä unesta oikeasti epämiellyttävään totuuteen, siihen, että meitä on huijattu pahan kerran?

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
www.ilmastofoorumi.fi

]]>
37 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210755-se-oikeasti-epamiellyttava-totuus#comments Ilmastonmuutos Ilmastopolitiikka Kotimaa Politiikka Totuus Fri, 29 Jan 2016 06:00:00 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210755-se-oikeasti-epamiellyttava-totuus
Rajoittamattoman väestönkasvun puolustuspuhe http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209863-rajoittamattoman-vaestonkasvun-puolustuspuhe <p><strong>Arno Kotro</strong> <a href="http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209794-kannatan-terrorismia">nosti mukavasti huomiota herättäen esiin</a> vihreiden syvästi arvostaman <strong>Pentti Linkolan</strong> ihmisvihamieliset ajatukset sekä niihin liittyvän kaksinaismoralismin. Linkola ei ole kuitenkaan ajatuksineen yksin, kun tarkastellaan vihreän liikkeen vaikuttajia muualla maailmassa.</p> <p>Esimerkiksi Ison-Britannian <strong>prinssi Philip</strong>, <strong>kuningatar Elisabeth II</strong>:n puoliso ja entinen ympäristöjärjestö WWF:n presidentti, on toivonut syntyvänsä uudelleen tappajaviruksena, jotta voisi vähentää ihmiskunnan kokoa.</p> <p>Viime marraskuussa edesmennyt <strong>Maurice Strong</strong>, entinen YK:n alipääsihteeri ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:in perustaja, näki teollistuneiden yhteiskuntien romahtamisen planeetan ainoana toivona ja katsoi sen edistämisen velvollisuudeksi.</p> <p>Ihmiskunnan nälkäkuolemaa ja eri raaka-aineiden loppumista lukemattomia kertoja puolen vuosisadan ajan epäonnistuneesti ennustanut Stanfordin yliopiston <strong>professori</strong> <strong>Paul Ehrlich</strong> puolestaan on verrannut ihmiskuntaa syöpään, joka tulisi leikata maapallolta pois.</p> <p>Vihreässä ajattelussa, jossa luonnon koskemattomuutta pidetään itseisarvona, katsotaan yleisesti ihmisiä olevan yksinkertaisesti liikaa. Joidenkin haikaillessa jopa ihmiskunnan sukupuuttoa, useimmat tyytyvät kaipaamaan reilua väkiluvun leikkausta, esimerkiksi tuonne miljardin tuntumaan.</p> <p>Liikakansoitus on niin vahva meemi, että sen ovat omaksuneet monet vihreän liikkeen kriitikotkin, vaikka vihreiden toiveita tai keinoja sen suhteen edelleen kritisoivat. Jopa &rdquo;pahimpien ilmastoänkyröiden&rdquo; joukosta löytyy sellaisia, jotka osoittavat liikakansoituksen todelliseksi ongelmaksi ilmastonmuutoksen sijaan.</p> <p>Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tänä päivänä meitä ihmisiä on enemmän kuin koskaan, myös monet niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvointia osoittavat mittarit näyttävät paremmalta kuin koskaan aiemmin, eikä todellisia rajoja ihmiskunnan kasvulle ole havaittavissa.</p> <p>Kaikkien aikojen pohjalukemissaan ovat niin lapsikuolleisuus, aliravitsemus ja nälänhätä, absoluuttinen köyhyys, lukuisat tappavat ja vammauttavat kulkutaudit kuin äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttama kuolleisuuskin, joka on vajaassa vuosisadassa laskenut huikeat 98 prosenttia.</p> <p>Samaan aikaan kaikkien aikojen huipussaan ovat viljan hehtaarisadot, joiden ansiosta maailman viljelypinta-alaa on voitu jopa vähentää jatkuvasta väestönkasvusta huolimatta ihmisten ravitsemuksen silti parantuen.</p> <p>Tunnettuja ja hyödynnettäviä raaka-aineita, mukaan lukien fossiiliset polttoaineet, on nyt enemmän kuin koskaan, vaikka niiden on ennusteiden mukaan pitänyt loppua jo moneen kertaan. Ironisesti niukkuutta esiintyy litiumista ja eniten ympäristöhaittoja aiheutuu harvinaisten maametallien louhimisesta, vaikka juuri niitä vihreät tuomiopäivän julistajat tarvitsevat tuulimyllyihinsä ja akkuihinsa.</p> <p>Nykyään kehittyneiden maiden köyhimmätkin elävät terveemmin, paremmin ja vapaammin kuin entisaikojen kuninkaat. Mutta toisin kuin muinaiset kuninkaat, he eivät lisäänny kuten jänikset. Elintason nousu alentaa syntyvyyttä, kun lapsia ei enää tehdä vanhuuden turvaksi tai ehkäisyvälineiden puutteessa, vaan enemmän rakkaudesta ja ehkä myös toisinaan vahingossa. Sama kohtalo myös koittaa kehitysmaissa, kun ne vaurastuvat ja tulevaisuus alkaa näyttää niissäkin valoisammalta. Tällöin väestönkasvu aikanaan hidastuu maailmanlaajuisestikin.</p> <p>Vauraus kulkee käsi kädessä paitsi alhaisen syntyvyyden, myös paremman ympäristönsuojelun kanssa. Kehittyneissä maissa ympäristö on parhaassa kunnossa satoihin vuosiin, koska me sitä vaadimme ja edellytämme päättäjiltä ja yrityksiltä.</p> <p>Ympäristötuhoa maailmalla aiheuttavat köyhyys, jolloin ympäristöstä ei ole varaa välittää, sekä riittävää vaurastumista edeltävä teollistuminen, jolloin ympäristönsuojelua ei vielä osata tai haluta vaatia. Nämä tulevat korjautumaan vaurastumisen sekä valistuksen myötä edullisten fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman avulla, olkoonkin että työtä on vielä paljon edessä.</p> <p>Erinäisiä itse aiheutettuja talousvaikeuksia lukuun ottamatta maailman, ihmiskunnan ja myös ympäristön tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan aiemmin. Edes liikakansoitus ei ole eikä tule olemaan ongelma, paitsi luonnon koskemattomuutta itseisarvona pitävien mielestä.</p> <p>Tummia pilviä valoisan tulevaisuuden tielle kuitenkin kertyy vihreiden ajattelijoiden muodossa. Jos alistumme kuuntelemaan kaiken maailman linkoloita, maltillisemmat versiot mukaan lukien, ja sivilisaationa pysähdymme tai otamme jopa takapakkia, niin uhraamme paitsi oman ja lastemme, myös erityisesti kehitysmaiden asukkaiden tulevaisuuden turhuuden ja ylimielisyyden alttarille.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arno Kotro nosti mukavasti huomiota herättäen esiin vihreiden syvästi arvostaman Pentti Linkolan ihmisvihamieliset ajatukset sekä niihin liittyvän kaksinaismoralismin. Linkola ei ole kuitenkaan ajatuksineen yksin, kun tarkastellaan vihreän liikkeen vaikuttajia muualla maailmassa.

Esimerkiksi Ison-Britannian prinssi Philip, kuningatar Elisabeth II:n puoliso ja entinen ympäristöjärjestö WWF:n presidentti, on toivonut syntyvänsä uudelleen tappajaviruksena, jotta voisi vähentää ihmiskunnan kokoa.

Viime marraskuussa edesmennyt Maurice Strong, entinen YK:n alipääsihteeri ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:in perustaja, näki teollistuneiden yhteiskuntien romahtamisen planeetan ainoana toivona ja katsoi sen edistämisen velvollisuudeksi.

Ihmiskunnan nälkäkuolemaa ja eri raaka-aineiden loppumista lukemattomia kertoja puolen vuosisadan ajan epäonnistuneesti ennustanut Stanfordin yliopiston professori Paul Ehrlich puolestaan on verrannut ihmiskuntaa syöpään, joka tulisi leikata maapallolta pois.

Vihreässä ajattelussa, jossa luonnon koskemattomuutta pidetään itseisarvona, katsotaan yleisesti ihmisiä olevan yksinkertaisesti liikaa. Joidenkin haikaillessa jopa ihmiskunnan sukupuuttoa, useimmat tyytyvät kaipaamaan reilua väkiluvun leikkausta, esimerkiksi tuonne miljardin tuntumaan.

Liikakansoitus on niin vahva meemi, että sen ovat omaksuneet monet vihreän liikkeen kriitikotkin, vaikka vihreiden toiveita tai keinoja sen suhteen edelleen kritisoivat. Jopa ”pahimpien ilmastoänkyröiden” joukosta löytyy sellaisia, jotka osoittavat liikakansoituksen todelliseksi ongelmaksi ilmastonmuutoksen sijaan.

Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tänä päivänä meitä ihmisiä on enemmän kuin koskaan, myös monet niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvointia osoittavat mittarit näyttävät paremmalta kuin koskaan aiemmin, eikä todellisia rajoja ihmiskunnan kasvulle ole havaittavissa.

Kaikkien aikojen pohjalukemissaan ovat niin lapsikuolleisuus, aliravitsemus ja nälänhätä, absoluuttinen köyhyys, lukuisat tappavat ja vammauttavat kulkutaudit kuin äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttama kuolleisuuskin, joka on vajaassa vuosisadassa laskenut huikeat 98 prosenttia.

Samaan aikaan kaikkien aikojen huipussaan ovat viljan hehtaarisadot, joiden ansiosta maailman viljelypinta-alaa on voitu jopa vähentää jatkuvasta väestönkasvusta huolimatta ihmisten ravitsemuksen silti parantuen.

Tunnettuja ja hyödynnettäviä raaka-aineita, mukaan lukien fossiiliset polttoaineet, on nyt enemmän kuin koskaan, vaikka niiden on ennusteiden mukaan pitänyt loppua jo moneen kertaan. Ironisesti niukkuutta esiintyy litiumista ja eniten ympäristöhaittoja aiheutuu harvinaisten maametallien louhimisesta, vaikka juuri niitä vihreät tuomiopäivän julistajat tarvitsevat tuulimyllyihinsä ja akkuihinsa.

Nykyään kehittyneiden maiden köyhimmätkin elävät terveemmin, paremmin ja vapaammin kuin entisaikojen kuninkaat. Mutta toisin kuin muinaiset kuninkaat, he eivät lisäänny kuten jänikset. Elintason nousu alentaa syntyvyyttä, kun lapsia ei enää tehdä vanhuuden turvaksi tai ehkäisyvälineiden puutteessa, vaan enemmän rakkaudesta ja ehkä myös toisinaan vahingossa. Sama kohtalo myös koittaa kehitysmaissa, kun ne vaurastuvat ja tulevaisuus alkaa näyttää niissäkin valoisammalta. Tällöin väestönkasvu aikanaan hidastuu maailmanlaajuisestikin.

Vauraus kulkee käsi kädessä paitsi alhaisen syntyvyyden, myös paremman ympäristönsuojelun kanssa. Kehittyneissä maissa ympäristö on parhaassa kunnossa satoihin vuosiin, koska me sitä vaadimme ja edellytämme päättäjiltä ja yrityksiltä.

Ympäristötuhoa maailmalla aiheuttavat köyhyys, jolloin ympäristöstä ei ole varaa välittää, sekä riittävää vaurastumista edeltävä teollistuminen, jolloin ympäristönsuojelua ei vielä osata tai haluta vaatia. Nämä tulevat korjautumaan vaurastumisen sekä valistuksen myötä edullisten fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman avulla, olkoonkin että työtä on vielä paljon edessä.

Erinäisiä itse aiheutettuja talousvaikeuksia lukuun ottamatta maailman, ihmiskunnan ja myös ympäristön tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan aiemmin. Edes liikakansoitus ei ole eikä tule olemaan ongelma, paitsi luonnon koskemattomuutta itseisarvona pitävien mielestä.

Tummia pilviä valoisan tulevaisuuden tielle kuitenkin kertyy vihreiden ajattelijoiden muodossa. Jos alistumme kuuntelemaan kaiken maailman linkoloita, maltillisemmat versiot mukaan lukien, ja sivilisaationa pysähdymme tai otamme jopa takapakkia, niin uhraamme paitsi oman ja lastemme, myös erityisesti kehitysmaiden asukkaiden tulevaisuuden turhuuden ja ylimielisyyden alttarille.

 

]]>
21 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209863-rajoittamattoman-vaestonkasvun-puolustuspuhe#comments Ihmiskunnan tulevaisuus Liikakansoitus Politiikka Väestönkasvu Vihreät Wed, 13 Jan 2016 14:30:00 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209863-rajoittamattoman-vaestonkasvun-puolustuspuhe
Mitä muita lakeja kumoaisit? http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200987-mita-muita-lakeja-kumoaisit <p>Sipilän hallitus aloitti normien purkamisen ansiokkaasti esittämällä kauppojen aukioloa säätelevän lain kippaamista kokonaan. OIKEIN. Muitakin lakeja voisi kumota samalla tavoin.</p><p>Mitkä ovat omia suosikkejasi? Tein aiheesta kyselyn, johon keräsin eräitä sopivia kandidaatteja, autoverosta arvonlisäveroon ja niin edelleen.</p><p><strong>Vastaa kyselyyn täällä:&nbsp;<a href="http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg">http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg</a></strong><a href="http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg"> </a>(huom. uusittu kysely, nyt voi valita useita vaihtoehtoja)</p><p>Annetut vastaukset löytyvät <a href="https://docs.google.com/forms/d/1fN4Hq8OfyWuykgZfdIEgU3vE8LXVewde5wfrwaJTyPg/viewanalytics">täältä</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus aloitti normien purkamisen ansiokkaasti esittämällä kauppojen aukioloa säätelevän lain kippaamista kokonaan. OIKEIN. Muitakin lakeja voisi kumota samalla tavoin.

Mitkä ovat omia suosikkejasi? Tein aiheesta kyselyn, johon keräsin eräitä sopivia kandidaatteja, autoverosta arvonlisäveroon ja niin edelleen.

Vastaa kyselyyn täällä: http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg (huom. uusittu kysely, nyt voi valita useita vaihtoehtoja)

Annetut vastaukset löytyvät täältä.

]]>
7 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200987-mita-muita-lakeja-kumoaisit#comments Kysely Laki Wed, 26 Aug 2015 10:42:12 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200987-mita-muita-lakeja-kumoaisit
Suklaavedonlyönti (crosspost) http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200181-suklaavedonlyonti-crosspost <p>Aamulehti uutisoi tänään, että s<a href="http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194993693236/artikkeli/naista+arkisista+asioista+voi+tulla+luksusta+vuonna+2045+tuleeko+ikava+suklaata+.html">uklaasta voi tulla luksusta vuonna 2045</a>, koska ilmastonmuutos. Ensituntumalta sanoisin, että hevonpaskaa, mutta kokeillaanpa jotain muuta.</p><p>Artikkeli on niin täynnä konditionaaleja, että kiireisempi lukija ei niitä jaksa laskea. Joten eipäs lasketa, vaan tarjotaan vedonlyöntiä artikkelin kirjoittaneelle <strong>Annika Martikaiselle</strong> sekä haastateltaville WWF:n <strong>Jussi Nikulalle</strong> ja ympäristöneuvos <strong>Sauli Rouhiselle</strong>, koska en tiedä kuka heistä suklaaväitteen päästi ilmoille. Heistä ensimmäinen haasteeseen tarttuva korjaa potin.</p><p><strong>Lyön heistä jonkun kanssa vetoa suklaasta vuonna 2045.</strong> Väitän, että artikkelissa esitetty väite &rdquo;Suklaalle voi käydä niin kuin punaiselle lihalle: siitä tulee harvojen herkkuja.&rdquo; on hevonpaskaa ja että todellisuudessa vuonna 2045 suklaata (sekä aitoa suklaata että miksei myös synteettistä) tulee olemaan tarjolla sekä laajemmin että edullisemmin kuin nykyisin.</p><p><strong>Jos olen väärässä, ostan vastapuolelle vuonna 2045 joululahjaksi en vain yhtä, vaan kymmenen suklaakonvehtirasiaa, jotta &rdquo;harvojen herkkua&rdquo; riittää myös kavereille jaettavaksi.</strong> Vastapuolen niin halutessa voin antaa vastaavan summan rahana, jos &rdquo;harvojen herkku&rdquo; ei jostain syystä maistukaan. Jos olen väärässä, tämä siis tulee minulle luultavasti todella, todella kalliiksi.</p><p>Jos taas olen oikeassa ja suklaa onkin vuonna 2045 yleisempää ja halvempaa kuin nykyisin, niin ei taida olla täysin tasapuolista vedonlyöntiä, jos vastapuolen tarvitsisi ostaa minulle vain kymmenen halpaakin halvempaa suklaakonvehtirasiaa, mutta olkoon silti niin. <strong>Jos kohta arvostaisin kyllä suuresti, jos vedonlyönnin vastapuoli uskaltaisi pistää kovemman panoksen peliin.</strong></p><p>No, kuka näistä maailmanlopun ennustajista ottaa vedon vastaan? Sähköpostilla <a href="mailto:etunimi.sukunimi@ilmastofoorumi.fi">etunimi.sukunimi@ilmastofoorumi.fi</a> voi ilmoittaa kiinnostuksensa.</p><p>Ystävällisin terveisin,</p><p>Pasi J. Matilainen<br />Puheenjohtaja, <a href="http://www.ilmastofoorumi.fi/">Ilmastofoorumi ry</a></p><p>(Julkaistu myös <a href="http://www.ilmastofoorumi.fi/2015/08/13/suklaavedonlyonti/">Ilmastofoorumin blogissa</a>.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamulehti uutisoi tänään, että suklaasta voi tulla luksusta vuonna 2045, koska ilmastonmuutos. Ensituntumalta sanoisin, että hevonpaskaa, mutta kokeillaanpa jotain muuta.

Artikkeli on niin täynnä konditionaaleja, että kiireisempi lukija ei niitä jaksa laskea. Joten eipäs lasketa, vaan tarjotaan vedonlyöntiä artikkelin kirjoittaneelle Annika Martikaiselle sekä haastateltaville WWF:n Jussi Nikulalle ja ympäristöneuvos Sauli Rouhiselle, koska en tiedä kuka heistä suklaaväitteen päästi ilmoille. Heistä ensimmäinen haasteeseen tarttuva korjaa potin.

Lyön heistä jonkun kanssa vetoa suklaasta vuonna 2045. Väitän, että artikkelissa esitetty väite ”Suklaalle voi käydä niin kuin punaiselle lihalle: siitä tulee harvojen herkkuja.” on hevonpaskaa ja että todellisuudessa vuonna 2045 suklaata (sekä aitoa suklaata että miksei myös synteettistä) tulee olemaan tarjolla sekä laajemmin että edullisemmin kuin nykyisin.

Jos olen väärässä, ostan vastapuolelle vuonna 2045 joululahjaksi en vain yhtä, vaan kymmenen suklaakonvehtirasiaa, jotta ”harvojen herkkua” riittää myös kavereille jaettavaksi. Vastapuolen niin halutessa voin antaa vastaavan summan rahana, jos ”harvojen herkku” ei jostain syystä maistukaan. Jos olen väärässä, tämä siis tulee minulle luultavasti todella, todella kalliiksi.

Jos taas olen oikeassa ja suklaa onkin vuonna 2045 yleisempää ja halvempaa kuin nykyisin, niin ei taida olla täysin tasapuolista vedonlyöntiä, jos vastapuolen tarvitsisi ostaa minulle vain kymmenen halpaakin halvempaa suklaakonvehtirasiaa, mutta olkoon silti niin. Jos kohta arvostaisin kyllä suuresti, jos vedonlyönnin vastapuoli uskaltaisi pistää kovemman panoksen peliin.

No, kuka näistä maailmanlopun ennustajista ottaa vedon vastaan? Sähköpostilla etunimi.sukunimi@ilmastofoorumi.fi voi ilmoittaa kiinnostuksensa.

Ystävällisin terveisin,

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

(Julkaistu myös Ilmastofoorumin blogissa.)

]]>
4 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200181-suklaavedonlyonti-crosspost#comments Ilmastonmuutos Thu, 13 Aug 2015 12:58:22 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200181-suklaavedonlyonti-crosspost
Äänestämällä voi todellakin vaikuttaa! http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191399-aanestamalla-voi-todellakin-vaikuttaa <p>Väittelin jokin aika sitten erään eduskuntavaaliehdokkaan kanssa äänestämisen merkityksettömyydestä. Täytyy myöntää, että olen ollut väärässä väittäessäni, ettei äänestämisellä olisi mitään vaikutusta, sillä onhan sillä. Kyseinen ehdokas sai nimittäin minut asiasta vakuuttuneeksi huomauttamalla, että äänestäminen ratkaisee ehdokkaiden ja puolueiden äänimäärät sekä vaalien tuloslistojen järjestykset.</p><p>Joten jos sinulle on tärkeää, että suosimasi ehdokas ja/tai puolue saa yhden äänen enemmän, niin äänestä toki. Jos taas haluat vaikuttaa enemmän tuloslistojen järjestykseen, niin oman äänen kohteeksi kannattaa valita joku marginaalipuolueen häntäpään ehdokas, joka ei itsekään muista käydä äänestämässä itseään, jolloin ainokainen äänesi saattaa vaikuttaa ehdokkaiden järjestyksiin jopa useiden sijojen verran.</p><p>Kun siis käyt äänestämässä ja vaikuttamassa tuloslistoihin, niin kannattaa muistaa, että samalla demokratian periaatteiden mukaisesti hyväksyt vaalien tuloksen, oli äänestämäsi ehdokas ja puolue voittajien joukossa tai ei. Äänestämällä luovut valitusoikeudestasi, sillä äänestäessäsi tiesit kuinka homma toimii, vaikka itse lukeutuisitkin häviäjien kannattajiin.</p><p>Mutta hyvä, nyt olemme käyneet läpi äänestäjien vaikutusmahdollisuudet. Sen sijaan muun muassa seuraaviin asioihin äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta:</p><ul><li>Sääntely, valvominen ja holhoaminen eivät vähenny vaan lisääntyvät, vaikka joku yksittäinen pykälä silloin tällöin saataisiinkin kumotuksi.</li><li>Julkistalouden tilanne ei parane vaan huononee, kunnes kamelin selkä toden teolla katkeaa.</li><li>&quot;Oikeistolaisimmatkin&quot; poliitikot jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista.</li><li>Myös korporatismi ja kansainvälinen suurpääoma jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista lobbaamansa sääntelyn ja &quot;vapaa&quot;kauppasopimusten välityksellä.</li><li>Työttömyys ei vähene vaan lisääntyy, huoltosuhdekin sen kuin heikkenee.</li><li>Julkisten palveluiden kustannukset tulevat kasvamaan, vaikka niihin tehtäisiinkin leikkauksia. Hyödyllisimmät ja tärkeimmät julkiset palvelut - kuten mm. lasten koulutus, poliisitoimi ja maanpuolustus - kärsivät eniten resurssipulasta.</li><li>Verotaakka ei palveluiden leikkausvirityksistä ja vaalilupauksista huolimatta kevene merkittävästi, vaan jatkaa kansalaisten ja liike-elämän painamista maan tasalle.</li><li>Etatismia eli valtiojohtoisuutta ei vähennetä vaan lisätään - valtaa keskitetään ja viedään yhä kauemmaksi kansalaisista.</li><li>Ilmastopolitiikkaa viedään yhä voimallisemmin eteenpäin, vaikka luonto ei edelleenkään suostu tottelemaan tietokonemallinnusten ennusteita.</li><li>Sääntelyn kurimuksessa sekä kansalaiset että yritykset alkavat etsiä yhä enemmän kiertoteitä - viinat haetaan useammin ulkomailta, jätteet kipataan useammin luontoon, jne.</li><li>Poliitikot esittelevät jatkossakin ratkaisujaan, jotka ovat niin hyviä, että ne on yksinkertaisesti pakotettava kaikille - kukaanhan kun ei vapaaehtoisesti ottaisi hyvää ratkaisua käyttöön.</li><li><em>&lt;lisää mikä tahansa sinulle tärkeä kysymys tähän, erittäin suurella varmuudella sekään ei muutu ainakaan paremmaksi&gt;</em></li></ul><p><a href="https://plus.google.com/+PasiJMatilainen/posts/5x7vmZLwREB">Itse en aio</a> elätellä harhakuvitelmia äänestämisellä vaikuttamisesta, mutta jokaisen oma valintahan se on. Valheessa saa elää, lotossa voi voittaa, ja joulupukkikin saattaa olla olemassa.</p><p>Suosittelen kuitenkin jokaiselle asioiden ottamista omiin käsiin. Sen sijaan, että jäisi odottelemaan muutoksia &quot;sitten kun meidän puolue pääsee valtaan&quot; tai aivan vastaavasti &quot;sitten kun voitan lotossa miljoonia&quot;, niin omaa, perheen, läheisten sekä muiden kylänmiesten ja -naisten elämää voi alkaa parantaa ihan itse ihan heti. Keinot ovat varmasti jokaisessa tapauksessa erilaisia eikä mikään poliitikkojen One Size Fits All -malli ole koskaan oikea ratkaisu oikeiden ihmisten oikeaan elämään. Tsemppiä ja hyvää matkaa! :)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Väittelin jokin aika sitten erään eduskuntavaaliehdokkaan kanssa äänestämisen merkityksettömyydestä. Täytyy myöntää, että olen ollut väärässä väittäessäni, ettei äänestämisellä olisi mitään vaikutusta, sillä onhan sillä. Kyseinen ehdokas sai nimittäin minut asiasta vakuuttuneeksi huomauttamalla, että äänestäminen ratkaisee ehdokkaiden ja puolueiden äänimäärät sekä vaalien tuloslistojen järjestykset.

Joten jos sinulle on tärkeää, että suosimasi ehdokas ja/tai puolue saa yhden äänen enemmän, niin äänestä toki. Jos taas haluat vaikuttaa enemmän tuloslistojen järjestykseen, niin oman äänen kohteeksi kannattaa valita joku marginaalipuolueen häntäpään ehdokas, joka ei itsekään muista käydä äänestämässä itseään, jolloin ainokainen äänesi saattaa vaikuttaa ehdokkaiden järjestyksiin jopa useiden sijojen verran.

Kun siis käyt äänestämässä ja vaikuttamassa tuloslistoihin, niin kannattaa muistaa, että samalla demokratian periaatteiden mukaisesti hyväksyt vaalien tuloksen, oli äänestämäsi ehdokas ja puolue voittajien joukossa tai ei. Äänestämällä luovut valitusoikeudestasi, sillä äänestäessäsi tiesit kuinka homma toimii, vaikka itse lukeutuisitkin häviäjien kannattajiin.

Mutta hyvä, nyt olemme käyneet läpi äänestäjien vaikutusmahdollisuudet. Sen sijaan muun muassa seuraaviin asioihin äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta:

  • Sääntely, valvominen ja holhoaminen eivät vähenny vaan lisääntyvät, vaikka joku yksittäinen pykälä silloin tällöin saataisiinkin kumotuksi.
  • Julkistalouden tilanne ei parane vaan huononee, kunnes kamelin selkä toden teolla katkeaa.
  • "Oikeistolaisimmatkin" poliitikot jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista.
  • Myös korporatismi ja kansainvälinen suurpääoma jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista lobbaamansa sääntelyn ja "vapaa"kauppasopimusten välityksellä.
  • Työttömyys ei vähene vaan lisääntyy, huoltosuhdekin sen kuin heikkenee.
  • Julkisten palveluiden kustannukset tulevat kasvamaan, vaikka niihin tehtäisiinkin leikkauksia. Hyödyllisimmät ja tärkeimmät julkiset palvelut - kuten mm. lasten koulutus, poliisitoimi ja maanpuolustus - kärsivät eniten resurssipulasta.
  • Verotaakka ei palveluiden leikkausvirityksistä ja vaalilupauksista huolimatta kevene merkittävästi, vaan jatkaa kansalaisten ja liike-elämän painamista maan tasalle.
  • Etatismia eli valtiojohtoisuutta ei vähennetä vaan lisätään - valtaa keskitetään ja viedään yhä kauemmaksi kansalaisista.
  • Ilmastopolitiikkaa viedään yhä voimallisemmin eteenpäin, vaikka luonto ei edelleenkään suostu tottelemaan tietokonemallinnusten ennusteita.
  • Sääntelyn kurimuksessa sekä kansalaiset että yritykset alkavat etsiä yhä enemmän kiertoteitä - viinat haetaan useammin ulkomailta, jätteet kipataan useammin luontoon, jne.
  • Poliitikot esittelevät jatkossakin ratkaisujaan, jotka ovat niin hyviä, että ne on yksinkertaisesti pakotettava kaikille - kukaanhan kun ei vapaaehtoisesti ottaisi hyvää ratkaisua käyttöön.
  • <lisää mikä tahansa sinulle tärkeä kysymys tähän, erittäin suurella varmuudella sekään ei muutu ainakaan paremmaksi>

Itse en aio elätellä harhakuvitelmia äänestämisellä vaikuttamisesta, mutta jokaisen oma valintahan se on. Valheessa saa elää, lotossa voi voittaa, ja joulupukkikin saattaa olla olemassa.

Suosittelen kuitenkin jokaiselle asioiden ottamista omiin käsiin. Sen sijaan, että jäisi odottelemaan muutoksia "sitten kun meidän puolue pääsee valtaan" tai aivan vastaavasti "sitten kun voitan lotossa miljoonia", niin omaa, perheen, läheisten sekä muiden kylänmiesten ja -naisten elämää voi alkaa parantaa ihan itse ihan heti. Keinot ovat varmasti jokaisessa tapauksessa erilaisia eikä mikään poliitikkojen One Size Fits All -malli ole koskaan oikea ratkaisu oikeiden ihmisten oikeaan elämään. Tsemppiä ja hyvää matkaa! :)

]]>
1 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191399-aanestamalla-voi-todellakin-vaikuttaa#comments #vaalit2015 Äänestäminen Vaalit Mon, 30 Mar 2015 12:40:58 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191399-aanestamalla-voi-todellakin-vaikuttaa
Viimeisen kerran ei ilmastolaille http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188886-viimeisen-kerran-ei-ilmastolaille <p><strong>Eduskunta tullee tänään perjantaina hyväksymään ilmastolain, jolla ei ole sitä kannattavien kansanedustajien mukaan suoria vaikutuksia ilmeisesti mihinkään ja joka Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan ei vaikuta talouteen eikä ilmastoon. Ilmastolaki tulisi väitetystä vaikutuksettomuudestaan huolimatta hylätä, sillä todellisuudessa lailla olisi haittavaikutuksia, mutta ei hyötyjä.</strong></p><p>Kun hallituksen ilmastolakiesitys oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, moni sitä puolustaneista kansanedustajista katsoi asiakseen korostaa, että laki on puitelaki, eikä sillä ole suoria vaikutuksia eikä se varsinkaan aiheuta suoria kustannuksia. Samaan hengenvetoon he kehuivat, kuinka laki antaa signaalin muulle maailmalle sekä parantaa ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja raportointia.</p><p>Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori <strong>Markku Ollikainen</strong>, puolestaan piti selvänä<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ilmastopaneelin+puheenjohtaja+heikolla+ilmastolailla+ei+ole+vaikutuksia+talouteen+eika+ilmastoon/a2294604"> Talouselämän haastattelussa</a> viime viikolla sitä, että ilmastonmuutokseen esitetty ilmastolaki ei vaikuta, vaikka ilmastolakia hän itse kannattaakin. Muitakaan vaikutuksia Ollikainen ei ilmastolailla nähnyt ministeriöiden välisen ilmastopoliittisen työnteon järkevöittämisen ja yhteistyön voimistamisen lisäksi.</p><p>Ilmastofoorumi ry:n ilmastolakiin esittämän exit-pykälän professori Ollikainen tyrmäsi poliittisena ehdotuksena ja vieläpä tarpeettomana, sillä hänen mukaansa tarpeettomaksi osoittautuva laki varmaan muutenkin raukeaisi itsestään. Valitettavasti tiedossa ei ole, kuinka lait raukeavat itsestään, jos ne eivät ole väliaikaisia tai sisällä sunset- tai exit-tyyppisiä pykäliä.</p><p>Pidämme outona, että halutaan säätää laki, jolla ei muka ole vaikutuksia. Onko säädösviidakossa joku tyhjä kohta, joka on pakko täyttää? Halutaanko kiertoteitse tukea paperiteollisuutta ja metsänomistajia muuttamalla muutama ylimääräinen puu lakikirjojen sivuiksi vaikutuksetonta lakia varten?</p><p>Jos vaikutuksettomuudella halutaan antaa muulle maailmalle signaali, niin mikähän se signaali mahtaa olla? Sekö, että ilmastopolitiikalla ei tarvitse olla vaikutuksia, kunhan näyttää ja kuulostaa hyvältä?</p><p>Miltä Suomen signaali näyttää muiden maiden signaalien joukossa? Isossa-Britanniassa jo kadutaan sikäläistä ilmastolakia, Australia ehti jo kumota hiiliveronsa, Intia ilmoitti aloittavansa vähentämään päästöjään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua ja presidentti Obama on jo tehnyt selväksi, että Yhdysvallat ei tule liittymään ilmastosopimukseen Pariisissa tänä vuonna. Muuttaako tätä isoa kuvaa yhtään miksikään se, että Suomessa kansanedustajat hyväksyvät lain, joka ei heidän omien puolustuspuheenvuorojensakaan mukaan vaikuta mihinkään?</p><p>Tosiasiassa ilmastolaki ei kuitenkaan ole vaikutukseton, väittivät mitä tahansa. Ilmastolain 9 &sect; velvoittaa tai valtuuttaa valtioneuvoston hyväksymään kerran vaalikaudessa kaikkia hallinnonaloja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla koskevan toimenpideohjelman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmastolain 6 &sect;:ssä annetun 80 % vähennystavoitteen mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät enää tule eduskunnan käsittelyyn talousarviota lukuunottamatta muuten kuin ilmastolain 8 &sect; mukaisena selontekona.</p><p>Toisin sanoen, ilmastolaki on tosiaankin puitelaki, joka sitoo tulevat hallitukset sekä ministeriöiden suunnittelevat ja valmistelevat virkamiehet päästövähennyksiin kautta linjan, olivat Vihreät sitten mukana hallituksissa tai eivät. Laki antaa hallituksille lähes avoimen valtakirjan toimenpiteiden suhteen, eikä eduskunta pääse siihen enää puuttumaan. Lain kumoaminenkin on epätodennäköistä, sillä mikä enemmistöhallitus koskaan kumoaisi saamansa avoimen valtakirjan, vaikka ilmastotieteellinen kuva muuttuisikin?</p><p>Ilmastolain todelliset vaikutukset kustannuksineen voivat olla aivan mitä tahansa, mutta siitä huolimatta Ilmastofoorumi ry yhtyy ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Ollikaisen arvioon siltä osin, että ilmastonmuutokseen laki ei tule vaikuttamaan. Sen sijaan se tulee välillisesti lisäämään hallinnollista taakkaa sekä asumisen, elämisen, työnteon ja yritystoiminnan sääntelyä ja kustannuksia Suomessa kaikin mahdollisin tavoin päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.</p><p>Jos väitetty vaikutuksettomuus ei ole kansanedustajien mielestä riittävä syy hylätä ilmastolakia, niin sen hyödyttömyyden yhdistettynä haitallisuuteen tulisi ainakin olla. <a href="http://www.ilmastofoorumi.fi/2015/03/05/viimeisen-kerran-ei-ilmastolaille/">Ilmastofoorumi ry:n kanta on selvä</a>: ilmastolakia ei ole syytä säätää, vaan on todellakin syytä hylätä se.</p><p>&nbsp;</p><p>Pasi Matilainen<br />Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta tullee tänään perjantaina hyväksymään ilmastolain, jolla ei ole sitä kannattavien kansanedustajien mukaan suoria vaikutuksia ilmeisesti mihinkään ja joka Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan ei vaikuta talouteen eikä ilmastoon. Ilmastolaki tulisi väitetystä vaikutuksettomuudestaan huolimatta hylätä, sillä todellisuudessa lailla olisi haittavaikutuksia, mutta ei hyötyjä.

Kun hallituksen ilmastolakiesitys oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, moni sitä puolustaneista kansanedustajista katsoi asiakseen korostaa, että laki on puitelaki, eikä sillä ole suoria vaikutuksia eikä se varsinkaan aiheuta suoria kustannuksia. Samaan hengenvetoon he kehuivat, kuinka laki antaa signaalin muulle maailmalle sekä parantaa ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja raportointia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, puolestaan piti selvänä Talouselämän haastattelussa viime viikolla sitä, että ilmastonmuutokseen esitetty ilmastolaki ei vaikuta, vaikka ilmastolakia hän itse kannattaakin. Muitakaan vaikutuksia Ollikainen ei ilmastolailla nähnyt ministeriöiden välisen ilmastopoliittisen työnteon järkevöittämisen ja yhteistyön voimistamisen lisäksi.

Ilmastofoorumi ry:n ilmastolakiin esittämän exit-pykälän professori Ollikainen tyrmäsi poliittisena ehdotuksena ja vieläpä tarpeettomana, sillä hänen mukaansa tarpeettomaksi osoittautuva laki varmaan muutenkin raukeaisi itsestään. Valitettavasti tiedossa ei ole, kuinka lait raukeavat itsestään, jos ne eivät ole väliaikaisia tai sisällä sunset- tai exit-tyyppisiä pykäliä.

Pidämme outona, että halutaan säätää laki, jolla ei muka ole vaikutuksia. Onko säädösviidakossa joku tyhjä kohta, joka on pakko täyttää? Halutaanko kiertoteitse tukea paperiteollisuutta ja metsänomistajia muuttamalla muutama ylimääräinen puu lakikirjojen sivuiksi vaikutuksetonta lakia varten?

Jos vaikutuksettomuudella halutaan antaa muulle maailmalle signaali, niin mikähän se signaali mahtaa olla? Sekö, että ilmastopolitiikalla ei tarvitse olla vaikutuksia, kunhan näyttää ja kuulostaa hyvältä?

Miltä Suomen signaali näyttää muiden maiden signaalien joukossa? Isossa-Britanniassa jo kadutaan sikäläistä ilmastolakia, Australia ehti jo kumota hiiliveronsa, Intia ilmoitti aloittavansa vähentämään päästöjään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua ja presidentti Obama on jo tehnyt selväksi, että Yhdysvallat ei tule liittymään ilmastosopimukseen Pariisissa tänä vuonna. Muuttaako tätä isoa kuvaa yhtään miksikään se, että Suomessa kansanedustajat hyväksyvät lain, joka ei heidän omien puolustuspuheenvuorojensakaan mukaan vaikuta mihinkään?

Tosiasiassa ilmastolaki ei kuitenkaan ole vaikutukseton, väittivät mitä tahansa. Ilmastolain 9 § velvoittaa tai valtuuttaa valtioneuvoston hyväksymään kerran vaalikaudessa kaikkia hallinnonaloja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla koskevan toimenpideohjelman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmastolain 6 §:ssä annetun 80 % vähennystavoitteen mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät enää tule eduskunnan käsittelyyn talousarviota lukuunottamatta muuten kuin ilmastolain 8 § mukaisena selontekona.

Toisin sanoen, ilmastolaki on tosiaankin puitelaki, joka sitoo tulevat hallitukset sekä ministeriöiden suunnittelevat ja valmistelevat virkamiehet päästövähennyksiin kautta linjan, olivat Vihreät sitten mukana hallituksissa tai eivät. Laki antaa hallituksille lähes avoimen valtakirjan toimenpiteiden suhteen, eikä eduskunta pääse siihen enää puuttumaan. Lain kumoaminenkin on epätodennäköistä, sillä mikä enemmistöhallitus koskaan kumoaisi saamansa avoimen valtakirjan, vaikka ilmastotieteellinen kuva muuttuisikin?

Ilmastolain todelliset vaikutukset kustannuksineen voivat olla aivan mitä tahansa, mutta siitä huolimatta Ilmastofoorumi ry yhtyy ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Ollikaisen arvioon siltä osin, että ilmastonmuutokseen laki ei tule vaikuttamaan. Sen sijaan se tulee välillisesti lisäämään hallinnollista taakkaa sekä asumisen, elämisen, työnteon ja yritystoiminnan sääntelyä ja kustannuksia Suomessa kaikin mahdollisin tavoin päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.

Jos väitetty vaikutuksettomuus ei ole kansanedustajien mielestä riittävä syy hylätä ilmastolakia, niin sen hyödyttömyyden yhdistettynä haitallisuuteen tulisi ainakin olla. Ilmastofoorumi ry:n kanta on selvä: ilmastolakia ei ole syytä säätää, vaan on todellakin syytä hylätä se.

 

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

]]>
5 http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188886-viimeisen-kerran-ei-ilmastolaille#comments Ilmastolaki Ilmastopolitiikka Fri, 06 Mar 2015 06:15:01 +0000 Pasi Matilainen http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188886-viimeisen-kerran-ei-ilmastolaille